Elämän synty Kuun syytä ?!
Ilman Kuuta maapallolla ei olisi elämää, kertoo uusi molekyylibiologi Richard Lathen (Pieta Research in Edinburgh, UK) muotoilema teoria. Lathe kuvailee teoriassaan elämän syntymisen olleen mahdollista vain Kuun aiheuttaman vuorovesi-ilmiön vaikutuksesta. Korkean vuoksen aikana vuorovesilammikkojen suolapitoisuus laski, ja muutamaa tuntia myöhemmin seurannut luode nosti samaisten lammikoiden suolapitoisuutta suuremmaksi.
Suolapitoisuuden ja lämpötilan vaihtelulla on merkittävä rooli elämän "tietokoneohjelman" monistumisessa. Nytkyisin genetiikan laboratorioissa monistetaan DNA-rihmoja kuumentamalla ja jäähdyttämällä sopivien liuottimien ja kemikaalien läsnä ollessa. Toistamalla kuumennus- ja jäähdytyskiertoa, yhdestä DNA-molekyylistä saadaan biljoona kopiota vain muutamalla kymmenellä jaksolla ja aikaa siihen kuluu aikaa vain parisen vuorokautta.
Jotain samaa on voinut tapahtua vuorovesilammikoissa. Suolapitoisuuden laskiessa elämän kehittymiseen johtaneet ensimmäiset, hyvin alkeelliset ketjumaisiksi kaksoiskierteiksi muotoutuneet aminohapot pilkkoontuivat. Luoteen aikana lisääntynyt suolapitoisuus sai kehityksen kulkemaan toiseen suuntaan - kaksoiskierteet liittivät itseensä lisää "alkukeitoksesta" sopivia fosfaatteja ja aminohappoja.
Uuden vuoksen noustessa aminohappokierto alkoi uudelleen, tuottaen aina vain yhä enemmän itsensä kaltaisia molekyylejä. Toisin sanoen - alkeelliset kaksoiskierteiset molekyyli monistuivat hieman samaan tapaan kuin neljämiljardia vuotta myöhemmin niiden jälkeläiset laboratorioiden koeputkissa.
Lathen teoria ei kaikilta osin ole aivan uusi. Ensimmäisten elämänsyntyä käsitelleiden teorioiden osatekijöinä ovat olleet juuri nämä samaiset vuorovesilammikot, eikä niitä ole unohdettu myöhemmissäkään teorioissa.
Uutta tässä sen sijaan on se, että Lethe vetää rohkean johtopäätöksen siitä, että Marsissa ei ole voinut syntyä elämää. Vaikka Marsissa muutoin olisi ollutkin sopivat olosuhteet elämän syntymiselle, siltä puuttui riittävän suurikokoinen kuu, joka olisi mahdollistanut sopivat olosuhteet ensimmäisten polymeerimolekyylien monistumiselle.
Lethen teoria saa varovaista kannatusta muiden tutkijoiden taholta. Esimerkiksi Graham Caims-Smith (University of Glasgow, UK) uskoo, että ensimmäinen "geneettinen rakenne" ei suinkaan ollut nykyisen DNAn tai RNAn tyyppisiä molekyylejä vaan kiteytyviä mineraaleja savikerroksen pinnalla.
Mutta olipa ensimmäiset molekyylit rakenteeltaan millaisia tahansa, evoluution ensimmäinen edellytys on niiden monistuminen tavalla tai toisella.
Lethen teoriasta on artikkelit Icarus (vol 168, p 18) tiedelehdessä ja New Scientist -lehden verkkosivulla.
Ilman Kuuta maapallolla ei olisi elämää, kertoo uusi molekyylibiologi Richard Lathen (Pieta Research in Edinburgh, UK) muotoilema teoria. Lathe kuvailee teoriassaan elämän syntymisen olleen mahdollista vain Kuun aiheuttaman vuorovesi-ilmiön vaikutuksesta. Korkean vuoksen aikana vuorovesilammikkojen suolapitoisuus laski, ja muutamaa tuntia myöhemmin seurannut luode nosti samaisten lammikoiden suolapitoisuutta suuremmaksi.
Suolapitoisuuden ja lämpötilan vaihtelulla on merkittävä rooli elämän "tietokoneohjelman" monistumisessa. Nytkyisin genetiikan laboratorioissa monistetaan DNA-rihmoja kuumentamalla ja jäähdyttämällä sopivien liuottimien ja kemikaalien läsnä ollessa. Toistamalla kuumennus- ja jäähdytyskiertoa, yhdestä DNA-molekyylistä saadaan biljoona kopiota vain muutamalla kymmenellä jaksolla ja aikaa siihen kuluu aikaa vain parisen vuorokautta.
Jotain samaa on voinut tapahtua vuorovesilammikoissa. Suolapitoisuuden laskiessa elämän kehittymiseen johtaneet ensimmäiset, hyvin alkeelliset ketjumaisiksi kaksoiskierteiksi muotoutuneet aminohapot pilkkoontuivat. Luoteen aikana lisääntynyt suolapitoisuus sai kehityksen kulkemaan toiseen suuntaan - kaksoiskierteet liittivät itseensä lisää "alkukeitoksesta" sopivia fosfaatteja ja aminohappoja.
Uuden vuoksen noustessa aminohappokierto alkoi uudelleen, tuottaen aina vain yhä enemmän itsensä kaltaisia molekyylejä. Toisin sanoen - alkeelliset kaksoiskierteiset molekyyli monistuivat hieman samaan tapaan kuin neljämiljardia vuotta myöhemmin niiden jälkeläiset laboratorioiden koeputkissa.
Lathen teoria ei kaikilta osin ole aivan uusi. Ensimmäisten elämänsyntyä käsitelleiden teorioiden osatekijöinä ovat olleet juuri nämä samaiset vuorovesilammikot, eikä niitä ole unohdettu myöhemmissäkään teorioissa.
Uutta tässä sen sijaan on se, että Lethe vetää rohkean johtopäätöksen siitä, että Marsissa ei ole voinut syntyä elämää. Vaikka Marsissa muutoin olisi ollutkin sopivat olosuhteet elämän syntymiselle, siltä puuttui riittävän suurikokoinen kuu, joka olisi mahdollistanut sopivat olosuhteet ensimmäisten polymeerimolekyylien monistumiselle.
Lethen teoria saa varovaista kannatusta muiden tutkijoiden taholta. Esimerkiksi Graham Caims-Smith (University of Glasgow, UK) uskoo, että ensimmäinen "geneettinen rakenne" ei suinkaan ollut nykyisen DNAn tai RNAn tyyppisiä molekyylejä vaan kiteytyviä mineraaleja savikerroksen pinnalla.
Mutta olipa ensimmäiset molekyylit rakenteeltaan millaisia tahansa, evoluution ensimmäinen edellytys on niiden monistuminen tavalla tai toisella.
Lethen teoriasta on artikkelit Icarus (vol 168, p 18) tiedelehdessä ja New Scientist -lehden verkkosivulla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Erittäin mielenkiintoinen teoria. Ei ehkä kuitenkaan mikään lopullinen läpimurto elämän synnyn tutkimuksessa, mutta varteenotettava joka tapauksessa. Laitetaan nyt vielä linkki artikkeliin:
http://www.newscientist.com/news/news.jsp?id=ns99994786