Brittiläinen Oulussa asuva antropolgi Edward Dutton on tutkinut meidän suomalaisten olemusta. Samalla hän ollut ehkä tiedostamattaan selvittäneeksi sen, miksi kepulaisuus elää ja voi hyvin edelleen Suomessa toisin kuin eurooppalaisissa sivistysvaltioissa. Dutton rinnastaa Suomen Grönlantiin.
Suomalaisten on vaikea sopeutua moderniin elämäntapaan. Tämä näkyy uskonnollisuutena, nostalgisena menneisyden haikailuna, runsaana alkoholinkäyttönä, suurina itsemurhalukuina, miehisyyden korostamisesta johtuvana väkivaltaisuutena ja ainutlaatuisuuden kokemuksina. Toisaalla omassa kulttuurissamme Aleksin Kivi on kuvannut näitä ominaisuuksia seitsemässä veljeksessä varsin osuvasti. Ja kaikki nämä piirteet ovat selvimmin esillä siellä, missä kepulaisuuden kannatusta on vahvinta. Osansa tästä saavat toki myös perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.
Suomalaisten huono itsetunto heijastuu myös juroutuna ja erakoitunutta elämää ihannoivana. Kivi kuvaa tätä impivaaralaisuutena. Modernin elämäntavan vastustaja tarvitsee paljon tilaa itselleen, jotta hän voi huutaa tuskaansa juovuspäissään, noitua välillä ja käydä kuitenkin sitten puhdistautumassa saunassa ja kirkossa, pilkillä ja hirvimetsällä. Tälläkin palstalla esiintyy joitakin tällaisen elämäntavan suuria ihalijoita ja he ovat poikkeuksetta kepulaisia. Siihen kuuluu myös omituinen ja omintakeinen huumorintaju, mitä muut eivät pidä huumorina vaan osoituksena mielenterveyden horjumisesta.
Valtaosassa suomalaisista on ainakin ripaus edellä kuvatuista ominaisuuksista. Se johtuu vahvasta yhtenäiskulttuuristamme ja siitä, ettemme ole vielä kvoin pitkään eläneet modernin yhteiskunnan elämänpiirissä. Vasta 70-luvun jälkeen syntyneet sukupolvet alkavat pikkuhiljaa päästä eroon yhteydestään maaseutuun. Mutta henkinen irtautuminen tulee viemään vielä kauan. Tämä näkyy esim. mökkikulttuurin ihannoimisessa. Se avaa ikään kuin ikkunan menneisyyteen niillekin, jotka muuten ovat jo enemmän mukana tässä päivässä ja modernissa elämäntavassa. Pentti Linkola on vienyt äärimmilleen modernin elämäntavan vastustamisen, vaikkakin hänen ideologiansa lähtee uskosta ympäristön kestämättömyyteen eikä niinkään konservatismista johtuvaan elämäntapatyylin ihannoimiseen.
Suomalaisen yhtenäiskulttuurin puolustaminen on erittäin syvällä meissä. Voi hyvinkin olla, että se selittää paljossa sitä, kuinka hyvin menestyimme talvi- ja jatkosodassakin. Vieraat on aina koettu uhkana ja väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi joutuminenvain vahvisti tätä uskoa. Nyt se heijastuu EU-vastaisuutena ja kielteisyytenä maahanmuuttajia kohtaan. Nämäkin tuntemukset ovat vahvimpia niillä alueilla, missä Kepun ja Persujen kannatus on vahvinta.
Jotkut Kepua kannattavat ovat perusteelleetkin valintaansa sillä, että se on suomalaisuuden puolustamista. He tulevat sanoneeksi kyllä totuuden jossain mielessä, mutta ymmärtävät suomalaisuuden juuri niin kuin Edward Dutton ja Aleksis Kivi sen kuvaavat. Suomalaisuus on siinä enemmän eristäytymista ja omaehtoisuutta kuin oman identiteetin aktiivista esille tuomista. Se näkyy sitten muukalaisvihamielisyytenä ja muutosvastarintana. Kepu onkin kaikkein konservatiivisin puolueemme.
Kepuiitit
44
302
Vastaukset
- pahimpia
Suomalaiset ovat todellakin sopeutuneet huonosti kaupunkilaisuuteen.
Helsinkiläiset ovat koppavia, sisäänpäinkääntyneitä, nenä pystyssä kulkevia jurottajia jotka eivät tervehdi edes naapuriaan, saati ketään muuta vastaan tulevaa. Siinä missä maaseudun ihminen pysähtyy keskustelemaan eurooppalaisittain sivistyneesti ja sosiaalisesti vastaantulijan kanssa, helsinkiläinen painaa sivulleen vilkuilematta kyynärpäät koholla toisten samanlaisten kanssa kilpaa.
Huono itsetunto korostuu isoissa kaupungeissa asuvissa suomalaisissa. Kun he eivät kykene sosiaaliseen vuorovaikutukseen, nuo tollot istuvat tietokoneensa ääreen ja alkavat suoltaa netin keskustelupalstoille vihaviestejä muuta kansaa kohtaan. Pääkaupungissa asuu yksi kymmenestä suomalaisesta, ja pääkaupunkiseudullakin vain yksi viidestä. Näillä ymmärrys riittää tajuamaan asiat vain tuon 10% n'äkökulmasta, jos edes siitä. Kepulaisuus on heille kauhistus, eivät he voi suvaita mitään omasta pienestä piiristään poikkeavaa elämänmenoa. Rasisimi ja kaikenlainen suvaitsemattomuus elää etenkin itä-helsingin lähiöissä, perussuomalaisten Halme ja Halla-aho porskuttavat muukalaisvihallaan noilla alueilla
Syrjäytyminen on kapunkien suuri vitsaus. Vanhukset jäävät yksin, saattavat kuolla yksinään omaan asuntoonsa ja heidät löydetään vasta vuosien kuluttua. Kaupunkien ihmiset eivät huolehdi edes sen vertaa naapureistaan, että tajuaisivat naapuriasunnon mummon olevan kykenemätön hakemaan apua, antavat tämän vain kuolla. Helsingissähän pidettiin vanhuksia ruuatta yli viikonlopun kun kaupunki säästää kustannuksia ja kilpailuttaa kotipalveluja. Sosialidemokraattinen holhous näytti parasta osaamistaan. Eikä kaupungeissa syrjäydy yksin vanhukset, koulut jakautuvat hyvän väen eliittikouluihin, parhaisiin lukioihin pitää olla lähes 9,5 keskiarvo, joten porukka jakautuu eikä synny luonnollista kanssakäymistä eri taustaisten ja erilaisilla kyvyillä varustettujen kesken. Vain homogeenisiä huippukouluja ja lopuille mitä sattuu jäämään. Nämä joille jätetään se mitä muilta tähteeksi jää, turhautuvat ja syrjäytvät, nuoruuden uhoaan purkavat kaduilla niin, että iso osa helsinkiläsistä pelkää kulkea iltaisin kaduilla. Maaseudulla ei löydy paikkaa jossa ihminen ei uskaltaisi kulkea.
Olet siis oikeassa. Kaupunkilaisuus aiheuttaa suomalaisissa monenlaisia vitsauksia- kurapelto
Enimmäkseen maalta muuttaneet ovat huonosti sopeutuneet, ei yleensä kaupungissa syntyneet
En näin ex-maalaisena allekirjoita tätä ollenkaan. Helsinkiläiset ovat sosiaalisia, rentoja tyyppejä ja eikä yhtään koppavia. Maaseudun ihminen pelkää oletusarvoisesti sosiaalista kontaktia ja vastaantullessa saattaa katsoa muualle; ojaan, metsään tai pipo silmillä sen sisusta tai piilottelee jossain kaupan hyllyn takana jne.
Koppavia maaseudulla ovat kepulaiset muita kohtaan. Puolueen avulla hankittu vakituinen työpaikka tai yrittäminen (ei-kepuli yritykset maaseudulla vaatii suunnattomasti enemmän työtä menestyäkseen) oikeuttaa öykkäröintiin, vähättelyyn ja toisten pilkkaamiseen.
Kaupungissa voit olla ihan oma itsesi, nauttia ihmisten seuran paljoudesta, kulttuurista, urheilusta tai ihan mistä itse tuntuu. Se ei kuulu kenellekään. Maaseudulla sinulla on lupa nauttia vain keppipallosta, hiihtämisestä, humpasta ja seuroista/jumalanpalveluksesta. - Mitäpä tuohon
lisäisi tai poistaisi?
No ehkä sen, että mpp on todellinen pääkaupunkiseutulainen tollo. Aivan parasta A-luokkaa... - antropologi
kurapelto kirjoitti:
Enimmäkseen maalta muuttaneet ovat huonosti sopeutuneet, ei yleensä kaupungissa syntyneet
En näin ex-maalaisena allekirjoita tätä ollenkaan. Helsinkiläiset ovat sosiaalisia, rentoja tyyppejä ja eikä yhtään koppavia. Maaseudun ihminen pelkää oletusarvoisesti sosiaalista kontaktia ja vastaantullessa saattaa katsoa muualle; ojaan, metsään tai pipo silmillä sen sisusta tai piilottelee jossain kaupan hyllyn takana jne.
Koppavia maaseudulla ovat kepulaiset muita kohtaan. Puolueen avulla hankittu vakituinen työpaikka tai yrittäminen (ei-kepuli yritykset maaseudulla vaatii suunnattomasti enemmän työtä menestyäkseen) oikeuttaa öykkäröintiin, vähättelyyn ja toisten pilkkaamiseen.
Kaupungissa voit olla ihan oma itsesi, nauttia ihmisten seuran paljoudesta, kulttuurista, urheilusta tai ihan mistä itse tuntuu. Se ei kuulu kenellekään. Maaseudulla sinulla on lupa nauttia vain keppipallosta, hiihtämisestä, humpasta ja seuroista/jumalanpalveluksesta.Eroja löytyy valistuneen maakunnan ja nyhjäytyneen kaupungin asukkaiden välillä. Se mikä maalaiselämässä on luonnollista osaamista ja elämänmenoa onkin kaupunkilaiselle utopiaa.
Esimerkkinä kaurapuuron valmistus on enää menneisyyden muisto kaupunkilais asukille, jonka tieto taito ei enää ylety kyseiseen ruuan valmistuksen saloihin tai ihmisen lisääntymisen taito, joka nykyään pitää opettaa kädestä pitäen nykyiselle nörttisukupolvelle.
Kaikki muu mikä liittyy omatoimiseen tekemiseen onkin kaupunkilaiselle jo ylitsepääsemätön este, josta kertoo yhteiskuntaan kohdistuva järjetön palvelujen vaatimus sukan vaihdosta lähtien.
Tervetuloa tollot maaseudulle opiskelemaan selviytymisen taitoja ja sitä, miten elämästä selviää ilman tukihenkilöiden läsnäoloa:-) Kirjoituksesi edustaa hienoa esimerkkiä siitä mitä kirjoitin. Kaupunki- ja erityisesti pääkaupunkivihamielisyys kuuluu myös olennaisena osana Duttonin esille tuomiin piirteisiin ja siten erityisesti kepulaisuuteen. Muualla Euroopassa moista vuodatusta kummasteltaisiin. Meillä sinun mielipiteesi jakavat kyllä monetkin, koska kepulaisia on edelleen huomattavan paljon.
Pääkaupunkiseudulla ei asu vain joka viides suomalainen, vaan peräti joka viides. Kun katselet kartasta, kuinka suuren osa Suomea tuo pääkaupunkiseutu kattaa, niin huomaat heti, että väestömme on suuressa määrin tiivistynyt pääkaupunkiseudulle, mutta myös muihin suuriin kaupunkeihin. Modernin kulutusyhteiskunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa meidän oloissamme suurehkoa markkinaa, kun käytetään taloudellista termistöä.
Syrjäytyminen on kyllä vitsaus, muttei mikään erityisen kaupunkimainen ilmiö. Syrjäytymistä tapahtuu koko maassa. Itsemurha-, ja väkivaltatilastojen perusteella syrjäytyminen on pahinta Itä- ja Pohjois-Suomen maaseudulla. Siellä eivät syrjäydy vain vanhukset vaan myös nuoret. Tämä johtuu siitä, että näillä seuduilla väestöä on liikaa alueen taloudelliseen kantokykyyn suhteutettuna. Saattaa olla, että tiukalla ja ahdistavalla yhtenäiskulttuurilla on tässä myös osansa.
Sinun kannattaisi ehkä vierailla Helsingissä silloin, kun vietetään ns. taiteiden yötä. Voisit silloin omin silmin kokea, miten pelokkaina pääkaupunkilaiset kulkevat Helsingin kaduilla iltaisin.
Tottakai kaupungeissa on omat ongelmansa. Ei sitä kukaan kiistäkään. Nykyajassa elävät ihmiset pyrkivöät ratkaisemaan tällaiset ongelmat. Ei modernin elämän vaihtoehtona ole paluu 1920-luvulle. Kannattaa mennä katsomaan vaikka Venäjän puoleiseen Karjalaan, mitä sellainen elämä pitää sisällään.Kaikki menestyneet valtiot ovat vähintään yhtä kaupungistuneita kuin Suomi, mutta kaupungistuminen on tapahtunut jo ennen meitä. Kaupunkikulttuuri on niissä itsestäänselvyys ja kaupungit koetaan miellyttävinä, paljon vaihtoehtoa tarjoavina asuinpaikkoina. Kaupungit toki kuuluvat moderniin kulutusyhteiskuntaan luontevammin kuin maaseutu. Siitä huolimatta tarvitaan suhteellisen taajaan asuttua maaseutuakin eikä kaupungeissa tunneta sellaisia kohtaan mitään vihamielisyyttä tai halveksuntaa. Kaupungistuminen ei nimittäin tarkoita sitä, etteikö olisi tilaa muillekin elämisen malleille. Tästä huomaat, että kaupungistuessa asenteet muuttuvat monikulttuurisuutta ja erilaisuutta hyväksyvään suuntaan toisin kuin siinä junttikulttuurissa, mitä kepulaisuus edustaa.- -Jäbä
Mielipidepankki kirjoitti:
Kirjoituksesi edustaa hienoa esimerkkiä siitä mitä kirjoitin. Kaupunki- ja erityisesti pääkaupunkivihamielisyys kuuluu myös olennaisena osana Duttonin esille tuomiin piirteisiin ja siten erityisesti kepulaisuuteen. Muualla Euroopassa moista vuodatusta kummasteltaisiin. Meillä sinun mielipiteesi jakavat kyllä monetkin, koska kepulaisia on edelleen huomattavan paljon.
Pääkaupunkiseudulla ei asu vain joka viides suomalainen, vaan peräti joka viides. Kun katselet kartasta, kuinka suuren osa Suomea tuo pääkaupunkiseutu kattaa, niin huomaat heti, että väestömme on suuressa määrin tiivistynyt pääkaupunkiseudulle, mutta myös muihin suuriin kaupunkeihin. Modernin kulutusyhteiskunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa meidän oloissamme suurehkoa markkinaa, kun käytetään taloudellista termistöä.
Syrjäytyminen on kyllä vitsaus, muttei mikään erityisen kaupunkimainen ilmiö. Syrjäytymistä tapahtuu koko maassa. Itsemurha-, ja väkivaltatilastojen perusteella syrjäytyminen on pahinta Itä- ja Pohjois-Suomen maaseudulla. Siellä eivät syrjäydy vain vanhukset vaan myös nuoret. Tämä johtuu siitä, että näillä seuduilla väestöä on liikaa alueen taloudelliseen kantokykyyn suhteutettuna. Saattaa olla, että tiukalla ja ahdistavalla yhtenäiskulttuurilla on tässä myös osansa.
Sinun kannattaisi ehkä vierailla Helsingissä silloin, kun vietetään ns. taiteiden yötä. Voisit silloin omin silmin kokea, miten pelokkaina pääkaupunkilaiset kulkevat Helsingin kaduilla iltaisin.
Tottakai kaupungeissa on omat ongelmansa. Ei sitä kukaan kiistäkään. Nykyajassa elävät ihmiset pyrkivöät ratkaisemaan tällaiset ongelmat. Ei modernin elämän vaihtoehtona ole paluu 1920-luvulle. Kannattaa mennä katsomaan vaikka Venäjän puoleiseen Karjalaan, mitä sellainen elämä pitää sisällään.Kaikki menestyneet valtiot ovat vähintään yhtä kaupungistuneita kuin Suomi, mutta kaupungistuminen on tapahtunut jo ennen meitä. Kaupunkikulttuuri on niissä itsestäänselvyys ja kaupungit koetaan miellyttävinä, paljon vaihtoehtoa tarjoavina asuinpaikkoina. Kaupungit toki kuuluvat moderniin kulutusyhteiskuntaan luontevammin kuin maaseutu. Siitä huolimatta tarvitaan suhteellisen taajaan asuttua maaseutuakin eikä kaupungeissa tunneta sellaisia kohtaan mitään vihamielisyyttä tai halveksuntaa. Kaupungistuminen ei nimittäin tarkoita sitä, etteikö olisi tilaa muillekin elämisen malleille. Tästä huomaat, että kaupungistuessa asenteet muuttuvat monikulttuurisuutta ja erilaisuutta hyväksyvään suuntaan toisin kuin siinä junttikulttuurissa, mitä kepulaisuus edustaa.Tuosta tuli mieleeni, että elävä maaseutu on säilynyt sellaisissa eurooppalaisissa valtioissa kaupungistumisesta huolimatta, joissa maanviljelijät asuvat kyläyhteisöissä, toinen toistensa naapureina ja pellot ovat kylien ulkopuolella.
Suomessa maanviljelijät asuvat keskellä omaa peltoaan, eristyksissä naapureistaan. Tämän täytyy vaikuttaa ihmisten henkiseen puoleen aika tavalla. - junttia
Mielipidepankki kirjoitti:
Kirjoituksesi edustaa hienoa esimerkkiä siitä mitä kirjoitin. Kaupunki- ja erityisesti pääkaupunkivihamielisyys kuuluu myös olennaisena osana Duttonin esille tuomiin piirteisiin ja siten erityisesti kepulaisuuteen. Muualla Euroopassa moista vuodatusta kummasteltaisiin. Meillä sinun mielipiteesi jakavat kyllä monetkin, koska kepulaisia on edelleen huomattavan paljon.
Pääkaupunkiseudulla ei asu vain joka viides suomalainen, vaan peräti joka viides. Kun katselet kartasta, kuinka suuren osa Suomea tuo pääkaupunkiseutu kattaa, niin huomaat heti, että väestömme on suuressa määrin tiivistynyt pääkaupunkiseudulle, mutta myös muihin suuriin kaupunkeihin. Modernin kulutusyhteiskunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa meidän oloissamme suurehkoa markkinaa, kun käytetään taloudellista termistöä.
Syrjäytyminen on kyllä vitsaus, muttei mikään erityisen kaupunkimainen ilmiö. Syrjäytymistä tapahtuu koko maassa. Itsemurha-, ja väkivaltatilastojen perusteella syrjäytyminen on pahinta Itä- ja Pohjois-Suomen maaseudulla. Siellä eivät syrjäydy vain vanhukset vaan myös nuoret. Tämä johtuu siitä, että näillä seuduilla väestöä on liikaa alueen taloudelliseen kantokykyyn suhteutettuna. Saattaa olla, että tiukalla ja ahdistavalla yhtenäiskulttuurilla on tässä myös osansa.
Sinun kannattaisi ehkä vierailla Helsingissä silloin, kun vietetään ns. taiteiden yötä. Voisit silloin omin silmin kokea, miten pelokkaina pääkaupunkilaiset kulkevat Helsingin kaduilla iltaisin.
Tottakai kaupungeissa on omat ongelmansa. Ei sitä kukaan kiistäkään. Nykyajassa elävät ihmiset pyrkivöät ratkaisemaan tällaiset ongelmat. Ei modernin elämän vaihtoehtona ole paluu 1920-luvulle. Kannattaa mennä katsomaan vaikka Venäjän puoleiseen Karjalaan, mitä sellainen elämä pitää sisällään.Kaikki menestyneet valtiot ovat vähintään yhtä kaupungistuneita kuin Suomi, mutta kaupungistuminen on tapahtunut jo ennen meitä. Kaupunkikulttuuri on niissä itsestäänselvyys ja kaupungit koetaan miellyttävinä, paljon vaihtoehtoa tarjoavina asuinpaikkoina. Kaupungit toki kuuluvat moderniin kulutusyhteiskuntaan luontevammin kuin maaseutu. Siitä huolimatta tarvitaan suhteellisen taajaan asuttua maaseutuakin eikä kaupungeissa tunneta sellaisia kohtaan mitään vihamielisyyttä tai halveksuntaa. Kaupungistuminen ei nimittäin tarkoita sitä, etteikö olisi tilaa muillekin elämisen malleille. Tästä huomaat, että kaupungistuessa asenteet muuttuvat monikulttuurisuutta ja erilaisuutta hyväksyvään suuntaan toisin kuin siinä junttikulttuurissa, mitä kepulaisuus edustaa.Olen toki kulkenut taiteiden yössä. En vaan ymmärrä mitä taidetta se on, kun ympäripäissään kävellään pitkin katuja ja kuseksitaan estottomasti keskellä katua, jotkut häveliäimmät porttikongeissa. Voinet kertoa minulle tuollaisen merkitysken kun en ole itse ymmärtänyt sen taiteellista arvoa. Aidot taiteilijat, kuvanveistäjämme, maalarimme, musiikin tekijät jne ovat aina hakeutuneet maaseudun rauhaan luomaan taidettaan: Tuusula oli sata vuotta sitten vielä ehtaa maaseutua ja sinne kokoontui iso joukko eturivin taiteilijoitamme Sibeliuksesta Haloseen. Gallen Kallelankin Tarvaspää oli tuolloin vielä syrjäinen paikka, ja Kalelan hän rakensi sitten Ruovedelle. Kain Tapper, Tarmo Manni ja monet monet muut ovat maaseudun kasvattamia.
Niin, en todellakaan ymmärrä kaduile kuseksimisen taiteellista arvoa. Olen ollut myös vappuja viettämässä Helsingissä, ja silloinkin on sama ilmiö toistunut. Liittyykö se jotenkin työväen riitteihin, tai johonkin luokkataisteluhengen osoittamiseen, kerro minulle - junan tuomat
Noinhan se on kuin kirjoitat.
Maalta kun muutetaan kaupunkiin, ryhdytään demariksi, muutetaan kerrostaloon eikä edes tervehditä naapuria. Se kun jotenkin niin hienoa olla kaupunkilainen. Kepulaisten tunnusmerkki, Toyota Corolla, vaihdetaan Volkswageniin tai Opeliin. Aletaan ivata ja haukkua maalaisia, vaikka joka viikonloppu ajetaan jonossa niillä volkkareikka takaisin maaseudulle, mökeille.
Ensimmäisen polven kaupunkilaiset, nuo Rautavaaroiltaan kaupunkiin tulleet, ovat kaiken pahimpia. -Jäbä kirjoitti:
Tuosta tuli mieleeni, että elävä maaseutu on säilynyt sellaisissa eurooppalaisissa valtioissa kaupungistumisesta huolimatta, joissa maanviljelijät asuvat kyläyhteisöissä, toinen toistensa naapureina ja pellot ovat kylien ulkopuolella.
Suomessa maanviljelijät asuvat keskellä omaa peltoaan, eristyksissä naapureistaan. Tämän täytyy vaikuttaa ihmisten henkiseen puoleen aika tavalla.Maatalouspolitiikan suosima tehomaatalouden oppi on vain lisännyt tätä yksinäisyyttä. Jos ennen naapureita sentää oli näköetäisyyden päässä, niin nyt ne ovat usein automatkan takana.
junttia kirjoitti:
Olen toki kulkenut taiteiden yössä. En vaan ymmärrä mitä taidetta se on, kun ympäripäissään kävellään pitkin katuja ja kuseksitaan estottomasti keskellä katua, jotkut häveliäimmät porttikongeissa. Voinet kertoa minulle tuollaisen merkitysken kun en ole itse ymmärtänyt sen taiteellista arvoa. Aidot taiteilijat, kuvanveistäjämme, maalarimme, musiikin tekijät jne ovat aina hakeutuneet maaseudun rauhaan luomaan taidettaan: Tuusula oli sata vuotta sitten vielä ehtaa maaseutua ja sinne kokoontui iso joukko eturivin taiteilijoitamme Sibeliuksesta Haloseen. Gallen Kallelankin Tarvaspää oli tuolloin vielä syrjäinen paikka, ja Kalelan hän rakensi sitten Ruovedelle. Kain Tapper, Tarmo Manni ja monet monet muut ovat maaseudun kasvattamia.
Niin, en todellakaan ymmärrä kaduile kuseksimisen taiteellista arvoa. Olen ollut myös vappuja viettämässä Helsingissä, ja silloinkin on sama ilmiö toistunut. Liittyykö se jotenkin työväen riitteihin, tai johonkin luokkataisteluhengen osoittamiseen, kerro minulleei tulla hetkessä. Kadulle kuseskelu perityy maaseutukulttuurista, missä miesväki meni nurkan taakse tällaisille tarpeille. Ulkohuussi oli vain sitä isompaa hätää varten. Kesällä maaseudulla hukkuneiden hukkumissyytä voidaan arvioida siitä, oliko sepalus auki vai ei. Maaseutukulttuuria sekin. Näitä tapoja on sitten siirretty myös kaupunkeihin, sillä maaseudultahan nämä kaupunkilaiset ovat muuttaneet ja siellä tapansa oppineet.
Eroja kuitenkin. Kaupungeissa kadulle kuseskelijoita on kuitenkin vähän. Seuraavan kerran tulet, voit laskea, moniko vastaantulija kusaisee kadulle. Veikkaan, ettei yksi tuhannestakaan. Sen sijaan maseudulla tällaisissa tapahtumissa suurin osa voi kusta nurkan taakse. Olen kyllä nuorempana ollut sen verran mukana näissä maaseudun tanssilavakarkeloissa, että tiedän mistä puhun.- Keputotuus?
Mielipidepankki kirjoitti:
ei tulla hetkessä. Kadulle kuseskelu perityy maaseutukulttuurista, missä miesväki meni nurkan taakse tällaisille tarpeille. Ulkohuussi oli vain sitä isompaa hätää varten. Kesällä maaseudulla hukkuneiden hukkumissyytä voidaan arvioida siitä, oliko sepalus auki vai ei. Maaseutukulttuuria sekin. Näitä tapoja on sitten siirretty myös kaupunkeihin, sillä maaseudultahan nämä kaupunkilaiset ovat muuttaneet ja siellä tapansa oppineet.
Eroja kuitenkin. Kaupungeissa kadulle kuseskelijoita on kuitenkin vähän. Seuraavan kerran tulet, voit laskea, moniko vastaantulija kusaisee kadulle. Veikkaan, ettei yksi tuhannestakaan. Sen sijaan maseudulla tällaisissa tapahtumissa suurin osa voi kusta nurkan taakse. Olen kyllä nuorempana ollut sen verran mukana näissä maaseudun tanssilavakarkeloissa, että tiedän mistä puhun.Puhut nyt keputotuutta, siis muunnettua totuutta. Oletko sinäkin kepulainen? Vai haluatko vain olla, ja siksi valehtelet
Ei ne kuseskelijat joita minä olen nähnyt mitään maalta muuttaneita ole olleet. Eikä muualtakaan muuttaneita, sillä esim tummaihoiset maahanmuutajat eivät sitä harrasta.
Kysehän on kaupunkilaisuuteen kuuluvasta välinpitämättömyydestä muita ihmisiä ja muiden omaisuutta kohtaan. Kun menet maaseudulle, näetkö töhrittyjä seiniä tai muuta toisen omaisuuteen kohdistunutta ilkivaltaa? Et. Romua saattaa olla maaseudullakin näkyvissä, mutta se on ihmisten pihoilleen hylkäämää tavaraa, ei hujan hajan sinne tänne jätettyä roinaa. Kävelin Helsingin Arabianrannasta Jätkäsaareen, ja täytyy sanoa, että jos on maaseusulla siellä täällä romua, niin Helsingin rannat ovat yhtä romuläjää, ainakin tuolla matkalla.
Niin, ilkivalta, töhriminen ja kaikenlainen toisten omaisuuden tuhoaminen, välinpitämättömyys, ne ovat ihan kaupunkilaisia ilmiöitä, niihin kuuluu tuo kuseksiminenkin. Maaseudulla edelleenkin voidaan jättää ovet lukitsematta ja elellä rauhassa, toisin kuin kaupungeissa jossa turvallisuusliikkeet kilvan kauppaavat varmuuslukkoja, hälyttimiä ja turvakameroita pelokkaille asukkaille. Näin he lukittautuvat entistä enemmän omaan pieneen maailmaansa johon ei kukaan muu pääse. Tuloksena on sitten mielikuvamaailmoissaan eläviä, nettipalstoilla vihaa toisten päälle syytäviä onnettomia tolloja. Keputotuus? kirjoitti:
Puhut nyt keputotuutta, siis muunnettua totuutta. Oletko sinäkin kepulainen? Vai haluatko vain olla, ja siksi valehtelet
Ei ne kuseskelijat joita minä olen nähnyt mitään maalta muuttaneita ole olleet. Eikä muualtakaan muuttaneita, sillä esim tummaihoiset maahanmuutajat eivät sitä harrasta.
Kysehän on kaupunkilaisuuteen kuuluvasta välinpitämättömyydestä muita ihmisiä ja muiden omaisuutta kohtaan. Kun menet maaseudulle, näetkö töhrittyjä seiniä tai muuta toisen omaisuuteen kohdistunutta ilkivaltaa? Et. Romua saattaa olla maaseudullakin näkyvissä, mutta se on ihmisten pihoilleen hylkäämää tavaraa, ei hujan hajan sinne tänne jätettyä roinaa. Kävelin Helsingin Arabianrannasta Jätkäsaareen, ja täytyy sanoa, että jos on maaseusulla siellä täällä romua, niin Helsingin rannat ovat yhtä romuläjää, ainakin tuolla matkalla.
Niin, ilkivalta, töhriminen ja kaikenlainen toisten omaisuuden tuhoaminen, välinpitämättömyys, ne ovat ihan kaupunkilaisia ilmiöitä, niihin kuuluu tuo kuseksiminenkin. Maaseudulla edelleenkin voidaan jättää ovet lukitsematta ja elellä rauhassa, toisin kuin kaupungeissa jossa turvallisuusliikkeet kilvan kauppaavat varmuuslukkoja, hälyttimiä ja turvakameroita pelokkaille asukkaille. Näin he lukittautuvat entistä enemmän omaan pieneen maailmaansa johon ei kukaan muu pääse. Tuloksena on sitten mielikuvamaailmoissaan eläviä, nettipalstoilla vihaa toisten päälle syytäviä onnettomia tolloja.En näe, koska karhut, sudet ja hirvet eivät harrasta sellaista ilkivaltaa. Ei ilkivaltaa voi juurikaan siellä olla, missä ei ole varsinkaan nuoria ihmisiä. Sen sijaan voit tutkailla esim. uutisia siitä, missä päin Suomea nuoret ajavat autolla itsensä kuoliaaksi tai vammautuneiksi kaikkein eniten. Kun ei ole oikein vaihtoehtoja ja pitkät matkat, ahdistus purkautuu autolla hurjasteluun.
Ei Suomessa sen paremmin kaupungeissa kuin maaseudullakaan juuri pelätä. En ole varma, mutta melkein uskaltaisin veikata, että maaseudulla ainakin paikoittain tapahtuu enemmän asuntomurtoja kuin kaupungeissa. Se johtuu tietysti siitä, että murroista suuri osa kohdistuu tyhjillään oleviin mökkeihin. Tiedän kyllä, että jotkut mökkeilijät jättävät oven ihan tahallaankin lukitsematta tämän vuoksi. Murtomiehen ei tarvitse silloin rikkoa ikkunaa, kun hän tarkistaa, onko mökissä mitään varastettavaa. Maaseudulla noin muuten esim. maataloissa on monasti asujia sisällä, mikä ehkäisee murtoja. Kaupungeissa taas asunnot ovat usein päivisin tyhjillään ihmisten ollessa töissä tai koulussa. Eivät murtomiehet yöllä vieraisille tulekaan. Asioille löytyy ihan luonnollisia selityksiä, kun vähän viitsii miettiä.
Mutta kuten aiemmin totesin, itse en suhtaudu asiaan millään viha-rakkaus-akselilla. Maaseudulla on minusta ihan puolensa ja vietän toki itsekin paljon aikaa maaseudulla varsinkin kesäaikana. Kaupunkielämisessä on myös omat hyvät ja huonot puolensa, mutta pelkoa kyllä liioittelet. Jos muistan oikein selvitysten mukaan 98 % suomalaisista pitää koko Suomessa omaa asuinaluettaan turvallisena.
Kyse on siitä, minkälaisen elämänpiirin valitsemalla me menestymme kansakuntana. Kun modernin kulutusyhteiskunnan tavoitteet näyttävät toteutuvan parhaiten kauoungistuneissa yhteiskunnissa, valitsemme tai joudumme valitsemaan sen. Jos taas emme välitä mistään taloudellisesta menestyksestä, voimme toki valita senkin vaihtoehdon, kun olemme ensin käyneet rajan takaisessa Karjalassa vilkaisemassa, mitä se käytännössä tarkoittaa.- Otsikossa hymiö
*19.9.-96 (IL): - - -”Jopa puolueen (kepun) Helsingin piirin puheenjohtaja moitti hallitusta pääkaupunkiseudun suosimisesta. Kun olot täällä pidettäisiin huonoina, maalta ei tultaisi etelään kilpailemaan työ- ja päivähoitopaikoista, Timo Laaninen järkeili. Linjana on siis edelleen puomien pystyttäminen Kehä III:lle, jotta Kepun äänestäjät pidettäisiin kotipitäjissään.”
- Otsikossa hymiö
antropologi kirjoitti:
Eroja löytyy valistuneen maakunnan ja nyhjäytyneen kaupungin asukkaiden välillä. Se mikä maalaiselämässä on luonnollista osaamista ja elämänmenoa onkin kaupunkilaiselle utopiaa.
Esimerkkinä kaurapuuron valmistus on enää menneisyyden muisto kaupunkilais asukille, jonka tieto taito ei enää ylety kyseiseen ruuan valmistuksen saloihin tai ihmisen lisääntymisen taito, joka nykyään pitää opettaa kädestä pitäen nykyiselle nörttisukupolvelle.
Kaikki muu mikä liittyy omatoimiseen tekemiseen onkin kaupunkilaiselle jo ylitsepääsemätön este, josta kertoo yhteiskuntaan kohdistuva järjetön palvelujen vaatimus sukan vaihdosta lähtien.
Tervetuloa tollot maaseudulle opiskelemaan selviytymisen taitoja ja sitä, miten elämästä selviää ilman tukihenkilöiden läsnäoloa:-)2001 HS: “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
- - -
Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.” - Otsikossa hymiö
-Jäbä kirjoitti:
Tuosta tuli mieleeni, että elävä maaseutu on säilynyt sellaisissa eurooppalaisissa valtioissa kaupungistumisesta huolimatta, joissa maanviljelijät asuvat kyläyhteisöissä, toinen toistensa naapureina ja pellot ovat kylien ulkopuolella.
Suomessa maanviljelijät asuvat keskellä omaa peltoaan, eristyksissä naapureistaan. Tämän täytyy vaikuttaa ihmisten henkiseen puoleen aika tavalla...Saksassa jopa yli 16x verrattuna Suomeen. Muistakaa aina tämä.
- vaan...
Mielipidepankki kirjoitti:
En näe, koska karhut, sudet ja hirvet eivät harrasta sellaista ilkivaltaa. Ei ilkivaltaa voi juurikaan siellä olla, missä ei ole varsinkaan nuoria ihmisiä. Sen sijaan voit tutkailla esim. uutisia siitä, missä päin Suomea nuoret ajavat autolla itsensä kuoliaaksi tai vammautuneiksi kaikkein eniten. Kun ei ole oikein vaihtoehtoja ja pitkät matkat, ahdistus purkautuu autolla hurjasteluun.
Ei Suomessa sen paremmin kaupungeissa kuin maaseudullakaan juuri pelätä. En ole varma, mutta melkein uskaltaisin veikata, että maaseudulla ainakin paikoittain tapahtuu enemmän asuntomurtoja kuin kaupungeissa. Se johtuu tietysti siitä, että murroista suuri osa kohdistuu tyhjillään oleviin mökkeihin. Tiedän kyllä, että jotkut mökkeilijät jättävät oven ihan tahallaankin lukitsematta tämän vuoksi. Murtomiehen ei tarvitse silloin rikkoa ikkunaa, kun hän tarkistaa, onko mökissä mitään varastettavaa. Maaseudulla noin muuten esim. maataloissa on monasti asujia sisällä, mikä ehkäisee murtoja. Kaupungeissa taas asunnot ovat usein päivisin tyhjillään ihmisten ollessa töissä tai koulussa. Eivät murtomiehet yöllä vieraisille tulekaan. Asioille löytyy ihan luonnollisia selityksiä, kun vähän viitsii miettiä.
Mutta kuten aiemmin totesin, itse en suhtaudu asiaan millään viha-rakkaus-akselilla. Maaseudulla on minusta ihan puolensa ja vietän toki itsekin paljon aikaa maaseudulla varsinkin kesäaikana. Kaupunkielämisessä on myös omat hyvät ja huonot puolensa, mutta pelkoa kyllä liioittelet. Jos muistan oikein selvitysten mukaan 98 % suomalaisista pitää koko Suomessa omaa asuinaluettaan turvallisena.
Kyse on siitä, minkälaisen elämänpiirin valitsemalla me menestymme kansakuntana. Kun modernin kulutusyhteiskunnan tavoitteet näyttävät toteutuvan parhaiten kauoungistuneissa yhteiskunnissa, valitsemme tai joudumme valitsemaan sen. Jos taas emme välitä mistään taloudellisesta menestyksestä, voimme toki valita senkin vaihtoehdon, kun olemme ensin käyneet rajan takaisessa Karjalassa vilkaisemassa, mitä se käytännössä tarkoittaa.Sinun todistelusi mukiaan maaseudulla ei ole ilkivaltaa koska siellä ei ole nuoria, ja maaseudulla ajetaan paljon kolareia koska siellä nuorilla ei ole muuta kuin kepu-Corollat karvanopilla tai ilman. Ymmärtänet kuinka sekavia taas kerran selität.
Koeta nyt siis päättää onko niitä nuoria maaseudulla vai ei.
Luin Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston teettämän turvallisuuskyselyn tiuloksia (löytyy netistä). Vastaajat olivat huolissaan etenkin maahanmuuttajien kasvaneesta määrästä. Maahanmuuttajiin yhdistettiin usein myös rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen. Kaupunkilaisten keskeisiksi huolenaiheiksi nousivat maahanmuuttajien lisäksi syrjäytyminen, välinpitämättömyys, yhteisöllisyyden puute, katuväkivalta ja sen uhka, joukkoliikenteen turvallisuus ja liikenneturvallisuus. Yli puolet sanoi kokevansa pelkoa ulkona iltaisin liikkuessaan. Sinun 98 % ei siis päde Helsingissä ainakaan helsinkiläisten itsensä kertomana.
Tuo oli siis Helsingin omaa tutkimusaineistoa. Mutta eihän sitä tarvitse uskoa.
Kuten ei tarvitse uskoa vaikkapa Liikenneturvan tilastoja siitä, missä tapahtuu ajetuihin kilometreihin suhteutettuna eniten onnettomuuksia: Arvannet, että se on Helsinki. Jossain Juupajoella sattuva ulosajo on aina uutisissa, mutta kun Kehällä rytisee niin sitä ei noteerata koska se on niin jokapäiväistä. Siksi sinullakin on tuo harhakuvitelma.
Samahan koskee rikollisuutta: Helsinki johtaa myös rikostilastoja asukaslukuun suhteutettuna. Sitäkään sinu ei tarvitse uskoa. Eläthän omassa mielikuvitusmaailmassasi jossa maaseutu on kauhean pahaa ja kaupunki kaikkea hyvää, kepu kaikkea pahaa ja demarit pelkkää hyvää.
Emme me sinun mielikuvitusmaailmaasi halua sen kummemmin rikkoa, joten ole onnellinen harhakuvitelminesi - ymmärrä myös
Mielipidepankki kirjoitti:
En näe, koska karhut, sudet ja hirvet eivät harrasta sellaista ilkivaltaa. Ei ilkivaltaa voi juurikaan siellä olla, missä ei ole varsinkaan nuoria ihmisiä. Sen sijaan voit tutkailla esim. uutisia siitä, missä päin Suomea nuoret ajavat autolla itsensä kuoliaaksi tai vammautuneiksi kaikkein eniten. Kun ei ole oikein vaihtoehtoja ja pitkät matkat, ahdistus purkautuu autolla hurjasteluun.
Ei Suomessa sen paremmin kaupungeissa kuin maaseudullakaan juuri pelätä. En ole varma, mutta melkein uskaltaisin veikata, että maaseudulla ainakin paikoittain tapahtuu enemmän asuntomurtoja kuin kaupungeissa. Se johtuu tietysti siitä, että murroista suuri osa kohdistuu tyhjillään oleviin mökkeihin. Tiedän kyllä, että jotkut mökkeilijät jättävät oven ihan tahallaankin lukitsematta tämän vuoksi. Murtomiehen ei tarvitse silloin rikkoa ikkunaa, kun hän tarkistaa, onko mökissä mitään varastettavaa. Maaseudulla noin muuten esim. maataloissa on monasti asujia sisällä, mikä ehkäisee murtoja. Kaupungeissa taas asunnot ovat usein päivisin tyhjillään ihmisten ollessa töissä tai koulussa. Eivät murtomiehet yöllä vieraisille tulekaan. Asioille löytyy ihan luonnollisia selityksiä, kun vähän viitsii miettiä.
Mutta kuten aiemmin totesin, itse en suhtaudu asiaan millään viha-rakkaus-akselilla. Maaseudulla on minusta ihan puolensa ja vietän toki itsekin paljon aikaa maaseudulla varsinkin kesäaikana. Kaupunkielämisessä on myös omat hyvät ja huonot puolensa, mutta pelkoa kyllä liioittelet. Jos muistan oikein selvitysten mukaan 98 % suomalaisista pitää koko Suomessa omaa asuinaluettaan turvallisena.
Kyse on siitä, minkälaisen elämänpiirin valitsemalla me menestymme kansakuntana. Kun modernin kulutusyhteiskunnan tavoitteet näyttävät toteutuvan parhaiten kauoungistuneissa yhteiskunnissa, valitsemme tai joudumme valitsemaan sen. Jos taas emme välitä mistään taloudellisesta menestyksestä, voimme toki valita senkin vaihtoehdon, kun olemme ensin käyneet rajan takaisessa Karjalassa vilkaisemassa, mitä se käytännössä tarkoittaa.Väität ihan huuhaata. No, se ei ole uutta. Väitteesi on noita Korvolan harastamia provoja, uskollinen olet siis demarityylille
Lueppas Hille Koskisen kirja Pelkokierre, se on julkaistu 2009 ja kertoo helsinkiläisten kasvavasta turvattomuudesta, ja siihen liittyvästä eristäytymisestä lukkojen, valvontakameroiden jne taakse. Se kertoo myös kuinka vartiat ovat tulleet osaksi kaikkia helsinkiläisiä marketteja ja kauppakeskuksia jne. Meneppä maaseudun kauppaan, ei siellä ovella odota Securitaksen vartia, vaan sinua tervehtivä kaupan työntekijä. - Otsikossa hymiö
vaan... kirjoitti:
Sinun todistelusi mukiaan maaseudulla ei ole ilkivaltaa koska siellä ei ole nuoria, ja maaseudulla ajetaan paljon kolareia koska siellä nuorilla ei ole muuta kuin kepu-Corollat karvanopilla tai ilman. Ymmärtänet kuinka sekavia taas kerran selität.
Koeta nyt siis päättää onko niitä nuoria maaseudulla vai ei.
Luin Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston teettämän turvallisuuskyselyn tiuloksia (löytyy netistä). Vastaajat olivat huolissaan etenkin maahanmuuttajien kasvaneesta määrästä. Maahanmuuttajiin yhdistettiin usein myös rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen. Kaupunkilaisten keskeisiksi huolenaiheiksi nousivat maahanmuuttajien lisäksi syrjäytyminen, välinpitämättömyys, yhteisöllisyyden puute, katuväkivalta ja sen uhka, joukkoliikenteen turvallisuus ja liikenneturvallisuus. Yli puolet sanoi kokevansa pelkoa ulkona iltaisin liikkuessaan. Sinun 98 % ei siis päde Helsingissä ainakaan helsinkiläisten itsensä kertomana.
Tuo oli siis Helsingin omaa tutkimusaineistoa. Mutta eihän sitä tarvitse uskoa.
Kuten ei tarvitse uskoa vaikkapa Liikenneturvan tilastoja siitä, missä tapahtuu ajetuihin kilometreihin suhteutettuna eniten onnettomuuksia: Arvannet, että se on Helsinki. Jossain Juupajoella sattuva ulosajo on aina uutisissa, mutta kun Kehällä rytisee niin sitä ei noteerata koska se on niin jokapäiväistä. Siksi sinullakin on tuo harhakuvitelma.
Samahan koskee rikollisuutta: Helsinki johtaa myös rikostilastoja asukaslukuun suhteutettuna. Sitäkään sinu ei tarvitse uskoa. Eläthän omassa mielikuvitusmaailmassasi jossa maaseutu on kauhean pahaa ja kaupunki kaikkea hyvää, kepu kaikkea pahaa ja demarit pelkkää hyvää.
Emme me sinun mielikuvitusmaailmaasi halua sen kummemmin rikkoa, joten ole onnellinen harhakuvitelminesi7.10.2008 IS: ”Keskustan vaaliehdokas lehdessä: Perustin rikollisjengin
Ilta-Sanomien tietojen mukaan keskustan nurmijärveläinen kunnallisvaaliehdokas Jarna Leskelä, 25, esiintyi rikoslehti Alibissa kertoen perustamastaan naisten rikollisjärjestöstä.
Viime marraskuussa julkaistussa artikkelissa esiintyi kaksi nuorta naista salanimillä ja kasvojaan kameralle paljastamatta. IS:n erittäin luotettavista lähteistä saaman tiedon mukaan Leskelä on jutussa järjestön johtajaksi mainittu "Jennie".
Myös järjestäytynyttä rikollisuutta tarkkaileva poliisi vahvistaa Jarna Leskelän siteet Woman's MC:hen. Ryhmää ei pidetä kuitenkaan raskaan sarjan rikollisjenginä, vaikka joillakin sen jäsenillä onkin rikostaustaa ja yhteyksiä jengirikollisuuteen.
- Toimintamme perustuu huumekauppaan ja velanperintään, naiset kertoivat Alibissa.
Ei rikosrekisteriä
IS tiedusteli Leskelän kytköstä artikkeliin sekä järjestöön. Hän kiisti jyrkästi yhteyden.Leskelää ei ole tuomittu rikoksista.
- Minulla ei ole merkintöjä rikosrekisterissä. Niitä ei voisi olla edes työni puolestakaan, mm. kuljetusalalla työskentelevä Leskelä totesi IS:lle.
Pian tämän jälkeen kuitenkin sulkeutui Leskelän henkilökohtainen kunnallisvaalisivusto sekä IRC-Galleriatunnus.
Sunnuntai-iltana kunnallisvaalisivusto oli jälleen nähtävillä, mutta sieltä oli poistettu mm. valokuvat, joissa Jarna Leskelä poseerasi yhdessä keskustan puheenjohtajan, pääministeriMatti Vanhasen kanssa. Kuvat oli otettu Rajamäen kyläpäivillä Nurmijärvellä elokuun lopulla.
Yhteyksiä muihin jengeihin
Naiset kertoivat vuosi sitten Alibille perustaneensa Suomen ensimmäisen naisten rikollisjärjestön, Woman's MC:n pitkän suunnittelun jälkeen. Jengiin kuului viime vuonna neljä jäsentä.
Lehden mukaan "naiset liikkuvat rikoksia suosivissa piireissä" ja heillä on yhteyksiä myös moniin muihin rikollisjärjestöihin. Naiset vannoivat, että heiltä löytyy samanlaisia aseita kuin muiltakin jengeiltä, ja he kertoivat myös olevansa valmiita käyttämään niitä. Naisten mukaan velanperintä oli kuitenkin saatu hoidettua pelotteilla.
Naiset kertoivat, että tavoitteena oli toiminnan laajentaminen ja kasvattaminen. Vaikka väkivalta ei sinänsä kuulunut ryhmän toimintaan, "Jennie" ilmoitti olevansa tarvittaessa valmis vaikka surmaamaan ihmisen.
- Jos joudun vankilaan, tuomio ei tulisi huumeista, vaan väkivallasta, "Jennie" pohtiAlibissa.
- Mietin pitkään, kumpaa puolta haluan kulkea. Päätös oli vaikea. Sitten päätin vaihtaa puolta ja haluan elää näin, hän totesi.
Raskaus syy poistua järjestöstä
Naisten mukaan rikollisjärjestön kuri on tiukka. Jäsenen poistumissyyksi kelpaisi heidän mukaansa vain "todella pätevä syy", esimerkiksi raskaus. Leskelä on itse viimeisillään raskaana.
Poliisille naisjengi oli vielä Alibin jutun aikoihin tuntematon.
- Ja hyvä niin. Pyrimme toimimaan matalalla profiililla, mutta silti hankkimaan kaiken mahdollisen hyödyn toiminnastamme, naiset totesivat.
Pitkä keskustelu
IS kävi naisten rikollisjärjestön perustajana lehdessä Jennie-nimellä esiintyneenJarna Leskelän kanssa pitkän keskustelun. Leskelä kiisti määrätietoisesti yhteytensä Woman's MC-järjestöön.
Kutsuitte haastattelussa Woman's MC- järjestöä rikollisjärjestöksi.
- Mikä v.... juttu tämä oikein on?
Haluaisin kysyä teidän osuudestanne järjestössä.
- Voisitko sä nyt kertoa, mikä tämä juttu on?
Te olette kunnallisvaaliehdokkaana keskustan listoilla ja haluaisin...
- Mä olen yksityinen henkilö enkä mikään rikollinen.
Tunnetteko te Woman's MC-järjestön?
- En.
Olette esiintynyt lehtihaastattelussa, jossa selvästi ilmoittatte olevanne mukana rikollisjärjestön toiminnassa?
- Mä olen edelleenkin yksityinen henkilö.
Kyllä kunnallisvaaliehdokas on julkinen henkilö. Toimitteko vielä kyseisessä järjestössä?
- Mä kiistän kaikki tiedot. Mä en ole koskaan ollut missään järjestössä. Minä en tiedä noista asioista yhtään mitään.
Oliko tämä järjestö ajattelematon pila, vai olitteko vakavissanne sen suhteen?
- Etkö sä ymmärrä selvää suomen kieltä, että mä en ole ikinä kuulunutkaan sellaiseen!
Piirijärjestö hämillään
Jarna Leskelän piirijärjestössä tieto ehdokkaan taustasta herättää ensin epäuskoa ja sitten hämmennystä. Lopuksi asia torjutaan.
- En ole kuullutkaan mistään rikollisjärjestötaustasta. Pyysimme häneltä rikosrekisteriotteen ja siinä ei ollut mitään huomautettavaa, keskustan Nurmijärven piirin puheenjohtaja Virpi Korhonen sanoo.
Hän ei voi uskoa, että lapsirakas ja ulospäinsuuntautunut ehdokas olisi mukana avoimesti rikollistoimintaansa esittelevässä järjestössä.” - Otsikossa hymiö
ymmärrä myös kirjoitti:
Väität ihan huuhaata. No, se ei ole uutta. Väitteesi on noita Korvolan harastamia provoja, uskollinen olet siis demarityylille
Lueppas Hille Koskisen kirja Pelkokierre, se on julkaistu 2009 ja kertoo helsinkiläisten kasvavasta turvattomuudesta, ja siihen liittyvästä eristäytymisestä lukkojen, valvontakameroiden jne taakse. Se kertoo myös kuinka vartiat ovat tulleet osaksi kaikkia helsinkiläisiä marketteja ja kauppakeskuksia jne. Meneppä maaseudun kauppaan, ei siellä ovella odota Securitaksen vartia, vaan sinua tervehtivä kaupan työntekijä.http://yle.fi/alueet/etela-savo/2009/07/pertunmaa_ja_juva_rikostilastojen_karjessa_881006.html
- heh..heh
Otsikossa hymiö kirjoitti:
2001 HS: “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
- - -
Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.”Torikauppiaan pojalla ne ideat ovat lähinnä löytää lähin kulmabaari ja oma vertaisjoukko:)
- Ja opi
Otsikossa hymiö kirjoitti:
http://yle.fi/alueet/etela-savo/2009/07/pertunmaa_ja_juva_rikostilastojen_karjessa_881006.html
Hymiökin voisi lukea tämän Hannu Niemen rikollisuutta koskevan tutkimuksen yhteenvedosta otetun lainauksen:
"Kaupungistumiskehitys on pitemmällä aikavälillä yksi merkittävimmistä ellei merkittävin rikollisuuden tasoa ja rikollisuudesta aiheutuvaa pelkoa lisäävä tekijä. Asuinympäristö ja sen koko vaikuttavat rikollisuuden pelkoon. Rauhallisessa maaseutuympäristössä rikollisuuden pelolla ei ole merkittävää sijaa. Ympäristönsuunnitteluun liittyvillä toimilla (esim. valaistuksen lisääminen, erilaisten rutiinitoimintojen kasvattaminen myös kauppojen aukioloaikojen ulkopuolella) ja esimerkiksi sopivasti mitoitetulla poliisin
näkyvyyden ja havaittavuuden lisäämisellä voidaan pyrkiä torjumaan rikollisuutta ja sen pelkoa ennakolta. Kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa osa väestöstä viettää sosiaalisesti varsin eristynyttä elämää, voi olla vaikea hahmottaa rikollisuuden kokonaiskuvaa. Tällöin kansalaisten käsitykset muotoutuvat entistä enemmän rikosuutisista ja mahdollisesti tiedotusvälineitä vähemmän seuraavien kohdalla eri paikoissa kuulluista huhuista saatuihin tietoihin."
Kaupunkilaiset siis viettävät aikaansa eristyksissä, ja muodostavat kuvan uutisoinnin ja huhujen pohjalta. Maaseudulla luotetaan siihen mitä itse nähdään ja koetaan. Tuossa lainauksessa tuli hyvin esiin se sosiaalisen elämän ero josta aiemmin tuolla oli puhetta. - Otsikossa hymiö
Ja opi kirjoitti:
Hymiökin voisi lukea tämän Hannu Niemen rikollisuutta koskevan tutkimuksen yhteenvedosta otetun lainauksen:
"Kaupungistumiskehitys on pitemmällä aikavälillä yksi merkittävimmistä ellei merkittävin rikollisuuden tasoa ja rikollisuudesta aiheutuvaa pelkoa lisäävä tekijä. Asuinympäristö ja sen koko vaikuttavat rikollisuuden pelkoon. Rauhallisessa maaseutuympäristössä rikollisuuden pelolla ei ole merkittävää sijaa. Ympäristönsuunnitteluun liittyvillä toimilla (esim. valaistuksen lisääminen, erilaisten rutiinitoimintojen kasvattaminen myös kauppojen aukioloaikojen ulkopuolella) ja esimerkiksi sopivasti mitoitetulla poliisin
näkyvyyden ja havaittavuuden lisäämisellä voidaan pyrkiä torjumaan rikollisuutta ja sen pelkoa ennakolta. Kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa osa väestöstä viettää sosiaalisesti varsin eristynyttä elämää, voi olla vaikea hahmottaa rikollisuuden kokonaiskuvaa. Tällöin kansalaisten käsitykset muotoutuvat entistä enemmän rikosuutisista ja mahdollisesti tiedotusvälineitä vähemmän seuraavien kohdalla eri paikoissa kuulluista huhuista saatuihin tietoihin."
Kaupunkilaiset siis viettävät aikaansa eristyksissä, ja muodostavat kuvan uutisoinnin ja huhujen pohjalta. Maaseudulla luotetaan siihen mitä itse nähdään ja koetaan. Tuossa lainauksessa tuli hyvin esiin se sosiaalisen elämän ero josta aiemmin tuolla oli puhetta.http://fi.wikipedia.org/wiki/Kahdeksan_surmanluotia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Kilpiäinen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tulilahden_kaksoismurha
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bodominjärven_murhat - ja haukkuu
Otsikossa hymiö kirjoitti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kahdeksan_surmanluotia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Kilpiäinen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tulilahden_kaksoismurha
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bodominjärven_murhatkaivele sinä vanhoja.
Tässä tuoretta esimerkkiä siitä miten Stadissa naapureista välitetään.
Mies mätänee huoneistossa kuukausitolkulla, mutta naapurit epäilee vain vikaa ilmastoinissa
http://www.iltalehti.fi/helsinki/2009101510416453_hi.shtml vaan... kirjoitti:
Sinun todistelusi mukiaan maaseudulla ei ole ilkivaltaa koska siellä ei ole nuoria, ja maaseudulla ajetaan paljon kolareia koska siellä nuorilla ei ole muuta kuin kepu-Corollat karvanopilla tai ilman. Ymmärtänet kuinka sekavia taas kerran selität.
Koeta nyt siis päättää onko niitä nuoria maaseudulla vai ei.
Luin Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston teettämän turvallisuuskyselyn tiuloksia (löytyy netistä). Vastaajat olivat huolissaan etenkin maahanmuuttajien kasvaneesta määrästä. Maahanmuuttajiin yhdistettiin usein myös rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen. Kaupunkilaisten keskeisiksi huolenaiheiksi nousivat maahanmuuttajien lisäksi syrjäytyminen, välinpitämättömyys, yhteisöllisyyden puute, katuväkivalta ja sen uhka, joukkoliikenteen turvallisuus ja liikenneturvallisuus. Yli puolet sanoi kokevansa pelkoa ulkona iltaisin liikkuessaan. Sinun 98 % ei siis päde Helsingissä ainakaan helsinkiläisten itsensä kertomana.
Tuo oli siis Helsingin omaa tutkimusaineistoa. Mutta eihän sitä tarvitse uskoa.
Kuten ei tarvitse uskoa vaikkapa Liikenneturvan tilastoja siitä, missä tapahtuu ajetuihin kilometreihin suhteutettuna eniten onnettomuuksia: Arvannet, että se on Helsinki. Jossain Juupajoella sattuva ulosajo on aina uutisissa, mutta kun Kehällä rytisee niin sitä ei noteerata koska se on niin jokapäiväistä. Siksi sinullakin on tuo harhakuvitelma.
Samahan koskee rikollisuutta: Helsinki johtaa myös rikostilastoja asukaslukuun suhteutettuna. Sitäkään sinu ei tarvitse uskoa. Eläthän omassa mielikuvitusmaailmassasi jossa maaseutu on kauhean pahaa ja kaupunki kaikkea hyvää, kepu kaikkea pahaa ja demarit pelkkää hyvää.
Emme me sinun mielikuvitusmaailmaasi halua sen kummemmin rikkoa, joten ole onnellinen harhakuvitelminesisitä sinulla on.
Maaseudulla ei ole ilkivaltaa, koska näiden pikkukylien nuoret ajalevat niillä autonromuillaan. Töhrittävät kohteet ovat niin erillään, etteivät harvalukuiset nuoret sellaista ehdi harrastamaan, kun aika menee autonrötisköllä ajamiseen.
Ihmiset voivat toki pelätä liikkua yksin iltaisin ulkona. Kyllä sitä pelätään myös maaseudulla, kun on pimeää. Se on kuitenkin vähän eri asia kuin se, että kysytään, onko oma asuinalue ylipäätään koettu turvalliseksi vai turvattomaksi. Hetkittäin monikin pelkää erilaisia asioita. Sinänsä en halua kiistää noita esittämiäsi tietoja tältä osin. Tulkintasi niistä ovat vain kovin yksioikoisia eikä Helsingin turvallisuuskysely pidä sisällään mitään vertailukohdetta maaseudulta.
Liikenneonnettomuuksia eli lähinnä peltikolareita sattuu kyllä Helsingissä paljonkin. Erityisesti parkkipaikoilla. Tämä taas johtuu siitä, että täällä Helsingissä on jokseenkin mahdotonta ajaa autolla ihan yksinään missään. Mutta kun puhutaan vakavimmista onnettomuuksista, ne eivät satu Helsingissä vaan suuremmaksi osaksi maaseudulla. Etsi nyt vaikka uutisia viimeisen viiden vuoden ajalta nuorten ajamista kuolonkolareista. Ne ovat järjestään tapahtuneet maaseudulla. Juuri siitä johtuu, että joissain Juupajoella sattunut onnettomuus on uutisissa. Se että kolme neljä nuorta kuolee tällaisessa onnettomuudessa ylittää ns. uutiskynnyksen. Uutiskynnystä ei sen sijaan ylitä se, että autosta on Kehä ykkösellä rikkoontunut rekisterinumerovalo jossain peräänajossa.
Helsinki saattaa johtaa rikostilastoja omaisuusrikollisuuden osalta, mikä johtuu siitä, että Helsingissä on rutkasti enemmän tilaisuuksia tehdä rikoksia kuin jossain korpikylässä. Väkivallan osalta tilanne on toinen. Helsinki on toki varmaan pahoinpitelyjen osalta kärkipäässä, mutta siinäkin on hyvä ottaa huomioon, että ravintola- ja iltaelämä on keskittynyt Helsinkiin. Tämä taas heijastuu esim. Espoon rikoslukuihin, jotka ovat maan alhaisimpia. Vakavan väkivallan kohdalla tilanne on pahin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Kaikkein synkimpiä maakuntia ovat muistini mukaan olleet Lappi, Pohjois-Karjala ja Päijät-Häme. Päijät-Hämeen kohdalla lukuja taitaa nostaa Suomen Chicagoksi tituleerattu Lahti. Lahti onkin ollut vaikean työttömyyden kourissa kodinkone- ja huonekaluteollisuuden vähentyessä. Itse asiassa pääkaupunkiseudun vakava väkivalta on tässä vertailussa tainnut vain vähetä. Vakavalla väkivallalla tarkoitan tapauksia, jossa menee henki taikka jossa käytetään ampuma- tai teräasetta toisen vahingoittamiseksi.
Mutta elämä ei tietenkään ole ongelmatonta missään. Olennaista on kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, minkälaisella elämisen mallilla voimme saavuttaa parhaan taloudellisen menestyksen niin kauan, kun se näyttää olevan kansakunnan ykköstavoitteita. Se menestys puolestaan luo työtilaisuuksia, mikä taas on omiaan pitämään ihmiset poissa pahanteosta, juopottelusta ja tappelemasta. Se on aika hyvä lääke myös mielenterveysongelmien ehkäisyyn. Tässä on yksi perussyy siihen, miksi pidän kaupungistumiskehitystä hyvänä ja sen heikkouksia sietämisen arvoisina. Kuten sanoin toisenlaisen elämäntavan vaihtoehtoon voi käydä tutustumassa rajan takaisessa Karjalassa. Itse olen siellä käynyt.- Otsikossa hymiö
ja haukkuu kirjoitti:
kaivele sinä vanhoja.
Tässä tuoretta esimerkkiä siitä miten Stadissa naapureista välitetään.
Mies mätänee huoneistossa kuukausitolkulla, mutta naapurit epäilee vain vikaa ilmastoinissa
http://www.iltalehti.fi/helsinki/2009101510416453_hi.shtml ymmärrä myös kirjoitti:
Väität ihan huuhaata. No, se ei ole uutta. Väitteesi on noita Korvolan harastamia provoja, uskollinen olet siis demarityylille
Lueppas Hille Koskisen kirja Pelkokierre, se on julkaistu 2009 ja kertoo helsinkiläisten kasvavasta turvattomuudesta, ja siihen liittyvästä eristäytymisestä lukkojen, valvontakameroiden jne taakse. Se kertoo myös kuinka vartiat ovat tulleet osaksi kaikkia helsinkiläisiä marketteja ja kauppakeskuksia jne. Meneppä maaseudun kauppaan, ei siellä ovella odota Securitaksen vartia, vaan sinua tervehtivä kaupan työntekijä.Kirjoittaja lienee Hille Koskela eikä Koskinen. Olen tainnut lukea joskus 90-luvulla hänen englanninkielisen väitöskirjansa, joka käsitteli pelkoa maantieteellisestä näkökulmasta.
Tällainen suljetun tilan kehityskierre on kyllä olemassa. Se ei kuitenkaan johdu mistään rikollisuuden kasvusta. Omaisuusrikollisuushan on jo kohta parinkymmenen vuoden ajan joka vuosi vähentynyt. Tämän voit tarkistaa Tilastokeskuksen tuottamista rikostilastoista. Kehitys johtuu mitä suurimmassa määrin siitä, että turvateollisuus ja turvallisuusalan bisnes luovat itselleen agressiivisesti markkinoita. Toisaalta kauppiaat varmaan haluavat luoda kauppakeskuksiin turvallisuuden tunnetta vartioinnin avulla. Onkin hyvä huomata, etteivät nämä vartijat ole suinkaan kaikkialla Helsingissä. Heitä kohtaa vain kauppakeskuksisssa ja niiden yhteydessä metroasemilla. Muualla eli kaduilla, puistoissa, huoltamoilla, pienliikkeissä jne. ei tällaista kohtaa. Mutta kuten sanoin, on hyvä huomata, ettei tällainen kehitys johdu siitä, että rikollisuus olisi kasvanut vaan siitä, että turvabisnes haluaa kasvaa.
Tosin se voi sitten johtaa joihin sellaisiin rikosilmiöihin, jotka kohtaavat maaseutua. Vastikään meillä oli rikollijengi, joka puuhasteli pankkiautomaattien sisällön varkauksia räjäyttämällä näitä automaatteja. Kohteet valittiin syrjäisistä paikoista maaseudulla. Samoin poliisi on ollut huolestunut siitä, että Baltian maissa värvätään rikoksentekijöitä varastelemaan suomalaisista liikkeistä. Voit arvata, että kohteeksi valitaan juuri ne liikkeet, joissa vastassa ei ole sitä Securitaksen vartijaa. Pelkäänpä, että sen jälkeen sellaisia palkataan. Tämä on toki valitettava kehityssuunta, muttei koske mitenkään erityisesti vain pääkaupunkiseutua. Tietysti joku maaseudun pikkuinen kyläkauppa saa olla tällaisilta ilmiöiltä rauhassa, kun edes rikolliset eivät löydä niitä metsien keskeltä.- ja linkki
Mielipidepankki kirjoitti:
Kirjoittaja lienee Hille Koskela eikä Koskinen. Olen tainnut lukea joskus 90-luvulla hänen englanninkielisen väitöskirjansa, joka käsitteli pelkoa maantieteellisestä näkökulmasta.
Tällainen suljetun tilan kehityskierre on kyllä olemassa. Se ei kuitenkaan johdu mistään rikollisuuden kasvusta. Omaisuusrikollisuushan on jo kohta parinkymmenen vuoden ajan joka vuosi vähentynyt. Tämän voit tarkistaa Tilastokeskuksen tuottamista rikostilastoista. Kehitys johtuu mitä suurimmassa määrin siitä, että turvateollisuus ja turvallisuusalan bisnes luovat itselleen agressiivisesti markkinoita. Toisaalta kauppiaat varmaan haluavat luoda kauppakeskuksiin turvallisuuden tunnetta vartioinnin avulla. Onkin hyvä huomata, etteivät nämä vartijat ole suinkaan kaikkialla Helsingissä. Heitä kohtaa vain kauppakeskuksisssa ja niiden yhteydessä metroasemilla. Muualla eli kaduilla, puistoissa, huoltamoilla, pienliikkeissä jne. ei tällaista kohtaa. Mutta kuten sanoin, on hyvä huomata, ettei tällainen kehitys johdu siitä, että rikollisuus olisi kasvanut vaan siitä, että turvabisnes haluaa kasvaa.
Tosin se voi sitten johtaa joihin sellaisiin rikosilmiöihin, jotka kohtaavat maaseutua. Vastikään meillä oli rikollijengi, joka puuhasteli pankkiautomaattien sisällön varkauksia räjäyttämällä näitä automaatteja. Kohteet valittiin syrjäisistä paikoista maaseudulla. Samoin poliisi on ollut huolestunut siitä, että Baltian maissa värvätään rikoksentekijöitä varastelemaan suomalaisista liikkeistä. Voit arvata, että kohteeksi valitaan juuri ne liikkeet, joissa vastassa ei ole sitä Securitaksen vartijaa. Pelkäänpä, että sen jälkeen sellaisia palkataan. Tämä on toki valitettava kehityssuunta, muttei koske mitenkään erityisesti vain pääkaupunkiseutua. Tietysti joku maaseudun pikkuinen kyläkauppa saa olla tällaisilta ilmiöiltä rauhassa, kun edes rikolliset eivät löydä niitä metsien keskeltä.Tässä toinen vinkki, tai paremminkin linkki
http://www.iltalehti.fi/helsinki/2009101510416453_hi.shtml
Tuore esimerkki siitä, kuinka sosiaalinen eristäytyneisyys on juuri kaupunkien vitsaus. Näitä esimerkkejähän riittää. Kun lukee tätäkin palstaa, niin valtaosa kirjoittajista on yksinäisiä kaupunkilaiseläkeläisiä, jotka purkavat ahdistustaan maaseutuun ja Kepuun. Ja niinhän ovat myös ne muutama kepulainen vakiokirjoittaja (Oiva, Keris) jotka täällä häärivät. Mutta kun katsoo kaunakirjoittelua niin eipä sieltä maaseudun suuntaan taida montaa mennä.
Rikosten määrä on vähentynyt, mutta luonne muuttunut. Tavallasi yksioikoisesti tilastoja lukemalla ei saa oikeaa kuvaa siitä missä mennään. Jos verrataan 2005 - 2009 tialstoja niin omaisuusrikokset (murrot yms) ovat vähentyneet, henkeen ja terveyteen kohdistuneet lisääntyneet, seksuaalirikokset lisääntyneet ja liikennerikokset vähenneet. Rikosten kokonaismäärä on kyllä vähentynyt, mutta kun henkeen ja terveyteen kohdistuvat samoin kuin seksuaalirikokset ovat lisääntyneet niin ihmisten turvallisuuden tunne heikkenee. Enemmän sinäkin pelkäät sekopäistä nyrkkisankaria kuin polkupyörä- tai autovarasta. Ja noita huume tai viinahuuruissa heiluvia dillejä löytää varmimmin kaupungeista, maalla kun juopotkin touhuavat seinien sisällä keskenään muille juuri haittaa aiheuttamatta. - jos osaat
Mielipidepankki kirjoitti:
sitä sinulla on.
Maaseudulla ei ole ilkivaltaa, koska näiden pikkukylien nuoret ajalevat niillä autonromuillaan. Töhrittävät kohteet ovat niin erillään, etteivät harvalukuiset nuoret sellaista ehdi harrastamaan, kun aika menee autonrötisköllä ajamiseen.
Ihmiset voivat toki pelätä liikkua yksin iltaisin ulkona. Kyllä sitä pelätään myös maaseudulla, kun on pimeää. Se on kuitenkin vähän eri asia kuin se, että kysytään, onko oma asuinalue ylipäätään koettu turvalliseksi vai turvattomaksi. Hetkittäin monikin pelkää erilaisia asioita. Sinänsä en halua kiistää noita esittämiäsi tietoja tältä osin. Tulkintasi niistä ovat vain kovin yksioikoisia eikä Helsingin turvallisuuskysely pidä sisällään mitään vertailukohdetta maaseudulta.
Liikenneonnettomuuksia eli lähinnä peltikolareita sattuu kyllä Helsingissä paljonkin. Erityisesti parkkipaikoilla. Tämä taas johtuu siitä, että täällä Helsingissä on jokseenkin mahdotonta ajaa autolla ihan yksinään missään. Mutta kun puhutaan vakavimmista onnettomuuksista, ne eivät satu Helsingissä vaan suuremmaksi osaksi maaseudulla. Etsi nyt vaikka uutisia viimeisen viiden vuoden ajalta nuorten ajamista kuolonkolareista. Ne ovat järjestään tapahtuneet maaseudulla. Juuri siitä johtuu, että joissain Juupajoella sattunut onnettomuus on uutisissa. Se että kolme neljä nuorta kuolee tällaisessa onnettomuudessa ylittää ns. uutiskynnyksen. Uutiskynnystä ei sen sijaan ylitä se, että autosta on Kehä ykkösellä rikkoontunut rekisterinumerovalo jossain peräänajossa.
Helsinki saattaa johtaa rikostilastoja omaisuusrikollisuuden osalta, mikä johtuu siitä, että Helsingissä on rutkasti enemmän tilaisuuksia tehdä rikoksia kuin jossain korpikylässä. Väkivallan osalta tilanne on toinen. Helsinki on toki varmaan pahoinpitelyjen osalta kärkipäässä, mutta siinäkin on hyvä ottaa huomioon, että ravintola- ja iltaelämä on keskittynyt Helsinkiin. Tämä taas heijastuu esim. Espoon rikoslukuihin, jotka ovat maan alhaisimpia. Vakavan väkivallan kohdalla tilanne on pahin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Kaikkein synkimpiä maakuntia ovat muistini mukaan olleet Lappi, Pohjois-Karjala ja Päijät-Häme. Päijät-Hämeen kohdalla lukuja taitaa nostaa Suomen Chicagoksi tituleerattu Lahti. Lahti onkin ollut vaikean työttömyyden kourissa kodinkone- ja huonekaluteollisuuden vähentyessä. Itse asiassa pääkaupunkiseudun vakava väkivalta on tässä vertailussa tainnut vain vähetä. Vakavalla väkivallalla tarkoitan tapauksia, jossa menee henki taikka jossa käytetään ampuma- tai teräasetta toisen vahingoittamiseksi.
Mutta elämä ei tietenkään ole ongelmatonta missään. Olennaista on kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, minkälaisella elämisen mallilla voimme saavuttaa parhaan taloudellisen menestyksen niin kauan, kun se näyttää olevan kansakunnan ykköstavoitteita. Se menestys puolestaan luo työtilaisuuksia, mikä taas on omiaan pitämään ihmiset poissa pahanteosta, juopottelusta ja tappelemasta. Se on aika hyvä lääke myös mielenterveysongelmien ehkäisyyn. Tässä on yksi perussyy siihen, miksi pidän kaupungistumiskehitystä hyvänä ja sen heikkouksia sietämisen arvoisina. Kuten sanoin toisenlaisen elämäntavan vaihtoehtoon voi käydä tutustumassa rajan takaisessa Karjalassa. Itse olen siellä käynyt.Koetappa nyt käyttää itse sitä järkeä.
Avauksessasi sinä annoit ymmärtää, että brittitutkijan esiintuomat suomalaisten ongelmat johtuvat siitä, että maaseudulla on liikaa väkeä, ja he käyttäytyvät juuri niiden ominaisuuksien mukaan jotka tutkija oli nähnyt syynä suomalaisten sosiaalisten ongelmien taustalla.
Sen jälkeen olet kiemurrellut jos jonkinmoisten selittelyjen harakanpesää rakentaen kuin Anneli Jätteenmäki konsanaan.
Maaseudun nuoret ajelevat niillä kepu-Corolloillaan - noilla kepulaisten nimikkoautoilla - paljonkin, kovaahan niillä ei pääse mutta vaarallisia ovat silloin kun rysähtää, se on totta. Se nyt on ihan luonnollista, ettei Helsingissä edes voi ajaa kovaa. Liikennettä on sen verran paljon. Mutta ei tarvitse mennä kuin Vuosaareen niin jo rytisee. Sinne johtavalla tiellä kerkesi olla viisi kuusi kuolonkolaria ennenkuin kaupunki rakensi turva-aidan tieltäsuistumisten estämiseksi. Maasedun teillä ei ole jatkuvia kaiderakennelmia jotka pitäisivät kolarien jäljet kohtuullisempina, ja se näkyy tilastoista. - Hiiihiihih
junttia kirjoitti:
Olen toki kulkenut taiteiden yössä. En vaan ymmärrä mitä taidetta se on, kun ympäripäissään kävellään pitkin katuja ja kuseksitaan estottomasti keskellä katua, jotkut häveliäimmät porttikongeissa. Voinet kertoa minulle tuollaisen merkitysken kun en ole itse ymmärtänyt sen taiteellista arvoa. Aidot taiteilijat, kuvanveistäjämme, maalarimme, musiikin tekijät jne ovat aina hakeutuneet maaseudun rauhaan luomaan taidettaan: Tuusula oli sata vuotta sitten vielä ehtaa maaseutua ja sinne kokoontui iso joukko eturivin taiteilijoitamme Sibeliuksesta Haloseen. Gallen Kallelankin Tarvaspää oli tuolloin vielä syrjäinen paikka, ja Kalelan hän rakensi sitten Ruovedelle. Kain Tapper, Tarmo Manni ja monet monet muut ovat maaseudun kasvattamia.
Niin, en todellakaan ymmärrä kaduile kuseksimisen taiteellista arvoa. Olen ollut myös vappuja viettämässä Helsingissä, ja silloinkin on sama ilmiö toistunut. Liittyykö se jotenkin työväen riitteihin, tai johonkin luokkataisteluhengen osoittamiseen, kerro minullesivistystä. Sitä maaseudulta puuttuu ja kauoankilaiset eivät sen vuoksi voi arvostaa maaseutua.
Pitäisi opetella sivistymään ja kuseskelemaan naapurinn pihalle ja portaiden juureen. sitten Kaupunkilaisetkin tunnistaisivat Sivistyneen ihmisen myös maaseudulla.
- vanha-kapi
Terävästi havainnoiva, analyyttinen ja selkeä ja - totta kaikki!
- vastine..
klo. 9.04 oli vielkin paljon parempi kirjoitus! Analyyttinen, selkeä ja - totta kaikki!
- -Jäbä
Kun tuollainen kepuli muuttaa työn perässä kaupunkiin, hänessä ei muutu mikään muu, paitsi että hänesttä tulee demari.
- heh-heh-ho-hoo..
..se siinä- Otto-Ville Kuusisen tiedotus-ja ulkoministerin ominaisuudessa istuu riu-ulla ja räplättää.
Kyllä riittää englantilaisilla tutkimista näistä degeneroituneista NETTI_RUNKKAREISTA, joiden "ulosteista" paistaa läpi joutilaisuus ja mielekkään tekemisen puute .
Ps. Tässä on jotain yhtäläisyyttä Risto Uimosen mainitseman lokkiteorian kanssa. Yksi lokki kirkaisee ja kohta
ulosteitaan ruikkivat laji-toverit(netti-runkkarit) rientävät nälkäisenä laumana paikalle pitäen käsittämätöntä mekkalaa suu-paloista. Nam-nam ja niin se taasen yksi ohikiitävä päivä saadaan kulumaan. Yö unet näyttävät jäävän lyhyiksi varsinkin tällä IITIN-TILTULLA- sotamies
Kun olin työkomennuksella Keski-Euroopassa, niin joskus tuli puhetta tuota pääkaupunki-ihmisten suhtautumisesta muualla asuviin. Samassa pöydässä oli kavereita sekä Itävallasta että Saksasta ja molemmat todistivat samaa, että pääkaupunkilaiset (Berliiniläiset ja Wieniläiset) pitävät itseään parempana väkenä ja katsovat "maalaisia" vähän alaviistoon. Otos ei ole laaja, mutta ajattelin, että taitaa olla yleisempikin ilmiö tuo pääkaupunkiasujien mahyväisyys ja nurkkakuntaisuus. Eli ei tuo ole mitenkään suomalainen ilmiö.
- olen suomalainen
Pääkaupunkiseudun hylkeenpyytäjä vahvistaa käsityksen suomalaisesta elämäntavasta ja rinnastuksesta Grönlantilaiseen sijaishahmoon.
Parhaiten se näkyy torin kulmalla sijaisevalla nakkikojulla, jossa paikalliset inuitit ottavat yhteen selvitellessään välejään jonossa, ikään kuin viimeinen hylje on jaossa.
Ulkoisista tuntomerkeistä voisi luonnehtia pääkaupunkiseudun innuitin muistuttavan kanssaveljiään parrakkaasta naamataulusta ja haisevista alusvaatteista, sekä yhä useamman matkivan innuitin alkuperäisväestön asumismuotoa asustella vaatimattomissa tiloissa.
Pääkaupunkiseudun inuitti käyttää runsaasti päihdyttäviä aineita, joista suosikkien listalla on autojen tuulilasin puhdistukseen tarkoitettu konsenraatti, jonka mainos: Osta Klasol ja näet paremmin tai miksi maksaa liikaa, ovat saaneet vankan käyttäjäkunnan taajamissa viihtyvien parissa.
Onko siis eroa suomalaisen tai grönlantilaisen välillä, mielestäni ei ole.- Otsikossa hymiö
..vertailussa..
http://www.pohjola-norden.fi/fi/pohjoismaat/graonlanti/?id=180
http://keskustelu.plaza.fi/ajassa/keskustelu/t1528352
- EU-asenne
Suomalaisten huono itsetunto selittyy maamme lyhyellä itsenäisyydellä: 1917-1994, joten itsetunto heikkenee entisestään.
"Tämä näkyy uskonnollisuutena, nostalgisena menneisyden haikailuna, runsaana alkoholinkäyttönä, suurina itsemurhalukuina, miehisyyden korostamisesta johtuvana väkivaltaisuutena ja ainutlaatuisuuden kokemuksina. " EU:lla on vaikutuksensa ainakin runsaaseen alkoholismiin, itsemurhiin ja väkivaltaisuuksiin, kun tarkastelet yhteiskunnallista muutosta.
Kepuun ei kuulu EU-vastaisuus eikä maahanmuuttajien rasismi, vaan ainoastaan Perussuomalaisiin.
Suomalainen identiteetti, mm. suomalainen sisu, on hävinnyt kokonaan EU:n takia.- Hihihihihihiiihi
on hukassa nimenomaan pääkaupunkiiseudulla.
identiteetin nostamiseklsi tarvitaa EU-jäsenyys, koska joku ulkomaalinen oli epäillyt että kuuluuko Suomai Neuvostoliittoon. Identitetti ei kestänyt tuota vaikka tuo Suomalainen tiesi olevansa itsenäidsen maan kansalainen.
Toinen piirre jossa näkyy sama ilmiö. Pitää liittyä NATO:oon että Voidaan Todistaa Että ollaan LÄNSIMAA: Kaupaunkilaisen identitetti rakentuu Todistamisen taakkaan. On todistettava kaikin mahdollisin keinoin että olemme olemassa.
Siksi Natosta puhutaan. Siitä ei puhuta, niin kuin ei puhuttu EU-jäsenyydestäkään taloudellisena eikä turvallisuuspoliittisena asiana kuin sivusseikkana. Pääasia oli TODISTAA toisille että olemme l'änsimaa.
Jos Suomalainen Identitetti rakentuu näin heikolle pohjalle ei voi kuin ihmetellä. Maaseudulla ollaan ylpeitä Suomalaisuudesta riippumatta siitä mitä muut tyhmemmät ihmiset meistä sanoo. Jos >Englantilainen ei tiedä, se on Englantilaisen sivistymättömyyttä. Miksi meidän pitää sivistää tuota englantilaista tekemällä älyttömyyksiä? Eikö riitä että näytetään kuinka tyhmä ja sivistymätön tuo Englantilainen onja kerrotaan sille oikein kartasta näyttäen eettä sillä on aukko sivistyksessään.
- Keskustaporvari
"Nyt se heijastuu EU-vastaisuutena ja kielteisyytenä maahanmuuttajia kohtaan."
Mutta samaa tautiahan esiintyy Norjassa ja Sveitsissä. Jälkimmäisessä erityisesti.- Otsikossa hymiö
mtk-y
>>>Nyt se heijastuu EU-vastaisuutena ja kielteisyytenä maahanmuuttajia kohtaan. Nämäkin tuntemukset ovat vahvimpia niillä alueilla, missä Kepun ja Persujen kannatus on vahvinta.
- mattishakki
Kovia olivat vaalipuheet persuilla "kolmen suuren" kaatamiseen.
Nyt kun hallitus rypee vaalirahaskandaaleissaan, niin mitenkäs ovat persut siihen vastanneet?
Lienee koko persujen oppositiopolitiika käsittämätöntä typeryyttä ja osaamattomuutta.
Asiaan:
Persujen kannattajat jopa konservatiivisempia kuin Kepulaiset. Tosin huommattavasti tyhmempiä.
Ei jaksa tässä edes perustella.
30-luvun arvomaailma johon persujen kannatus todella perustuu, sinäänsä pelottavaa: Joukossahan se tyhmyys yleensä tiivistyy.
- tuuli käy etelään
Jos maaseudulla on niin hyvä olla niin miksi, varsinkin nuoret, muuttavat sieltä pois ?. Siksi, että siellä ahdasmielisessä ympäristössä ei mitään tekemistäkään.
Se on fakta ja kepun ei auta kuin polkea jalkaansa kiukusta ja tyytyä siihen. Minäkin perheineni tein niin ja tyytyväinen olen; lapsilla on paljon kavereita ja tekemistä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?861779Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,171111Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.981086Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol79972- 92829
Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia
https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot150799Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt51754Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs53745- 53684
Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv51671