Joe Thornton niistää Beheä

http://blogs.discovermagazine.com/loom/2009/10/15/the-blind-locksmith-continued-an-update-from-joe-thornton/

hänen esiteltyään Thortonin tutkimukset virheellisesti muka tukemaan ID:a. Behellä on kolme perustavaa laatua olevaa virhettä kirjoituksissaan, ensinnäkin hän ei (muka) ymmärrä, ettei kaikkien mutaatioiden tarvitse olla hyödyllisiä levitäkseen populaatioon, vaan ne voivat olla neutraaleja ja myös jopa lievästi haitallisia ja täten ne voivat toimia hyödyllisten mutaatioiden tarvitsemana lähtökohtana. Miksi Behe ei ole kuullut geneettisestä ajautumisesta, kun tavalliset maallikotkin kuten minä sen tietävät?

Toisekseen Behe sotkee alkuperäisen geenin toiminnan sen geenin alkuperäiseen muotoon, kun tutkijat eivät missään tapauksessa tarkoittaneet, että jos luonnonvalinta suosisi nyt tuota alkuperäistä toimintoa kohti ohjaavia mutaatioita, tuo toiminto ei voisi kehittyä, vaan sitä että luonnonvalinnalla olisi erittäin pieni todennäköisyys saada aikaan tuota alkuperäistä geeniä sen kaikkine aminohappoineen, koska siitä on niin monen neutraalin mutaation avulla kehittynyt nykyinen kortikoidireseptorin tuottava muoto.

Kolmanneksi Behe luulee edelleen, että evoluutiolla olisi jokin päämäärä ja sotkee näin pienten todennäköisyyksien tapahtumat mahdottomaksi kehittyä. Jos noita mutaatioita ei olisi tapahtunut, niin sitten olisi tapahtunut jotain muita ja luonnonvalinta olisi suosinut niistä hyödyllisintä.

Koska kaikki eivät jaksa kuitenkaan lukea tuota mainiota vastinetta (jota ei muuten julkaista Dishonesty Instituten sivuilla, koska he eivät salli kirjoitustensa kritiikkiä), niin lainaan tähän muutaman pääkohdan:

"Behe says that if it takes more than one mutation to produce even a crude version of the new protein function, then selection cannot drive acquisition of the adaptive combination.

This does not mean, however, that the evolutionary path to the new function is blocked or that evolution runs into a “brick wall,” as Behe alleges. If the initial mutations have no negative effect on the ancestral function, they can arise and hang around in populations for substantial periods of time due to genetic drift, creating the background in which an additional mutation can then yield the new function and be subject to selection. This is precisely what we observed in our studies of the evolution of the glucocorticoid receptor (GR)."

"By experimentally characterizing the functional effect of the key historical mutations in various combinations, we showed that there were indeed pathways from the ancestral protein to the new function that passed only through permissive and beneficial intermediate states."

"A path to a new function that involves neutral intermediates is entirely accessible to the evolutionary processes of mutation, drift, and selection. Our work showed that these classic neodarwinian processes are entirely adequate to explain the evolution of GR’s new function."

"Indeed, directed evolution experiments in the laboratory have shown that mutation and selection alone can cause steroid receptor proteins to rapidly evolve sensitivity to new hormones; some of the mutations involved are different from those that occurred during the historical evolution of ancient proteins."

"Behe’s argument has no scientific merit. It is based on a misunderstanding of the fundamental processes of molecular evolution and a failure to appreciate the nature of probability itself. There is no scientific controversy about whether natural processes can drive the evolution of complex proteins. The work of my research group should not be misintepreted by those who would like to pretend that there is."
67551
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 67

Vanhimmat

puhut puppua.
Eikä viestisi kuulu tälle palstallekaan, kuten eivät yleensäkään!

Äänestä

IDistit pitävät yllä sensuuria,
miksi heidän Leisola ym sensuurivalituksiaan pitäisi enää kuunnella jos omat koiratkin puree ??

Eivät noudata Raamatun ohjeita:
"Ota ensin malka omasta silmästäsi"..-Raamattu

Äänestä

näytät tajuavan geneettisen ajautumisen hiukan pieleen. Itse asiassa näyttää vahvasti siltä että joku muu kuin Behe on tässä käsittänyt asioita väärin.

Evolutionistienhan mielestä evoluutiolla on päämäärä, sillä he eivät mitenkään voi hyväksyä sitä ajatusta että rappeutumista kohdenhan tässä mennään koko ihmissuku, johtuen perinnöllisiä sairauksia aiheuttavien mutaatioiden räjähdysmäisestä lisääntymisestä verrattuna ns. hyödyllisiin mutaatioihin,joita saa hakemalla hakea eikä sittenkään ole yhtään täysin varmaa löydetty. Silti, vastoin tätä tieteen tuntemaa faktaa, väitetään sitkeästi, eli uskonvaraisesti, että ihminen kehittyy jatkuvasti paremmaksi.

Äänestä
  • "Evolutionistienhan mielestä evoluutiolla on päämäärä,"
    Evoluutioteorian suhteen täysin maallikkonakin (muutaman kirjan oman alani ulkopuolelta lukaisseena) tiedän, että evoluutiolla EI OLE PÄÄMÄÄRÄÄ. Sehän on suorastaan "evoluution pyhiä kirjoituksia".

    "Sinä nyt näytät tajuavan geneettisen ajautumisen hiukan pieleen."
    Jos kaveri väittää evoluution olevan teleologista, ei kannattaisi ottaa mitään kantaa geneettiseen ajautumiseen, eikä mihinkään muuhunkaan evoluutiobiologiaa koskevaan kysymykseen.
    Vertauksena "Jos ei osaa kertotaulua, ei kannata ottaa kantaa korkeampaan matikkaan."

    Äänestä

  • ""näytät tajuavan geneettisen ajautumisen hiukan pieleen. Itse asiassa näyttää vahvasti siltä että joku muu kuin Behe on tässä käsittänyt asioita väärin.""

    Heh. No miksi Behe ei tiedä, että levitäkseen populaatioon mutaation ei tarvitse olla hyödyllinen, vaan sekä laboratorioissa että luonnossa on havaittu, että neutraali ja jopa lievästi haitallinen mutaatio voi tietyissä olosuhteissa levitä populaatioon? Unohtaako hän tämän tahallaan vai tahattomasti?

    ""Evolutionistienhan mielestä evoluutiolla on päämäärä, sillä he eivät mitenkään voi hyväksyä sitä ajatusta että rappeutumista kohdenhan tässä mennään koko ihmissuku, johtuen perinnöllisiä sairauksia aiheuttavien mutaatioiden räjähdysmäisestä lisääntymisestä verrattuna ns. hyödyllisiin mutaatioihin,joita saa hakemalla hakea eikä sittenkään ole yhtään täysin varmaa löydetty. Silti, vastoin tätä tieteen tuntemaa faktaa, väitetään sitkeästi, eli uskonvaraisesti, että ihminen kehittyy jatkuvasti paremmaksi.""

    LOL. Miksi väität, että evoluutikoiden mukaan evoluutiolla olisi päämäärä, kun me jankutamme jankuttamasta päästyämme, ettei evoluutiolla ole muuta päämäärää kuin sopeutua sen hetkiseen ympäristöön, eikä sillä tietenkään ole mitään tulevaisuudensuunnitelmia, koska se on tiedoton luonnonprosessi, jossa sukupolvesta toiseen valikoituvat sen hetkisiin ympäristöihin parhaiten sopeutuneimmat?

    Ihmissuku ei muuten ole rappeutumassa, vaan evoluutiovauhtimme onkin aivan samalla tasolla kuin muiden eläinten juuri äskettäin julkaistun uuden pitkäaikaistutkimuksen mukaan ja kehitymme edelleen ympäristöön sopeutuneimmiksi, emme joksikin superihmisiksi, kuten näytät luulevan:

    http://www.sciencedaily.com/releases/2009/10/091019162933.htm

    Tuossa muuten yksi taatusti hyödyllinen mutaatio: Pistemutaatio Apo-AIM, joka suojaa ateroskleroosilta. Useimmat muutkin hyödylliset mutaatiot liittyvät joko suojaan jotakin tautia vastaan tai ruoan hyväksikäyttöön.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""näytät tajuavan geneettisen ajautumisen hiukan pieleen. Itse asiassa näyttää vahvasti siltä että joku muu kuin Behe on tässä käsittänyt asioita väärin.""

    Heh. No miksi Behe ei tiedä, että levitäkseen populaatioon mutaation ei tarvitse olla hyödyllinen, vaan sekä laboratorioissa että luonnossa on havaittu, että neutraali ja jopa lievästi haitallinen mutaatio voi tietyissä olosuhteissa levitä populaatioon? Unohtaako hän tämän tahallaan vai tahattomasti?

    ""Evolutionistienhan mielestä evoluutiolla on päämäärä, sillä he eivät mitenkään voi hyväksyä sitä ajatusta että rappeutumista kohdenhan tässä mennään koko ihmissuku, johtuen perinnöllisiä sairauksia aiheuttavien mutaatioiden räjähdysmäisestä lisääntymisestä verrattuna ns. hyödyllisiin mutaatioihin,joita saa hakemalla hakea eikä sittenkään ole yhtään täysin varmaa löydetty. Silti, vastoin tätä tieteen tuntemaa faktaa, väitetään sitkeästi, eli uskonvaraisesti, että ihminen kehittyy jatkuvasti paremmaksi.""

    LOL. Miksi väität, että evoluutikoiden mukaan evoluutiolla olisi päämäärä, kun me jankutamme jankuttamasta päästyämme, ettei evoluutiolla ole muuta päämäärää kuin sopeutua sen hetkiseen ympäristöön, eikä sillä tietenkään ole mitään tulevaisuudensuunnitelmia, koska se on tiedoton luonnonprosessi, jossa sukupolvesta toiseen valikoituvat sen hetkisiin ympäristöihin parhaiten sopeutuneimmat?

    Ihmissuku ei muuten ole rappeutumassa, vaan evoluutiovauhtimme onkin aivan samalla tasolla kuin muiden eläinten juuri äskettäin julkaistun uuden pitkäaikaistutkimuksen mukaan ja kehitymme edelleen ympäristöön sopeutuneimmiksi, emme joksikin superihmisiksi, kuten näytät luulevan:

    http://www.sciencedaily.com/releases/2009/10/091019162933.htm

    Tuossa muuten yksi taatusti hyödyllinen mutaatio: Pistemutaatio Apo-AIM, joka suojaa ateroskleroosilta. Useimmat muutkin hyödylliset mutaatiot liittyvät joko suojaan jotakin tautia vastaan tai ruoan hyväksikäyttöön.

    Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa.

    Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet.
    Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!
    Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta.
    Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään.
    Jo hedelmöitymistilanne on ilman valintaa.
    kilpailevat siittiösolut eivät ole yhtäläisessä lähtöasemassa kilpailua silmälläpitäen. Ja se, joka hedelmöittää, voikin olla seuraavassa vaiheessa epäkelpo. J.N.E. Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein.
    Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan.

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa.

    Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet.
    Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!
    Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta.
    Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään.
    Jo hedelmöitymistilanne on ilman valintaa.
    kilpailevat siittiösolut eivät ole yhtäläisessä lähtöasemassa kilpailua silmälläpitäen. Ja se, joka hedelmöittää, voikin olla seuraavassa vaiheessa epäkelpo. J.N.E. Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein.
    Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan.

    ""Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa.""

    Siitä jäi tosiaankin pois tuo keskimäärin. Eli keskimäärin ympäristöön parhaiten sopeutuneet saavat eniten jälkeläisiä sukupolvesta toiseen.

    ""Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet.
    Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!""

    Toki asettaa, koska eliöillä on muuntelua perimissään ja tuo muuntelu tuottaa eri tavalla olosuhteisiin sopeutuneita yksilöitä, niin keskimäärin ympäristöön parhaiten sopeutuneet valikoituvat jatkamaan sukuaan.

    ""Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta.

    ""J.N.E. Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein.""

    Ja kuitenkin kelpoisimman yksilön täytyy selvitä jokaisesta näistä vaiheista. Jos perinnölliset ominaisuudet aiheuttavat sen, ettei kelpoisa poikanen selviä aikuisiässä hyvin tai päinvastoin, niin karsintaa tapahtuu vääjäämättä. Ja paremmuudessa on kysymys nimenomaan keskimääräisestä paremmuudesta ytmpäristöön sopeutumisessa.

    ""Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan. ""

    Paitsi, että se on sekä luonnossa että laboratorioissa havaittu luonnonlaki.



    Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan.
    Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään.""

    Toki sattumakin vaikuttaa, mutta kysymys onkin tilastollisesta prosessista, jossa joka sukupolvessa parhaiten ympäristöön sopeutuneilla on suurin todennäköisyys saada jälkeläisiä.

    ""Jo hedelmöitymistilanne on ilman valintaa.
    kilpailevat siittiösolut eivät ole yhtäläisessä lähtöasemassa kilpailua silmälläpitäen. Ja se, joka hedelmöittää, voikin olla seuraavassa vaiheessa epäkelpo.""

    Toki voi, mutta jo tuo siittiöiden kilpailu munasolun luokse pääsystä karsii suurimman osan epäkelvoista siittiöistä. luonnonvalintaa, jos mikä.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa.""

    Siitä jäi tosiaankin pois tuo keskimäärin. Eli keskimäärin ympäristöön parhaiten sopeutuneet saavat eniten jälkeläisiä sukupolvesta toiseen.

    ""Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet.
    Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!""

    Toki asettaa, koska eliöillä on muuntelua perimissään ja tuo muuntelu tuottaa eri tavalla olosuhteisiin sopeutuneita yksilöitä, niin keskimäärin ympäristöön parhaiten sopeutuneet valikoituvat jatkamaan sukuaan.

    ""Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta.

    ""J.N.E. Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein.""

    Ja kuitenkin kelpoisimman yksilön täytyy selvitä jokaisesta näistä vaiheista. Jos perinnölliset ominaisuudet aiheuttavat sen, ettei kelpoisa poikanen selviä aikuisiässä hyvin tai päinvastoin, niin karsintaa tapahtuu vääjäämättä. Ja paremmuudessa on kysymys nimenomaan keskimääräisestä paremmuudesta ytmpäristöön sopeutumisessa.

    ""Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan. ""

    Paitsi, että se on sekä luonnossa että laboratorioissa havaittu luonnonlaki.



    Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan.
    Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään.""

    Toki sattumakin vaikuttaa, mutta kysymys onkin tilastollisesta prosessista, jossa joka sukupolvessa parhaiten ympäristöön sopeutuneilla on suurin todennäköisyys saada jälkeläisiä.

    ""Jo hedelmöitymistilanne on ilman valintaa.
    kilpailevat siittiösolut eivät ole yhtäläisessä lähtöasemassa kilpailua silmälläpitäen. Ja se, joka hedelmöittää, voikin olla seuraavassa vaiheessa epäkelpo.""

    Toki voi, mutta jo tuo siittiöiden kilpailu munasolun luokse pääsystä karsii suurimman osan epäkelvoista siittiöistä. luonnonvalintaa, jos mikä.

    Viestin muotoilu meni pieleen. Kokeillaanpa uudestaan:

    ""Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa.""

    Siitä jäi tosiaankin pois tuo keskimäärin. Eli keskimäärin ympäristöön parhaiten sopeutuneet saavat eniten jälkeläisiä sukupolvesta toiseen.

    ""Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet.
    Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!""

    Toki asettaa, koska eliöillä on muuntelua perimissään ja tuo muuntelu tuottaa eri tavalla olosuhteisiin sopeutuneita yksilöitä, niin keskimäärin ympäristöön parhaiten sopeutuneet valikoituvat jatkamaan sukuaan.

    ""Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta.

    Toki sattumakin vaikuttaa, mutta kysymys onkin tilastollisesta prosessista, jossa joka sukupolvessa parhaiten ympäristöön sopeutuneilla on suurin todennäköisyys saada jälkeläisiä.

    ""Jo hedelmöitymistilanne on ilman valintaa.
    kilpailevat siittiösolut eivät ole yhtäläisessä lähtöasemassa kilpailua silmälläpitäen. Ja se, joka hedelmöittää, voikin olla seuraavassa vaiheessa epäkelpo.""

    Toki voi, mutta jo tuo siittiöiden kilpailu munasolun luokse pääsystä karsii suurimman osan epäkelvoista siittiöistä. luonnonvalintaa, jos mikä.

    ""J.N.E. Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein.""

    Ja kuitenkin kelpoisimman yksilön täytyy selvitä jokaisesta näistä vaiheista. Jos perinnölliset ominaisuudet aiheuttavat sen, ettei kelpoisa poikanen selviä aikuisiässä hyvin tai päinvastoin, niin karsintaa tapahtuu vääjäämättä. Ja paremmuudessa on kysymys nimenomaan keskimääräisestä paremmuudesta ytmpäristöön sopeutumisessa.

    ""Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan. ""

    Paitsi, että se on sekä luonnossa että laboratorioissa havaittu luonnonlaki.

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa.

    Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet.
    Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!
    Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta.
    Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään.
    Jo hedelmöitymistilanne on ilman valintaa.
    kilpailevat siittiösolut eivät ole yhtäläisessä lähtöasemassa kilpailua silmälläpitäen. Ja se, joka hedelmöittää, voikin olla seuraavassa vaiheessa epäkelpo. J.N.E. Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein.
    Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan.

    Oras Turpeinen (trollinpoikanen?) kirjoittaa:
    "Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa."

    Luit huolimattomasti, Turkana puhui "parhaiten sopeutuneimmista".

    "Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet."

    Olet aivan oikeassa, näin asia on. Nyt jos hiukan vielä pinnistäisit, niin ymmärtäisit jo, mistä luonnonvalinnassa ja evoluutiossa on kyse ...

    "Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!"

    Parhaiten sopeutuneimmat, huomaa, parhaiten sopeutuneimmat. Se ei tarkoita, että tämä lisääntymisasteelle päätyvä eliö olisi vain jonkin ominaisuuden mukaan "paras" vaan sitä, että ko. eliö on selviytynyt lisääntymisasteelle ko. ympäristössä. Jos tämän jälkeläisetkin jäävät muita monilukuisemmin jatkamaan sukuaan, ovat nuo ominaisuudet kokonaisuutena riittävän hyvät (elleivät peräti parhaat) tuossa ympäristössä.

    Kilpailua lajin sisällä tulee rajallisista resursseista (ravinto, tila, lisääntymiskumppanit). Ne, joilta onnistuu noiden resurssien käyttö siten, että saavat muita enemmän jälkeläisiä seuraaville lisääntymiskierroksille noissa (ympäristö)olosuhteissa, ovat onnistujia ("parhaimpia").

    "Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta."

    Jos kuolee ennenkuin tuottaa jälkeläisiä, on auttamattomasti huono lisääntyjä. Samoin ajan mittaan ne, joiden ominaisuuksia kantamaan jäävien jälkeläisten määrä jää muita lajitovereitaan pienemmäksi, ajan mittaan jäävät vähemmistöksi ja ehkä lopulta sitten jäävät jo lisääntymättäkin.

    "Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään."

    Suuri jälkeläismäärä ei välttämättä takaa sitä, että ominaisuudet alkaisivat yleistymään populaatiossa. Jälkeläistenkin pitää lisääntyä vähintään yhtä tehokkaasti. Mutta ilmeisesti tarkoitit, että "paras lisääntyjä" ei vielä riitä, vaan tarvitaan muitakin ominaisuuksia? Mikä sinällään on kyllä totta.

    "Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein."

    Harvemmin ympäristöolosuhteet muuttuvat sentään noin nopeasti. Mutta jos on riittävän suuri muuntelu ja riittävä jälkeläismäärä, niin aina jokin "naula vetää" ja populaatio jatkaa olemassaoloaan (geenifrekvenssit muuttuvat vastaavasti). Luonnon monimuotoisuus, muuten, sen myös osoittaa - siellä on aika montaa erilaista sopeumaa ja lisääntymisstrategiaa ...

    "Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan."

    Perustelusi ja päättelysi tässä on sitä ripulipaskaa - ei päätä eikä häntää.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa.""

    Siitä jäi tosiaankin pois tuo keskimäärin. Eli keskimäärin ympäristöön parhaiten sopeutuneet saavat eniten jälkeläisiä sukupolvesta toiseen.

    ""Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet.
    Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!""

    Toki asettaa, koska eliöillä on muuntelua perimissään ja tuo muuntelu tuottaa eri tavalla olosuhteisiin sopeutuneita yksilöitä, niin keskimäärin ympäristöön parhaiten sopeutuneet valikoituvat jatkamaan sukuaan.

    ""Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta.

    ""J.N.E. Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein.""

    Ja kuitenkin kelpoisimman yksilön täytyy selvitä jokaisesta näistä vaiheista. Jos perinnölliset ominaisuudet aiheuttavat sen, ettei kelpoisa poikanen selviä aikuisiässä hyvin tai päinvastoin, niin karsintaa tapahtuu vääjäämättä. Ja paremmuudessa on kysymys nimenomaan keskimääräisestä paremmuudesta ytmpäristöön sopeutumisessa.

    ""Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan. ""

    Paitsi, että se on sekä luonnossa että laboratorioissa havaittu luonnonlaki.



    Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan.
    Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään.""

    Toki sattumakin vaikuttaa, mutta kysymys onkin tilastollisesta prosessista, jossa joka sukupolvessa parhaiten ympäristöön sopeutuneilla on suurin todennäköisyys saada jälkeläisiä.

    ""Jo hedelmöitymistilanne on ilman valintaa.
    kilpailevat siittiösolut eivät ole yhtäläisessä lähtöasemassa kilpailua silmälläpitäen. Ja se, joka hedelmöittää, voikin olla seuraavassa vaiheessa epäkelpo.""

    Toki voi, mutta jo tuo siittiöiden kilpailu munasolun luokse pääsystä karsii suurimman osan epäkelvoista siittiöistä. luonnonvalintaa, jos mikä.

    Höpö höpö!
    Eihän sitä tilastollista parasta kukaan mittaa!
    Kukaan ei ole todistettavasti mitannut eloonjääneiden parhaita eiukä niiden nkelpoisuuden eroa, jotka ovat poissa lisääntyjistä.
    Kun gnut ylittävät laumana joen, krokodiilit ottavat sen mikä niiden kohdalle osuu. Ja joku voi kompastua kiveen ja senvuoksi jäädä saaliiksi ollen muuten kuinka hyvä tahansa. Ja selviytymiskyky voi olla parasta lauman loppupuolessa kun joka krokogiililla on jo saaliinsa parhaiden joukosta saatuna.
    Mitään paremmuustilastoa tästä ei ole olemassakaan eikä niitä katsottaisi vaikka olisikin.

    Ja mitä siittiöihin tulee, niin luuletko, ettei sairaana syntyneen lapsen tilalle olisi ollut terveitäkin siittiöitä tarjolla?

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    Höpö höpö!
    Eihän sitä tilastollista parasta kukaan mittaa!
    Kukaan ei ole todistettavasti mitannut eloonjääneiden parhaita eiukä niiden nkelpoisuuden eroa, jotka ovat poissa lisääntyjistä.
    Kun gnut ylittävät laumana joen, krokodiilit ottavat sen mikä niiden kohdalle osuu. Ja joku voi kompastua kiveen ja senvuoksi jäädä saaliiksi ollen muuten kuinka hyvä tahansa. Ja selviytymiskyky voi olla parasta lauman loppupuolessa kun joka krokogiililla on jo saaliinsa parhaiden joukosta saatuna.
    Mitään paremmuustilastoa tästä ei ole olemassakaan eikä niitä katsottaisi vaikka olisikin.

    Ja mitä siittiöihin tulee, niin luuletko, ettei sairaana syntyneen lapsen tilalle olisi ollut terveitäkin siittiöitä tarjolla?

    ""Höpö höpö!
    Eihän sitä tilastollista parasta kukaan mittaa!""

    Juu. Se on mitattu lukuisissa tutkimuksissa.

    ""Kukaan ei ole todistettavasti mitannut eloonjääneiden parhaita eiukä niiden nkelpoisuuden eroa, jotka ovat poissa lisääntyjistä.""

    Toki on. Tällaisia tutkimuksia on tehty lukuisia. esim. Galapagossaarilla Peter ja mary Grant tekivät parikymmentä vuotta kestäneen pitkäaikaistutkimuksen, jossa he mittasivat ja punnitsivat lähes jokaisen saaren linnun ja niiden ominaisuudet ja ottivat niistä veri- ja geenitestit ja seurasivat sitten niiden selviytymistä ja näin paljastivat tieteellisesti mikä ominaisuus kulloinkin oli luonnonvalinnan suosiossa ympäristön muuttuessa.

    ""Kun gnut ylittävät laumana joen, krokodiilit ottavat sen mikä niiden kohdalle osuu. Ja joku voi kompastua kiveen ja senvuoksi jäädä saaliiksi ollen muuten kuinka hyvä tahansa. Ja selviytymiskyky voi olla parasta lauman loppupuolessa kun joka krokogiililla on jo saaliinsa parhaiden joukosta saatuna.
    Mitään paremmuustilastoa tästä ei ole olemassakaan eikä niitä katsottaisi vaikka olisikin.""

    Monilla populaatioilla on satunnaisia karsivia tekijöitä, eihän kukaan sitä kiistäkään. Sen sijaan voimme tutkia gnuiden ominaisuuksia esim. tautien suhteen tai vaikkapa sarvien koon suhteen ja näin päätellä, mitkä ovat nuo perinnölliset ominaisuudet, jota auttavat selviämään populaatiossa. Krokotiilien suorittama karsinta joella karsii toki lähes satunnaisesti, ainoastaan todella heikoilla yksilöillä on selvästi suurempi todennäköisyys jäädä saaliiksi, kun ne eivät selviä joesta ja tuosta rantapenkalle noususta.

    ""Ja mitä siittiöihin tulee, niin luuletko, ettei sairaana syntyneen lapsen tilalle olisi ollut terveitäkin siittiöitä tarjolla?""

    Yleensä aina olisi. Mutta luuletko etteivät viimeisiksi jääneet siittiöt muka olisi keskimääristä huonompia? paljastan sinulle yllätyksen: taatusti ovat.

    Äänestä

  • vanha-kissa kirjoitti:

    Oras Turpeinen (trollinpoikanen?) kirjoittaa:
    "Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa."

    Luit huolimattomasti, Turkana puhui "parhaiten sopeutuneimmista".

    "Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet."

    Olet aivan oikeassa, näin asia on. Nyt jos hiukan vielä pinnistäisit, niin ymmärtäisit jo, mistä luonnonvalinnassa ja evoluutiossa on kyse ...

    "Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!"

    Parhaiten sopeutuneimmat, huomaa, parhaiten sopeutuneimmat. Se ei tarkoita, että tämä lisääntymisasteelle päätyvä eliö olisi vain jonkin ominaisuuden mukaan "paras" vaan sitä, että ko. eliö on selviytynyt lisääntymisasteelle ko. ympäristössä. Jos tämän jälkeläisetkin jäävät muita monilukuisemmin jatkamaan sukuaan, ovat nuo ominaisuudet kokonaisuutena riittävän hyvät (elleivät peräti parhaat) tuossa ympäristössä.

    Kilpailua lajin sisällä tulee rajallisista resursseista (ravinto, tila, lisääntymiskumppanit). Ne, joilta onnistuu noiden resurssien käyttö siten, että saavat muita enemmän jälkeläisiä seuraaville lisääntymiskierroksille noissa (ympäristö)olosuhteissa, ovat onnistujia ("parhaimpia").

    "Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta."

    Jos kuolee ennenkuin tuottaa jälkeläisiä, on auttamattomasti huono lisääntyjä. Samoin ajan mittaan ne, joiden ominaisuuksia kantamaan jäävien jälkeläisten määrä jää muita lajitovereitaan pienemmäksi, ajan mittaan jäävät vähemmistöksi ja ehkä lopulta sitten jäävät jo lisääntymättäkin.

    "Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään."

    Suuri jälkeläismäärä ei välttämättä takaa sitä, että ominaisuudet alkaisivat yleistymään populaatiossa. Jälkeläistenkin pitää lisääntyä vähintään yhtä tehokkaasti. Mutta ilmeisesti tarkoitit, että "paras lisääntyjä" ei vielä riitä, vaan tarvitaan muitakin ominaisuuksia? Mikä sinällään on kyllä totta.

    "Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein."

    Harvemmin ympäristöolosuhteet muuttuvat sentään noin nopeasti. Mutta jos on riittävän suuri muuntelu ja riittävä jälkeläismäärä, niin aina jokin "naula vetää" ja populaatio jatkaa olemassaoloaan (geenifrekvenssit muuttuvat vastaavasti). Luonnon monimuotoisuus, muuten, sen myös osoittaa - siellä on aika montaa erilaista sopeumaa ja lisääntymisstrategiaa ...

    "Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan."

    Perustelusi ja päättelysi tässä on sitä ripulipaskaa - ei päätä eikä häntää.

    Miksi tuollaista perustelua nimitetään sivistyssanalla? Se on TAUTOLOGIAA.

    Sanot tuossa kaikkia lajinsa selviytyneitä lisääntyjiä itseasiaassa parhaiksi, joka on älytön määritelmä.
    Nuo sinun parhaasi käsittää laadullisesti satunnaisesti valikoituneen joukon, johon voi hyvinkin kuulua laadullisesti pajonkin huonompia kuin karsiintuneissa on ollut.
    Hirvissäkään ei luoteta luonnonvalintaan ja siksi metsästetään valikoiden.
    Samoin tehdään täällä teurasporoja valittaessa. Ja täällä vietetään suruviikko kun hyviä siitosporoja on hävinnyt laumoistamme. Erittäin helposti jäävät parhaat siitosporomme pedon hampaisiin juuri siksi, että niillä on huolehdittavanaan kaksi vasaa joita "puolustaessaan" ne joutuvat antautumaan vaaraan.
    Ja hyvän emoporon kanssa menetämme sen vasatkin.
    Me olemme tutkijoiden kanssa jatkuvasti tukkanuottasilla, sillä teoria ei vastaa käytäntöä.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""Höpö höpö!
    Eihän sitä tilastollista parasta kukaan mittaa!""

    Juu. Se on mitattu lukuisissa tutkimuksissa.

    ""Kukaan ei ole todistettavasti mitannut eloonjääneiden parhaita eiukä niiden nkelpoisuuden eroa, jotka ovat poissa lisääntyjistä.""

    Toki on. Tällaisia tutkimuksia on tehty lukuisia. esim. Galapagossaarilla Peter ja mary Grant tekivät parikymmentä vuotta kestäneen pitkäaikaistutkimuksen, jossa he mittasivat ja punnitsivat lähes jokaisen saaren linnun ja niiden ominaisuudet ja ottivat niistä veri- ja geenitestit ja seurasivat sitten niiden selviytymistä ja näin paljastivat tieteellisesti mikä ominaisuus kulloinkin oli luonnonvalinnan suosiossa ympäristön muuttuessa.

    ""Kun gnut ylittävät laumana joen, krokodiilit ottavat sen mikä niiden kohdalle osuu. Ja joku voi kompastua kiveen ja senvuoksi jäädä saaliiksi ollen muuten kuinka hyvä tahansa. Ja selviytymiskyky voi olla parasta lauman loppupuolessa kun joka krokogiililla on jo saaliinsa parhaiden joukosta saatuna.
    Mitään paremmuustilastoa tästä ei ole olemassakaan eikä niitä katsottaisi vaikka olisikin.""

    Monilla populaatioilla on satunnaisia karsivia tekijöitä, eihän kukaan sitä kiistäkään. Sen sijaan voimme tutkia gnuiden ominaisuuksia esim. tautien suhteen tai vaikkapa sarvien koon suhteen ja näin päätellä, mitkä ovat nuo perinnölliset ominaisuudet, jota auttavat selviämään populaatiossa. Krokotiilien suorittama karsinta joella karsii toki lähes satunnaisesti, ainoastaan todella heikoilla yksilöillä on selvästi suurempi todennäköisyys jäädä saaliiksi, kun ne eivät selviä joesta ja tuosta rantapenkalle noususta.

    ""Ja mitä siittiöihin tulee, niin luuletko, ettei sairaana syntyneen lapsen tilalle olisi ollut terveitäkin siittiöitä tarjolla?""

    Yleensä aina olisi. Mutta luuletko etteivät viimeisiksi jääneet siittiöt muka olisi keskimääristä huonompia? paljastan sinulle yllätyksen: taatusti ovat.

    Verrataampa!
    Kun me valitsemme laumastamme poistettavat ja luonto valitsee, niin nepä eivät menekään yksiin!
    Ei sinnepäinkään.
    Ei keskimäärin ottaenkaan.

    Ja olen täysin varma, että tieteellisin kriteerein valiten parhaat valittaisiin eri tavoin kuin teidän luonnonvalintanne lisääntymään jättämät.
    Vai väitätkö, että tiede ei kykenisi valitsemaan paljon paremmin "keskimäärin parhaita" kuin luonnonvalinta? Hah(*

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    Verrataampa!
    Kun me valitsemme laumastamme poistettavat ja luonto valitsee, niin nepä eivät menekään yksiin!
    Ei sinnepäinkään.
    Ei keskimäärin ottaenkaan.

    Ja olen täysin varma, että tieteellisin kriteerein valiten parhaat valittaisiin eri tavoin kuin teidän luonnonvalintanne lisääntymään jättämät.
    Vai väitätkö, että tiede ei kykenisi valitsemaan paljon paremmin "keskimäärin parhaita" kuin luonnonvalinta? Hah(*

    ""Verrataampa!
    Kun me valitsemme laumastamme poistettavat ja luonto valitsee, niin nepä eivät menekään yksiin!
    Ei sinnepäinkään.
    Ei keskimäärin ottaenkaan.""

    Jos siis puhut luonnossa esiintyvistä eläinten populaatioista, niin nuo keskimääräiset selviämiskriteerit saatiin selville esim. siellä Galapagossaarilla. Ja niin ne on saatu muissakin tutkimuksissa.

    ""Ja olen täysin varma, että tieteellisin kriteerein valiten parhaat valittaisiin eri tavoin kuin teidän luonnonvalintanne lisääntymään jättämät.
    Vai väitätkö, että tiede ei kykenisi valitsemaan paljon paremmin "keskimäärin parhaita" kuin luonnonvalinta? Hah(* ""

    Toki huomaamme esim. jalostuksessa, että ihmiset kykenevät nopeastikin muokkaamaan populaatioiden ominaisuuksia, mutta luonto valitsee populaation ominaisuuksia omilla kriteereillään.

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    Miksi tuollaista perustelua nimitetään sivistyssanalla? Se on TAUTOLOGIAA.

    Sanot tuossa kaikkia lajinsa selviytyneitä lisääntyjiä itseasiaassa parhaiksi, joka on älytön määritelmä.
    Nuo sinun parhaasi käsittää laadullisesti satunnaisesti valikoituneen joukon, johon voi hyvinkin kuulua laadullisesti pajonkin huonompia kuin karsiintuneissa on ollut.
    Hirvissäkään ei luoteta luonnonvalintaan ja siksi metsästetään valikoiden.
    Samoin tehdään täällä teurasporoja valittaessa. Ja täällä vietetään suruviikko kun hyviä siitosporoja on hävinnyt laumoistamme. Erittäin helposti jäävät parhaat siitosporomme pedon hampaisiin juuri siksi, että niillä on huolehdittavanaan kaksi vasaa joita "puolustaessaan" ne joutuvat antautumaan vaaraan.
    Ja hyvän emoporon kanssa menetämme sen vasatkin.
    Me olemme tutkijoiden kanssa jatkuvasti tukkanuottasilla, sillä teoria ei vastaa käytäntöä.

    ""Erittäin helposti jäävät parhaat siitosporomme pedon hampaisiin juuri siksi, että niillä on huolehdittavanaan kaksi vasaa joita "puolustaessaan" ne joutuvat antautumaan vaaraan.
    Ja hyvän emoporon kanssa menetämme sen vasatkin.""

    Yrität siis esimerkillä luonnonvalinnasta kumota luonnonvalinnan. Mainio typeryys.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""Verrataampa!
    Kun me valitsemme laumastamme poistettavat ja luonto valitsee, niin nepä eivät menekään yksiin!
    Ei sinnepäinkään.
    Ei keskimäärin ottaenkaan.""

    Jos siis puhut luonnossa esiintyvistä eläinten populaatioista, niin nuo keskimääräiset selviämiskriteerit saatiin selville esim. siellä Galapagossaarilla. Ja niin ne on saatu muissakin tutkimuksissa.

    ""Ja olen täysin varma, että tieteellisin kriteerein valiten parhaat valittaisiin eri tavoin kuin teidän luonnonvalintanne lisääntymään jättämät.
    Vai väitätkö, että tiede ei kykenisi valitsemaan paljon paremmin "keskimäärin parhaita" kuin luonnonvalinta? Hah(* ""

    Toki huomaamme esim. jalostuksessa, että ihmiset kykenevät nopeastikin muokkaamaan populaatioiden ominaisuuksia, mutta luonto valitsee populaation ominaisuuksia omilla kriteereillään.

    Et vastannut niihin eriteltyihin nyansseihin joita kysyin.
    Mikään muu ei tänne kelpaa!

    ### ""Verrataampa!
    Kun me valitsemme laumastamme poistettavat ja luonto valitsee, niin nepä eivät menekään yksiin!
    Ei sinnepäinkään.
    Ei keskimäärin ottaenkaan.""

    Jos siis puhut luonnossa esiintyvistä eläinten populaatioista, niin nuo keskimääräiset selviämiskriteerit saatiin selville esim. siellä Galapagossaarilla. Ja niin ne on saatu muissakin tutkimuksissa.
    --------------------------------------

    Poroissahan on nimenomaan kyse luonnossaelävistä eläimistä. Me vain kykenemme niitä seuraten kritisoimaan teidän väitettänne, koska ne ovat luonnoneläiminä meidän omaisuuttamme!
    Otappa uusiksi.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""Erittäin helposti jäävät parhaat siitosporomme pedon hampaisiin juuri siksi, että niillä on huolehdittavanaan kaksi vasaa joita "puolustaessaan" ne joutuvat antautumaan vaaraan.
    Ja hyvän emoporon kanssa menetämme sen vasatkin.""

    Yrität siis esimerkillä luonnonvalinnasta kumota luonnonvalinnan. Mainio typeryys.

    ""Erittäin helposti jäävät parhaat siitosporomme pedon hampaisiin juuri siksi, että niillä on huolehdittavanaan kaksi vasaa joita "puolustaessaan" ne joutuvat antautumaan vaaraan.
    Ja hyvän emoporon kanssa menetämme sen vasatkin.""

    Yrität siis esimerkillä luonnonvalinnasta kumota luonnonvalinnan. Mainio typeryys.


    ----------------------------------------------------------------------------------
    Eli sinä tarkoitat, että juuri tuolla tavoin huonot valitaan pois luonnonvalinnalla??
    Tautologinen johtopäätös! Ja väärä.
    Osoitit nyt viimeistään, miksi sinun määrittelysi ei kelpaa.

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    Et vastannut niihin eriteltyihin nyansseihin joita kysyin.
    Mikään muu ei tänne kelpaa!

    ### ""Verrataampa!
    Kun me valitsemme laumastamme poistettavat ja luonto valitsee, niin nepä eivät menekään yksiin!
    Ei sinnepäinkään.
    Ei keskimäärin ottaenkaan.""

    Jos siis puhut luonnossa esiintyvistä eläinten populaatioista, niin nuo keskimääräiset selviämiskriteerit saatiin selville esim. siellä Galapagossaarilla. Ja niin ne on saatu muissakin tutkimuksissa.
    --------------------------------------

    Poroissahan on nimenomaan kyse luonnossaelävistä eläimistä. Me vain kykenemme niitä seuraten kritisoimaan teidän väitettänne, koska ne ovat luonnoneläiminä meidän omaisuuttamme!
    Otappa uusiksi.

    oli vähintäänkin epäselvä, mutta nyt selkesi.

    Haluat siis puhua ihmisen poroissa suosimista ominaisuuksista, jalostuksesta ja vertaat sitten että ihminen suosii eri ominaisuuksia kuin luonto. Tämähän on itsestäänselvyys. ihminen suosii poroissa eri ominaisuuksia kuin luonto, koska ihminen haluaa poroista taloudellista hyötyä.

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    ""Erittäin helposti jäävät parhaat siitosporomme pedon hampaisiin juuri siksi, että niillä on huolehdittavanaan kaksi vasaa joita "puolustaessaan" ne joutuvat antautumaan vaaraan.
    Ja hyvän emoporon kanssa menetämme sen vasatkin.""

    Yrität siis esimerkillä luonnonvalinnasta kumota luonnonvalinnan. Mainio typeryys.


    ----------------------------------------------------------------------------------
    Eli sinä tarkoitat, että juuri tuolla tavoin huonot valitaan pois luonnonvalinnalla??
    Tautologinen johtopäätös! Ja väärä.
    Osoitit nyt viimeistään, miksi sinun määrittelysi ei kelpaa.

    ""Eli sinä tarkoitat, että juuri tuolla tavoin huonot valitaan pois luonnonvalinnalla??
    Tautologinen johtopäätös! Ja väärä.
    Osoitit nyt viimeistään, miksi sinun määrittelysi ei kelpaa.""

    Hoh. Koskas sinä olet moisen sanan kuin tautologia oppinut? Nyt ainakin käytät sitä väärässä merkityksessä. Ja jos yhtään osaisit ajatella, huomaisit, että annoit itse mainion esimerkin luonnonvalinnasta, et vain itse itä tajunnut.

    Äänestä

  • vanha-kissa kirjoitti:

    Oras Turpeinen (trollinpoikanen?) kirjoittaa:
    "Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa."

    Luit huolimattomasti, Turkana puhui "parhaiten sopeutuneimmista".

    "Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet."

    Olet aivan oikeassa, näin asia on. Nyt jos hiukan vielä pinnistäisit, niin ymmärtäisit jo, mistä luonnonvalinnassa ja evoluutiossa on kyse ...

    "Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!"

    Parhaiten sopeutuneimmat, huomaa, parhaiten sopeutuneimmat. Se ei tarkoita, että tämä lisääntymisasteelle päätyvä eliö olisi vain jonkin ominaisuuden mukaan "paras" vaan sitä, että ko. eliö on selviytynyt lisääntymisasteelle ko. ympäristössä. Jos tämän jälkeläisetkin jäävät muita monilukuisemmin jatkamaan sukuaan, ovat nuo ominaisuudet kokonaisuutena riittävän hyvät (elleivät peräti parhaat) tuossa ympäristössä.

    Kilpailua lajin sisällä tulee rajallisista resursseista (ravinto, tila, lisääntymiskumppanit). Ne, joilta onnistuu noiden resurssien käyttö siten, että saavat muita enemmän jälkeläisiä seuraaville lisääntymiskierroksille noissa (ympäristö)olosuhteissa, ovat onnistujia ("parhaimpia").

    "Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta."

    Jos kuolee ennenkuin tuottaa jälkeläisiä, on auttamattomasti huono lisääntyjä. Samoin ajan mittaan ne, joiden ominaisuuksia kantamaan jäävien jälkeläisten määrä jää muita lajitovereitaan pienemmäksi, ajan mittaan jäävät vähemmistöksi ja ehkä lopulta sitten jäävät jo lisääntymättäkin.

    "Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään."

    Suuri jälkeläismäärä ei välttämättä takaa sitä, että ominaisuudet alkaisivat yleistymään populaatiossa. Jälkeläistenkin pitää lisääntyä vähintään yhtä tehokkaasti. Mutta ilmeisesti tarkoitit, että "paras lisääntyjä" ei vielä riitä, vaan tarvitaan muitakin ominaisuuksia? Mikä sinällään on kyllä totta.

    "Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein."

    Harvemmin ympäristöolosuhteet muuttuvat sentään noin nopeasti. Mutta jos on riittävän suuri muuntelu ja riittävä jälkeläismäärä, niin aina jokin "naula vetää" ja populaatio jatkaa olemassaoloaan (geenifrekvenssit muuttuvat vastaavasti). Luonnon monimuotoisuus, muuten, sen myös osoittaa - siellä on aika montaa erilaista sopeumaa ja lisääntymisstrategiaa ...

    "Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan."

    Perustelusi ja päättelysi tässä on sitä ripulipaskaa - ei päätä eikä häntää.

    "Parhaiten sopeutuneimmat, huomaa, parhaiten sopeutuneimmat. Se ei tarkoita, että tämä lisääntymisasteelle päätyvä eliö olisi vain jonkin ominaisuuden mukaan "paras" vaan sitä, että ko. eliö on selviytynyt lisääntymisasteelle ko. ympäristössä. Jos tämän jälkeläisetkin jäävät muita monilukuisemmin jatkamaan sukuaan, ovat nuo ominaisuudet kokonaisuutena riittävän hyvät (elleivät peräti parhaat) tuossa ympäristössä."

    Mistähän voisi tarkistaa sen, että virallisessa evoluutioteoriassa "parhaiten sopeutunut" tarkoittaisikin "riittävän hyviä ominaisuuksia tuossa ympäristössä" ? Vai esitätkö omia mielipiteistä?

    Äänestä

  • vanha-kissa kirjoitti:

    Oras Turpeinen (trollinpoikanen?) kirjoittaa:
    "Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa."

    Luit huolimattomasti, Turkana puhui "parhaiten sopeutuneimmista".

    "Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet."

    Olet aivan oikeassa, näin asia on. Nyt jos hiukan vielä pinnistäisit, niin ymmärtäisit jo, mistä luonnonvalinnassa ja evoluutiossa on kyse ...

    "Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!"

    Parhaiten sopeutuneimmat, huomaa, parhaiten sopeutuneimmat. Se ei tarkoita, että tämä lisääntymisasteelle päätyvä eliö olisi vain jonkin ominaisuuden mukaan "paras" vaan sitä, että ko. eliö on selviytynyt lisääntymisasteelle ko. ympäristössä. Jos tämän jälkeläisetkin jäävät muita monilukuisemmin jatkamaan sukuaan, ovat nuo ominaisuudet kokonaisuutena riittävän hyvät (elleivät peräti parhaat) tuossa ympäristössä.

    Kilpailua lajin sisällä tulee rajallisista resursseista (ravinto, tila, lisääntymiskumppanit). Ne, joilta onnistuu noiden resurssien käyttö siten, että saavat muita enemmän jälkeläisiä seuraaville lisääntymiskierroksille noissa (ympäristö)olosuhteissa, ovat onnistujia ("parhaimpia").

    "Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta."

    Jos kuolee ennenkuin tuottaa jälkeläisiä, on auttamattomasti huono lisääntyjä. Samoin ajan mittaan ne, joiden ominaisuuksia kantamaan jäävien jälkeläisten määrä jää muita lajitovereitaan pienemmäksi, ajan mittaan jäävät vähemmistöksi ja ehkä lopulta sitten jäävät jo lisääntymättäkin.

    "Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään."

    Suuri jälkeläismäärä ei välttämättä takaa sitä, että ominaisuudet alkaisivat yleistymään populaatiossa. Jälkeläistenkin pitää lisääntyä vähintään yhtä tehokkaasti. Mutta ilmeisesti tarkoitit, että "paras lisääntyjä" ei vielä riitä, vaan tarvitaan muitakin ominaisuuksia? Mikä sinällään on kyllä totta.

    "Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein."

    Harvemmin ympäristöolosuhteet muuttuvat sentään noin nopeasti. Mutta jos on riittävän suuri muuntelu ja riittävä jälkeläismäärä, niin aina jokin "naula vetää" ja populaatio jatkaa olemassaoloaan (geenifrekvenssit muuttuvat vastaavasti). Luonnon monimuotoisuus, muuten, sen myös osoittaa - siellä on aika montaa erilaista sopeumaa ja lisääntymisstrategiaa ...

    "Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan."

    Perustelusi ja päättelysi tässä on sitä ripulipaskaa - ei päätä eikä häntää.

    Piti olla:

    "Mistähän voisi tarkistaa sen, että "parhaiten sopeutuneimmat" tarkoittaisikin "riittävän hyviä ominaisuuksia tuossa ympäristössä" virallisessa evoluutioteoriassa? Vai esitätkö omia mielipiteistä?

    Äänestä

  • maa_tiainen kirjoitti:

    Piti olla:

    "Mistähän voisi tarkistaa sen, että "parhaiten sopeutuneimmat" tarkoittaisikin "riittävän hyviä ominaisuuksia tuossa ympäristössä" virallisessa evoluutioteoriassa? Vai esitätkö omia mielipiteistä?

    on jokaiselle ajattelevalle ihmiselle itsestäänselvyys. Turhaan jankkaat.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    on jokaiselle ajattelevalle ihmiselle itsestäänselvyys. Turhaan jankkaat.

    Koska en ymmärrä virallista evoluutioteoriaa, niin joudun tulkitsemaan sitä kirjaimellisesti. Osoittakaa esimerkkiä ja kirjoittakaa se niin yksiselitteisesti ettei piru pysty sitä vääristelemään.

    Äänestä

  • maa_tiainen kirjoitti:

    Koska en ymmärrä virallista evoluutioteoriaa, niin joudun tulkitsemaan sitä kirjaimellisesti. Osoittakaa esimerkkiä ja kirjoittakaa se niin yksiselitteisesti ettei piru pysty sitä vääristelemään.

    "Parhaiten sopeutuneimmat, huomaa, parhaiten sopeutuneimmat. Se ei tarkoita, että tämä lisääntymisasteelle päätyvä eliö olisi vain jonkin ominaisuuden mukaan "paras" vaan sitä, että ko. eliö on selviytynyt lisääntymisasteelle ko. ympäristössä. Jos tämän jälkeläisetkin jäävät muita monilukuisemmin jatkamaan sukuaan, ovat nuo ominaisuudet kokonaisuutena riittävän hyvät (elleivät peräti parhaat) tuossa ympäristössä."

    Harmi, jos et kykene sitä ymmärtämään.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    "Parhaiten sopeutuneimmat, huomaa, parhaiten sopeutuneimmat. Se ei tarkoita, että tämä lisääntymisasteelle päätyvä eliö olisi vain jonkin ominaisuuden mukaan "paras" vaan sitä, että ko. eliö on selviytynyt lisääntymisasteelle ko. ympäristössä. Jos tämän jälkeläisetkin jäävät muita monilukuisemmin jatkamaan sukuaan, ovat nuo ominaisuudet kokonaisuutena riittävän hyvät (elleivät peräti parhaat) tuossa ympäristössä."

    Harmi, jos et kykene sitä ymmärtämään.

    Ymmärtäisin, jos olisi kirjoitettu

    "Riittävän hyvin sopeutuneet, huomaa, riittävän hyvin sopeutuneet ..."

    Mutta kun näin ei oltu kirjoitettu. Minkäs teet.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""Eli sinä tarkoitat, että juuri tuolla tavoin huonot valitaan pois luonnonvalinnalla??
    Tautologinen johtopäätös! Ja väärä.
    Osoitit nyt viimeistään, miksi sinun määrittelysi ei kelpaa.""

    Hoh. Koskas sinä olet moisen sanan kuin tautologia oppinut? Nyt ainakin käytät sitä väärässä merkityksessä. Ja jos yhtään osaisit ajatella, huomaisit, että annoit itse mainion esimerkin luonnonvalinnasta, et vain itse itä tajunnut.

    """""Eli sinä tarkoitat, että juuri tuolla tavoin huonot valitaan pois luonnonvalinnalla??
    Tautologinen johtopäätös! Ja väärä.
    Osoitit nyt viimeistään, miksi sinun määrittelysi ei kelpaa.""
    >>>>

    Ylläolevalla tekstillä viittasin sinun aikaisempaan lausuntoosi, joka oli kehäpäättelyä eli tautologiaa.
    Eloonjäänyt =keskimääräistä parempi >>===>> keskimääräistä parempi =eloonjäänyt ====>>> TAUTOLOGIAA

    Jos poromme jäävät sen perusteella saaliiksi, että niillä on vasoja, sekö on porojen huonoutta?
    Vasattomien määrä lisääntyy keskimäärin jos noin käy suuressa määrin.
    Niitähän on joka vuosi niitäkin mikä mistäkin syystä menettäen ja nämä ovat vahvoilla saaliseläimiä vastaan koska voivat syödä oman kuntonsa edestä samaan aikaan kun vaatimet imettävät.
    Poroista jos mistä voi seurata, ettei teidän luonnonvalinnan teorianne käytännössä toimi PARHAALLA laumaa hyödyttävällä tavalla.

    Mikä on tiedemiesten hyvyyden mittayksikkö, kun mekin olemme hyödyllisyydestä erimieltä?
    Miten tiedemies kykenee paremmin määrittämään luonnonvalinnassa hyvyyden ja huonouden, kuin eläinten omistaja, ja vieläpä toisinpäin?

    Äänestä

  • maa_tiainen kirjoitti:

    Ymmärtäisin, jos olisi kirjoitettu

    "Riittävän hyvin sopeutuneet, huomaa, riittävän hyvin sopeutuneet ..."

    Mutta kun näin ei oltu kirjoitettu. Minkäs teet.

    olisit huomannut, että siinä luki "Jos tämän jälkeläisetkin jäävät muita monilukuisemmin jatkamaan sukuaan, ovat nuo ominaisuudet kokonaisuutena riittävän hyvät (elleivät peräti parhaat) tuossa ympäristössä."

    Korostan vielä kohdan, joka sinulta jäi ymmärtämättä:

    "muita monilukuisemmin".

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa.

    Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet.
    Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!
    Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta.
    Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään.
    Jo hedelmöitymistilanne on ilman valintaa.
    kilpailevat siittiösolut eivät ole yhtäläisessä lähtöasemassa kilpailua silmälläpitäen. Ja se, joka hedelmöittää, voikin olla seuraavassa vaiheessa epäkelpo. J.N.E. Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein.
    Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan.

    huikeaa päätöntä päättelemistä !!!! Onko Molemmat aivosolusi narikassa ????

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    """""Eli sinä tarkoitat, että juuri tuolla tavoin huonot valitaan pois luonnonvalinnalla??
    Tautologinen johtopäätös! Ja väärä.
    Osoitit nyt viimeistään, miksi sinun määrittelysi ei kelpaa.""
    >>>>

    Ylläolevalla tekstillä viittasin sinun aikaisempaan lausuntoosi, joka oli kehäpäättelyä eli tautologiaa.
    Eloonjäänyt =keskimääräistä parempi >>===>> keskimääräistä parempi =eloonjäänyt ====>>> TAUTOLOGIAA

    Jos poromme jäävät sen perusteella saaliiksi, että niillä on vasoja, sekö on porojen huonoutta?
    Vasattomien määrä lisääntyy keskimäärin jos noin käy suuressa määrin.
    Niitähän on joka vuosi niitäkin mikä mistäkin syystä menettäen ja nämä ovat vahvoilla saaliseläimiä vastaan koska voivat syödä oman kuntonsa edestä samaan aikaan kun vaatimet imettävät.
    Poroista jos mistä voi seurata, ettei teidän luonnonvalinnan teorianne käytännössä toimi PARHAALLA laumaa hyödyttävällä tavalla.

    Mikä on tiedemiesten hyvyyden mittayksikkö, kun mekin olemme hyödyllisyydestä erimieltä?
    Miten tiedemies kykenee paremmin määrittämään luonnonvalinnassa hyvyyden ja huonouden, kuin eläinten omistaja, ja vieläpä toisinpäin?

    ""Ylläolevalla tekstillä viittasin sinun aikaisempaan lausuntoosi, joka oli kehäpäättelyä eli tautologiaa.
    Eloonjäänyt =keskimääräistä parempi >>===>> keskimääräistä parempi =eloonjäänyt ====>>> TAUTOLOGIAA""

    Mutta kun tämä ei ollut minun väitteeni. Korjaan sen oikeaan muotoon, sellaiseen jota olen sinulle tolkuttanut, mutta et ole ymmärtänyt:

    Eloonjäänyt =keskimääräistä parempi >>===>> keskimääräistä parempi = enemmän jälkeläisiä, niin huomaat, ettei kysymys olekaan tautologiasta, vaan luonnossa havaittavasta ilmiöstä.

    ""Jos poromme jäävät sen perusteella saaliiksi, että niillä on vasoja, sekö on porojen huonoutta?""

    Äläpä muuttele mainiota esimerkkiäsi. Kerroit, että porot, jotka saavat kaksi vasaa jäävät keskimääräistä useammin petojen saaliiksi.

    ""Niitähän on joka vuosi niitäkin mikä mistäkin syystä menettäen ja nämä ovat vahvoilla saaliseläimiä vastaan koska voivat syödä oman kuntonsa edestä samaan aikaan kun vaatimet imettävät.""

    Aivan. Mutta tämä ei ollut se esimerkkisi luonnonvalinnasta.

    ""Vasattomien määrä lisääntyy keskimäärin jos noin käy suuressa määrin.""

    Ei kysymys ollut vasattomuudesta, vaan siitä, miksi poropopulaatiossa keskimäärin saadaan vain yksi vasa per vaadin. Tästä luonnonvalinnasta esimerkkisi oli mitä mainion.

    ""Poroista jos mistä voi seurata, ettei teidän luonnonvalinnan teorianne käytännössä toimi PARHAALLA laumaa hyödyttävällä tavalla.""

    Ei mikään ihme, että sinulla on kiistaa tutkijoiden kanssa, kun et edes ymmärrä mitä luonnonvalinnalla tarkoitetaan, vaikka itse kuvaat sen toiminnan täsmälleen. Syy siihen, miksi poropopulaatiossa vaatimet saavat useimmiten vain yhden jälkeläisen on juuri tuo mainitsemasi luonnonvalinta. Kahden vasan emät ovat liian heikkoja puolustautuakseen pedoilta ja täten sekä ne, että vasat useammin kuin keskimäärin jäävät petojen saaliiksi. Maallikko saattaisi kuvitella, että luonnonvalinta suosisi useampaa jälkeläistä, eli kahta vasaa yhtäaikaisesti, mutta kuten kuvasit, ne jäävätkin useammin petojen saaliiksi, koska ne joutuvat panostamaan enemmän kahteenjälkeläiseen kuin yhden vasan emä. Tällöin luonnonvalinta suosii populaatiossa yhden vasan emiä, eikä tuollainen perinnöllinen taipumus saada kaksi vasaa pääse leviämään populaatioon, vaikka sitä jossain määrin esiintyykin. Se oli oikein onnistunut kuvaus luonnonvalinnasta.

    ""Mikä on tiedemiesten hyvyyden mittayksikkö, kun mekin olemme hyödyllisyydestä erimieltä?""

    Te ajattelette taloudellista hyötynäkökohtaa, tutkija ajattelee evoluution termein populaation parhaita selviämiseen vaikuttavia ominaisuuksia. Ei mikään ihme, että ette ymmärrä toisianne, kun sinä vielä kieltäydyt kategorisesti ymmärtämästä, että kuvaamassi luonnon toiminnassa on kysymys täsmälleen luonnonvalinnasta.

    ""Miten tiedemies kykenee paremmin määrittämään luonnonvalinnassa hyvyyden ja huonouden, kuin eläinten omistaja, ja vieläpä toisinpäin?""

    Tiedemies ajattelee ekologian ja biologian käsittein, sinä näet poroissa lompakkosi täytteen.

    Äänestä

  • älämölly kirjoitti:

    huikeaa päätöntä päättelemistä !!!! Onko Molemmat aivosolusi narikassa ????

    Mokaat! >>>huikeaa päätöntä päättelemistä !!!! Onko Molemmat aivosolusi narikassa ????

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""Ylläolevalla tekstillä viittasin sinun aikaisempaan lausuntoosi, joka oli kehäpäättelyä eli tautologiaa.
    Eloonjäänyt =keskimääräistä parempi >>===>> keskimääräistä parempi =eloonjäänyt ====>>> TAUTOLOGIAA""

    Mutta kun tämä ei ollut minun väitteeni. Korjaan sen oikeaan muotoon, sellaiseen jota olen sinulle tolkuttanut, mutta et ole ymmärtänyt:

    Eloonjäänyt =keskimääräistä parempi >>===>> keskimääräistä parempi = enemmän jälkeläisiä, niin huomaat, ettei kysymys olekaan tautologiasta, vaan luonnossa havaittavasta ilmiöstä.

    ""Jos poromme jäävät sen perusteella saaliiksi, että niillä on vasoja, sekö on porojen huonoutta?""

    Äläpä muuttele mainiota esimerkkiäsi. Kerroit, että porot, jotka saavat kaksi vasaa jäävät keskimääräistä useammin petojen saaliiksi.

    ""Niitähän on joka vuosi niitäkin mikä mistäkin syystä menettäen ja nämä ovat vahvoilla saaliseläimiä vastaan koska voivat syödä oman kuntonsa edestä samaan aikaan kun vaatimet imettävät.""

    Aivan. Mutta tämä ei ollut se esimerkkisi luonnonvalinnasta.

    ""Vasattomien määrä lisääntyy keskimäärin jos noin käy suuressa määrin.""

    Ei kysymys ollut vasattomuudesta, vaan siitä, miksi poropopulaatiossa keskimäärin saadaan vain yksi vasa per vaadin. Tästä luonnonvalinnasta esimerkkisi oli mitä mainion.

    ""Poroista jos mistä voi seurata, ettei teidän luonnonvalinnan teorianne käytännössä toimi PARHAALLA laumaa hyödyttävällä tavalla.""

    Ei mikään ihme, että sinulla on kiistaa tutkijoiden kanssa, kun et edes ymmärrä mitä luonnonvalinnalla tarkoitetaan, vaikka itse kuvaat sen toiminnan täsmälleen. Syy siihen, miksi poropopulaatiossa vaatimet saavat useimmiten vain yhden jälkeläisen on juuri tuo mainitsemasi luonnonvalinta. Kahden vasan emät ovat liian heikkoja puolustautuakseen pedoilta ja täten sekä ne, että vasat useammin kuin keskimäärin jäävät petojen saaliiksi. Maallikko saattaisi kuvitella, että luonnonvalinta suosisi useampaa jälkeläistä, eli kahta vasaa yhtäaikaisesti, mutta kuten kuvasit, ne jäävätkin useammin petojen saaliiksi, koska ne joutuvat panostamaan enemmän kahteenjälkeläiseen kuin yhden vasan emä. Tällöin luonnonvalinta suosii populaatiossa yhden vasan emiä, eikä tuollainen perinnöllinen taipumus saada kaksi vasaa pääse leviämään populaatioon, vaikka sitä jossain määrin esiintyykin. Se oli oikein onnistunut kuvaus luonnonvalinnasta.

    ""Mikä on tiedemiesten hyvyyden mittayksikkö, kun mekin olemme hyödyllisyydestä erimieltä?""

    Te ajattelette taloudellista hyötynäkökohtaa, tutkija ajattelee evoluution termein populaation parhaita selviämiseen vaikuttavia ominaisuuksia. Ei mikään ihme, että ette ymmärrä toisianne, kun sinä vielä kieltäydyt kategorisesti ymmärtämästä, että kuvaamassi luonnon toiminnassa on kysymys täsmälleen luonnonvalinnasta.

    ""Miten tiedemies kykenee paremmin määrittämään luonnonvalinnassa hyvyyden ja huonouden, kuin eläinten omistaja, ja vieläpä toisinpäin?""

    Tiedemies ajattelee ekologian ja biologian käsittein, sinä näet poroissa lompakkosi täytteen.

    Eloonjäänyt =keskimääräistä parempi >>===>> keskimääräistä parempi = enemmän jälkeläisiä

    Eloonjäänyt =keskimääräistä parempi >>===>> keskimääräistä parempi = keskimääräistä enemmän lisääntymisikään selviäviä jälkeläisiä

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""Ylläolevalla tekstillä viittasin sinun aikaisempaan lausuntoosi, joka oli kehäpäättelyä eli tautologiaa.
    Eloonjäänyt =keskimääräistä parempi >>===>> keskimääräistä parempi =eloonjäänyt ====>>> TAUTOLOGIAA""

    Mutta kun tämä ei ollut minun väitteeni. Korjaan sen oikeaan muotoon, sellaiseen jota olen sinulle tolkuttanut, mutta et ole ymmärtänyt:

    Eloonjäänyt =keskimääräistä parempi >>===>> keskimääräistä parempi = enemmän jälkeläisiä, niin huomaat, ettei kysymys olekaan tautologiasta, vaan luonnossa havaittavasta ilmiöstä.

    ""Jos poromme jäävät sen perusteella saaliiksi, että niillä on vasoja, sekö on porojen huonoutta?""

    Äläpä muuttele mainiota esimerkkiäsi. Kerroit, että porot, jotka saavat kaksi vasaa jäävät keskimääräistä useammin petojen saaliiksi.

    ""Niitähän on joka vuosi niitäkin mikä mistäkin syystä menettäen ja nämä ovat vahvoilla saaliseläimiä vastaan koska voivat syödä oman kuntonsa edestä samaan aikaan kun vaatimet imettävät.""

    Aivan. Mutta tämä ei ollut se esimerkkisi luonnonvalinnasta.

    ""Vasattomien määrä lisääntyy keskimäärin jos noin käy suuressa määrin.""

    Ei kysymys ollut vasattomuudesta, vaan siitä, miksi poropopulaatiossa keskimäärin saadaan vain yksi vasa per vaadin. Tästä luonnonvalinnasta esimerkkisi oli mitä mainion.

    ""Poroista jos mistä voi seurata, ettei teidän luonnonvalinnan teorianne käytännössä toimi PARHAALLA laumaa hyödyttävällä tavalla.""

    Ei mikään ihme, että sinulla on kiistaa tutkijoiden kanssa, kun et edes ymmärrä mitä luonnonvalinnalla tarkoitetaan, vaikka itse kuvaat sen toiminnan täsmälleen. Syy siihen, miksi poropopulaatiossa vaatimet saavat useimmiten vain yhden jälkeläisen on juuri tuo mainitsemasi luonnonvalinta. Kahden vasan emät ovat liian heikkoja puolustautuakseen pedoilta ja täten sekä ne, että vasat useammin kuin keskimäärin jäävät petojen saaliiksi. Maallikko saattaisi kuvitella, että luonnonvalinta suosisi useampaa jälkeläistä, eli kahta vasaa yhtäaikaisesti, mutta kuten kuvasit, ne jäävätkin useammin petojen saaliiksi, koska ne joutuvat panostamaan enemmän kahteenjälkeläiseen kuin yhden vasan emä. Tällöin luonnonvalinta suosii populaatiossa yhden vasan emiä, eikä tuollainen perinnöllinen taipumus saada kaksi vasaa pääse leviämään populaatioon, vaikka sitä jossain määrin esiintyykin. Se oli oikein onnistunut kuvaus luonnonvalinnasta.

    ""Mikä on tiedemiesten hyvyyden mittayksikkö, kun mekin olemme hyödyllisyydestä erimieltä?""

    Te ajattelette taloudellista hyötynäkökohtaa, tutkija ajattelee evoluution termein populaation parhaita selviämiseen vaikuttavia ominaisuuksia. Ei mikään ihme, että ette ymmärrä toisianne, kun sinä vielä kieltäydyt kategorisesti ymmärtämästä, että kuvaamassi luonnon toiminnassa on kysymys täsmälleen luonnonvalinnasta.

    ""Miten tiedemies kykenee paremmin määrittämään luonnonvalinnassa hyvyyden ja huonouden, kuin eläinten omistaja, ja vieläpä toisinpäin?""

    Tiedemies ajattelee ekologian ja biologian käsittein, sinä näet poroissa lompakkosi täytteen.

    Kumoat väitteesi, jossa paras on se, jolle jää eniten lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

    Mitä vikaa on siinä, että vaadin tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä tuplina ja periyttää tuota ominaisuuttaan? Jos tuo vaadin jää suden saaliiksi tuon taipumuksensa välityksellä, silloihan parempi jälkeläisten tuottaja häviää huonommin jälkeläisiä tuottaville. Ja tämä tilanne on käytäntöä joka kumoaa yllä esilleottamani sinun perusväittämäsi!

    Toiseksi; sinun hyödyllisen ominaisuuden määrittelysi osoittautuikin olevan kestämättömällä pohjalla, kun sitä voi noin vekslata miten haluaa aina kehitysoppiteoriaa tukevaksi.
    Tautologinen johtopäätelmäsi No2) hyvä ominaisuus = tukee evoluutioteoriaa tukee evoluutioteoriaa = hyvä ominaisuus

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    olisit huomannut, että siinä luki "Jos tämän jälkeläisetkin jäävät muita monilukuisemmin jatkamaan sukuaan, ovat nuo ominaisuudet kokonaisuutena riittävän hyvät (elleivät peräti parhaat) tuossa ympäristössä."

    Korostan vielä kohdan, joka sinulta jäi ymmärtämättä:

    "muita monilukuisemmin".

    Silloin olisi voitu puhua monilukuisuudesta ilman mitään ylimääräisiä kiemuroita, mutta kun tämänkään ei käynyt, niin minkäs teet.

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    Kumoat väitteesi, jossa paras on se, jolle jää eniten lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

    Mitä vikaa on siinä, että vaadin tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä tuplina ja periyttää tuota ominaisuuttaan? Jos tuo vaadin jää suden saaliiksi tuon taipumuksensa välityksellä, silloihan parempi jälkeläisten tuottaja häviää huonommin jälkeläisiä tuottaville. Ja tämä tilanne on käytäntöä joka kumoaa yllä esilleottamani sinun perusväittämäsi!

    Toiseksi; sinun hyödyllisen ominaisuuden määrittelysi osoittautuikin olevan kestämättömällä pohjalla, kun sitä voi noin vekslata miten haluaa aina kehitysoppiteoriaa tukevaksi.
    Tautologinen johtopäätelmäsi No2) hyvä ominaisuus = tukee evoluutioteoriaa tukee evoluutioteoriaa = hyvä ominaisuus

    ""Kumoat väitteesi, jossa paras on se, jolle jää eniten lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.""

    Tämä ei ole väitteeni, vaan se, että keskimäärin parhaiten sopeutunein saa eniten lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

    ""Mitä vikaa on siinä, että vaadin tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä tuplina ja periyttää tuota ominaisuuttaan? Jos tuo vaadin jää suden saaliiksi tuon taipumuksensa välityksellä, silloihan parempi jälkeläisten tuottaja häviää huonommin jälkeläisiä tuottaville. Ja tämä tilanne on käytäntöä joka kumoaa yllä esilleottamani sinun perusväittämäsi!""

    Etkö vieläkään ymmärrä?? Kysymys on lisääntymisikää selviävistä jälkeläisistä. Kaksi vasaa tuottavan vaatimen jälkeläiset eivät keskimäärin selviä yhtä hyvin lisääntymisikään kuin yhden vasan tuottavan vaatimen. Siksi poropopulaatiossa on luonnonvalinnan suosima taipumus saada vain yksi jälkeläinen. Tämä nyt on jo ihan rautalankaa. Ja ymmärtämättömyytesi alkaa jo olla tahallista.

    ""Toiseksi; sinun hyödyllisen ominaisuuden määrittelysi osoittautuikin olevan kestämättömällä pohjalla, kun sitä voi noin vekslata miten haluaa aina kehitysoppiteoriaa tukevaksi.
    Tautologinen johtopäätelmäsi No2) hyvä ominaisuus = tukee evoluutioteoriaa tukee evoluutioteoriaa = hyvä ominaisuus""

    Taas keksit sellaisia väitteitä suuhuni, jota en ole esittänyt. Alat olla jo epätoivoinen.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""Kumoat väitteesi, jossa paras on se, jolle jää eniten lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.""

    Tämä ei ole väitteeni, vaan se, että keskimäärin parhaiten sopeutunein saa eniten lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

    ""Mitä vikaa on siinä, että vaadin tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä tuplina ja periyttää tuota ominaisuuttaan? Jos tuo vaadin jää suden saaliiksi tuon taipumuksensa välityksellä, silloihan parempi jälkeläisten tuottaja häviää huonommin jälkeläisiä tuottaville. Ja tämä tilanne on käytäntöä joka kumoaa yllä esilleottamani sinun perusväittämäsi!""

    Etkö vieläkään ymmärrä?? Kysymys on lisääntymisikää selviävistä jälkeläisistä. Kaksi vasaa tuottavan vaatimen jälkeläiset eivät keskimäärin selviä yhtä hyvin lisääntymisikään kuin yhden vasan tuottavan vaatimen. Siksi poropopulaatiossa on luonnonvalinnan suosima taipumus saada vain yksi jälkeläinen. Tämä nyt on jo ihan rautalankaa. Ja ymmärtämättömyytesi alkaa jo olla tahallista.

    ""Toiseksi; sinun hyödyllisen ominaisuuden määrittelysi osoittautuikin olevan kestämättömällä pohjalla, kun sitä voi noin vekslata miten haluaa aina kehitysoppiteoriaa tukevaksi.
    Tautologinen johtopäätelmäsi No2) hyvä ominaisuus = tukee evoluutioteoriaa tukee evoluutioteoriaa = hyvä ominaisuus""

    Taas keksit sellaisia väitteitä suuhuni, jota en ole esittänyt. Alat olla jo epätoivoinen.

    Tulikin jo selväksi, mikä on Galapagossaarilla hyvä ja mikä huono, kun esitit sitä tutkituksi koekentäksi.
    Kritteri hyvälle ja huonolle ei olekaan niin itsestäänselvyys vaan tarkoitushakuisuutenne voi esittää sen aina hyväksi, joka toteutuu, ja huonoksi sen, joka ei toteudu. Näinhän te lakaisette falsikaatiokriteerin pois päiväjärjestyksetä. Koskaan ei ole muuta olemassa kuin se toteutunut vaihtoehto, jolle keksitään joku todennäköisyyteen vetoava perustelu.
    Näin ei teoriaanne ole mitenkään järjen kanssa mahdollistakaan kumota. Se pitää vain uskoa!

    Toinen tätä pohjoista riivaava piirre on porojen asettuminen asutuksen lähistölle ja näin liikenteen tapettavaksi.
    Nyt sinä tietenkin käännät senkin luonnonvalinnaksi?
    Paras poro on liikenteessä kuollut poro luonnonvalinnan mukaan, jotta liikennevahingot vähenisivät kun taipumus tottua liikenteeseen karsiutuu?

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    Tulikin jo selväksi, mikä on Galapagossaarilla hyvä ja mikä huono, kun esitit sitä tutkituksi koekentäksi.
    Kritteri hyvälle ja huonolle ei olekaan niin itsestäänselvyys vaan tarkoitushakuisuutenne voi esittää sen aina hyväksi, joka toteutuu, ja huonoksi sen, joka ei toteudu. Näinhän te lakaisette falsikaatiokriteerin pois päiväjärjestyksetä. Koskaan ei ole muuta olemassa kuin se toteutunut vaihtoehto, jolle keksitään joku todennäköisyyteen vetoava perustelu.
    Näin ei teoriaanne ole mitenkään järjen kanssa mahdollistakaan kumota. Se pitää vain uskoa!

    Toinen tätä pohjoista riivaava piirre on porojen asettuminen asutuksen lähistölle ja näin liikenteen tapettavaksi.
    Nyt sinä tietenkin käännät senkin luonnonvalinnaksi?
    Paras poro on liikenteessä kuollut poro luonnonvalinnan mukaan, jotta liikennevahingot vähenisivät kun taipumus tottua liikenteeseen karsiutuu?

    ""Tulikin jo selväksi, mikä on Galapagossaarilla hyvä ja mikä huono, kun esitit sitä tutkituksi koekentäksi.""

    Niin, siellä tosiaan nähtiin kuinka nopeasti ympäristön olosuhteiden muutokset voivat muutta populaation perinnöllisiä ominaisuuksia.

    ""Kritteri hyvälle ja huonolle ei olekaan niin itsestäänselvyys vaan tarkoitushakuisuutenne voi esittää sen aina hyväksi, joka toteutuu, ja huonoksi sen, joka ei toteudu.""

    Toki jokainen ympäristönmuutos vaikuttaa myös siihen, mitä ominaisuuksia karsitaan ja mitä suositaan.

    ""Näinhän te lakaisette falsikaatiokriteerin pois päiväjärjestyksetä. Koskaan ei ole muuta olemassa kuin se toteutunut vaihtoehto, jolle keksitään joku todennäköisyyteen vetoava perustelu.""

    Tup perustelu esim. Galapagossaarilla oli mm. lintujen käytettävissä oleva ruokavalio. Kuivuus muutti esim. siementen kokoa niin, että yleensä vain sellaiset linnut, joiden nokka kykeni niitä avaamaan, saivat jälkeläisiä. muun muassa tämä oli tutkimuksessa havaittu fakta luonnonvalinnan kriteeriksi.

    ""Näin ei teoriaanne ole mitenkään järjen kanssa mahdollistakaan kumota. Se pitää vain uskoa!""

    Ehei. Tuolla Galapagossaarillakin kaikki mitattiin ja havaittiin että luonnonvalinta suosii tiettyjä geenejä ja karsii toisia ympäristön olosuhteiden mukan.

    ""Toinen tätä pohjoista riivaava piirre on porojen asettuminen asutuksen lähistölle ja näin liikenteen tapettavaksi.
    Nyt sinä tietenkin käännät senkin luonnonvalinnaksi?
    Paras poro on liikenteessä kuollut poro luonnonvalinnan mukaan, jotta liikennevahingot vähenisivät kun taipumus tottua liikenteeseen karsiutuu? ""

    Älä naurata. Miksi minä mitään tuollaista väittäisin. Kuten olen jo lukuisia kertoja todennut, populaatioilla on myös satunnaista karsintaa. Mutta kuten esimerkkisi kahden vasan vaatimista osoitti, luonnossa toimii valintapaine tuota ominaisuutta vastaan, koska sellaiset vaatimet ja niiden vasat jäävät helpommin petojen ruoaksi.

    Äänestä

  • maa_tiainen kirjoitti:

    Silloin olisi voitu puhua monilukuisuudesta ilman mitään ylimääräisiä kiemuroita, mutta kun tämänkään ei käynyt, niin minkäs teet.

    ymmärrettävissä mainiosti ihan normaaliälyllä, jonka uskon sinultakin löytyvän.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""Tulikin jo selväksi, mikä on Galapagossaarilla hyvä ja mikä huono, kun esitit sitä tutkituksi koekentäksi.""

    Niin, siellä tosiaan nähtiin kuinka nopeasti ympäristön olosuhteiden muutokset voivat muutta populaation perinnöllisiä ominaisuuksia.

    ""Kritteri hyvälle ja huonolle ei olekaan niin itsestäänselvyys vaan tarkoitushakuisuutenne voi esittää sen aina hyväksi, joka toteutuu, ja huonoksi sen, joka ei toteudu.""

    Toki jokainen ympäristönmuutos vaikuttaa myös siihen, mitä ominaisuuksia karsitaan ja mitä suositaan.

    ""Näinhän te lakaisette falsikaatiokriteerin pois päiväjärjestyksetä. Koskaan ei ole muuta olemassa kuin se toteutunut vaihtoehto, jolle keksitään joku todennäköisyyteen vetoava perustelu.""

    Tup perustelu esim. Galapagossaarilla oli mm. lintujen käytettävissä oleva ruokavalio. Kuivuus muutti esim. siementen kokoa niin, että yleensä vain sellaiset linnut, joiden nokka kykeni niitä avaamaan, saivat jälkeläisiä. muun muassa tämä oli tutkimuksessa havaittu fakta luonnonvalinnan kriteeriksi.

    ""Näin ei teoriaanne ole mitenkään järjen kanssa mahdollistakaan kumota. Se pitää vain uskoa!""

    Ehei. Tuolla Galapagossaarillakin kaikki mitattiin ja havaittiin että luonnonvalinta suosii tiettyjä geenejä ja karsii toisia ympäristön olosuhteiden mukan.

    ""Toinen tätä pohjoista riivaava piirre on porojen asettuminen asutuksen lähistölle ja näin liikenteen tapettavaksi.
    Nyt sinä tietenkin käännät senkin luonnonvalinnaksi?
    Paras poro on liikenteessä kuollut poro luonnonvalinnan mukaan, jotta liikennevahingot vähenisivät kun taipumus tottua liikenteeseen karsiutuu? ""

    Älä naurata. Miksi minä mitään tuollaista väittäisin. Kuten olen jo lukuisia kertoja todennut, populaatioilla on myös satunnaista karsintaa. Mutta kuten esimerkkisi kahden vasan vaatimista osoitti, luonnossa toimii valintapaine tuota ominaisuutta vastaan, koska sellaiset vaatimet ja niiden vasat jäävät helpommin petojen ruoaksi.

    Ja petojen saaliit ovat etelän päättäjien asettama petoelänvero pohjoisen ihmisten maksettavaksi.
    Joten säätäjä ja luonnonvalinta osin olettekin te, jotka vahditte meidän lompakoitamme paksuuntumasta liian kannattavasti lisääntyvästä porokannasta..
    Tämäkin on kai nimeltään luonnonvalinta? Teidän pedothan ne meidän poromme syövät!
    Ja teidän töppönne ne liikenteessä kuolleet porot saavat aikaan, ja siksi, että teidän rikkaanne haluavat pohjoisen olevan heidän rahasamponsa ja ölaskettelupaikkansa. Pohjoisen ihmiset osaavat ajaa ja liikkua porojen hoitoalueella mutta te etelän ihmiset ette.
    Etelä hallitsee ja pohjoinen maksaa.
    Vai silviisii!

    Äänestä

  • oras turpeinen kirjoitti:

    Ja petojen saaliit ovat etelän päättäjien asettama petoelänvero pohjoisen ihmisten maksettavaksi.
    Joten säätäjä ja luonnonvalinta osin olettekin te, jotka vahditte meidän lompakoitamme paksuuntumasta liian kannattavasti lisääntyvästä porokannasta..
    Tämäkin on kai nimeltään luonnonvalinta? Teidän pedothan ne meidän poromme syövät!
    Ja teidän töppönne ne liikenteessä kuolleet porot saavat aikaan, ja siksi, että teidän rikkaanne haluavat pohjoisen olevan heidän rahasamponsa ja ölaskettelupaikkansa. Pohjoisen ihmiset osaavat ajaa ja liikkua porojen hoitoalueella mutta te etelän ihmiset ette.
    Etelä hallitsee ja pohjoinen maksaa.
    Vai silviisii!

    ""Ja petojen saaliit ovat etelän päättäjien asettama petoelänvero pohjoisen ihmisten maksettavaksi.
    Joten säätäjä ja luonnonvalinta osin olettekin te, jotka vahditte meidän lompakoitamme paksuuntumasta liian kannattavasti lisääntyvästä porokannasta..
    Tämäkin on kai nimeltään luonnonvalinta? Teidän pedothan ne meidän poromme syövät!
    Ja teidän töppönne ne liikenteessä kuolleet porot saavat aikaan, ja siksi, että teidän rikkaanne haluavat pohjoisen olevan heidän rahasamponsa ja ölaskettelupaikkansa. Pohjoisen ihmiset osaavat ajaa ja liikkua porojen hoitoalueella mutta te etelän ihmiset ette.
    Etelä hallitsee ja pohjoinen maksaa.
    Vai silviisii!""

    Ihmeellistä ihmisvihaa ja katkeruutta muita ihmisiä kohtaan kannat. Mutta se ei muuta tosiasiaa, että pedot ovat siellä lapissakin asuneet enen ihmisiä ja karsineet vaatimia, jotka saavat kaksi vasaa kerralla toimien näin luonnonvalinnan valintapaineena juuri kuten esimerkissäsi kerroit.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""Ja petojen saaliit ovat etelän päättäjien asettama petoelänvero pohjoisen ihmisten maksettavaksi.
    Joten säätäjä ja luonnonvalinta osin olettekin te, jotka vahditte meidän lompakoitamme paksuuntumasta liian kannattavasti lisääntyvästä porokannasta..
    Tämäkin on kai nimeltään luonnonvalinta? Teidän pedothan ne meidän poromme syövät!
    Ja teidän töppönne ne liikenteessä kuolleet porot saavat aikaan, ja siksi, että teidän rikkaanne haluavat pohjoisen olevan heidän rahasamponsa ja ölaskettelupaikkansa. Pohjoisen ihmiset osaavat ajaa ja liikkua porojen hoitoalueella mutta te etelän ihmiset ette.
    Etelä hallitsee ja pohjoinen maksaa.
    Vai silviisii!""

    Ihmeellistä ihmisvihaa ja katkeruutta muita ihmisiä kohtaan kannat. Mutta se ei muuta tosiasiaa, että pedot ovat siellä lapissakin asuneet enen ihmisiä ja karsineet vaatimia, jotka saavat kaksi vasaa kerralla toimien näin luonnonvalinnan valintapaineena juuri kuten esimerkissäsi kerroit.

    Siinäkö ei ole väärää, että eteläiset haittaa muiden elinkeinoa ja rankaisee jos ei sitä jaksa hymyssäsuin sietää?
    Ahman salakaatohintakin 16500€ on törkeän korkea eikä se kosketa koskaan teitä?
    Ja vastapainona on mitättömät korvaukset kuolleista poroista.

    Äänestä

  • ????????????+ kirjoitti:

    Siinäkö ei ole väärää, että eteläiset haittaa muiden elinkeinoa ja rankaisee jos ei sitä jaksa hymyssäsuin sietää?
    Ahman salakaatohintakin 16500€ on törkeän korkea eikä se kosketa koskaan teitä?
    Ja vastapainona on mitättömät korvaukset kuolleista poroista.

    ""Siinäkö ei ole väärää, että eteläiset haittaa muiden elinkeinoa ja rankaisee jos ei sitä jaksa hymyssäsuin sietää? ""

    Taitaapa Lappikin pitkälti elää meidän etelän ihmisten turistituloilla. Jos jättäisimme tulematta sinne, niin voisi sinultakin itku päästä, kun huomaisit, että palveluja karsittaisiin entisestään.

    ""Ahman salakaatohintakin 16500€ on törkeän korkea eikä se kosketa koskaan teitä?""

    Ei. Me emme ole rikollisia, jotka salakaataisivat ahmoja. Itse ottaisin vielä iäksi aseet pois sen salakaatajalta.

    ""Ja vastapainona on mitättömät korvaukset kuolleista poroista.""

    En vastusta oikeudenmukaisia korvauksia porovahingoista, päinvastoin.

    Mutta olet sinä kyllä yksi katkerimmista ihmisistä joihin olen törmännyt. Vihasi oikein huokuu sinusta ja ihmettelenkin, että kuinka olet oikein sisäistänyt Raamatun sanoman, kun väität siihen uskovasi ja kuitenkin hukkaat elämäsi katkeruuteen ja kaunaan. Lisäksi kun sinua tuo aihepiiri näyttää jäytävän, niin suosittelen purkamaan tuntojasi siitä esim. politiikapalstalla tai jollakin lapin matkailua käsittelevällä palstalla. Täällä keskustellaan kreationismin heikkouksista.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    ""Siinäkö ei ole väärää, että eteläiset haittaa muiden elinkeinoa ja rankaisee jos ei sitä jaksa hymyssäsuin sietää? ""

    Taitaapa Lappikin pitkälti elää meidän etelän ihmisten turistituloilla. Jos jättäisimme tulematta sinne, niin voisi sinultakin itku päästä, kun huomaisit, että palveluja karsittaisiin entisestään.

    ""Ahman salakaatohintakin 16500€ on törkeän korkea eikä se kosketa koskaan teitä?""

    Ei. Me emme ole rikollisia, jotka salakaataisivat ahmoja. Itse ottaisin vielä iäksi aseet pois sen salakaatajalta.

    ""Ja vastapainona on mitättömät korvaukset kuolleista poroista.""

    En vastusta oikeudenmukaisia korvauksia porovahingoista, päinvastoin.

    Mutta olet sinä kyllä yksi katkerimmista ihmisistä joihin olen törmännyt. Vihasi oikein huokuu sinusta ja ihmettelenkin, että kuinka olet oikein sisäistänyt Raamatun sanoman, kun väität siihen uskovasi ja kuitenkin hukkaat elämäsi katkeruuteen ja kaunaan. Lisäksi kun sinua tuo aihepiiri näyttää jäytävän, niin suosittelen purkamaan tuntojasi siitä esim. politiikapalstalla tai jollakin lapin matkailua käsittelevällä palstalla. Täällä keskustellaan kreationismin heikkouksista.

    Et taida tietääkään, että etelän ja pohjoisen välillä on eripuraa?

    Äänestä

  • ???????+ kirjoitti:

    Et taida tietääkään, että etelän ja pohjoisen välillä on eripuraa?

    enen kuin tällä palstalla tuo paljastui. Itse olen aina saanut ystävällisen vastaanoton Lapissa, niin kuin tänäkin syksynä. Tuntemattomat miehet tulivat tarjoamaan parit kaljat ja rupattelemaan. Harvemmin selliseen täällä etelässä törmää.

    Äänestä

  • ????????????+ kirjoitti:

    Siinäkö ei ole väärää, että eteläiset haittaa muiden elinkeinoa ja rankaisee jos ei sitä jaksa hymyssäsuin sietää?
    Ahman salakaatohintakin 16500€ on törkeän korkea eikä se kosketa koskaan teitä?
    Ja vastapainona on mitättömät korvaukset kuolleista poroista.

    Rikollisia ja salametsästäjiäkö tässä pitäisi alkaa hyysätä sille perusteella, että he ovat ääriuskovaisia tolloja?

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    Tulikin jo selväksi, mikä on Galapagossaarilla hyvä ja mikä huono, kun esitit sitä tutkituksi koekentäksi.
    Kritteri hyvälle ja huonolle ei olekaan niin itsestäänselvyys vaan tarkoitushakuisuutenne voi esittää sen aina hyväksi, joka toteutuu, ja huonoksi sen, joka ei toteudu. Näinhän te lakaisette falsikaatiokriteerin pois päiväjärjestyksetä. Koskaan ei ole muuta olemassa kuin se toteutunut vaihtoehto, jolle keksitään joku todennäköisyyteen vetoava perustelu.
    Näin ei teoriaanne ole mitenkään järjen kanssa mahdollistakaan kumota. Se pitää vain uskoa!

    Toinen tätä pohjoista riivaava piirre on porojen asettuminen asutuksen lähistölle ja näin liikenteen tapettavaksi.
    Nyt sinä tietenkin käännät senkin luonnonvalinnaksi?
    Paras poro on liikenteessä kuollut poro luonnonvalinnan mukaan, jotta liikennevahingot vähenisivät kun taipumus tottua liikenteeseen karsiutuu?

    Jos tuo liikenneongelma jatkuisi kauan, niin pikkuhiljaa alkaisivat autoja pelkäävät porot runsastua tokassa ja ongelma korjaantua. Tuskin kuitenkaan malttaisit sinne asti odottaa.

    Äänestä

  • asianharrastaja kirjoitti:

    Jos tuo liikenneongelma jatkuisi kauan, niin pikkuhiljaa alkaisivat autoja pelkäävät porot runsastua tokassa ja ongelma korjaantua. Tuskin kuitenkaan malttaisit sinne asti odottaa.

    Pidätkö etelän ihmisten huonoa ajotaitoa ja piittaamattomuutta liikenteessä luonnonvalintana?
    Outoa jos pidät sellaista luonnollisena.
    Ja meille itselle porojen lähistölläolo olisi se ihanne, eikä niinkuin teille, haitta. Osa poroista on nimittäin omistajiensa omalla tarkoituksella "pihaporoja". Liikenteen porotappiot "jäytävät välejämme" sillä etumme menevät ristiin. Teidän hupi ja meidän elonehto.

    Äänestä

  • ja?? kirjoitti:

    Pidätkö etelän ihmisten huonoa ajotaitoa ja piittaamattomuutta liikenteessä luonnonvalintana?
    Outoa jos pidät sellaista luonnollisena.
    Ja meille itselle porojen lähistölläolo olisi se ihanne, eikä niinkuin teille, haitta. Osa poroista on nimittäin omistajiensa omalla tarkoituksella "pihaporoja". Liikenteen porotappiot "jäytävät välejämme" sillä etumme menevät ristiin. Teidän hupi ja meidän elonehto.

    Hei ihan oikeesti, tää kaverihan on loistava. Sillä menee ihanasti sekasin niin ahmat kuin porotkin ja siinä sivussa luonnovalinta, porokolarit ja salametsästys. Ja kaikki on etelän ihmisten syytä. Eikun lisää tällasta, elama on muuten niin tulsaa ;-)

    Äänestä

  • PuuSee kirjoitti:

    Hei ihan oikeesti, tää kaverihan on loistava. Sillä menee ihanasti sekasin niin ahmat kuin porotkin ja siinä sivussa luonnovalinta, porokolarit ja salametsästys. Ja kaikki on etelän ihmisten syytä. Eikun lisää tällasta, elama on muuten niin tulsaa ;-)

    Selvästi päihittää laajenevhan tilan.

    Äänestä

  • asianharrastaja kirjoitti:

    Selvästi päihittää laajenevhan tilan.

    Olemme näin tarkistaen rajanneet luonnonvalinnan määrittelyn tapahtuvaksi tilanteeksi oli tapahtumien syy sitten perimmältään mikä tahansa!OK?
    Epäkohdaksi muodostuu tämän palstan näkökulmankin muuttuvan luonnonvalinnaksi vaikka olisikin kyse IDstä eli Jumala suorittaisi valintaa käyttäen kaikkia näkemiämme valinnantapoja.
    Epäkohta siksi, että evoluutioteorian kannattajat käyttävät luonnonvalintaa perustelunaan nimenomaan todistaakseen ettei Jumalaa tarvita.

    Äänestä

  • Kuvainraastaja kirjoitti:

    "Evolutionistienhan mielestä evoluutiolla on päämäärä,"
    Evoluutioteorian suhteen täysin maallikkonakin (muutaman kirjan oman alani ulkopuolelta lukaisseena) tiedän, että evoluutiolla EI OLE PÄÄMÄÄRÄÄ. Sehän on suorastaan "evoluution pyhiä kirjoituksia".

    "Sinä nyt näytät tajuavan geneettisen ajautumisen hiukan pieleen."
    Jos kaveri väittää evoluution olevan teleologista, ei kannattaisi ottaa mitään kantaa geneettiseen ajautumiseen, eikä mihinkään muuhunkaan evoluutiobiologiaa koskevaan kysymykseen.
    Vertauksena "Jos ei osaa kertotaulua, ei kannata ottaa kantaa korkeampaan matikkaan."

    että evoluution ajatus siitä että mutaatiot tekevät ihmisen perimän yhä vain sopeutuvammaksi tähän maailmaan. Tutkitusti ja yleisesti tiedossa on se että vahingollisten mutaatioiden aiheuttamat perinnölliset sairaudet lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla, ja tämä rappeuttava liike on huomattavasti nopeampaa kuin "hyödyllisten" mutaatioiden ihmistä terveemmäksi tekevät vaikutukset.

    Kukann ei voi väittää perustellusti tätä faktaa vastaan. Ihmissuku on siis kokonaisuutena katsoen matkalla kohti rappeutumista. Tämä on ihmisen "evoluution" suunta tällä hetkellä.

    Mutta evoviisaat kieltävätkin nyt omat uskonkappaleensa suuntaa vailla olevasta evoluutiosta, ja väittävät täysin sokean ja tosiasioita tunnustamattoman uskonsa vuoksi että ihmisen evoluution suunta on kohti parempilaatuista ihmistä.

    Ja koska näin on, niin evobiologien geenitutkimus on tutkimustulosten raportoinnin osalta erittäin voimakkaasti uskomusväritteistä tutkimustulosten evoluutioon väkisinsovittamisyrityksiä, jotka on helppo kumota.

    Esim. Behe puhuu tosiasioita, Thronton uskontoa. Milloin tämä näinpäin kääntyi?

    Äänestä

  • Oras Turpeinen kirjoitti:

    Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa.

    Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet.
    Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!
    Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta.
    Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään.
    Jo hedelmöitymistilanne on ilman valintaa.
    kilpailevat siittiösolut eivät ole yhtäläisessä lähtöasemassa kilpailua silmälläpitäen. Ja se, joka hedelmöittää, voikin olla seuraavassa vaiheessa epäkelpo. J.N.E. Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein.
    Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan.

    että joku selväpäinenkin viitsii täällä jotain kommentoida.

    Itse sovellan periaatettasi lätkämatsiin. Koska en tiedä että kummassako joukkueessa on mukavammat, rehdimmät ja kunnollisemmat kaverit, niin en hurraa kummankaan voittaessa. Vai kuka hurrasi jos kuttumaiset voittaisivatkin mailapelissä rehdit kaverit?

    Äänestä

  • vanha-kissa kirjoitti:

    Oras Turpeinen (trollinpoikanen?) kirjoittaa:
    "Jatkuvasti väität parhaimpien valikoitumista joka ei pidä paikkaansa."

    Luit huolimattomasti, Turkana puhui "parhaiten sopeutuneimmista".

    "Vain eloonjääneet lisääntyvät, olivatpa ne kuinka tahansa valikoituneet."

    Olet aivan oikeassa, näin asia on. Nyt jos hiukan vielä pinnistäisit, niin ymmärtäisit jo, mistä luonnonvalinnassa ja evoluutiossa on kyse ...

    "Mikään tekijä ei aseta lajin sisälle kilpailutilannetta, jossa valitaan parhaat!"

    Parhaiten sopeutuneimmat, huomaa, parhaiten sopeutuneimmat. Se ei tarkoita, että tämä lisääntymisasteelle päätyvä eliö olisi vain jonkin ominaisuuden mukaan "paras" vaan sitä, että ko. eliö on selviytynyt lisääntymisasteelle ko. ympäristössä. Jos tämän jälkeläisetkin jäävät muita monilukuisemmin jatkamaan sukuaan, ovat nuo ominaisuudet kokonaisuutena riittävän hyvät (elleivät peräti parhaat) tuossa ympäristössä.

    Kilpailua lajin sisällä tulee rajallisista resursseista (ravinto, tila, lisääntymiskumppanit). Ne, joilta onnistuu noiden resurssien käyttö siten, että saavat muita enemmän jälkeläisiä seuraaville lisääntymiskierroksille noissa (ympäristö)olosuhteissa, ovat onnistujia ("parhaimpia").

    "Eikä edes sitä, että huonoimmuuden mukaan valittaisiin pois lisääntyvien joukosta."

    Jos kuolee ennenkuin tuottaa jälkeläisiä, on auttamattomasti huono lisääntyjä. Samoin ajan mittaan ne, joiden ominaisuuksia kantamaan jäävien jälkeläisten määrä jää muita lajitovereitaan pienemmäksi, ajan mittaan jäävät vähemmistöksi ja ehkä lopulta sitten jäävät jo lisääntymättäkin.

    "Eikä aina paras lisääntyjäkään ole se, joka jäisi lisääntymään."

    Suuri jälkeläismäärä ei välttämättä takaa sitä, että ominaisuudet alkaisivat yleistymään populaatiossa. Jälkeläistenkin pitää lisääntyä vähintään yhtä tehokkaasti. Mutta ilmeisesti tarkoitit, että "paras lisääntyjä" ei vielä riitä, vaan tarvitaan muitakin ominaisuuksia? Mikä sinällään on kyllä totta.

    "Eri ikäkausina kukin voi olla sekä huono että hyvä riippuen kussakin vaiheessa tarvittavista ominaisuuksista, mutta ei silti kilpaile paremmuuskriteerein."

    Harvemmin ympäristöolosuhteet muuttuvat sentään noin nopeasti. Mutta jos on riittävän suuri muuntelu ja riittävä jälkeläismäärä, niin aina jokin "naula vetää" ja populaatio jatkaa olemassaoloaan (geenifrekvenssit muuttuvat vastaavasti). Luonnon monimuotoisuus, muuten, sen myös osoittaa - siellä on aika montaa erilaista sopeumaa ja lisääntymisstrategiaa ...

    "Teoriasi haukkaa ripulipaskaa koko ajan."

    Perustelusi ja päättelysi tässä on sitä ripulipaskaa - ei päätä eikä häntää.

    koska vahingollisten mutaatioiden ylivoimainen, tuhatkertainen, runsaus hyödyllisiin verrattuna on viemässä ihmistä kohti tuhoa, niin sopeutuvimmat ovatkin niitä rappetuneita, eikä suinkaan parhaita, koskapa rappeutuneet lisääntyvät ja parhaat vähenevät jatkuvasti.

    Äänestä

  • Apo-Calypso kirjoitti:

    Rikollisia ja salametsästäjiäkö tässä pitäisi alkaa hyysätä sille perusteella, että he ovat ääriuskovaisia tolloja?

    paikallaan. Siepakoita itsekin kuluttaneena nykyisenä etelän ihmisenä asustavana antaisin lappilaisten päättää kaikista asioistaan ihan itse. Eikö se olisi reilua. Suomi keskeltä poikki ja hyvä tulisi.

    Ainakin loppuisi Turpeisen ja Turkanan tyhmä riita.

    Äänestä

  • yxkaxkol kirjoitti:

    että evoluution ajatus siitä että mutaatiot tekevät ihmisen perimän yhä vain sopeutuvammaksi tähän maailmaan. Tutkitusti ja yleisesti tiedossa on se että vahingollisten mutaatioiden aiheuttamat perinnölliset sairaudet lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla, ja tämä rappeuttava liike on huomattavasti nopeampaa kuin "hyödyllisten" mutaatioiden ihmistä terveemmäksi tekevät vaikutukset.

    Kukann ei voi väittää perustellusti tätä faktaa vastaan. Ihmissuku on siis kokonaisuutena katsoen matkalla kohti rappeutumista. Tämä on ihmisen "evoluution" suunta tällä hetkellä.

    Mutta evoviisaat kieltävätkin nyt omat uskonkappaleensa suuntaa vailla olevasta evoluutiosta, ja väittävät täysin sokean ja tosiasioita tunnustamattoman uskonsa vuoksi että ihmisen evoluution suunta on kohti parempilaatuista ihmistä.

    Ja koska näin on, niin evobiologien geenitutkimus on tutkimustulosten raportoinnin osalta erittäin voimakkaasti uskomusväritteistä tutkimustulosten evoluutioon väkisinsovittamisyrityksiä, jotka on helppo kumota.

    Esim. Behe puhuu tosiasioita, Thronton uskontoa. Milloin tämä näinpäin kääntyi?

    yxkaxkol kirjoitti:
    "Tutkitusti ja yleisesti tiedossa on se että vahingollisten mutaatioiden aiheuttamat perinnölliset sairaudet lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla, "

    Kumpaa siis, tutkitusti vai yleisesti tiedossa?

    Jos tutkitusti, niin varmaan voit sitten antaa niitä referenssejä noihin kyseisiin tutkimuksiin (joissa siis todetaan perinnöllisten sairauksien lisääntyvän kiihtyvällä vauhdilla).

    "Yleisesti tiedossa" on vain yksi tapa peitellä argumentin onttous tuollaisen epämääräisen viittauksen taakse.

    "ja tämä rappeuttava liike on huomattavasti nopeampaa kuin "hyödyllisten" mutaatioiden ihmistä terveemmäksi tekevät vaikutukset."

    Siis ihmisten perimän pitäisi rappeutua kiihtyvällä vauhdilla, kunnes jonkin ajan päästä meillä ei ole ensimmäistäkään tervettä ihmistä? Niinkö?

    Kumma juttu, moista ei kuitenkaan ole havaittu - tai sitten sinulla pitäisi tosiaan olla jotain evidenssiä moiselle. Joku muukin kuin vain oma luulosi/väitteesi.

    "Ja koska näin on, niin evobiologien geenitutkimus on tutkimustulosten raportoinnin osalta erittäin voimakkaasti uskomusväritteistä tutkimustulosten evoluutioon väkisinsovittamisyrityksiä, jotka on helppo kumota. "

    No missäs se kumous sitten on? Sen kun piti olla helppo?

    Äänestä

  • ja? kirjoitti:

    Olemme näin tarkistaen rajanneet luonnonvalinnan määrittelyn tapahtuvaksi tilanteeksi oli tapahtumien syy sitten perimmältään mikä tahansa!OK?
    Epäkohdaksi muodostuu tämän palstan näkökulmankin muuttuvan luonnonvalinnaksi vaikka olisikin kyse IDstä eli Jumala suorittaisi valintaa käyttäen kaikkia näkemiämme valinnantapoja.
    Epäkohta siksi, että evoluutioteorian kannattajat käyttävät luonnonvalintaa perustelunaan nimenomaan todistaakseen ettei Jumalaa tarvita.

    ja? kirjoitti:
    "Epäkohdaksi muodostuu tämän palstan näkökulmankin muuttuvan luonnonvalinnaksi vaikka olisikin kyse IDstä eli Jumala suorittaisi valintaa käyttäen kaikkia näkemiämme valinnantapoja."

    ID/Jumala on tieteellisten teorioiden kannalta turhia krumeluureja. Toki voi uskoa, että luonnollisten ja havaittavien syiden takana on joku korkeampi voima vetelemässä naruista, mutta kun meillä ei ole havaintoa moisesta niin uskon tasolle se jää.

    Sen sijaan meillä on luonnollisiin syihin perustuvia selitysmalleja, jotka kaikenlisäksi näyttävät toimivan oikein. Meillä siis on havaintoja, jotka sitten selittyvät evoluutioteorian pohjalta ja tämä vielä niin, että evoluutioteoriaa vastaan olevia havaintoja ei ole.

    "Epäkohta siksi, että evoluutioteorian kannattajat käyttävät luonnonvalintaa perustelunaan nimenomaan todistaakseen ettei Jumalaa tarvita. "

    En ymmärrä. Jumalaa ei tarvita missään tieteellisissä teorioissa. Kunkin omakohtaiseksi kysymykseksi jää sitten se, että tarvitseeko sitä Jumalaa mihinkään. Monet tarvitsevat, toiset taas eivät.

    Äänestä

  • yxkaxkol kirjoitti:

    paikallaan. Siepakoita itsekin kuluttaneena nykyisenä etelän ihmisenä asustavana antaisin lappilaisten päättää kaikista asioistaan ihan itse. Eikö se olisi reilua. Suomi keskeltä poikki ja hyvä tulisi.

    Ainakin loppuisi Turpeisen ja Turkanan tyhmä riita.

    En minä riitele Lapin aluepolitiikasta, päinvastoin olen jo kertonut, että minun mielestäni sinne pitääkin suunnata tukia, mutta tämä nyt vain on väärä palsta aiheelle. Sen sijaan ihmettelen tuota katkeruutta ja vihaa, mikä huokuu tuosta siellä asuvasta ukosta. Uskomatonta ihmisvihaa kaikkia kaupunkilaisia kohtaan, ihan kuin oikeasti olisimme syyllisiä kaikkiin hänen ongelmiinsa, jotka varmasti ovat syvemmällä hänen luonteessaan. Juuri tuollaiset ihmiset muuten ovat kaikkien diktaattoreiden, mm. natsien ja kommunistien paras käyttövoima, valmiita vihaamaan ja tekemään muille mitä vain, jotta saisivat muka hyvityksen muka kärsimistään vääryyksistä.

    Lisäksi toki tuen paikallisen demokratian toteutumista, mutta jos se johtaa esim. Suomessa ahmojen tappamiseen sukupuuttoon lyhytnäköisten taloudellisten etujen takia, kun niitä koko maailmassakin on vain n.2 000 ja Suomessa reilut sata, niin se olisi rikos luontoa ja tulevia ihmispolviakin kohtaan.

    Äänestä

  • yxkaxkol kirjoitti:

    että evoluution ajatus siitä että mutaatiot tekevät ihmisen perimän yhä vain sopeutuvammaksi tähän maailmaan. Tutkitusti ja yleisesti tiedossa on se että vahingollisten mutaatioiden aiheuttamat perinnölliset sairaudet lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla, ja tämä rappeuttava liike on huomattavasti nopeampaa kuin "hyödyllisten" mutaatioiden ihmistä terveemmäksi tekevät vaikutukset.

    Kukann ei voi väittää perustellusti tätä faktaa vastaan. Ihmissuku on siis kokonaisuutena katsoen matkalla kohti rappeutumista. Tämä on ihmisen "evoluution" suunta tällä hetkellä.

    Mutta evoviisaat kieltävätkin nyt omat uskonkappaleensa suuntaa vailla olevasta evoluutiosta, ja väittävät täysin sokean ja tosiasioita tunnustamattoman uskonsa vuoksi että ihmisen evoluution suunta on kohti parempilaatuista ihmistä.

    Ja koska näin on, niin evobiologien geenitutkimus on tutkimustulosten raportoinnin osalta erittäin voimakkaasti uskomusväritteistä tutkimustulosten evoluutioon väkisinsovittamisyrityksiä, jotka on helppo kumota.

    Esim. Behe puhuu tosiasioita, Thronton uskontoa. Milloin tämä näinpäin kääntyi?

    ""Esim. Behe puhuu tosiasioita, Thronton uskontoa. Milloin tämä näinpäin kääntyi?""

    Se kääntyi noin päin omassa vääristyneessä mielessäsi, kun et ymmärtänyt mistä aloituksessa oli kysymys. Thorton nimittäin perusti väitteensä itse tutkimusryhmänsä kanssa tekemilleen tieteellisille vertaisarvioiduille tutkimuksille, Behe taas perusti väitteensä hassuille vääräksi tiedetyille uskomuksilleen.

    Äänestä

  • vanha-kissa kirjoitti:

    ja? kirjoitti:
    "Epäkohdaksi muodostuu tämän palstan näkökulmankin muuttuvan luonnonvalinnaksi vaikka olisikin kyse IDstä eli Jumala suorittaisi valintaa käyttäen kaikkia näkemiämme valinnantapoja."

    ID/Jumala on tieteellisten teorioiden kannalta turhia krumeluureja. Toki voi uskoa, että luonnollisten ja havaittavien syiden takana on joku korkeampi voima vetelemässä naruista, mutta kun meillä ei ole havaintoa moisesta niin uskon tasolle se jää.

    Sen sijaan meillä on luonnollisiin syihin perustuvia selitysmalleja, jotka kaikenlisäksi näyttävät toimivan oikein. Meillä siis on havaintoja, jotka sitten selittyvät evoluutioteorian pohjalta ja tämä vielä niin, että evoluutioteoriaa vastaan olevia havaintoja ei ole.

    "Epäkohta siksi, että evoluutioteorian kannattajat käyttävät luonnonvalintaa perustelunaan nimenomaan todistaakseen ettei Jumalaa tarvita. "

    En ymmärrä. Jumalaa ei tarvita missään tieteellisissä teorioissa. Kunkin omakohtaiseksi kysymykseksi jää sitten se, että tarvitseeko sitä Jumalaa mihinkään. Monet tarvitsevat, toiset taas eivät.

    Tiede ei todellakaan voi käyttää Jumala-hypoteesia eikä tarvitse sitä selittääksen tehtyjä havaintoja. Erityisesti evoluutioteoria pohjautuu silti valtaosin hypoteeseille, joissa sattumalla selitettävien asiallisesti tuntemattomien tapahtumien osuus on ratkaiseva, jolloin mahdolliselle yliluonnolliselle vaikutukselle jää runsaasti tilaa.

    Tätä tilaa jotkut tieteen harjoittajat eivät tunnista eivätkä tunnusta, vaan väittävät, ettei sitä voi olla koska tiede ei sitä näe eikä tarvitse. He eivät ota asiaa yhtä vapaamielisesti kuin sinä

    "Kunkin omakohtaiseksi kysymykseksi jää sitten se, että tarvitseeko sitä Jumalaa mihinkään. Monet tarvitsevat, toiset taas eivät."

    Joku voi tarvita Jumalaa jopa evoluution ohjaajaksi, vaikka hyväksyykin sen elämän luomisen oikeaksi prosessiksi. Miksi tämä pitäisi estää?

    Äänestä

  • asianharrastaja kirjoitti:

    Tiede ei todellakaan voi käyttää Jumala-hypoteesia eikä tarvitse sitä selittääksen tehtyjä havaintoja. Erityisesti evoluutioteoria pohjautuu silti valtaosin hypoteeseille, joissa sattumalla selitettävien asiallisesti tuntemattomien tapahtumien osuus on ratkaiseva, jolloin mahdolliselle yliluonnolliselle vaikutukselle jää runsaasti tilaa.

    Tätä tilaa jotkut tieteen harjoittajat eivät tunnista eivätkä tunnusta, vaan väittävät, ettei sitä voi olla koska tiede ei sitä näe eikä tarvitse. He eivät ota asiaa yhtä vapaamielisesti kuin sinä

    "Kunkin omakohtaiseksi kysymykseksi jää sitten se, että tarvitseeko sitä Jumalaa mihinkään. Monet tarvitsevat, toiset taas eivät."

    Joku voi tarvita Jumalaa jopa evoluution ohjaajaksi, vaikka hyväksyykin sen elämän luomisen oikeaksi prosessiksi. Miksi tämä pitäisi estää?

    asianharrastaja kirjoitti:
    "Haukut väärää puunhaaraa "

    Hmm, en minä mielestäni ketään tai mitään haukkunut, ihmettelin vain.

    "Erityisesti evoluutioteoria pohjautuu silti valtaosin hypoteeseille, joissa sattumalla selitettävien asiallisesti tuntemattomien tapahtumien osuus on ratkaiseva, jolloin mahdolliselle yliluonnolliselle vaikutukselle jää runsaasti tilaa."

    No, siellä se tila vielä on. En nyt kuitenkaan kauheasti innostu ajatuksesta, että ko. aukossa olisi Jumalan mentävä (tai jonkun yliluonnollisen mentävä) reikä.

    "Tätä tilaa jotkut tieteen harjoittajat eivät tunnista eivätkä tunnusta, vaan väittävät, ettei sitä voi olla koska tiede ei sitä näe eikä tarvitse. "

    Mutta onko se epäkohta? Jos on ottanut lähtökohdaksi sen, että pitäytyy tasan tarkkaan tässä havaittavassa maailmassa, niin silloin - ainakin minusta - lähtökohta on perusteltu. Jumala ei näytä olevan havaittavan maailman osa.

    "Joku voi tarvita Jumalaa jopa evoluution ohjaajaksi, vaikka hyväksyykin sen elämän luomisen oikeaksi prosessiksi. Miksi tämä pitäisi estää? "

    Onko joku estämässä? Kyllä mielipiteitä maailmaan mahtuu.

    Äänestä

  • vanha-kissa kirjoitti:

    yxkaxkol kirjoitti:
    "Tutkitusti ja yleisesti tiedossa on se että vahingollisten mutaatioiden aiheuttamat perinnölliset sairaudet lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla, "

    Kumpaa siis, tutkitusti vai yleisesti tiedossa?

    Jos tutkitusti, niin varmaan voit sitten antaa niitä referenssejä noihin kyseisiin tutkimuksiin (joissa siis todetaan perinnöllisten sairauksien lisääntyvän kiihtyvällä vauhdilla).

    "Yleisesti tiedossa" on vain yksi tapa peitellä argumentin onttous tuollaisen epämääräisen viittauksen taakse.

    "ja tämä rappeuttava liike on huomattavasti nopeampaa kuin "hyödyllisten" mutaatioiden ihmistä terveemmäksi tekevät vaikutukset."

    Siis ihmisten perimän pitäisi rappeutua kiihtyvällä vauhdilla, kunnes jonkin ajan päästä meillä ei ole ensimmäistäkään tervettä ihmistä? Niinkö?

    Kumma juttu, moista ei kuitenkaan ole havaittu - tai sitten sinulla pitäisi tosiaan olla jotain evidenssiä moiselle. Joku muukin kuin vain oma luulosi/väitteesi.

    "Ja koska näin on, niin evobiologien geenitutkimus on tutkimustulosten raportoinnin osalta erittäin voimakkaasti uskomusväritteistä tutkimustulosten evoluutioon väkisinsovittamisyrityksiä, jotka on helppo kumota. "

    No missäs se kumous sitten on? Sen kun piti olla helppo?

    Kyllä ihmisten kaikki osa-alueet kiihtyvällä vauhdilla rapistuu.
    Ihmiset elävät nykyään kuin "kasvihuoneessa" kun kaikki elinehdot on koneellistetut.
    Nykyihmiset kuolisivat omaan kykenemättömyyteensä jos heidät laittettaisiin 50 vuotta sitten vallinneisiin oloihin täällä Suomessa.
    Vain me, jotka olemme joka-asian osaajia omine toiminemme kykenisimme elättämään itsemme omin kykyinemme.
    Mitä varten teillä on kädet ja jalat, kun te ette niitä käytä?
    Miksi äly, kun ette sitä tarvitse?
    Miksi te olette rumpuvatsaisia kummituksia huonoine ryhteinenne?
    Me täällä olemme vielä 70 vuotiaina vatsaltamme kuin parhaat ajokoirat, silmiähivelevän sulavin muodoin ja jäntevine lihaksinemme.

    Äänestä

  • Turkana kirjoitti:

    En minä riitele Lapin aluepolitiikasta, päinvastoin olen jo kertonut, että minun mielestäni sinne pitääkin suunnata tukia, mutta tämä nyt vain on väärä palsta aiheelle. Sen sijaan ihmettelen tuota katkeruutta ja vihaa, mikä huokuu tuosta siellä asuvasta ukosta. Uskomatonta ihmisvihaa kaikkia kaupunkilaisia kohtaan, ihan kuin oikeasti olisimme syyllisiä kaikkiin hänen ongelmiinsa, jotka varmasti ovat syvemmällä hänen luonteessaan. Juuri tuollaiset ihmiset muuten ovat kaikkien diktaattoreiden, mm. natsien ja kommunistien paras käyttövoima, valmiita vihaamaan ja tekemään muille mitä vain, jotta saisivat muka hyvityksen muka kärsimistään vääryyksistä.

    Lisäksi toki tuen paikallisen demokratian toteutumista, mutta jos se johtaa esim. Suomessa ahmojen tappamiseen sukupuuttoon lyhytnäköisten taloudellisten etujen takia, kun niitä koko maailmassakin on vain n.2 000 ja Suomessa reilut sata, niin se olisi rikos luontoa ja tulevia ihmispolviakin kohtaan.

    Metsähallituksen kaavailtu yhtiöitys olisi juuri Lappilaisten uhka, eikä etelän ihmisten.
    Täällä ne Metsähallituksen maat ovat:
    Yhtiöitys tekisi koko Lapin makkinatavaraksi joka voitaisiin pörssissä menettää joskus ulkomaiseen omistukseen. Koko kehitys pohjoisessa on hirttosilmukan kiristystä oikeuksien kirjaamisen sellaisiksi, että ne tulevat kaikki tuotteiksi maailman markkinoille.
    Ja koko lystiä johtaa etelän väki johon pohjoisen Lapin muutamalla sadallatuhannella asukkaalla ei demokratian kautta ole nokan koputtamista.
    Kaloja myy Metsähallitus turistiluvilla ja se on poissa paikallisten ruokapöydästä.
    Riista samoin. Jokavuotinen saalis on enimmältään osin nykyään myyty lupien kautta muille kuin paikallisille lappilaisille.
    Eivät kaikki ole töissä turistien parissa. Enin osa saa kantaa sen rasitteen ilman korvausta, joka turistien vuoksi tulee .
    Jos jotain kädenvääntöä päätettävissä asioista on, se on AINA etelä vastaan pohjoisen edut.AINA!
    Eikä syy ole Lappilaisten!

    Äänestä

  • vanha-kissa kirjoitti:

    asianharrastaja kirjoitti:
    "Haukut väärää puunhaaraa "

    Hmm, en minä mielestäni ketään tai mitään haukkunut, ihmettelin vain.

    "Erityisesti evoluutioteoria pohjautuu silti valtaosin hypoteeseille, joissa sattumalla selitettävien asiallisesti tuntemattomien tapahtumien osuus on ratkaiseva, jolloin mahdolliselle yliluonnolliselle vaikutukselle jää runsaasti tilaa."

    No, siellä se tila vielä on. En nyt kuitenkaan kauheasti innostu ajatuksesta, että ko. aukossa olisi Jumalan mentävä (tai jonkun yliluonnollisen mentävä) reikä.

    "Tätä tilaa jotkut tieteen harjoittajat eivät tunnista eivätkä tunnusta, vaan väittävät, ettei sitä voi olla koska tiede ei sitä näe eikä tarvitse. "

    Mutta onko se epäkohta? Jos on ottanut lähtökohdaksi sen, että pitäytyy tasan tarkkaan tässä havaittavassa maailmassa, niin silloin - ainakin minusta - lähtökohta on perusteltu. Jumala ei näytä olevan havaittavan maailman osa.

    "Joku voi tarvita Jumalaa jopa evoluution ohjaajaksi, vaikka hyväksyykin sen elämän luomisen oikeaksi prosessiksi. Miksi tämä pitäisi estää? "

    Onko joku estämässä? Kyllä mielipiteitä maailmaan mahtuu.

    ..on kielikuva, joka ei tarkoita moittimista, vaan asian vierestä puhumista. Koska puhuit pääosin asiaa, haaroitin puun.

    Kannanotto, että tieteen käsiteltävissä olevat asiat, ovat ainoat, joita voi olla olemassa, on mielestäni aika vahva ateistinen uskontunnustus. Ei siinäkään mitään väärää, paitsi jos tarjoillaan tieteen osana.

    Äänestä

  • asianharrastaja kirjoitti:

    ..on kielikuva, joka ei tarkoita moittimista, vaan asian vierestä puhumista. Koska puhuit pääosin asiaa, haaroitin puun.

    Kannanotto, että tieteen käsiteltävissä olevat asiat, ovat ainoat, joita voi olla olemassa, on mielestäni aika vahva ateistinen uskontunnustus. Ei siinäkään mitään väärää, paitsi jos tarjoillaan tieteen osana.

    asianharrastaja kirjoitti:
    "..on kielikuva, joka ei tarkoita moittimista, vaan asian vierestä puhumista."

    Olen vähän hitaalla tänään, mielestäni ymmärsin kielikuvan mutta en ymmärtänyt mihin se liittyi. Siispä otin sen sananmukaisesti ;-)

    "Kannanotto, että tieteen käsiteltävissä olevat asiat, ovat ainoat, joita voi olla olemassa, on mielestäni aika vahva ateistinen uskontunnustus. "

    Jep. Paitsi tuo "uskontunnustus" ei ihan istu minun korvaani.

    "Ei siinäkään mitään väärää, paitsi jos tarjoillaan tieteen osana. "

    Noh, asiat tuppaavat personoitumaan - mielipiteet ja tiede on aika usein vaikea pitää erillään. Menee väliin savolaiseksi tämä touhu: vastuu viestin ymmärtämisestä on vastaanottajan kontolla (siis osaa erottaa milloin kyse on henk.koht. mielipiteestä ja milloin puhutaan tieteen tuloksilla).

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Turkana kirjoitti:

http://blogs.discovermagazine.com/loom/2009/10/15/the-blind-locksmith-continued-an-update-from-joe-thornton/

hänen esiteltyään Thortonin tutkimukset virheellisesti muka tukemaan ID:a. Behellä on kolme perustavaa laatua olevaa virhettä kirjoituksissaan, ensinnäkin hän ei (muka) ymmärrä, ettei kaikkien mutaatioiden tarvitse olla hyödyllisiä levitäkseen populaatioon, vaan ne voivat olla neutraaleja ja myös jopa lievästi haitallisia ja täten ne voivat toimia hyödyllisten mutaatioiden tarvitsemana lähtökohtana. Miksi Behe ei ole kuullut geneettisestä ajautumisesta, kun tavalliset maallikotkin kuten minä sen tietävät?

Toisekseen Behe sotkee alkuperäisen geenin toiminnan sen geenin alkuperäiseen muotoon, kun tutkijat eivät missään tapauksessa tarkoittaneet, että jos luonnonvalinta suosisi nyt tuota alkuperäistä toimintoa kohti ohjaavia mutaatioita, tuo toiminto ei voisi kehittyä, vaan sitä että luonnonvalinnalla olisi erittäin pieni todennäköisyys saada aikaan tuota alkuperäistä geeniä sen kaikkine aminohappoineen, koska siitä on niin monen neutraalin mutaation avulla kehittynyt nykyinen kortikoidireseptorin tuottava muoto.

Kolmanneksi Behe luulee edelleen, että evoluutiolla olisi jokin päämäärä ja sotkee näin pienten todennäköisyyksien tapahtumat mahdottomaksi kehittyä. Jos noita mutaatioita ei olisi tapahtunut, niin sitten olisi tapahtunut jotain muita ja luonnonvalinta olisi suosinut niistä hyödyllisintä.

Koska kaikki eivät jaksa kuitenkaan lukea tuota mainiota vastinetta (jota ei muuten julkaista Dishonesty Instituten sivuilla, koska he eivät salli kirjoitustensa kritiikkiä), niin lainaan tähän muutaman pääkohdan:

"Behe says that if it takes more than one mutation to produce even a crude version of the new protein function, then selection cannot drive acquisition of the adaptive combination.

This does not mean, however, that the evolutionary path to the new function is blocked or that evolution runs into a “brick wall,” as Behe alleges. If the initial mutations have no negative effect on the ancestral function, they can arise and hang around in populations for substantial periods of time due to genetic drift, creating the background in which an additional mutation can then yield the new function and be subject to selection. This is precisely what we observed in our studies of the evolution of the glucocorticoid receptor (GR)."

"By experimentally characterizing the functional effect of the key historical mutations in various combinations, we showed that there were indeed pathways from the ancestral protein to the new function that passed only through permissive and beneficial intermediate states."

"A path to a new function that involves neutral intermediates is entirely accessible to the evolutionary processes of mutation, drift, and selection. Our work showed that these classic neodarwinian processes are entirely adequate to explain the evolution of GR’s new function."

"Indeed, directed evolution experiments in the laboratory have shown that mutation and selection alone can cause steroid receptor proteins to rapidly evolve sensitivity to new hormones; some of the mutations involved are different from those that occurred during the historical evolution of ancient proteins."

"Behe’s argument has no scientific merit. It is based on a misunderstanding of the fundamental processes of molecular evolution and a failure to appreciate the nature of probability itself. There is no scientific controversy about whether natural processes can drive the evolution of complex proteins. The work of my research group should not be misintepreted by those who would like to pretend that there is."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu