Kun musta tuntuu, että aina pitäis hankkia uutta äijätekniikkaa. Okei, sitä hankitaan, mutta onko kukaan viittiny miettiä mikä mahtaa olla sen suht uuden, pari-kolme vuotta vanhan 'romun' käypä hinta, eli millä sen joku ostais, jos ensin tietäis kuka ostais, eli käytettyjen markkinat. En mä mitään myymässä ole, roskikseen jo menny neljä puhelinta ja saman verran tietsikoita printteineen. Modeemia, VHS-vehkeitä, kaukosäätimiä on monta kiloa. Paljon kaikkee älytöntä sälää vielä paljo noitten romppeitten jäljiltä, kun ei tiedä heittäiskö pois vai ei. Rakastanko tota lähes uutta rojua ja vienkö hautaan ne mennessäni. Testamenttaisko ne jollekkin -maiselle sukulaiselle.
Pikkutuntien pähkäilyä
Adria
3215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
että nykyään käytetyistä ei saa juuri mitään hintaa, kun niitä myy eteenpäin. Jos esimerkiksi katselee huutonetin juttuja, niin kilpailu on todella kova. Hinnat on toinen toistaan halvempia. Tottakai joukossa on jonkun verran kalliilla myyviä, mutta ne ei sitten menekään kaupaksi, kun samankuntoinen tai jopa parempikuntoisen saa yli puolet halvemmalla. Se just ärsyttää myyjän osassa olevaa.. Tuntuu tosi masentavalta myydä halvalla jotain, mistä on aikanaan maksanut uutena ihan sairaan suuren summan.
Sitä on sellaisessa kierteessä ton asian kanssa. Vanhallakin pärjäis hyvin mutta kun uudessa on aina jotain ekstraa ja uutta. Kuten esimerkiks edge tai kestomagneettimoottori.
Käytettyjen markkinat on kyl sellaista lottoo joka vaatii paljon kärsivällisyyttä ja perehtymistä. Tavara tehdään nykyään niin kertakäyttöiseksi että joku siisti vuoden vanha kapine voi olla jo täysin finaalissa.
noi on jotain äijätekniikkaa? onhan mullakin kaikkia noita, osa jo käytettyjen koneiden hautuumaalla vintissä.