kielikeskustelun juuri sillä tavalla kuin RKP haluaakin suomalaisen poliitikon sen ymmärtävän.
Hemming os. Hietanen yrittää vääristellä monen kielipalstoilla kirjoitelleen sanomaa sanomalla, että suomenkieliset haluavat englantia suomen sijaan Suomen viralliseksi kieleksi. Tuskinpa yksikään on tällaista edes ehdottanut vaan sellainen ehdotus on voinut tulla kielivähemmistön taholta.
Tämä seuraava Hemmingin os. Hietasen lausunto antaa hyvän kuvan siitä mitä mieltä hän on itse kieliasiassa siis PAKKORUOTSISTA.
"SE ON ERITYISESTI SÄÄLI, ETTÄ KOVIMMIN RUOTSIA TUNTUVAT VIHAAVAN NE, JOTKA EIVÄT SUOMEN LISÄKSI OSAA KUNNOLLA YHTÄÄN KIELTÄ. Pakkoruotsia on helppo syyttää, mutta luulenpa että useat eivät lukisi mitään kieltä, jos ei olisi pakko. Oltaisiin vaan täällä päreen valossa ja ihmeteltäisiin mistä niitä vientituottoja saataisiin maahan."
”RKP eli rasistinen kielipuolue”. ”Mitä tekee pakkoruotsilla, jos ruotsin taito on kuin Matti Vanhasella (kesk)?”
Näitä ja vastaavia kommentteja pakkoruotsia kohtaan olen kuullut taajaan kaduilla ja lukenut lehdistä viime aikoina. Tunteet ruotsin opiskelua kohtaan ovat yllättävän kiihkeitä. Tilanne lukkiutuu nopeasti tunnetason fanatismiksi, vaikka juuri nyt tarvittaisiin älyllistä ajatustenvaihtoa ruotsin kielen opiskelun periaatteista Suomessa. Mutta onko niin, että ruotsista ei voi puhua Suomessa ollenkaan leimautumatta kielirasistiksi tai svennomaaniksi?
Ruotsin kohdalla olisi kuitenkin mietittävä kahta asiaa: Kieltä kulttuurin välineenä ja kieltä kommunikaatiovälineenä. Monet ruotsin vastustajat jopa vaativat englantia Suomen viralliseksi kieleksi. Mutta ei minusta tankerolla voi ikinä korvata sitä kielellistä rikkautta, mikä oikealla äidinkielellä on. Muusta kulttuurista ja sen välittymisestä puhumattakaan. Hampurilaisiako karjalanpiirakoitten tilalle, korvaako jaquzzi saunan?
Sen sijaan; mikä on ruotsin merkitys kommunikaatiossa? Ruotsin vastustajat vetoavat ruotsinkielisten pieneen määrään – 3,5 % väestöstä – ja siihen, että näiden pitää osata valtakieli. Valitettavan harva selviää lukion jälkeenkään palvelutilanteesta ruotsilla, peruskoulupohjalla ei taida selvitä kukaan. Tarvitseeko kaikkien opetella ruotsi, jotta Stockalla osataan palvella ”rantaruotsalaisia minkkiturkeissaan”? Vaarantuuko kaikkien potilasturvallisuus, jos lääkäri Imatralla osaa mieluummin venäjää kuin ruotsia?
No, juuri näin pitkälle päästään argumentoinnissa nykyisin. Kun presidentti Ahtisaari puhuu ruotsintaidosta, ollaan niin niskakarvat pystyssä, ettei edes kuulla hänen viestiään.
Mutta kielikeskustelua pitäisi käydä myös RKP:ssä. Tarkoittaako jääräpäinen pakkoruotsin vaatiminen hitaasti kuivuvaa ankkalampea ja tarpeetonta klikkiytymistä? Voisiko ruotsin muuttaminen kouluissa vapaaehtoiseksi sittenkin tuoda innostuneempia oppilaita ja oikeampaa osaamista huomattavasti laajemmille joukoille? Tai olisiko mahdollista edes luopua ruotsin opiskelusta toisena kotimaisena ja siirtyä ruotsiin vieraana kielenä? Kuinka monen ihmisen on oikeasti osattava ruotsia? Onko ruotsin kielien vaatimus este muulle kansainvälistymiselle tai maahanmuuttajien työllistymiselle? Minulla ei ole faktatietoa minkään väitteen esittämiseksi, sillä tätä keskustelua ei ole käyty.
Minä uskon ruotsin kieleen ja sen tarpeellisuuteen. Pienet lapseni käyvät ruotsinkielistä koulua, jotta saisivat sen hyödyn, mitä kaksikielisyys ja kielitaito ylipäätään tuovat. Harmittelen, että oma osaamiseni on niin heikkoa – vuosikymmenten takainen pakkoruotsi Lahdessa ei kannustanut eikä antanut riittäviä eväitä nykytarpeisiin. Uskon myös siihen, että suomalaisten pitäisi osata paljon muutakin kuin englantia, harva sitä edes oikeasti osaa niin, ettei päästäisi huijaamaan liikesuhteissa ja kansainvälisissä neuvotteluissa.
Se on erityisesti sääli, että kovimmin ruotsia tuntuvat vihaavan ne, jotka eivät suomen lisäksi osaa kunnolla yhtään kieltä. Pakkoruotsia on helppo syyttää, mutta luulenpa että useat eivät lukisi mitään kieltä, jos ei olisi pakko. Oltaisiin vaan täällä päreen valossa ja ihmeteltäisiin mistä niitä vientituottoja saataisiin maahan.
Mutta miksi ruotsi on kuin maahanmuuttajat - aihe, josta ei voi kritisoida leimautumatta rasistiksi?
EtusivuKuka?
http://www.hemming.ws/fi/blogi.php
Hemming os. Hietanen yrittää vääristellä monen kielipalstoilla kirjoitelleen sanomaa sanomalla, että suomenkieliset haluavat englantia suomen sijaan Suomen viralliseksi kieleksi. Tuskinpa yksikään on tällaista edes ehdottanut vaan sellainen ehdotus on voinut tulla kielivähemmistön taholta.
Tämä seuraava Hemmingin os. Hietasen lausunto antaa hyvän kuvan siitä mitä mieltä hän on itse kieliasiassa siis PAKKORUOTSISTA.
"SE ON ERITYISESTI SÄÄLI, ETTÄ KOVIMMIN RUOTSIA TUNTUVAT VIHAAVAN NE, JOTKA EIVÄT SUOMEN LISÄKSI OSAA KUNNOLLA YHTÄÄN KIELTÄ. Pakkoruotsia on helppo syyttää, mutta luulenpa että useat eivät lukisi mitään kieltä, jos ei olisi pakko. Oltaisiin vaan täällä päreen valossa ja ihmeteltäisiin mistä niitä vientituottoja saataisiin maahan."
”RKP eli rasistinen kielipuolue”. ”Mitä tekee pakkoruotsilla, jos ruotsin taito on kuin Matti Vanhasella (kesk)?”
Näitä ja vastaavia kommentteja pakkoruotsia kohtaan olen kuullut taajaan kaduilla ja lukenut lehdistä viime aikoina. Tunteet ruotsin opiskelua kohtaan ovat yllättävän kiihkeitä. Tilanne lukkiutuu nopeasti tunnetason fanatismiksi, vaikka juuri nyt tarvittaisiin älyllistä ajatustenvaihtoa ruotsin kielen opiskelun periaatteista Suomessa. Mutta onko niin, että ruotsista ei voi puhua Suomessa ollenkaan leimautumatta kielirasistiksi tai svennomaaniksi?
Ruotsin kohdalla olisi kuitenkin mietittävä kahta asiaa: Kieltä kulttuurin välineenä ja kieltä kommunikaatiovälineenä. Monet ruotsin vastustajat jopa vaativat englantia Suomen viralliseksi kieleksi. Mutta ei minusta tankerolla voi ikinä korvata sitä kielellistä rikkautta, mikä oikealla äidinkielellä on. Muusta kulttuurista ja sen välittymisestä puhumattakaan. Hampurilaisiako karjalanpiirakoitten tilalle, korvaako jaquzzi saunan?
Sen sijaan; mikä on ruotsin merkitys kommunikaatiossa? Ruotsin vastustajat vetoavat ruotsinkielisten pieneen määrään – 3,5 % väestöstä – ja siihen, että näiden pitää osata valtakieli. Valitettavan harva selviää lukion jälkeenkään palvelutilanteesta ruotsilla, peruskoulupohjalla ei taida selvitä kukaan. Tarvitseeko kaikkien opetella ruotsi, jotta Stockalla osataan palvella ”rantaruotsalaisia minkkiturkeissaan”? Vaarantuuko kaikkien potilasturvallisuus, jos lääkäri Imatralla osaa mieluummin venäjää kuin ruotsia?
No, juuri näin pitkälle päästään argumentoinnissa nykyisin. Kun presidentti Ahtisaari puhuu ruotsintaidosta, ollaan niin niskakarvat pystyssä, ettei edes kuulla hänen viestiään.
Mutta kielikeskustelua pitäisi käydä myös RKP:ssä. Tarkoittaako jääräpäinen pakkoruotsin vaatiminen hitaasti kuivuvaa ankkalampea ja tarpeetonta klikkiytymistä? Voisiko ruotsin muuttaminen kouluissa vapaaehtoiseksi sittenkin tuoda innostuneempia oppilaita ja oikeampaa osaamista huomattavasti laajemmille joukoille? Tai olisiko mahdollista edes luopua ruotsin opiskelusta toisena kotimaisena ja siirtyä ruotsiin vieraana kielenä? Kuinka monen ihmisen on oikeasti osattava ruotsia? Onko ruotsin kielien vaatimus este muulle kansainvälistymiselle tai maahanmuuttajien työllistymiselle? Minulla ei ole faktatietoa minkään väitteen esittämiseksi, sillä tätä keskustelua ei ole käyty.
Minä uskon ruotsin kieleen ja sen tarpeellisuuteen. Pienet lapseni käyvät ruotsinkielistä koulua, jotta saisivat sen hyödyn, mitä kaksikielisyys ja kielitaito ylipäätään tuovat. Harmittelen, että oma osaamiseni on niin heikkoa – vuosikymmenten takainen pakkoruotsi Lahdessa ei kannustanut eikä antanut riittäviä eväitä nykytarpeisiin. Uskon myös siihen, että suomalaisten pitäisi osata paljon muutakin kuin englantia, harva sitä edes oikeasti osaa niin, ettei päästäisi huijaamaan liikesuhteissa ja kansainvälisissä neuvotteluissa.
Se on erityisesti sääli, että kovimmin ruotsia tuntuvat vihaavan ne, jotka eivät suomen lisäksi osaa kunnolla yhtään kieltä. Pakkoruotsia on helppo syyttää, mutta luulenpa että useat eivät lukisi mitään kieltä, jos ei olisi pakko. Oltaisiin vaan täällä päreen valossa ja ihmeteltäisiin mistä niitä vientituottoja saataisiin maahan.
Mutta miksi ruotsi on kuin maahanmuuttajat - aihe, josta ei voi kritisoida leimautumatta rasistiksi?
EtusivuKuka?
http://www.hemming.ws/fi/blogi.php
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hanna-Leena Hemming blogissaan.
"Minä uskon ruotsin kieleen ja sen tarpeellisuuteen. Pienet lapseni käyvät ruotsinkielistä koulua, jotta saisivat sen hyödyn, mitä kaksikielisyys ja kielitaito ylipäätään tuovat. Harmittelen, että oma osaamiseni on niin heikkoa – vuosikymmenten takainen pakkoruotsi Lahdessa ei kannustanut eikä antanut riittäviä eväitä nykytarpeisiin."
Hemming kääntää asian niin, että nykyään pakkoruotsin puolustajat muka leimataan. Asiahan on tähän asti ollut päinvastoin, vastustajat on leimattu marginaalisakiksi. Mistä moinen muutos? Toisaalta se kertoo tilanteen muuttuneen suotusiaan suuntaan kielivapauden kannalta.
Samoin kirjoituksen viimeinen lause on kuin koko sanoman kielto! Se on suoraan kuin pakkoruotsituksen vastustajan suusta??? Aika hassua.
Oikein Pöyrisdyddävän poöyrisdyddävätä. Lääääääh!!!
Pois paakkoruotsi.
He tekevät sen ihan itse.
YRITTÄÄ NYT NOUSTA TURHAAN OTSIKOIHIN.
En ymmärrä 1PAAVO46 sen vertausta!
ja kaikki nimet - niin kadunnimet kuin muutkin TÄYTYY olla kahdella kielellä, jotta arvoisa bättre Volk tajuaisi asiat. Tämmöistä sontaa ovat esimerkiksi nämä:
* Helsinki-Vantaa = Helsingfors-Vanda
* Lahti = Lahtis
* Hämminki = Hemming
* Jyväskylä = Kornby
* osv....