Miten on mahdollista ajaa bussi samalla kuskilla, Helsingistä lappiin suoralla ajolla ilman laki sääteisiä taukoja ja elpymisiä??
Transpointin puolelta tauot on käsitelty tarkkaan ja moneen kertaan!
Siitäkin huolimatta en ymmärrä miksi transpoint= (VR), kilpailee itseään vastaan, ja ei kuljeta ylipainoisia kuljetuksia kiskoilla? Tuetko ratkaisee?
Transpointin puolelta tauot on käsitelty tarkkaan ja moneen kertaan!
Siitäkin huolimatta en ymmärrä miksi transpoint= (VR), kilpailee itseään vastaan, ja ei kuljeta ylipainoisia kuljetuksia kiskoilla? Tuetko ratkaisee?
Vastaukset 32
Vanhimmat
kuka sano etta oli sama kuski koko matkan ajan ollu ja olis tullu olemaan?
Kerro sinä??? Missä tietoa??? Ei kukaan kerro???
että olisi Viitakoskella vaihtanut juuri toisen kuskin kanssa ajoa..........lukekaa mtv.3 sivuilta historiaa onnettomuudesta
Viitasaarella(ei koskella,sori),lukekaa mtv 3 sivuja....
Rekkamiehet vaihtoi Viitasaarella! Mutta mites se bussikuski??? Sama jatkoi rikkoen määräyksiä??
'Perjantai noin kello 01 Helsingistä lähtenyt kuljettaja vaihtaa kuormia Kemistä tulleen kuljettajan kanssa Viitasaarella. Kuljettajat pitävät samalla pienen lepotauon. Sen jälkeen onnettomuusrekan kuljettaja lähtee takaisin kohti Helsinkiä.'
Tiedetään!! Mutta mites se Bussikuski?? Ajoiko laittomasti tai meinasko ajaa laittomasti Helsingistä-lappiin ilman työaikamääräyksiä???
kummasta bussikuskista sa nyt oikeen puhut??
Transpointin siis rekka-auto kuskit vaihtoi viitasaarella! Mutta vaihtoiko tilausbussin kuski missään? PS: jos vanhat merkit pitää paikkansa niin ei: ei olis tullut mieleenkään?
anteeksi sekaantumiseni.. tuosta ei kylla nay tietoa mistaan, eli sita ei voi tietaa.. mutta kun ensimmainen asiasi oli 'Miten on mahdollista ajaa bussi samalla kuskilla..' ihan kuin olisit tiennyt varmasti ettei kuskia tultaisi vaihtamaan matkan aikana kertaakaan tai pysahtymaan lain maaraamille tauoille
Ei haittaa sekaantumisesi.
Tiedän kokemuksesta nämä tilausbussit!!
(Bussi olisi saattanut tulla samalla väsyneellä kuskilla vaikka keskellä tietä 100 vastaan).
Miettikää kun osoitatte: yksi sormi osoittaa toista mutta neljä sormea osoittaa itseään.
eikö onnettomuus johtunut rekasta,siis rekka lähti heittelehtimään,ei siis bussikuskin väsymyksellä mitään tekemistä,tai mahdollisella sellaisella,onnettomuuden takia,sori tosin väärinymmärrykseni.bussikuski oli varmaan sama alusta loppuun.
Mutta, mutta....
Jos tilausbussi tulee n.105 km/h keskellä tietä holtittomasti vastaan, niin kyllä siinä esim. rekka-auton kuljettajan on jarrutettava. Ja jarrutettaessa käy kuten kävi (ei pysty kiihdyttämään) perävaunu "kurkkaa" vähän nupin sivusta.
onko jossain sanottu bussin tulleen ns. keskella tieta rekkaa kohti?
kyllä joka paikassa puhutaan rekan lähteneen luisuun liukkaan kelin takia,kuski itekkin niin on kertonut
Ei ole sanottu!
Mutta bussikuski oli vasta noin puolessa matkassa ja matkaa oli vielä reilusti jäljellä.
Tosi pitkä ja todella LAITON työvuoro luultavasti bussikuskille olisi tullut?
Näissä asioissa vaan täytyy otta kaikki huomioon!
Rekka-auton kuljettaja oli sokissa joten hän tietenkin kertoi viimeiset muistikuvat eikä tilansa vuoksi voinut kertoa kokonaisuutta miksi rekan perävaunu ei seurannut vetoautoa?
juu.. en vaan ollut varma oliko noin sanottu niin siksi kysyin, ei siina muuta.. mutta kuitenkaan en menisi heti ensisanomisella vaittamaan etta kuski olisi ajanut maaranpaahan asti ilman kunnon tauko(j)a tai kuskinvaihtoa.
..vaiheessa en luottais kuorkkikuskin sanoihin.. se tuskin on ihan taysin ymmarryksissaan
Eikä enää saadakkaan selville?
Nyt kun asia otetaan esille niin bussikuski olisi vaihdettu jo lähikilometrien aikana?
(Mutta käytäntö tilausliikenteessä näin ei ole?)
Transpointin kaveri oli lähtenyt illalla Hesasta toisella lastilla ja ajanut Viitasaarelle. Kuski oli vaihtanut toisen Transpointin kuskin kans lastia ja ottanut pohjoisesta tulleen paperilastin kyytiinsä. Pieni tauko oli kuulema ollut, mutta sitten lähti alas etelään taas rekan kanssa.
Kyllä väsymys painaa silloinkin. Klo 00-04 on pahin aika liikenteessä.
Kaikki on otettava huomioon.
Transpointin tauot ja elpymiset ovat merkitty työvuoroon ja pidettävä!! Tai tulee seuraamuksia.
Mutta tilausbussin kuljettajalla oliko? Oliko mitään suunniteltua työvuorolistaa?? Tauot, elpymiset, maksimi ajoajat jne....
Jos vanhat merkit pitää paikkansa niin lähtiessä sanotiin: Olet niin kova jätkä, ajahan taas toi keikka kotiin kun sinä pidät kunnon urakoista?
..satutko tietamaan kuin paljon kuski saa ajaa ilman taukoa tai vastaavaa?
..kuskilla ei ole ollu suunitelmaa ni se on sit paskempi juttu ja lopulta koko homma kaatuu hanen niskaansa.. mutta kun ei voi tietaa oliko vai ei..
Ei nyt ole tässä taulukot lähellä mutta ajoajat ovat yllättävän lyhyet ja ne ovat päivällä ja yöllä erilaiset ja siihen vaikkuttaa myös peräkkäiset yöt jne... Että ei niitä kukaan pysty ulkoa osaamaan ja suurinosa kuljettajista ei niitä tiedä ja siksi ne on kirjattu työvuoroihin ja niistä ei luisteta!! Tilausliikenteessä ja yms, ajoaikojen rikkeitä tapahtuu.
Kuka osais tätä kysyä?
Kaikkihan vaan tuijottaa paperirullia?
Ei kerrota tätä toisille! Pidetään tämä omana tietonamme, vai oletko kuullut kenenkään esim. ilta-sanomien epäilleen bussikuskia?
..taysin vaarassa jos olen saanut sellaisen kuvan etta ainakin yli 4h sais ajaa ilman taukoa?
..seurannut ilta-sanomia ihan sen takia etta yleensa sen jutut on jotain aivan omaa.. mutta en kylla oo huomannu minkaan muunkaan lehden/sivun epailleen bussikuskia turman syyksi.. ja se mita tulee bussikuskiin ni silta tuskin pystyy kukaan selvittamaan mitaan tarkemmin vahaan aikaan.
tarkoitatko 06-21 vai 21-06 välisenä aikana? Mutta 4 tuntia muistaakseni on liian pitkä aika ajaa ilman taukoa, mutta tarkistan kun menen ensi viikolla konttorille.
..vaikka sitten kerrot miten asia on koska toi jai nyt pahasti vaivaamaan mielta! ja tarkotin just 21-06 valisena aikana.. ma kylla muistan olleeni bussissa monia kertoja yli 4h putkeen yolla ilman taukoja tai kuskinvaihtoja. en sit tia onko kuski ollu ns. omilla aikatauluillaan
AKT:n lehdeltä on toivottu kansantajuista artikkelia ajo- ja lepoaika-asetuksesta. Seuraavassa yritän selvittää asetusta niiltä osin, joihin arvelen kuljettajien useimmiten törmäävän. En yritäkään selvittää koko asetusta kaikkine nippeleineen. Asetuksen teksti on sivuilla 22-23.
Asetuksella säädellään nimensä mukaisesti ainoastaan kuljettajien ajo- sekä lepoaikaa ja sen tarkoituksena on työolojen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Palkattujen kuljettajien kokonaistyöaikaa säädellään työaikalailla sekä työehtosopimuksen työaikamääräyksillä.
Asetuksessa käytettyjä termejä
Asetuksen ensimmäisessä artiklassa on lueteltu asetuksen termit ja mitä ne tarkoittavat. Kohdassa 4 määritellään viikoksi aika, joka alkaa maanantaina klo. 00.00 ja päättyy sunnuntaina klo. 24.00. Asetuksen tarkoittama viikko tarkoittaa siis kalenteriviikkoa, eikä mitä tahansa seitsemän päivän jaksoa. Edellä oleva on tärkeää kun tarkastellaan sitä, onko asetuksen mukainen viikkolepo tullut pidettyä.
Vuorokausilevosta tai vuorokautisesta ajoajasta puhuttaessa - päinvastoin kuin viikossa - vuorokausi on kahdenkymmenenneljän tunnin jakso, jonka laskenta alkaa siitä kun aloitetaan työ vuorokausi- tai viikkolevon jälkeen.
Ensimmäisen artiklan viidennessä kohdassa mainitaan lepoajalla tarkoitettavan vähintään tunnin pituista lepoaikaa. Tätä lyhyemmät tauot voivat olla asetuksen mukaisia taukoaikoja, mutta niittenkin pitää olla vähintään 15 minuutin pituisia. Alle 15 minuutin paussi työssä ei siis asetuksen mukaan ole lepoaikaa eikä myöskään taukoaikaa.
Soveltamisala
Asetusta sovelletaan yleisillä teillä tapahtuvaan liikenteeseen EU ja ETA alueella 2 artiklassa selvittävällä tavalla ja se koskee myös ns. omistajakuljettajia. Asetusta ei siis sovelleta muulta liikenteeltä suljetulla alueella tapahtuvaan liikenteeseen. Huolimatta siitä, että asetusta ei sovelleta suljetuilla alueilla, palkatut kuljettajat ovat sielläkin työaikalain ja työehtosopimuksen piirissä.
Asetusta ei sovelleta pakettiautoihin (kokonaispaino 3,5 tonnia tai alle) eikä henkilöautoihin (enintään 9 henkilöä). Linjaliikennettä liikennöivät linja-autot, joiden liikennereitin pituus päätepysäkiltä toiselle on enintään 50 km. ovat asetuksen soveltamisalan ulkopuolella (ks. poissuljettavien luettelo 4. artiklassa). Linja-autojen tilausajoliikenne on aina soveltamisalan piirissä huolimatta matkan pituudesta.
Jos kuljettaja työpäivän aikana on osittainkin asetuksen soveltamisalan piirissä, on hänen noudatettava asetuksen mukaista vuorokausileposääntöä ja pidettävä sen viikon aikana asetuksen mukainen viikkolepo.
Ajoajat
Ajoajaksi luetaan ainoastaan ajoneuvon kuljettamiseen ja liikenteestä johtuviin pysähdyksiin kulunut aika, sekä linja-autonkuljettajilla matkustajien pysäkeiltä kyytiin ottamiseen tai jättämiseen kulunut aika.
Vuorokautinen ajoaika on enintään yhdeksän tuntia, joka saadaan venyttää kymmeneen tuntiin kahtena päivänä viikon aikana.
Kahden viikon yhteenlaskettu ajoaika saa olla enintään yhdeksänkymmentä tuntia. Ajoaikaa siis rajoitetaan ainoastaan 24 tunnin ja 2 viikon jaksoissa.
Tauot
Taukojen ja lepoaikojen osalta on muistettava, että työaikalaissa ja työehtosopimuksissa on erilaisia määräyksiä kuin ajo- ja lepoaika-asetuksessa. Sovellettavaksi tulee aina sen normin mukainen määräys joka "tökkää" ensimmäisenä.
Asetuksen mukaan kuljettajan on pidettävä vähintään 45 minuutin pituinen tauko kun ajoaikaa on kertynyt 4,5 tuntia. Tauko voidaan pitää myös lyhyempinä - vähintään kuitenkin viidentoista minuutin - pätkinä, jolloin 5 tuntiin 15 minuuttiin täytyy sisältyä 45 min taukoa. Taukojen aikana ei saa tehdä muuta työtä.
Työaikalain ja esim. kuorma-autoalan ja linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan kuljettajalle on annettava vähintään puolen tunnin tauko 5,5 tunnin työn jälkeen. Työllä työaikalaissa ja työehtosopimuksissa tarkoitetaan kaikkea työtä jota työntekijä tekee. Edellisen lisäksi työehtosopimuksissa on määräyksiä virkistys ja muista tauoista.
Eri määräysten mukaiset tauot voivat mennä päällekkäin. Jos on pidetty 4,5 tunnin ajon jälkeen 45 minuutin tauko, on samalla työaikalain ja työehtosopimusten mukaiset tauotkin pidetty ja uusi työajan- sekä ajoajanlaskenta alkaa siitä, kun tauko päättyi.
Vuorokausilepo
Pääsääntö vuorokausilevosta on, että jokainen 24 tunnin jakso sisältää vähintään 11 tuntia yhdenjaksoista vuorokausilepoa. Asetuksen pääsäännön mukaan työhön sidonnaisuusaika (työn alkamisen ja päättymisen välinen aika) voi siten olla enintään 13 tuntia 24 tunnin jaksossa. Pääsääntöön on olemassa valitettavasti useita poikkeuksia kuten seuraavassa huomataan.
Lepoaika voidaan lyhentää vähintään 9 tuntiin enintään kolme kertaa viikon aikana, edellyttäen, että näin saamatta olevat lepotunnit annetaan kuljettajalle ennen seuraavan viikon loppua jonkun vuorokausilevon tai viikkolevon yhteydessä.
Lepoaika voidaan antaa myös kahtena tai kolmena pätkänä (ns. jaettu vuorokausilepo), jolloin vuorokausilepoa on oltava yhteensä 12 tuntia. Tällöin yhden pätkän on oltava vähintään kahdeksan tuntia ja lyhyimmän vähintään tunnin pituinen.
Jos ajoneuvossa on kaksi tai useampi kuljettajaa, on kuljettajalle annettava 30 tunnin ajanjaksoon 8 tunnin lepoaika muualla kuin liikkuvassa ajoneuvossa. Tässä tapauksessa kuljettajat voivat olla siis liikkuvassa autossa 22 tuntia yhtämittaa. Ajoaikamääräyksiä on siitä huolimatta noudatettava.
Edellisten poikkeusten lisäksi on vielä ns. keskeytynyt vuorokausilepo. Sen mukaan auton mukana lautalle tai junaan seuraavan kuljettajan vuorokausilepo voidaan keskeyttää kerran lauttaan tai junaan lastaamista tai sieltä purkamista varten. Pakollisten lastaus- tai purkausmanööverien lisäksi keskeytys saa ylittyä enintään tunnilla. Vuorokausilepoaikaa on tässä tapauksessa jatkettava kahdella tunnilla.
Vuorokausilepoa ei saa viettää liikkuvassa autossa, eikä autossa ylipäätään, jos siinä ei ole asianmukaista makuusijaa.
Viikkolepo
Pääsääntönä viikkolevosta on, että jokaista viikkoa kohden on 45 tunnin yhdenjaksoinen lepoaika. Lepoaika voidaan lyhentää 36 tuntiin asemapaikkakunnalla ja 24 tuntiin reissussa ollessa. Jos on käytetty lyhennettyä viikkolepoa, on saamatta jääneet viikkolepotunnit annettava ennen lyhennystä seuraavan kolmannen viikon loppua.
Asetuksen 6. artiklan mukaan viikkolepo on pidettävä viimeistään kuudennen ajopäivän jälkeen, pois lukien kansainvälinen tilausajoliikenne (ks. seuraava kappale). Määräyksellä estyy pitkät työputket esim. siten, että pidetään viikkolepo ensimmäisen viikon alussa ja seuraava viikkolepo toisen viikon lopussa.
Asetuksen mukaan linja-autojen kansainvälisessä tilausajoliikenteessä (ei säännöllinen liikenne) viikkolepo voidaan pitää kahdennentoista ajopäivän jälkeen. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimus on tiukempi. Sen mukaan viikkolepo on pidettävä em. liikenteessä kymmenennen työpäivän jälkeen.
Asetuksen määräyksen lisäksi täytyy ottaa huomioon, että mm. kuorma-autoalan ja linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksissa on määräykset, joiden mukaan jokaisella viikolla on oltava kaksi kalenterivuorokautta vapaata, joista toinen vapaapäivä voidaan työntekijän suostumuksella siirtää pidettäväksi palkkajakson toisella viikolla. Tällöin vapaata pitää olla ensimmäisellä viikolla 3 ja toisella 1 kalenterivuorokautta tai päinvastoin.
Työn järjestely ja asetuksen valvonta
Yrityksen on järjestettävä työ siten, että kuljettaja pystyy noudattamaan asetusta (15. artikla). Yritys on velvollinen seuraamaan asetuksen noudattamista ja jos rikkomuksia tapahtuu, ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden toistumisen estämiseksi. Ensisijainen valvontavastuu on siten kuljetusyrityksellä.
Viranomaisvalvontaa suorittavat Suomessa poliisit ja työsuojeluviranomaiset.
olipa kiinostavaa luettavaa kerrassaan.. mutta kaikki tosiaan riippuu siita onko bussi pysahtynyt jo matkalla, kuinka monta kertaa ja kuinka pitkia pysahdykset on ollu.. joten tassa vaiheessa on varmaan vahan huono lahtea veikkailemaan mitaan :/.. mutta sen verran jai vaivaan etta pakko saada selville jostain ja joskus.