Valtakunnanoikeus
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valtakunnanoikeus toteuttaa ministereiden ja ylimpien laillisuusvalvojien oikeudellisen vastuun eduskunnan valtuutuksellaValtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka nostetaan virkatoimessa lainvastaisesti menetellyttä valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä tai korkeimpien oikeuksien jäsentä vastaan. Syyttäjänä toimii tällöin valtakunnansyyttäjä, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.
Lisäksi valtakunnanoikeus käsittelee tasavallan presidentin rikosoikeudellista vastuuta koskevan syytteen. Valtakunnanoikeuden päätös on lopullinen. Armahdus tuomiosta voidaan myöntää vain oikeuden itsensä esityksestä.
Suomen perustuslaki kieltää satunnaiset tuomioistuimet. Valtakunnanoikeus ei kuitenkaan loukkaa tätä kieltoa, sillä se on pysyvä tuomioistuin, jonka tuomarit on nimitetty ennen minkään jutun tuloa käsittelyyn. Valtakunnanoikeutta ei siis perusteta tiettyä juttua varten, se vain kokoontuu käsittelemään sitä. Kokoontumaan valtakunnanoikeus on joutunut vain neljästi, vuosina 1933 (Juho Niukkasen tapaus), 1953 (Salaputkijuttu), 1961 (Kätilöopiston juttu) ja 1993 (Kauko Juhantalon tapaus). Istunnot on pidetty Säätytalossa.
Sisällysluettelo [piilota]
1 Valtakunnanoikeuden kokoonpano
2 Oikeudenkäyntimenettely
2.1 Asian vireilletulo
2.2 Oikeusprosessi
2.3 Tuomion täytäntöönpano ja muutoksenhaku
3 Muuta aiheesta
4 Aiheesta muualla
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valtakunnanoikeus toteuttaa ministereiden ja ylimpien laillisuusvalvojien oikeudellisen vastuun eduskunnan valtuutuksellaValtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka nostetaan virkatoimessa lainvastaisesti menetellyttä valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä tai korkeimpien oikeuksien jäsentä vastaan. Syyttäjänä toimii tällöin valtakunnansyyttäjä, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.
Lisäksi valtakunnanoikeus käsittelee tasavallan presidentin rikosoikeudellista vastuuta koskevan syytteen. Valtakunnanoikeuden päätös on lopullinen. Armahdus tuomiosta voidaan myöntää vain oikeuden itsensä esityksestä.
Suomen perustuslaki kieltää satunnaiset tuomioistuimet. Valtakunnanoikeus ei kuitenkaan loukkaa tätä kieltoa, sillä se on pysyvä tuomioistuin, jonka tuomarit on nimitetty ennen minkään jutun tuloa käsittelyyn. Valtakunnanoikeutta ei siis perusteta tiettyä juttua varten, se vain kokoontuu käsittelemään sitä. Kokoontumaan valtakunnanoikeus on joutunut vain neljästi, vuosina 1933 (Juho Niukkasen tapaus), 1953 (Salaputkijuttu), 1961 (Kätilöopiston juttu) ja 1993 (Kauko Juhantalon tapaus). Istunnot on pidetty Säätytalossa.
Sisällysluettelo [piilota]
1 Valtakunnanoikeuden kokoonpano
2 Oikeudenkäyntimenettely
2.1 Asian vireilletulo
2.2 Oikeusprosessi
2.3 Tuomion täytäntöönpano ja muutoksenhaku
3 Muuta aiheesta
4 Aiheesta muualla
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lissaboninsopimuksen tultua voimaan.
Miten on mahdollista että huomaamatta valtakunnanoiekus on sivuutettu ja ylin määräysvalta on siirretty Brysseliin?Ketkä henkilöt ovat allekkirjoittaneet tuon sopimuksen joka tekee meistä suomalaisista osavaltion jäseniä ja me palaamme vähintään autonomiaan.Onko tuo nimen kirjoitus tapahtunut juovuksissa vai ymmärtämättömyydessä vai ihan vaan tyhmyyttään vai piileekö siinä painostuksen alla tehty rikos?
Paavo Lipposta syytteeseen,Suomen EU:n liittämisestä ja NATOttamisesta?