Kauppalehti kirjoittaa:
"
Internetin sosiaalisen verkoston Facebookin käyttöehdot vaikuttavat kohtuuttomilta.
Näin sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio, joka on selvittänyt internetin sosiaalisten verkostojen tilannetta EU:n tietosuojatyöryhmässä.
Yhteisöpalvelu Facebook kertoo verkkosivuillaan, että yksittäisestä käyttäjästä voidaan kerätä tietoja palveluun myös ulkopuolisista lähteistä. Näitä voivat olla esimerkiksi muut pikaviestimet, blogit, sanomalehdet ja muut lähteet internetissä.
Tietoja voidaan hakea myös muiden Facebookin käyttäjien valokuvamerkinnöistä. Yhtiö kertoo myös luovuttavansa käyttäjätietoja kolmansille osapuolille. Muun muassa mainoslinkkejä hallinnoivilla palveluntarjoajilla on Facebookin mukaan pääsy käyttäjän henkilökohtaisiin tietoihin.
”Valtavat odotukset”
Reijo Aarnio muistuttaa, että Suomessa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset sopimusehdot löytyvät kuluttajasuojalaista. Facebookin kohdalla tilanne voi olla tukala, jos henkilökohtaisiin tietoihin on annettu pysyvät ja peruuttamattomat käyttöoikeudet.
– Käyttäjä on sopimusehtojen kanssa aika heikoilla, jos hän vaatii katumapäälle tullessaan, ettei hänen elämästään saa tehdä esimerkiksi elokuvaa, Aarnio pohtii.
Tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että kaikkien ilmaisten palvelujen taustalla on jokin tuotto-odotus.
– Jostain se tulonmuodostus tapahtuu. Näissä (sosiaalisen verkoston) yrityksissä odotukset ovat tähtitieteellisiä.
"
Lähde:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/10/26688&sort=false
Herra Aarnio tietää mistä puhuu. Onhan hän itse kehittänyt Suomen Asiakastieto Oy:ssä meille suomalaisille luottotietojärjestelmän, jossa Asiakastieto nimenomaan nettosi luovuttamalla arkaluontoisia luottotietoja kolmansille osapuolille maksua vastaan. Jopa alaikäisten velkaannutettujen lasten ja vauvojenkin tiedot kaupattiin niistä kiinnostuneille Aarnion luomalla systeemillä Suomessa. Eipä paljon tainnut rahantekijää huolestuttaa identtiteettivarkaudet tuolloin. Nyt samainen henkilö toimii suomalaisten tietosuojavaltuutettuna. Naurettavaa, kuka tämän tyypin valitsi meidän suomalaisten tietosuojavaltuutetuksi ja MIKSI. Haluan tietää. Nimittäjä ESIIN ja PERUSTELUT pöytään, jotta kytkökset näkyis. Tämä on hallitusasia.
"
Internetin sosiaalisen verkoston Facebookin käyttöehdot vaikuttavat kohtuuttomilta.
Näin sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio, joka on selvittänyt internetin sosiaalisten verkostojen tilannetta EU:n tietosuojatyöryhmässä.
Yhteisöpalvelu Facebook kertoo verkkosivuillaan, että yksittäisestä käyttäjästä voidaan kerätä tietoja palveluun myös ulkopuolisista lähteistä. Näitä voivat olla esimerkiksi muut pikaviestimet, blogit, sanomalehdet ja muut lähteet internetissä.
Tietoja voidaan hakea myös muiden Facebookin käyttäjien valokuvamerkinnöistä. Yhtiö kertoo myös luovuttavansa käyttäjätietoja kolmansille osapuolille. Muun muassa mainoslinkkejä hallinnoivilla palveluntarjoajilla on Facebookin mukaan pääsy käyttäjän henkilökohtaisiin tietoihin.
”Valtavat odotukset”
Reijo Aarnio muistuttaa, että Suomessa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset sopimusehdot löytyvät kuluttajasuojalaista. Facebookin kohdalla tilanne voi olla tukala, jos henkilökohtaisiin tietoihin on annettu pysyvät ja peruuttamattomat käyttöoikeudet.
– Käyttäjä on sopimusehtojen kanssa aika heikoilla, jos hän vaatii katumapäälle tullessaan, ettei hänen elämästään saa tehdä esimerkiksi elokuvaa, Aarnio pohtii.
Tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että kaikkien ilmaisten palvelujen taustalla on jokin tuotto-odotus.
– Jostain se tulonmuodostus tapahtuu. Näissä (sosiaalisen verkoston) yrityksissä odotukset ovat tähtitieteellisiä.
"
Lähde:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/10/26688&sort=false
Herra Aarnio tietää mistä puhuu. Onhan hän itse kehittänyt Suomen Asiakastieto Oy:ssä meille suomalaisille luottotietojärjestelmän, jossa Asiakastieto nimenomaan nettosi luovuttamalla arkaluontoisia luottotietoja kolmansille osapuolille maksua vastaan. Jopa alaikäisten velkaannutettujen lasten ja vauvojenkin tiedot kaupattiin niistä kiinnostuneille Aarnion luomalla systeemillä Suomessa. Eipä paljon tainnut rahantekijää huolestuttaa identtiteettivarkaudet tuolloin. Nyt samainen henkilö toimii suomalaisten tietosuojavaltuutettuna. Naurettavaa, kuka tämän tyypin valitsi meidän suomalaisten tietosuojavaltuutetuksi ja MIKSI. Haluan tietää. Nimittäjä ESIIN ja PERUSTELUT pöytään, jotta kytkökset näkyis. Tämä on hallitusasia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
On ymmärrettävää, että Aarnio on nyt huolissaan siitä, kun kansalaisten tietoja leviää Suomen Asiakastieto Oy:n hallitsematta miten ja minne sattuu, mutta kyseessä ei ole huoli kansalaisista vaan huoli siitä, mitä Suomen luottotietojärjestelmä saa aikaan ja kuka siitä vastaa. Meillähän on tuttuun neukkutyyliin ymmärretty täysin väärin tietosuojavaltuutetun rooli. Meillä kyseinen valtuutettu suojaa valtiota, ei kansalaisia. Samoin oli kuluttajasuojaviraston laita. Kun se kuluttajasuoja-asiamies aikoinaan saatiin tänne perustettua, niin ei aikaakaan kun siitä tehtiin valtion virasto, siis suojelemaan valtiota, kuluttajat jäivät jalkoihin. Tuohon aikaan kulutettiin paljon valtion yhtiöiden tuotteita ja palveluja, joten kait nyt kaikki, ihan ihan kaikki tajuaa, että valtion kuluttajasuojaviraston perimmäiseksi tehtäväksi muodostui näiden valtion yhtiöiden suojeleminen kuluttajaa vastaan. Kuinkas muuten.
Katsokaas kansalaiset, kun Suomen luottotietojärjestelyjen seurauksena juurikin uutisoitiin, että teinipojat rekisteröidään luottotietohäiriörekisteriin mopovakuutusten takia 50 euron luokkaa olevan maksun laiminlyömisestä. Tämä on ollut Suomessa ihan ok. Nyt tieto tästä raa´asta alaikäisen ja vajaavaltaisen teinipojan ja teinitytön kohtelusta leviää heijastusvaikutuksineen kautta maailman, ja sehän tässä on noloa, ei suinkaan teineille, vaan meidän raakalaisten aikuisten viranomaisten järjenjuoksun paljastumisen kannalta. Mistäs ne lapsia hyväksi käyttävät rikolliset löytävätkään ne kaikkein heikoimmassa ja suojattomimmassa asemassa olevat lapset. No Suomen luottotietorekisteristä tietenkin. Siitähän näkee, ettei rekisteröidyillä lapsukaisilla ole ollut aikuisten suojaa, vaan heidän läheisensä ja Suomen lastensuojelujärjestelmä on antanut heidän ajautua velallisiksi ja vuosikausiksi luottohäriörekisteriin kaikkine sen mukanaan tuomine elämää ja tulevaisuutta vaikeuttavine hankaluuksineen ja rajoituksineen, parin kympin takia.
Aarniota pankit ja luottolaitokset ovat pitäneet sankarina loistavan järjestelmänsä luojana.
Kysyisin luottorekisterijärjestelmämme luojilta ja päättäjiltä, että ketä niinku hyödyttää alaikäisten tulevaisuuden mahdollisuuksien torppaaminen muutaman kympin takia vuosikausiksi ikätovereidensa kelkasta. Ei kai se nyt voi lapsen vika olla, jos äiti ja isi ei voi eikä halua auttaa näin mittavat seuraukset aiheuttavassa asiassa. Vetäisin vastuuseen myös vakuutusyhtiöt, nimenomaan nyt esiin nousseessa mopoteinien luottohäiriörekisteröinnissä, että onko kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen ja EU-direktiivien mukaista velvoittaa ja velottaa alaikäiseltä maksuja ja viedä ne luottorekisteriin ilmeisesti ilman asianmukaista oikeuden käyntiä. Onko edes EU-direktiivien mukaista, että meillä Suomessa tietyt etuoikeutettujen alojen ja tietyt julkisten alojen maksut viedään ulosottoon ilman tuomioistuimen määräystä. Mielestäni ainakaan alaikäisiä ei saisi saattaa ulosottovelalliseksi ja luottohäiriörekisteröidyiksi ilman oikeudenkäyntiä, missä selkeesti näkyisi että yhtiöt ovat lähteneet asiakassuhteeseen vajaavaltaisen alaikäisen kanssa. Mielestäni niiden pitää solmia asiakassuhde heidän holhoojiensa kanssa, jottei heikossa asemassa ja ilman elämänkokemusta olevan luottavaisen teinin elämää tuhota pikkusummista. Haluan, että tämä suomalainen menettely käsitellään heti Eu-tasolla kun Lissabonin sopimus on astunut voimaan, koska silloin vastuunkantajavirkamiehet saadaan vastuuseen.
Nyt kun media, niin etelän kuin pohjoisenkin, on antanut ymmärtää ryhdistäytyneensä, niin todella painokkaasti toivoisin luetteloa niistä vakuutusyhtiöistä, jotka ärhäkäimmin ovat tehtailleet alaikäisille luottohäriömerkintöjä mopovakuutuksista, osatakseni välttää kyseisiä yhtiöitä.
Toki näiden samaisten vakuutusyhtiöiden stategiasta ja liiketoimintamallista päättävä johtaja olisi mukava saada julkisuuteen, koska jos nyt ajatellaan alaikäisten muutaman kympin laskuja, niin tuotto-odotukset eivät suinkaan perustu niiden saamiseen, vaan tuotto-odotukset näissä tapauksissa perintään ja ulosottorekistereihin vietyinä perustuvat vuosien saatossa näistä summista kertyneisiin viivästyskorkoihin ja perintäkuluihin. Vai kuinka? Muutenhan moinen prosessi menee firmassa pakkasen puolelle. Vai kuinka?
Lisähksi olisi mielenkiintoista tietää, miksi suomalainen aina niin aktiiviseksi mielletty lastensuojelusektori katselee sivusta lasten kyykyttämistä ja taloudellista mielestäni hyväksikäyttöä, mistä ilman muuta kertoo vauvojen vieminen ulosottorekisteriin ja taaperoiden leimaaminen epäluotettavaksi kansalaiseksi luottohäiriörekisterissä. Tämä luottohäiriörekisterihän on luotu suojaamaan finanssisektoriamme epäluotettavilta lainanhakijoilta. On se kauheeta, kun vauva tulee hakemaan lainaa eikä luotottaja tiedä päältä katsoen, että pystyykö se maksamaan takaisin. Tähän tarvitaan luottotietorekisteriä, mistä luotottaja saattaa tietokoneen avulla tarkistaa vauvan luotettavuuden, että onko puhtaat luottotiedot. Huomautan, että luottohäiriöiseksi on Suomessa ehtinyt tyttövauva, jolle ei oltu ehditty vielä edes antaa nimeä, vaan hän kulki rekisterissä nimellä "tyttövauva Virtanen". Hänenkään ongelmansa ei hetkauttanut ketään tietosuojavaltuutettua, oikeusoppinutta eikä lastensuojelijaa maassamme. Palkkaa nostivat vaan hyvällä omallatunnolla tilipäivänään, ja itsellä oli "ansaitusti puhdas luottorekisteri", tottakai.
Kun alaikäiset luottohäiriöiset mopoteinit täyttävät 18-vuotta, niin sitten ne ongelmat heillä vasta alkavatkin. Ja sitten ei enää heidän asiassaan kukaan perään huuda.
Minä en kyllä ymmärrä mitä eroa siinä on rikollisuuden kannalta, että myykö Suomen Asiakastieto alaikäisten ja aikuisten tietoja yksityishenkilöille vai firmoille. Kauppa mikä kauppa. Kiinnostavaa on myös minusta, toisin kuin näköjään Aarniosta ja poliisista, että miten laillista on ylipäätään rekisteröidä luottohäiriöisiksi vajaavaltaisia velkaannutettuja, jotka siis eivät itse ole voineet vaikuttaa velkaantumiseensa esim. sen takia, että eivät vielä osaa muuta kuin jokellella, tai eivät saa itse tehdä oikeustoimia alaikäisyytensä takia.
Ja mitä tulee näihin mopoteineihin, niin eikö olisi aikuisempaa toimintaa, että jos holhooja ei hoida vakuutusta teinilleen mopoiluun, niin sitten sillä mopolla ei saa ajaa, ja jos ajetaan, niin holhooja vastaa seuraamuksista. On aivan raukkamaista, että teinin annetaan ajaa mopolla, jotta vakuutuskonserni pääsee häneen kiinni perintätoimin ja luottohäiriömenetelmin vuosikausiksi.
Minusta Aarnio tehdessään nyt lehdistössä mainitun tutkintapyynnön tietosuojavaltuuten toimistosta käsin näyttää minun silmin vievän mielenkiinnon sivuraiteelle, kuten niin usein Suomessa pystyy tekemään. Mielestäni poliisi ei saa mennä harhaan tässä asiassa vaan mielestäni pitää pureutua juuriin ja menetelmään siltä osin, kuka on netonnut järjestelmän luonnista ja mitkä ovat kytkökset henkilötasolla että näin on päässyt käymään. Suurempi homma, kuin mitä Aarnion aloittama tutkinta, mutta silti, eikä se saa rajoittua tuohon tutkintaan vaan asia on juurittava pohjamutia myöten, jos haluamme esiintyä jonkinlaisena oikeusvaltiona.
Lähde Asiakastiedon poliisitutkinnasta:
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Poliisi tutkii Asiakastiedon luottotietopalvelun laillisuutta/1135250039419
Eli sivuraiteelle viemistä on mielipiteeni.
Ei ne firmat ite mitään tee, kyllä siellä aina, ihan ihan aina elävä ihminen niitä luottotietoja jakelee eteenpäin ja toisessa päässä ihan, ihan elävä ihminen, josta tämä jakelija ei tiedä tuon taivaallista niitä tietoja lukee ja käyttää omiin tarkoituksiinsa. Lasten tiedoista kiinnostuneet siinä missä aikuisten tiedoistakin kiinnostuneet, ja halvalla, mitä olen Asiakastiedon mainonnasta ymmärtänyt.
Valvottavallehan se on vaan eduksi, ettei valvoja ole mikään ruudinkeksijä. :)
esim. pienistä rikkeistä, näpistelyistä, väärentelyistä, ja muusta pienestä hauskasta, josta tullut merkintä johonkin rekisteriin. Ja tieto pysyy siellä ikuisesti?
Silloinhan meidän koko johtoporras on kirjoissa ja kansissa. Oikeastaan helpottava tieto, ettei ite ole ainoa. Voihan se olla niin, että jos on tarpeeksi iso kiho, niin ne tiedot saa haudattua niin syvälle, ettei ne sieltä helposti löydy. Esim. kuuluisa Noppa-juttu.