Löytyihän tää autoilupalstakin, kun aikani etsiskelin. Nyt "asiaan":
Kertokaas te (lähinnä miespuoliset) autoilijat vastauksia seuraavaan itseäni askarruttaviin pohdintoihin. Teillä on tod. näk. tietynmerkkinen/-tyyppinen auto, jolla ajatte. Valtaosa pitää autoaan varmaankin pyhänä kapistuksena, jota ei pahemmin morkata. Joillekin automerkki on merkki ns. sporttisuudesta (Mitähän se sporttisuus tarkoittaa autoillessa? Hikoilemistako? Hikihän tulee veroilmoitusta tehdessä ja n..dessakin) tai tyylistä, ikään kuin peilinä omasta tyylistä. Miten se voi olla oman tyylinen, kun sen on suunnitellut joukko suunnittelijoita tai muuta epämääräistä poppoota? Japseja, sakuja, jenkkejä jne. Juu, tietenkin voitte ehostaa kulkupeliänne, mutta tuninkiosatkin on joku heppu muotoillut, ei siis vieläkään mitään "omaa". Vai tuleeko autosta oman näköinen, kun lisävarusteet valitaan valtavasta tarjonnasta lisäosia?
Sit toiseen pohdintaan. Usein kuule autoilijat kategorioitavan omiin loosseihinsa: se on Honda-mies, se ajaa Fordilla, sepä onkin Audi-mies ja sen mukaan sitten "arvostetaan" autoilijaa (tai pidetään kilpailijana). Ikään kuin Honda-mies edustaisi Honda-konsernia ja ajajan kontolla olisi koko Honda-mallisto ja Hondan tekemiset. Sitten jos esim. Opel vetää markkinoilta osan autoistaan vaihtaakseen jonkun osan, niin katsellaan surkutellen, että miltäs nyt Opel-miehestä tuntuu? Omituista, todellakin.
Vielä löylyä: Ajat autoasi ja huomaat edellä "kilpailevan" merkin. Ai, se onkin halvempi versio; ohitanpa lennokkaasti, sillä onhan nyt autot järjesteltävä tielle hintajärjestykseen. Ai, se onkin samanlainen auto; no katsotaanpa kuka on kuka. Perkules; sehän on isommalla koneella varustettu; no, katsotaanpa, onko kuskista mihinkään. Eikö ole hiukan säälittävää, kun liikenteessä pitää tarkkailla niitä ns. kilpailijoita ja paukutella menemään sen mukaan? Eikö tärkeintä ole ajaa ja päästä perille turvallisesti, muitakin kunnioittaen? Ai ei?
Tässäpä tätä tarinaa yleisestä autoilusta. Ai että ajanko millä autolla? Heh, ikään kuin vastaisin tuohon...
Ps. Autouutuuksia lukiessa joka vuosi yllättyy: Uuden auton sisätilat ovat yllättäen hiukan kasvaneet ja raideleveys pitenee. Yllättävää.
Kertokaas te (lähinnä miespuoliset) autoilijat vastauksia seuraavaan itseäni askarruttaviin pohdintoihin. Teillä on tod. näk. tietynmerkkinen/-tyyppinen auto, jolla ajatte. Valtaosa pitää autoaan varmaankin pyhänä kapistuksena, jota ei pahemmin morkata. Joillekin automerkki on merkki ns. sporttisuudesta (Mitähän se sporttisuus tarkoittaa autoillessa? Hikoilemistako? Hikihän tulee veroilmoitusta tehdessä ja n..dessakin) tai tyylistä, ikään kuin peilinä omasta tyylistä. Miten se voi olla oman tyylinen, kun sen on suunnitellut joukko suunnittelijoita tai muuta epämääräistä poppoota? Japseja, sakuja, jenkkejä jne. Juu, tietenkin voitte ehostaa kulkupeliänne, mutta tuninkiosatkin on joku heppu muotoillut, ei siis vieläkään mitään "omaa". Vai tuleeko autosta oman näköinen, kun lisävarusteet valitaan valtavasta tarjonnasta lisäosia?
Sit toiseen pohdintaan. Usein kuule autoilijat kategorioitavan omiin loosseihinsa: se on Honda-mies, se ajaa Fordilla, sepä onkin Audi-mies ja sen mukaan sitten "arvostetaan" autoilijaa (tai pidetään kilpailijana). Ikään kuin Honda-mies edustaisi Honda-konsernia ja ajajan kontolla olisi koko Honda-mallisto ja Hondan tekemiset. Sitten jos esim. Opel vetää markkinoilta osan autoistaan vaihtaakseen jonkun osan, niin katsellaan surkutellen, että miltäs nyt Opel-miehestä tuntuu? Omituista, todellakin.
Vielä löylyä: Ajat autoasi ja huomaat edellä "kilpailevan" merkin. Ai, se onkin halvempi versio; ohitanpa lennokkaasti, sillä onhan nyt autot järjesteltävä tielle hintajärjestykseen. Ai, se onkin samanlainen auto; no katsotaanpa kuka on kuka. Perkules; sehän on isommalla koneella varustettu; no, katsotaanpa, onko kuskista mihinkään. Eikö ole hiukan säälittävää, kun liikenteessä pitää tarkkailla niitä ns. kilpailijoita ja paukutella menemään sen mukaan? Eikö tärkeintä ole ajaa ja päästä perille turvallisesti, muitakin kunnioittaen? Ai ei?
Tässäpä tätä tarinaa yleisestä autoilusta. Ai että ajanko millä autolla? Heh, ikään kuin vastaisin tuohon...
Ps. Autouutuuksia lukiessa joka vuosi yllättyy: Uuden auton sisätilat ovat yllättäen hiukan kasvaneet ja raideleveys pitenee. Yllättävää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eli ihan tavallisella suomalaisten suosikilla päristelen. En pidä autoa pyhänä, riittää että se toimii luotettavasti. Minulle se on vain kone, jolla on joku käyttötarkoitus. Se ei tunne eikä tajua mitään vaikka sitä kuinka palvoisi ja hinkkaisi. Rahallista arvoa sillä on muutama tonni, mutta koko omaisuus ei ole siinä kiinni.
Tuo autoilijoiden tai merkkien jaottelu tulee varmaankin automainoksista ja kuulopuheista. En kuitenkaan ohittele automerkin takia, vaan yleensä sen takia jos joku ajaa alinopeutta tai muuten epävarmasti.
Näyttämisen halu liikenteessä on kyllä kumma juttu: Hiljensin taajamassa päästääkseni jalankulkijan suojatien yli, samassa takaani tullut auto tulee hirveällä vauhdilla täysillä jarruttaen lähes puskuriini kiinni. Hidastin suojatielle kuitenkin hyvin rauhallisesti. Se takaatulija oli kiihdyttänyt kovasti edellisistä valoista ja sitä ehkä otti pattiin kun päästin jalankulkijan tien yli? Noin sadan metrin päästä käännyttiin moottoritierampille ja se tuli perässä. Liittymisen jälkeen minun nopeuteni oli rajoituksen mukainen, mutta tämä halusi vielä päästää ohi ja jäi sitten siihen eteen ajamaan myös rajoituksen mukaista. No kai se on tyytyväinen kun pääsi näyttämään, että nopeus on tärkeämpää kuin kevyen liikenteen huomiointi. Veikkaan vahvasti, että itse ollessaan jalankulkijana tyyppi vaatii oikeuksiaan ja tunkee suojatielle vaikka olisi juna tulossa päin.
Taitaa onneksi olla suhteellisen pieni se porukka joka kokee muut tienkäyttäjät kilpailijoikseen. Ja tästäkin porukasta suuri osa ajaa Monkeylla.
Tuosta hondamiesjutusta: Itse ajelen arkiajot korealaisella Daewoletilla, kauniit kesäpäivät Alfa Romeolla. Ennen Letukkaa siirryttiin paikasta toiseen Pösöllä. Olenko siis Daewoo-mies, chevymies, alfamies vai ex pösömies? Ja pitäisikö kiinnostua jos joku noista merkeistä on pärjännyt hyvin tai huonosti jossain vertailussa, tilastossa tai kahvipöytäkeskustelussa? Ex-merkkejä on kyllä monta muutakin joten ahdistuksen aihetta pitäisi piisata.
Tuosta omantyylisestä autosta vielä; Kyllä moni pitää mielellään sellaista paitaakin joka on "oman näköinen" vaikkei sitä itse olisikaan ommellut. Tai asuu itseä miellyttävässä talossa vaikkei olisi joka lautaa itse naulannut. Miksei sitten hankkisi autokseen kärryä joka näyttää omaan silmään kivalta ja jolla ajamisesta tykkää? Ei sen tarvitse olla edes kalliimpi kuin se myyntitilaston kärkimerkki.
Itse olen, niinkuin otsikko kertoo, Volvomies. Ensimmäinen autoni oli takavetoinen Volvo 360, joka kesti ilman isompia murheita on 8 vuotta. Perheenlisäyksen takia siirryin isompaan 740 sedaniin. Tänä päivänä on alla kaksi 940 farkkua. En epäile, etteikö olisi paljon muitakin ihan hyviä autoja kuin Volvot, mutta toistaiseksi nämä ovat kaikki täyttäneet erinomaisesti asettamani kriteerit: Vähän vikoja, halpa hankintahinta, halvat huoltokustannukset ja suuri kuljetuskyky. Joten kun olen hyvän löytänyt, niin en viitsi vaihtaa. Saa nähdä mitä sitten teen kun takavetoiset Volvot alkavat olla museoautoiässä....
mitä voisi maailmassa olla.