Kaiken maailman tiedemiehet nyt tutkiskelevat oliko lasti oikein kiinnitetty. Voi w*ttu! Vaikka lasti olisikin oikein kiinnitetty, niin:
- Tuskin mikään sidontaliina pitää tuollaisia lähes henkilöauton painoisia rullia, kun tulee äkkipysähdys. On syytä muistaa, että ei välttämättä ole mahdollista sitoa yhtä rullaa / liina, vaan liina saattaa pidellä kahtakin rullaa.
- Vauhdin kaksinkertaistuessa massa neslinkertaistuu, eli rullalla on sen verran painoa, että;
a) Liina katkeaa
b) (Lasikuitu)seinässä oleva (pop-niiteillä) kiinnitetty sidontakisko irtoaa
c) Jos mikään yllä olevista ei toteudu, on viimeinen ja aivan 110% varma tapahtuma seinän repeytyminen, siis kokonaan irti rungosta. Korit valmistetaan elementeistä, jotka yleensä kiinnitetään toisiinsa pop.niiteillä ja silikonilla.
Turha paasata mistään kuorman sidonnasta. Kuorma sidotaan sen tähden, ettei kuorma lähde heittelehtimään ja siten häiritsemään ajoneuvon / perävaunun vakautta. EI sitä missään nimessä sidota sen takia, että se pysäyttäisi kuorman kolaritilanteessa, HERÄTKÄÄ PÖSILÖT !!!!!
- Tuskin mikään sidontaliina pitää tuollaisia lähes henkilöauton painoisia rullia, kun tulee äkkipysähdys. On syytä muistaa, että ei välttämättä ole mahdollista sitoa yhtä rullaa / liina, vaan liina saattaa pidellä kahtakin rullaa.
- Vauhdin kaksinkertaistuessa massa neslinkertaistuu, eli rullalla on sen verran painoa, että;
a) Liina katkeaa
b) (Lasikuitu)seinässä oleva (pop-niiteillä) kiinnitetty sidontakisko irtoaa
c) Jos mikään yllä olevista ei toteudu, on viimeinen ja aivan 110% varma tapahtuma seinän repeytyminen, siis kokonaan irti rungosta. Korit valmistetaan elementeistä, jotka yleensä kiinnitetään toisiinsa pop.niiteillä ja silikonilla.
Turha paasata mistään kuorman sidonnasta. Kuorma sidotaan sen tähden, ettei kuorma lähde heittelehtimään ja siten häiritsemään ajoneuvon / perävaunun vakautta. EI sitä missään nimessä sidota sen takia, että se pysäyttäisi kuorman kolaritilanteessa, HERÄTKÄÄ PÖSILÖT !!!!!
Vastaukset 32
Vanhimmat
paperit ja muut raskaat muuten sidotaan lattiaan eikä seiniin.
...näin pitäisi olla mutta työssäni puran joka päiva rullakuormia ja niitä kuormia on kyllä sidottu seiniinkin mutta nykyään ei enään ole tullut yhtään sitomatonta kuormaa. Lattiakiinnitys on varmempi mutta mieluusti varmuudeksi vielä hihnoja yli ja seiniin kiinni. Totuus on että tuossa kolarissa ei ollut mitään mahdollisuutta saada rullia pysymään paikallaan koska seinä lähti irti. Lisäksi niitä oli pinottu päällekkäin jolloin päällimmäiset lähtivät liukumaan (liukuvat yllättävän helposti)ja tulivat bussin ikkunasta sisään. Oletettavasti jos rullia olisi ollut vain yhdessä kerroksessa niin ehkä tilanne olisi saattanut olla toinen koska lattiassa on aika hyvä kitkapinnoite yleensä ja olisivat tulleet lisäksi matalammalta päin bussia. Oli miten oli mutta ikävää tällainen on ja aiheuttaa surua sekä kaikenlaista turhaa kommentoimista jota saa lukea joka päivä.
kiinnitykseen löytyy toimivat vehkeet, mutta ne maksaa. paperirullien kiinnitykseen on olemassa verkkoja, hintavia ja siksi niitä ei käytetä yleisesti. ja kaikki painavat esineet kiinnitetään lattiassa oleviin lenkkeihin. lakikirjassa on määräykset, paljonko sidontavälineiden varmuuskerroin on eteenpäin liikkumisen estämiseksi oltava. tuon kuorman kiinnityksestä kuuluu vielä myöhemmin ja lujaa!
olis auttanut. Jos kerran ei sidonta liinatkaan pitäneet niin miten sitten verkko. Verkkoa käytetään kun viedään avolavalla tavaraa joka saattaa muuten lennellä tielle.
ne paperirullien sidontaan tehdyt "verkot" on valmistettu tuosta kuormansidontaliinan nauhasta.
ja estävät aivan varmasti eteenpäin lähdön!
Löytyy löytyy eikä ole verkkoja vaan "muotoiltuja" liinoja joissa on useampi kiinnityspiste. Kiinnitys varmaan tutkitaan suurennuslasilla näin ikävässä tapauksessa, mutta ei se sitä muuta ettei mikään sidonta kestä tuollaista törmäystä. Bussikin "lensi" monta metriä taaksepäin törmäyksen vaikutuksesta. ja n. 800 kg:n rulla törmätessä 80 km/h toiseen samanvauhtiseen, otapa jostain selvää, millä voimalla se lähtee, olisin minäkin kiinnostunut. Että mitenkäs sillä 5 tonnin liinalla ei sitten saisi lakisääteistä sidontaa. Tuommoisessa rykäyksessä tuollaisesta uudehkostakin kylkiaukeavasta (joissa yleensä kyllä on lattialenkit) saattaa vaikka ne lenkit irrota.
Totta on kuitenkin se että sidontavalvonta kiristyy mikä ei ole ollenkaan huono juttu.
800kg kappaleella on 80km/h vauhdissa on lähes 200 kilojoulen liike-energia. Fysiikan lakien mukaan homma menee niin, että jos tuo rekka on pysähtynyt "kuin seinään", niin ne paperirullat jatkaa matkaa sillä nopeudella millä rekka äsken meni.
Siitä en tiedä, miten kuorma oli kiinnitetty, mutta kyllä siinä aika vipstaakkelit saa olla, että muka pystyis pitämään paikallaan tollasen 800 kg paperirullan, kun se tekee äkkipysähdyksen 80km/h vauhdista.
tarkalleen 2560kJ
Vajaa 200kJ liike-energia tuossa 80km/h nopeudessa olisi n. 62kg massaisella kappaleella. Eli esim. teini-ikäisellä tai pienikokoisella aikuisella.
otetaas toinen kerta:
tarkalleen 2560kJ
Vajaa 200kJ liike-energia tuossa 80km/h nopeudessa olisi n. 62kg massaisella kappaleella. Eli esim. teini-ikäisellä tai pienikokoisella aikuisella.
Voipi olla että tää tulee 2 kertaa, no pistin nyt varmuudeksi tän toiseen kertaan kun ei ekalla mennyt perille
Pistän tän 3. kerran... Saas nähdä.
800kg, 80km/h ja liike-energia on 2560kJ=2,560MJ
Lähes 200kJ:n energia saavutetaan jo n. 62kg massaisella kappaleella 80km/h nopeudessa
Kineettisen energian kaava on E = ½mv², jossa m on massa kilogrammoina ja v on nopeus metreinä sekunnissa. Olet ilmeisesti käyttänyt nopeuden yksikkönä km/h, koska 80²x400 on vajaa 2.6 miljoonaa.
80km/h on likimain 22m/s
22² on noin 490. Massa jaettuna kahdella, eli jos paperirullan massa oli 800kg, on liike-energia E = 400kg x (22m/s)²
Eli E = 193 600 kgm/s², joka on 193 600 Newtonmetriä, joka on sama asia kuin joule. Liike-energian ollessa kyseessä käytetään Jouleja.
Kiitos asiallisesta oikaisusta. Tein itse laskuvirheen (ja pahan sellaisen). Olet täysin oikeassa.
Olet ainut joka puhuu vähän mut asiaa.
SITOMISEEN LATTIAAN TARTTEE TILAA LEVEYSSUUNNASSA. V.2007 REKKOJA KAVENNETAAN 5CM ETTEI MAHDU SITOMAAN. ONKO NÄISSÄ EU HERROJEN JUTUISSA MITÄÄN JÄRKEÄ?
Sidontaa ei silti saa jättää tekemättä joten kuormaa pienennetään ja sitä kautta yhdistelmien paino pienenee. Tästä seurauksena yhdistelmän helpompi hallittavuus ja ehkä jopa pieni vaikutus yleiseen liikennenturvallisuuteen.
Toinen vaikutus on se että kuljetuskustannukset nousevat himpun jolloin saatetaan alkaa harkitsemaan muutakin kuljetusmenetelmää kuin se halvin&huonoin sielä hlöautoliikenteen seassa.
joo kiskoille kaikki niitähän ei sidota ollenkaa! ja mitäkähän siitä seuraa jos jotain sattuu juuri "sopivalla" hetkellä!!!
-Kävelet työmaalla ilman kypärää. Parveke-elementti, 4t, putoaa päällesi. Keskustelu pyörii suojaavan kypärän puuttumisen ympärillä...
-Oli miten oli, näitä valitettavasti tapahtuu...
Liian usein kuormat lentelee ilman kolariakin puhumattakaan kun jotain sattuu niin ne irtoo aina. Tiedän minäkin että tavaroiden kiinnitykset riittää siihen että ne pysyy normaali ajossa kiinni hyvin mutta eihän narut ja hihnat kestä jos tulee äkkipysäys. Myöskään konttien seinät ei kestä alkuunkaan kun vaikka edes 100kg:n tavara lähtee kovaa liikkeelle niin läpitte menee seinästä.
Tuosta kuormien irtoamisista on sekin haitta minkä on monesti saanut nähdä. Että kun vaikka rekka tai kuorma-auto kaatuu ja lasti levii sitten pitkin ja poikin sinne tänne niin koko tie voi olla poikki monta tuntia. Espoossa eräs Kuorma-auto kaatui kun ajoi liian kovaa ramppiin ja tämä sattui n. 9:00 aikoihin. Mutta vielä iltapäivällä kyseisen kuorma-auton lastia siirrettiin toiseen kuorma-autoon! Tie oli välillä osittain poikki kokonaan. Paikka oli kehäII.
Turha niissä massoista on valistaa kyllä kai se tiedetään jos kuorma pääsee liikkumaan niin ei sitä enää mitkään hihnat pitele. Kiinnitys hihnat sun muut ei ole oikeassa suhteessä kiinnitettävien tavaroiden painoon. Kun matti meikäläinen kuskaa peräkärryssä muutamaan tyhjää kaljakoria niin se laittaa samanlaisilla hihnoilla kiinni ne korit kuin myös rekoissa laitetaan kiinni jopa tuhansien kilojen tavarat.
Siinä pari faktaa hihnoista :)
Laivoissakin käytetään rantaan kiinnittämiseen hiukan eri vahvuista "hihnaa" kuin pikku veneissä.
juu popniittia ja silikoonia :) Ennen sentään paksumpia ruuveja mutta nekin aivan käsittämättömästi ruostuvista ruuveista ja sellasia kontteja on paljon. Soraa, kiveä yms. Kuljetaan teräs lavalla! Ainoa syy tähän taitaa olla että muovit yms. Eivät kestä sitä soran ja kiven murikoiden lastaamista.
Laivoissakin laitetaan kiinni kettingillä vaikka nopeus on alle 50kmh.
Kun laivasta lähtee lasti myrskyssä liikkeelle, laiva on yleensä jonkun ajan kuluttua meren pohjassa. Siinä on kapteeninkin henkiriepu helposti koetuksella, joten lastin kiinnitykseen on PAKKO kiinnittää huomiota. Kun rekan lasti leviää tielle, niin kuski (=rekan kapteeni)yleensä säilyy vahingoitta, vain sivulliset heittävät henkensä. Firman johtaja taas istuu kirjoituspöytänsä takana, hänelle asia on samantekevää.
hyvä JH,
massa EI nelinkertaistu vauhdin kaksinkertaistuessa. Massa pysyy samana.
Kuorman sidonnasta. Jos kuormaa ei ollut sidottu ollenkaan, tai vastaavastti kuorma oli sidottu erittäin hyvin niin:
a) ehkä hyvin sidotulla kuormalla koko yhdistelmä ei olisi lähtenyt heittelehtimään.
b) vaikka olisikin lähtenyt, niin repeytyessään sidontaliinat ottavat osan liike-energiasta ja sitä kautta kenties olisi säästynyt yksi henki enemmän.
Huom! Minä en tiedä miten rullat oli sidottu. Kenties ne oli sidottu hyvin. Tässä vain ajatuksia edellisessä viestissä esittämiisi asioihin.
...ja pilkunnussintaa.
Massa ei todellakaan nelinkertaistu vauhdin kaksinkertaistuessa, mutta massa ei suinkaan pysy samanakaan.
Einsteinin kuuluisalla kaavalla E=mc² voidaan osoittaa massan ja energian vastaavuus. E on energia, m on massa ja c on valon nopeus tyhjiössä.
Massan ja energian vastaavuudesta seuraa, että kappaleen saama liike-energia onkin itse asiassa kappaleen massan kasvua. Nopeuden kasvaessa massa kasvaa ja nopeuden lisääminen käy sen takia aina vain työläämmäksi.
Toisaalta, massan kasvulla on käytännön merkitystä kuitenkin vasta valon nopeutta lähentelevillä nopeuksilla. Jos nopeus on esimerkiksi kymmenen prosenttia valon nopeudesta, massan kasvu on vain 0.5%. Kaksinkertaiseksi massa kasvaa vasta, kun nopeus on 90 prosenttia valon nopeudesta. Sen jälkeen massa kasvaa jyrkästi ja lisävauhdin antaminen tulee yhä vaikeammaksi.
Siitä johtuu myös se, että valon nopeutta tuskin voidaan saavuttaa. Jos kappaleen nopeus lähenee valon nopeutta, kappaleen massa kasvaa äärettömäksi. Jokainen voi kuvitella, kuinka paljon tarvitaan energiaa äärettömän massan kiihdyttämiseen.
Näin siis yleisessä suhteellisuusteoriassa.
Tosiaan oikeassa olet, ei pysy massa samana. Kuitenkin vaikka E=mc² on mitä mainion kaava ei sekään todennäköisesti ole oikein, joten sen käyttäminen perusteena on vähän kyseenalaista. Se nojaa siihen että valon nopeus olisi vakio jota se mitä ilmeisimmin ei ole. Oolrait, näin kuitenkin peruskoulussa vielä opetetaan, joten ehkä ei siitä sen enempää.
Palatakseni maan pinnalle, jokainen voi ottaa tarkimman mahdollisen löytämänsä vaa-an sinne rekan lavalle mukaan ja mittailla vaikka omaa painoaan eri nopeuksissa ja todeta että massa ei näissä nopeuksissa muutu (niin että sillä olisi mitään merkitystä).
Kyllä tämä fysikaalinen ilmiö täytyy varmaan itse kokea ennenkuin uskoo ... No, kyllä mä uskon. aikoinaan tuli ajettua prätkällä väärää tilannenopeutta ja siitä lähdin kuin nuorten keihäs. Vähän aikaa tuli katsottua tähtiä ja mielessä kävi, että mikä maa ja mikä valuutta. Onneksi olen vielä elävien kirjoissa, mutta fysiikan lait vaikuttavat kiihtyvään lihakimpaleeseen massan muodossa, joten olkaa varovaisia !
olla sellainen että peräkärryn seinät ois tehty vaikka 10cm paksusta raudasta niin ei tulis kuorma läpi ollenkaan,asiasta on tehtävä laki aloite peräkärryn ja kuormaauton seinän paksuus vähintään 10cm rautaa.Ja nopeus 60kmh max ajoaika kuskilla max 3h ja tauko 2h .
vaikuttaa kuskin vireyteen se että ajoaika on 3h jonka jälkeen tauko 2h jonka jälkeen taas ajetaan 3h ja jälleen 2h tauko ja taas ajetaan 3h.työssä olo aika 13h josta ajoaikaa 9h jos päiväsi alkaa klo 22.00 ja päättyy klo 11.00 niin olisitko silloin mielestäsi virkeä klo 9.30 aamulla. Itse olisin ainakin paljon virkeämpi jos ajaisin koko matkan yhtäsoittoa poislukien pienet kahvitauot jolloin päivä loppuisi jo joskus seitsemän aikoihin. pääsisin silloin ajoissa kotiin nukkumaan ja valmistautumaan seuraavaan työvuoroon. Mutta kun sellaiset ihmiset jotka tekevät työtä kirjoituspöytien ääressä päättävät sellaisista asioista mistä eivät tiedä yhtään mitään niin tulee tällaisia lakeja. En tiedä löytyykö muualta sellaisia sääntöjä työssäoloaikana että teet ensin töitä muutaman tunnin jonka jälkeen parin tunnin palkaton tauko ja taas muutama tunti töitä..... alkaa vaan välillä vituttamaan kun ei kerkiä kotona ollenkaan nukkumaan kunnon yöunia kun herrat ovat päättäneet että parin tunnin nokosilla muutaman tunnin välein pysyy mieli virkeänä, on meinaan hienoa olla kahdessa viikossa töissä yli 120 tuntia mutta työaikaa siitä on vain se 80 tuntia.
ei taida olla kaikki kamarit lämpimänä ketunpesässä.
se limppu ja voi sitten maksaisi kaupassa?
raudasta valmistettu perävaunu olisi jatkanut matkaa vielä bussin peräseinän jälkeenkin. no olisipahan paperirullat säästyneet.
...............
...käytettäisiin 10cm terässeiniä, tekisi pelkkä vaunu useiden tonnien painoisena erittäin pahaa jälkeä. Lastista riippuen pahempaa jälkeä kuin itse lasti lasikuituseinien läpi tultuaan.
Voisi jäädä heikonlaiseksi, sillä pelkät 10 cm paksut kuormatilan terässeinät painaisivat vaatimattomasti yli 40 tonnia.
....................