Minusta äkkiseltään näyttäisi että veroprosentilla ja eroamisilla tai jäsenmäärällä ei näyttäisi olevan kovinkaan paljon yhteistä.
Jos noin on, niin silloin raha ei olekaan merkittävä tekijä kirkosta eroamisessa, vaikka niin moni mielellään sen syyksi näkeekin. Esimerkiksi Jori on ollut tässä asiassa aivan yössä, suomen lamalla ja eroamisilla ei ole korrelaatiota.
Tai jos on niin täysin päinvastainen. Epävarmassa tulevaisuuden odotteessa ei jakseta optimoida muutaman satasen menoeriä.
No, jää nähtäväksi.
Jos noin on, niin silloin raha ei olekaan merkittävä tekijä kirkosta eroamisessa, vaikka niin moni mielellään sen syyksi näkeekin. Esimerkiksi Jori on ollut tässä asiassa aivan yössä, suomen lamalla ja eroamisilla ei ole korrelaatiota.
Tai jos on niin täysin päinvastainen. Epävarmassa tulevaisuuden odotteessa ei jakseta optimoida muutaman satasen menoeriä.
No, jää nähtäväksi.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Se että köyhät eroavat rahan takia juuri osoittaa sen että suurelle osalle eroajista tuloilla on merkitystä
Olen havainnut saman. Kirjoitin tästä näin kuukausi sitten: "Eroaminen ei toisaalta merkittävästi riipu paikkakunnan kirkollisveroprosentista. Kirkon jäsenyys ei ole tuote, jonka hintaa ja hyötyä vertaillaan. Fazer myy suklaapatukoita, joiden menekki riippuu hinnasta. Kirkkoa eivät useimmat tarvitse mihinkään, joten hinnasta riippumatta on hinnan ja laadun suhte on aina yhtä huono."
Tämä ja muutakin löytyy Kotimaan (luit oikein) blogistani, yo. osoitteesta http://www.kotimaa24.fi/blogit/suositelluimmat/article/?id=2407&bid=131
on huomattu ja mielenkiinnolla luettu :)
Itselläni on käsitys, että suurempi tuloset, jotka ymmärtävät rahan päälle eroavat helpommin.
Köyhät luulevat hyötyvänsä kirkon jäsennyydestä.
"Köyhät luulevat hyötyvänsä kirkon jäsennyydestä."
Siitä ei ole köyhälle mitään hyötyä. Jo erittäin pienistä tuloista joutuu maksamaan kirkollisveroa. Ei ole mitään järkeä maksaa edes viittäkymppiä kirkolle vuodessa, jos hädän tullen sieltä saa lämmintä kättä ja kympin maksuosoituksen lähikauppaan.
Kun aikoinaan erosin kirkosta, niin pääsyy oli ateismi, mutta toki rahakin vaikutti. Ja varsinkin se, etten halunnut maksaa latin latia tuollaiselle kusetusfirmalle.
Eiköhän yksi iso syy eroamiseen ole kaveripiiri. Pienillä paikkakunnilla saattaa olla ihan yhtä paljon kirkosta eroon haluavia, mutta koska kaikki kuuluu kirkkoon ja kaikki tuttavat käyvät kirkossa jne... ei uskalleta erota.
Helsingissä taas tuskin naapureita tunnetaan, joten siltä osin eroaminen on helppoa. Ja jos vaikka yliopistolla sana leviää eroamisista ja rahansäästöstä, niin helposti erotaan, koska muutkin eroaa.
taitaa vielä pelko joutua ympäristön silmätikuksi vaikuttaa. Vero esitetään tekosyyksi vaikka syy erota on välinpitämättömyys uskonnosta.
että puhutaan sosiaalisesta paineesta. Tiedätkö sinä mihin yhdistyksiin kaverisi, tuttavasi tai sukulaisesi kuuluvat? Tai pitäisikö sinun edes tietää?
Jos kuulun vaikka mihin yhdistykseen tai lopetan jäsenyyteni jostain, niin eipä sitä tarvitse kellekään selitellä eikä perustella. Sama asia kirkkoon kuulumisen kanssa.
paikkakunnalla on sellainen, että sosiaaliset paineet vaikuttaa asiassa. Maaseudulla syntyneenä ja siellä vieläkin aikaa viettävänä sen kyllä tietää. Ja vaikuttaa ne vielä valitettavavasti vielä isommillakin paikkakunnilla ainakin sukulaisten suhteen asiaan.
Et ole tainnut asiaan paljoa perehtyä.
jos ei kirkkoon kuulu.
Pienellä paikkakunnalla minäkin asuin, kun kirkosta erosin. Perhe eroamisesta tiesi ja jotain känisivät, mutta sanoin, että oma on asiani ja koska ette kirkollisverojani kuitenkaan maksaisi, niin suu kiinni.
Jos niin on toisten mielipiteitten vanki, ettei uskalla elää elämäänsä omien näkemystensä mukaan, niin siinäpä sitten makselee tyhjästä. Amen.
Onko sinulle joku sanonut, että kirkkoon pitää kuulua, tai muuten...?
Miksi sinun pitäisi alistua muiden tahtoon? Teetkö kaikessa kuten suku tai kyläläiset haluavat? Aika avutonta meininkiä, jos näin on.
Minähän vain nyt sanoin mikä on todellisuutta. Todellisuutta on että sosiaaliset paineet vaikuttaa näissä asioissakin. Niin se vaan. Ihmisä on erilaisia ja tilanteet ovat erilaisia.
Minä en ole kuulunut kirkkoon enää sitten 80-luvun puolenvälin - enkä luterilaiseen kirkkoon koskaan.
Minua ei vaivaa se että minut tuntevat ihmiset tietää sen etten kirkkoon kuulu.
Kannattaa nyt vähän kelata ennenkuin kirjoittaa mitä sattuu.
vaan on, että osaan ihmisistä sosiaaliset paineet vaikuttaa - osaan ei. Pienillä paikkakunnilla asiat tiedetään kyllä, vaikka et niistä itse puhukkaan - muut kyllä hoitaa sen asian :)
Musta tietää kaikki etten kirkkoon kuulu enkä usko jumaliin. Sen verran tuota juttua suusta tulee ulos :)
Itse kuitenkaan et välitä mitä muut sanovat. Mistä nyt siis oikein on kysymys?
>>Kannattaa nyt vähän kelata ennenkuin kirjoittaa mitä sattuu.
tai siitä eroaminen on yksityisasia. Jos seurakunnasta joku vuotaa tiedon, että xx on eronnut kirkosta, niin syyllistyy virkavirheeseen.
sosiaaliset paineet vaikuttaa siihen, että jotkut eivät eroa kirkosta vaikka muuten sen tekisivät.
Eli noita "tossukoita" vaan on ja pysyy.
ettei siitä kirkosta eroamisesta tarvitse kertoa kenellekään?
häät ja kastamiset, rippikoulut ja muut tuovan sen esille.
Samoin tietyissä lessukunnissa sun on vaan hoettava sitä jumalan tervettä jos meinaat että kunta ostaa sinun yritykseltäsi palveluita tai tuotteita.
jos on niin toisten käskytettävänä, että maksaa kirkolle, vaikkei jumalaan uskokaan, niin mitä se minulle kuuluu.
Mutta toisaalta, jos nyt salassa haluaa uskonnottomana olla, niin voihan sitä mennä kirkossa vihille ja liittyä siksi ajaksi kirkkoon. Samoin on laita noiden kaikkien muidenkin kirkollisten tapahtumien suhteen.
"Mutta toisaalta, jos nyt salassa haluaa uskonnottomana olla, niin voihan sitä mennä kirkossa vihille ja liittyä siksi ajaksi kirkkoon. Samoin on laita noiden kaikkien muidenkin kirkollisten tapahtumien suhteen."