Jehovalaisille purtavaa

Jos ne kerran feikkejä oli, niin täytyy sanoa että oli hyvät näyttelytyöt monelta teiniltä, kun jopa ilon kyyneleet saivat aikaiseksi. Juu, valkosipulia silmiin disneylandissa jotta me uskoisimme että ilon kyyneleet tulevat paranemiseta ja Jumalan voiman kohtaamisesta. Et todellakaan ole älyäsi käyttänyt, kuten sen itse ilmaisit. Jos olisit vaivautunut katselemaan kaikki neljä melko lyhyttä videopätkää alusta loppuun, niin tietäisit paremmin. Mutta et voi tehdä sitä jos olet itse jehovalainen. Sehän on teiltä kiellettyä ettei teitä "aivopestäisi". Te olette jo aivopestyt!
Ajattele tätä: Ehkä parikymmenä ei uskossa olevaa nuorta kerääntyy rinkiin ja rukoilevat saman pelastusrukouksen kadulla, jossa tunnustavat Jeesuksen herruuden ja arvovallan häpeämättä, siitäkin huolimatta että paljon sinun kaltaisia ihmisiä liikkuu ympärillä koko ajan. Miksi he sen tekisivät jos eivät ole kerran halua tulla uskoon tai eivät olisi kokeneet Jumalan voiman kosketusta? Jos tämä olisi feikkiä, he eivät vaivautuisi moiseen turhan takia. He tekevät sen, koska kun ihminen näkee Jumalan voiman käytännössä ja saa Pyhän Hengen kosketuksen sisimpäänsä niin he ihmisiä pelkäämättä huutavat vaikka yhteen kuoroon Jeesus-nimeä kadulla.
Sinä joka kirjoitit ettei "tässä paljon järkeä tarvinnut" olet mitä todennäköisemmin itse jehovalainen koska et usko että Jumalalla on hyvä tahto ihmisiä kohtaan. Nämä 4 videopätkää syntyivät siitä syystä koska Jumalan rakkaus on todellinen Jeesuksen nimen kautta.

Real happening kirjoitti:

Jos ne kerran feikkejä oli, niin täytyy sanoa että oli hyvät näyttelytyöt monelta teiniltä, kun jopa ilon kyyneleet saivat aikaiseksi. Juu, valkosipulia silmiin disneylandissa jotta me uskoisimme että ilon kyyneleet tulevat paranemiseta ja Jumalan voiman kohtaamisesta. Et todellakaan ole älyäsi käyttänyt, kuten sen itse ilmaisit. Jos olisit vaivautunut katselemaan kaikki neljä melko lyhyttä videopätkää alusta loppuun, niin tietäisit paremmin. Mutta et voi tehdä sitä jos olet itse jehovalainen. Sehän on teiltä kiellettyä ettei teitä "aivopestäisi". Te olette jo aivopestyt!
Ajattele tätä: Ehkä parikymmenä ei uskossa olevaa nuorta kerääntyy rinkiin ja rukoilevat saman pelastusrukouksen kadulla, jossa tunnustavat Jeesuksen herruuden ja arvovallan häpeämättä, siitäkin huolimatta että paljon sinun kaltaisia ihmisiä liikkuu ympärillä koko ajan. Miksi he sen tekisivät jos eivät ole kerran halua tulla uskoon tai eivät olisi kokeneet Jumalan voiman kosketusta? Jos tämä olisi feikkiä, he eivät vaivautuisi moiseen turhan takia. He tekevät sen, koska kun ihminen näkee Jumalan voiman käytännössä ja saa Pyhän Hengen kosketuksen sisimpäänsä niin he ihmisiä pelkäämättä huutavat vaikka yhteen kuoroon Jeesus-nimeä kadulla.
Sinä joka kirjoitit ettei "tässä paljon järkeä tarvinnut" olet mitä todennäköisemmin itse jehovalainen koska et usko että Jumalalla on hyvä tahto ihmisiä kohtaan. Nämä 4 videopätkää syntyivät siitä syystä koska Jumalan rakkaus on todellinen Jeesuksen nimen kautta.

Kaksi totuuden nälkäistä helluntaiveljeä tutki "ihmeet ja merkit" ja tässä tulos:

Sen pahempi tosiasioille

Helluntailaisia opiskelijoita Vesa Maanselkää ja Markus Hirsilää pidetään vaarallisina miehinä omassa liikkeessään. Heidän tutkimuksensa mukaan Suomessa ei toistaiseksi ole todettu yhtään ihmeparantumista, joka voitaisiin todentaa lääketieteellisesti. Yleisen mielipiteen mukaan kaksikon olisi ollut parempi olla etsimättä totuutta.

Tutkimukseen johtanut tapahtumakulku sai alkunsa syksyllä 2002 tunnetun saarnaajan Charles Ndifonin Jyväskylässä pitämästä parantamistapahtumasta, johon fysiikanopiskelija Vesa Maanselkä osallistui.
- Se show ja bluffaus järkytti minua suuresti. Saarnaaja kertoi ensin todella tarkasti, että yleisön joukossa on tällaisista ja tällaisista vaivoista kärsiviä ihmisiä; muun muassa, että oikealla puolella on keuhkosyöpäpotilas, jonka hän tunsi juuri sillä hetkellä paranevan. Yleisö oli haltioissaan.

Sitten meno vain kiihtyi. Ndifon kutsui lavalle kaikki itsensä sairaiksi tuntevat, ja kymmeniä ihmisiä vyöryi parannettavaksi. Maanselkä näki omin silmin, kuinka vaikeasti vammaisia nostettiin pyörätuoleistaan usean miehen voimin, raahattiin pitkin Jyväskylän Paviljongin hallia ja julistettiin terveiksi. Ja yleisö hurrasi. Vaikean käsivamman vaivaamalle lapselle luvattiin, että huomenna kun heräät, olet terve. Yleisö taputti. Viimeinen niitti Maanselälle oli häen tuntemansa kyttyräselkäisen mummon parantamisyritys.

- Naisen selässä oli 90 asteen kulma, jonka paranemisen kyllä huomaisi. Katsoin, miten ihan järkevät, hyvin koulutetut ihmiset Ndifonin avustajina repivät mummoa suoraksi, niin että tämä lopulta kivun tähden pyysi heitä lopettamaan. Mitä teki Ndifon? Laittoi mummon nopeasti tuoliin istumaan ja julisti hänet parantuneeksi! Ja yleisä puhkesi suosionosoituksiin!

Tällä tavoin kaikki illalla lavalle tulleet ”parantuivat”, kaikkein selvimmin tietenkin ne, joiden vaivaa ei siinä voitu näkyvästi todeta.

Maanselkä oli tapahtuman jälkeen shokissa. Pelastaakseen oman uskonsa, johon olivat vuosien aikana vaikuttaneet lukuisat kertomukset ihmeparantumisista, hän halusi etsiä käsiinsä edes yhden oikeasti parantuneen. Hajanaisten kyselyjen tulos oli lohduton: yksikään Maanselän tuntema tarina ei loppujen lopuksi vastannut todellisuutta.

Tarinat muuttuvat matkalla

Viime syksynä epätoivoinen Maanselkä sai rinnalleen samaan seurakuntaan kuuluvan orgaanista kemiaa opiskelevan Markus Hirsilän. Hirsilä suhtautui alun perin epäilevästi Maanselän pessimismiin, mutta uteliaisuuden ajamana ryhtyi systematisoimaan Maanselän aloittamaa tutkimusta. Hirsilän laatiman tutkimussuunnitelman mukaan ensin tutkittiin laaja otos ihmeparantumisista kertovaa kirjallisuutta. Sitten käytiin käsiksi itse kertomuksiin.

- Vaikka kirjallisuudesta pitikin todeta, että ihmeparantamisista kertovat kirjat olivat todistusaineistona todella köyhiä, olin tässä vaiheessa vielä aika toiveikas, Hirsilä kertoo. – Ajattelin, että koska kertomuksia on liikkeellä paljon, varmasti tulee vastaan myös oikeita ihmeparanemisia.

Nyt kun kertomuksia on tutkittu jo runsas sata, saldo on ollut...?
- Nolla, Hirsilä toteaa ja muodostaa sormillaan merkitsevästi ympyrän.

Miltään maallikopohjalta kaverukset eivät ole kertomuksia lähestyneet. Apuna tutkimuksessa Maanselällä ja Hirsilällä on ollut kaksi lääkäriä, jotka ovat tutkineet ne harvat tapaukset, joissa edes on ollut aihetta saada lääkärin lausunto. Useimmat kertomuksista ovat osoittautuneet jo varhaisessa vaiheessa vasta matkalla ihmeiksi muuttuneiksi. 20 tapausta on jäljitetty tarkemmin.

- Joukossa on härskejä valheita aika vähän. Enimmäkseen on kysymys ihan vilpittömistä ihmisistä, jotka haluavat tulkita luonnollisen paranemisen maailmankatsomuksellisesti. Sillä lailla ”kirurgi leikkaa, Jumala parantaa” -periaatteella, Hirsilä kertoo.

Mieluummin suljetaan silmät


Jo ensimmäisten tiedustelujensa vuoksi kirjoittamiensa lehtikirjoitusten johdosta Vesa Maanselkä sai palautetta puolesta ja vastaan. Rohkaisevaa postia tuli vammaisilta. Muun muassa useat sokeat olivat kokeneet, ettei heitä hyväksytty seurakuntaan sellaisinaan. Vammaisilla haluttiin jatkuvasti ”testata armolahjoja” yrittämällä parantaa, eivätkä he aina olleet kokeneet tuleensa kohdatuiksi henkilöinä.

Liikkeen pastoreiden taholta aihetta välteltiin jo alussa.
- Usein todettiin vain, että emme tiedä, miksi kaikki eivät parane, kun olisi pitänyt kysyä, miksei kukaan ole parantunut! Maanselkä muistelee.

Edelleenkään liike ei ole kovin avoin esitellyille tutkimustuloksille. Tutkijoita on alusta asti epäilty epäuskoisiksi, Hirsilää on kutsuttu jopa antikristukseksi ja Maanselkä on muun muassa ilman selitystä hyllytetty helluntailaiselta Netmission.fi-keskustelupalstalta. Näin on tapahtunut, vaikka luulisi nimenomaan seurakuntien intresseissä olevan tutkia niiden tapahtumien todenmukaisuutta, joita saarnapöntöstä esitetään.

tutkimus. kirjoitti:

Kaksi totuuden nälkäistä helluntaiveljeä tutki "ihmeet ja merkit" ja tässä tulos:

Sen pahempi tosiasioille

Helluntailaisia opiskelijoita Vesa Maanselkää ja Markus Hirsilää pidetään vaarallisina miehinä omassa liikkeessään. Heidän tutkimuksensa mukaan Suomessa ei toistaiseksi ole todettu yhtään ihmeparantumista, joka voitaisiin todentaa lääketieteellisesti. Yleisen mielipiteen mukaan kaksikon olisi ollut parempi olla etsimättä totuutta.

Tutkimukseen johtanut tapahtumakulku sai alkunsa syksyllä 2002 tunnetun saarnaajan Charles Ndifonin Jyväskylässä pitämästä parantamistapahtumasta, johon fysiikanopiskelija Vesa Maanselkä osallistui.
- Se show ja bluffaus järkytti minua suuresti. Saarnaaja kertoi ensin todella tarkasti, että yleisön joukossa on tällaisista ja tällaisista vaivoista kärsiviä ihmisiä; muun muassa, että oikealla puolella on keuhkosyöpäpotilas, jonka hän tunsi juuri sillä hetkellä paranevan. Yleisö oli haltioissaan.

Sitten meno vain kiihtyi. Ndifon kutsui lavalle kaikki itsensä sairaiksi tuntevat, ja kymmeniä ihmisiä vyöryi parannettavaksi. Maanselkä näki omin silmin, kuinka vaikeasti vammaisia nostettiin pyörätuoleistaan usean miehen voimin, raahattiin pitkin Jyväskylän Paviljongin hallia ja julistettiin terveiksi. Ja yleisö hurrasi. Vaikean käsivamman vaivaamalle lapselle luvattiin, että huomenna kun heräät, olet terve. Yleisö taputti. Viimeinen niitti Maanselälle oli häen tuntemansa kyttyräselkäisen mummon parantamisyritys.

- Naisen selässä oli 90 asteen kulma, jonka paranemisen kyllä huomaisi. Katsoin, miten ihan järkevät, hyvin koulutetut ihmiset Ndifonin avustajina repivät mummoa suoraksi, niin että tämä lopulta kivun tähden pyysi heitä lopettamaan. Mitä teki Ndifon? Laittoi mummon nopeasti tuoliin istumaan ja julisti hänet parantuneeksi! Ja yleisä puhkesi suosionosoituksiin!

Tällä tavoin kaikki illalla lavalle tulleet ”parantuivat”, kaikkein selvimmin tietenkin ne, joiden vaivaa ei siinä voitu näkyvästi todeta.

Maanselkä oli tapahtuman jälkeen shokissa. Pelastaakseen oman uskonsa, johon olivat vuosien aikana vaikuttaneet lukuisat kertomukset ihmeparantumisista, hän halusi etsiä käsiinsä edes yhden oikeasti parantuneen. Hajanaisten kyselyjen tulos oli lohduton: yksikään Maanselän tuntema tarina ei loppujen lopuksi vastannut todellisuutta.

Tarinat muuttuvat matkalla

Viime syksynä epätoivoinen Maanselkä sai rinnalleen samaan seurakuntaan kuuluvan orgaanista kemiaa opiskelevan Markus Hirsilän. Hirsilä suhtautui alun perin epäilevästi Maanselän pessimismiin, mutta uteliaisuuden ajamana ryhtyi systematisoimaan Maanselän aloittamaa tutkimusta. Hirsilän laatiman tutkimussuunnitelman mukaan ensin tutkittiin laaja otos ihmeparantumisista kertovaa kirjallisuutta. Sitten käytiin käsiksi itse kertomuksiin.

- Vaikka kirjallisuudesta pitikin todeta, että ihmeparantamisista kertovat kirjat olivat todistusaineistona todella köyhiä, olin tässä vaiheessa vielä aika toiveikas, Hirsilä kertoo. – Ajattelin, että koska kertomuksia on liikkeellä paljon, varmasti tulee vastaan myös oikeita ihmeparanemisia.

Nyt kun kertomuksia on tutkittu jo runsas sata, saldo on ollut...?
- Nolla, Hirsilä toteaa ja muodostaa sormillaan merkitsevästi ympyrän.

Miltään maallikopohjalta kaverukset eivät ole kertomuksia lähestyneet. Apuna tutkimuksessa Maanselällä ja Hirsilällä on ollut kaksi lääkäriä, jotka ovat tutkineet ne harvat tapaukset, joissa edes on ollut aihetta saada lääkärin lausunto. Useimmat kertomuksista ovat osoittautuneet jo varhaisessa vaiheessa vasta matkalla ihmeiksi muuttuneiksi. 20 tapausta on jäljitetty tarkemmin.

- Joukossa on härskejä valheita aika vähän. Enimmäkseen on kysymys ihan vilpittömistä ihmisistä, jotka haluavat tulkita luonnollisen paranemisen maailmankatsomuksellisesti. Sillä lailla ”kirurgi leikkaa, Jumala parantaa” -periaatteella, Hirsilä kertoo.

Mieluummin suljetaan silmät


Jo ensimmäisten tiedustelujensa vuoksi kirjoittamiensa lehtikirjoitusten johdosta Vesa Maanselkä sai palautetta puolesta ja vastaan. Rohkaisevaa postia tuli vammaisilta. Muun muassa useat sokeat olivat kokeneet, ettei heitä hyväksytty seurakuntaan sellaisinaan. Vammaisilla haluttiin jatkuvasti ”testata armolahjoja” yrittämällä parantaa, eivätkä he aina olleet kokeneet tuleensa kohdatuiksi henkilöinä.

Liikkeen pastoreiden taholta aihetta välteltiin jo alussa.
- Usein todettiin vain, että emme tiedä, miksi kaikki eivät parane, kun olisi pitänyt kysyä, miksei kukaan ole parantunut! Maanselkä muistelee.

Edelleenkään liike ei ole kovin avoin esitellyille tutkimustuloksille. Tutkijoita on alusta asti epäilty epäuskoisiksi, Hirsilää on kutsuttu jopa antikristukseksi ja Maanselkä on muun muassa ilman selitystä hyllytetty helluntailaiselta Netmission.fi-keskustelupalstalta. Näin on tapahtunut, vaikka luulisi nimenomaan seurakuntien intresseissä olevan tutkia niiden tapahtumien todenmukaisuutta, joita saarnapöntöstä esitetään.

>>Näin on tapahtunut, vaikka luulisi nimenomaan seurakuntien intresseissä olevan tutkia niiden tapahtumien todenmukaisuutta, joita saarnapöntöstä esitetään.

Parantumisväitteet ovat pelkkää sirkusta ja kansanhuvia. Uskonnollinen saarnaaja pitää kansaa lämpöisenä väitteillä, joita hän ei kykene tukemaan millään tavalla. Tässä mainitsemasi tutkimus, joka jokaisen näihin ihmeparantumisiin uskovan kannattaisi lukea ajatuksella:

http://www.markushirsila.com/content/files/herra_tekee_ihmeita_ilman_maaraa.pdf