Mitä tietoja voin saada

Koska olet täysi-ikäinen, sinulla on oikeus saada biologisten vanhempiesi tiedot väestörekisteristä, samoin kuin tieto mahdollisesta adoptiotasi edeltäneestä nimestäsi. Jos kuulut kirkkoon, pyydä kirkkoherranvirastosta virkatodistus, johon haluat myös biologisten vanhempiesi tiedot, jos et, niin pyydä samaa maistraatista. (Ennen tämän vuoden elokuuta myös alaikäisillä oli tämä oikeus).

Suomen laki ei salli, toisin kuin eräät muut EU-maat ja useimmat Yhdysvaltain osavaltiot, täysi-ikäisten adoptioitujen suhteen salaista adoptiota, eli biologiset vanhemmat eivät voi edes omasta pyynnöstään saada henkilötietojaan salattua näissä tapauksissa. Biologisen isän tiedot toki voivat puuttua, jos isyyttä ei ollut aikanaan vahvistettu.

mikko_n_75 kirjoitti:

Koska olet täysi-ikäinen, sinulla on oikeus saada biologisten vanhempiesi tiedot väestörekisteristä, samoin kuin tieto mahdollisesta adoptiotasi edeltäneestä nimestäsi. Jos kuulut kirkkoon, pyydä kirkkoherranvirastosta virkatodistus, johon haluat myös biologisten vanhempiesi tiedot, jos et, niin pyydä samaa maistraatista. (Ennen tämän vuoden elokuuta myös alaikäisillä oli tämä oikeus).

Suomen laki ei salli, toisin kuin eräät muut EU-maat ja useimmat Yhdysvaltain osavaltiot, täysi-ikäisten adoptioitujen suhteen salaista adoptiota, eli biologiset vanhemmat eivät voi edes omasta pyynnöstään saada henkilötietojaan salattua näissä tapauksissa. Biologisen isän tiedot toki voivat puuttua, jos isyyttä ei ollut aikanaan vahvistettu.

Lue lisää

pelkkä nimi kertoo? Ei mitään! Eiköhän sitä halua kuulla jotakin biologisista vanhemmistaan, ominaisuuksista, ulkonäöstä ja ennen kaikkea adoptioon johtaneista syistä. Kerrotaanko nämäkin kirkkoherranvirastosta tai väestörekisteristä??? Ei kaikki halua kylmiltään ottaa vaan yhteyttä biologisiin vanhempiinsa ja alkaa tenttaamaan heiltä tietoja (jos nyt edes haluavat tavata). Kyllä sitä haluaa nuo tiedot saada ensin jostakin ulkopuoliselta taholta, niin saa sitten harkita rauhassa.


http://www.pelastakaalapset.fi/fi/toiminta/lastensuojelutyo/adoptiot/adoption-jalkipalvelu

jjjjjjjjjjjjj kirjoitti:

pelkkä nimi kertoo? Ei mitään! Eiköhän sitä halua kuulla jotakin biologisista vanhemmistaan, ominaisuuksista, ulkonäöstä ja ennen kaikkea adoptioon johtaneista syistä. Kerrotaanko nämäkin kirkkoherranvirastosta tai väestörekisteristä??? Ei kaikki halua kylmiltään ottaa vaan yhteyttä biologisiin vanhempiinsa ja alkaa tenttaamaan heiltä tietoja (jos nyt edes haluavat tavata). Kyllä sitä haluaa nuo tiedot saada ensin jostakin ulkopuoliselta taholta, niin saa sitten harkita rauhassa.


http://www.pelastakaalapset.fi/fi/toiminta/lastensuojelutyo/adoptiot/adoption-jalkipalvelu

Lue lisää

Oletetaan sellaisia epätodennäköisiä skenaarioita, että Pelastakaa Lapset olisi hukannut adoptiotietoja vahingossa tai tahallaan tai että biologinen äiti olisi ilmaissut PeLa:lle, ettei halua tietojaan luovutettavaksi ja PeLa:n työntekijät peittelisivät tätä seikkaa väittämällä, ettei tietoja löydy.

Näissä tapauksissa väestörekisteritiedot ja kirkonkirjat ovat käytännöllisimpiä mahdollisuuksia edetä mahdollisten biologisten vanhempien tai biologisten sisarusten henkilöllisyyksien ja olinpaikkojen kartoittamiseksi. Kansainvälisesti on esimerkkejä, joissa biologinen äiti olisi jälkikäteen syvästi hävennyt adoptioon luovuttamaansa esikoista ja salannut tämän tulevalta perheeltään, mutta jossa kuitenkin biologiset sisarukset tai puolisisarukset olisivat osoittautuneet asiasta kiinnostuneiksi myöhemmin ja halunneet pitää yhteyttä.

Väestörekisteristä ei ilmene pelkästään biologisten vanhempien nimet vaan myös henkilöllisyystunnukset ja tieto todellisesta ja asuinpaikkakunnan mukaisesta syntymäkotikunnasta. Henkilötunnus avaa tiedon myös siitä, jos biologisen äidin (tai isän) sukunimi (tai etunimet) on/ovat sittemmin muuttunut/muuttuneet mistä tahansa syystä. Väestörekisteristä saatetaan paljastaa ja todennäköisesti paljastetaankin aikuiselle adoptoidulle myös biologisten vanhempien osoitteet.

Johtopäätös: Suomessa ei voi luopua lapsesta ja luovuttaa häntä "yksityksesti" ja salaisesti adoptioon, ilman, että tieto siitä ja jäljittämismahdollisuus seuraa loppuiän, M.O.T. Sama koskee sukusolujen luovuttamista.

jjjjjjjjjjjjj kirjoitti:

pelkkä nimi kertoo? Ei mitään! Eiköhän sitä halua kuulla jotakin biologisista vanhemmistaan, ominaisuuksista, ulkonäöstä ja ennen kaikkea adoptioon johtaneista syistä. Kerrotaanko nämäkin kirkkoherranvirastosta tai väestörekisteristä??? Ei kaikki halua kylmiltään ottaa vaan yhteyttä biologisiin vanhempiinsa ja alkaa tenttaamaan heiltä tietoja (jos nyt edes haluavat tavata). Kyllä sitä haluaa nuo tiedot saada ensin jostakin ulkopuoliselta taholta, niin saa sitten harkita rauhassa.


http://www.pelastakaalapset.fi/fi/toiminta/lastensuojelutyo/adoptiot/adoption-jalkipalvelu

Lue lisää

Jos sitten haluaa tutustua biologisiin sukulaisiinsa konkreettisesti, kyllä se vaan on niin, että itse se yhteydenotto on tehtävä ja ihan itse opetella tuntemaan asioita heistä ihan normaalin kanssakäymisen keinoin. Mikäli siis toinen osapuoli on halukas. Virastosta ainakin itse sain äidin nimen ja henkilötunnuksen lisäksi hänen senhetkisen kotiosoitteen ja puhelinnumeron.

Siitäpä sitten reippaasti etsimään, ja löytyihän se muori. Ja löytyi isäkin myöhemmin. Minä en ainakaan mitään harkintaa siinä vaiheessa tarvinnut, sisäinen pakko oli löytää biologiset vanhemmat, ja kaikki muu jäi toiseksi sillä hetkellä. Tosin olin saanut tietää adoptiostani täysin yllättäen, ja siis sen jälkeen ainoa missio mikä painoi takaraivossa, oli ko. henkilöiden jäljittäminen ihan naamatuksilleen.

Mieluummin tutustuin heihin oma-aloitteisesti samalla tunnustellen, millaisen ihmissuhteen voimme, vai voimmeko, rakentaa, kuin että olisin arvaillut etukäteen toisen käden tietojen varassa ominaisuuksia, ulkonäköä ja syitä adoptioon antamiseen. Paras se on kuulla asiat henkilöiltä itseltään.

No, meitä on niin moneen junaan. Toiset tahtoo pähkäillä ja makustella, toiset toimii suoraviivaisemmin. Mikäs siinä.

Lisäksi vuonna -70 ei ehkä viranomaisilla vielä käynyt mielessäkään, että voisi olla jotain sellaista kuin jälkihuolto. Esimerkkinä siitä, adoptioäitini kertoman mukaan meillä kävi joku sosiaalitäti vain yhden ainoan kerran ekan elinvuoteni aikana tsekkaamassa päällisinpuolin, että tenava on ruokittu ja vaatetettu, eikä sitten muuta. Enkä ole muuten vieläkään saanut kotikuntani sosiaalivirastosta, joka adoptioni hoiti, mitään dokumentteja ko. tapahtumasta. Eikö ole kummallista? Siksipä oma-aloitteisuus kunniaan!

39-vuotias nainen kirjoitti:

Jos sitten haluaa tutustua biologisiin sukulaisiinsa konkreettisesti, kyllä se vaan on niin, että itse se yhteydenotto on tehtävä ja ihan itse opetella tuntemaan asioita heistä ihan normaalin kanssakäymisen keinoin. Mikäli siis toinen osapuoli on halukas. Virastosta ainakin itse sain äidin nimen ja henkilötunnuksen lisäksi hänen senhetkisen kotiosoitteen ja puhelinnumeron.

Siitäpä sitten reippaasti etsimään, ja löytyihän se muori. Ja löytyi isäkin myöhemmin. Minä en ainakaan mitään harkintaa siinä vaiheessa tarvinnut, sisäinen pakko oli löytää biologiset vanhemmat, ja kaikki muu jäi toiseksi sillä hetkellä. Tosin olin saanut tietää adoptiostani täysin yllättäen, ja siis sen jälkeen ainoa missio mikä painoi takaraivossa, oli ko. henkilöiden jäljittäminen ihan naamatuksilleen.

Mieluummin tutustuin heihin oma-aloitteisesti samalla tunnustellen, millaisen ihmissuhteen voimme, vai voimmeko, rakentaa, kuin että olisin arvaillut etukäteen toisen käden tietojen varassa ominaisuuksia, ulkonäköä ja syitä adoptioon antamiseen. Paras se on kuulla asiat henkilöiltä itseltään.

No, meitä on niin moneen junaan. Toiset tahtoo pähkäillä ja makustella, toiset toimii suoraviivaisemmin. Mikäs siinä.

Lisäksi vuonna -70 ei ehkä viranomaisilla vielä käynyt mielessäkään, että voisi olla jotain sellaista kuin jälkihuolto. Esimerkkinä siitä, adoptioäitini kertoman mukaan meillä kävi joku sosiaalitäti vain yhden ainoan kerran ekan elinvuoteni aikana tsekkaamassa päällisinpuolin, että tenava on ruokittu ja vaatetettu, eikä sitten muuta. Enkä ole muuten vieläkään saanut kotikuntani sosiaalivirastosta, joka adoptioni hoiti, mitään dokumentteja ko. tapahtumasta. Eikö ole kummallista? Siksipä oma-aloitteisuus kunniaan!

Lue lisää

Onko sinut adoptoitu pelastakaa lapset -järjestön kautta - adoption tarjoajia kun ovat olleet myös kuntien/kaupunkien sosiaalivirastot.

Jos selaat tätä keskustelupalstaa vähän taaemmaksi, löydät otsikon, missä kerrotaan vertaistukimahdollisuudesta ja yhteisestä tapaamisesta adoptoiduille (maaliskuussa 2010). Tapahtuman aiheena on nimenomaan biovanhempien etsiminen ja kohtaaminen.