Pojanjärven linnusto ja luontoselvitys on tehty,mutta ne eivät vastaa läheskään todellisuutta,on ilmeisesti tehty "kengät jalassa".Lintukanta on paljon suurempi ja monipuolisempi kuin selvitys antaa ymmärtää ,luontoselvityksen pitäisi näinkin isossa asiassa olla totuuden mukainen.Pienellä Pojanjärvellä on jo nykyiselläänkin 12 kesäasuntoa,1 vakituinen asunto sekä koko kesän käytössä oleva leirialue.Lisärakentaminen yht. 3 km.rantaviivalla olisi vastuutonta ympäristönkin kannalta.Kaava alueen rannat ovat laajalti lettoa joka helposti johtaa ruoppauksiin ja pitkiin laitureihin,myös nämä tulee kieltää kaavaluonnoksessa.Järven leveys osalla kaavaehdotusta on 20-30m. Muualtakin järvi on kapea. Varmasti myyjä omistaa tontteja isommilta vesistö alueilta.Esim. lieneekö Kytäjärvellä vapaita tontti rantoja? Suolijärvellä? Paalijärvellä? ym.
POJANJÄRVEN JA KAVETTOMAN KAAVALUONNOKSESTA
TOSI ON
261723
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
ei mene kai kovin hyvin tonttikaupassa. Kytäjärven omakotitonttialueelle on haettu vasta muutama rakennuslupa, hakijat ovat pääosin maanomistaja sukua. Muutama talo on rakenteilla. Lisätontteja on kaavoitettu. Muistaakseni se rakenteilla oleva alue piti saada valmiiksi ripeästi, 2010 mennessä. Toisin kävi, jo ennen taloustaantumaa nähtiin ettei ylihinnoitetut tontit kiinnosta tavallisia ihmisiä.
Rahnaa pitäisi saada: Kesämökkely kaupungin läheisyydessä on perinteisesti ollut varakkaiden harrastus, joten noilla lampitonteilla maanomistaja olisi paikannut hieman talouttaan.
Huono ajatus rakentaa lisää noiden lampien rannoille. Toisaalta, rahalla saa, saattaa käydä että kuntapoliitikkojen ja lautakuntien mietittyä/sovittua muutaman kähmintäkuukauden, niille rannoille vielä rakennetaan paremmasta perseestä oleville luksushuviloita.
Kytäjän Kartanolta "hieno" ympäristöteko ,kun Kartano luovutti maitaan suojelualueiksi laajalla julkisuudella. Samaan aikaan kaavoitettiin kaikessa hiljaisuudessa pikku lampien rantoja kesäasunto tonteiksi jo ennestäänkin ylikuormitetuille lammeille.
Muuten kivalla paikalla nämä tontit, mutta järven vastakkaisella rannalla on muutamia varsin ruman näköisiä vanhoja mökin tapaisia rakennuksia, niitä kun ei olisi, niin tämä olisi mitä mainioin paikka loma-asunnolle.
Tämä on sitä kehitystä,mitä tällä palstalla on kehuttu.Linnuista sen verran,että luonnossa liikkuessa niitä näkee kesällä enemmän kuin talvella.
Millonkohan Laakkonen alkaa myymään näitä tontteja, olisi kiva paikka mökille
Laakkonen hakee lupaa kahdelle kiviainesluvalle aivan Pojanjärven ja Kavettoman tuntumaan. Lupaa haetaan 15 vuodelle. Luvanhakija esittää myös toimintamahdollisuutta viikonlopuille. Lupapisteessä näytti olevan hakemukset selvityksineen. Ei kovinkaan kiva homma mökkiläisille.
Laakkosen sukufirma osaa röyhkeän tavan tehdä rahaa. Nyt se on kiviainesten kauppa jolla on tasainen ja lisääntyvä kysyntä. Ainakin yhden louhintaluvan Laakkosen maatalousyhtymä sai väärennetyin perustein, kuivurin takana olevan alueen louhinnan tavoite piti olla alueen tasaus maatalousrakennuksen pohjaksi.
Nuo Pojanjärven ja Kavettoman lähialueen louhinnat tullaan hyväksymään, niitähän ei voi nähdä kaupungintalon ikkunasta.
Voihan siihen joskus tullakin se maatalousrakennus. Varmaan lupia antaneille on hankkeen pohjapiirustuksetkin näytetty. Samanlaista meteliä tulee usean vuoden aikana kun rokkiporukalle annettiin lupa metelöidä aivan asutuksen vieressä.
Laakkonen on tehnyt kartanon suhteen ekoteon. Kaatuu kohta omia aikojaan, kun Laakkonen odottaa, että museoviraston hermo pettää ja antaa rahat entisöintiin.
Mikäs ihme toi nyt Hyvinkään mittakaavassa on? Täällähän puretaan aivan ehjiäkin rakennuksia kun ahneus iskee kaupungin omistuksia kavereille hankkimaan. Ei yhtään lahovikaa siihen tarvita.
Eikö Laakkonen juuri odota sitä purkulupaa, kun rakennuksesta on purettu ulkolaudoitus, niin mätänee nopeammin. Eikö tuo halua rakentaa jonkun hotellin siihen paikalle ?
Kaakkurit lopettivat pesintäyritykset ainakin kahdella Hyvinkään ja Lopen alueen järvellä jo vuosia sitten. Syynä ovat ulkoilevat ja luonnon ihmeellisyyttä ihastelevat ihmiset, jotka haluavat luontokokemuksia. Arat erämaalinnut pelkäävät haukkuvien koirien ja kiljuvien pikkulasten kanssa vaeltelevia,metelöiviä perheitä ja ryhmiä.
Kaikki ihmisen aiheuttama toiminta on luonnolle haitallista.
Olen ketjun avaajan kanssa samaa mieltä siitä, että pikkulammet pitäisi rauhoittaa.
Se vain ei onnistu niin kauan kun raha ratkaisee.
Onneksi Suomessa on omistajalla vielä sanavaltaa oman maansa käytöstä.
Ei pidä täysin paikkaansa. Ylin sananvalta on viherpiipertäjillä jotka ovat estäneet tärkeitäkin hankkeita.
Eivvät päätä kauan. Kun arbuusit (pinta kiiltävän vihreä ja kova, mutta sisällä vaalenpunaista, vetistä mössöä) pääsevat valtaan.
Ovat muuten päässeet jo. Meinaan viherpiipertäjät. Maanomistajilla ei ole juurikaan päätösvaltaa metsiensä suhteen. Siksi he pyrkivät pistämään metsän kannokoksi siellä missä se on mahdollista. Nuo Hietalammin ja Ahvenlammin luonnonsuojelualueiden rajoja noudattavat avohakkuut (niistähän on kysymys) kertovat asian ytimen.
Homma pitää osata hoitaa oikein. Kun epäilys Kytäjärven tilan huonontumisesta alkoi kohdistua golf-kenttään niin kaupungin ympäristölautakunta tutustui asiaan pari vuorokautta. Kartanon Riistaravintolassa laittoi pöytään "kystä kyllä" kokki verraton. Juomatkaan eivät olleet sieltä halvimmasta päästä. Ja kyllä, järven huono tila ei voinut johtua missään tapauksessa golfkentästä eikä siellä käytetyistä rikkaruoho myrskyistä. Lautakunta ehdotti tarkastuksesta jokavuotista.
Hehe! Vai että Terhin vetämä ympäristölautakunta mieltyi riistaruokiin. Eikö Kytäjärven tilan" huonoa tilaa" ole tarkennettu. Kun minä olen huonossa tilassa, siihen löytyy oireet ja syyt.
On sen verran sanottu, että maatalouden ravinteet ne järveä kuormittaa. Kai sen golfin voi laskea mukaan maatalouteen, kun se vanhojen peltojen päällä sijaitsee.
Mitä maataloutta Kytäjän "kartano" harjoittaa? Viheriöt viheriöivät ympäri vuoden, kai sekin jonkinlaista maanviljelyä on.
On iinä kentän lähellä viljapeltoja, Kytäjällä on muitakin maajusseja, kuin se Kartano.
Koirajoki tuo joiltakin pikkutiloilta valuvia vesiä Kytäjärveen. Samoin Kupparoja järven luoteisnurkassa. Suolijärven rannat ovat pääosin suojelualueita, joten suolesta ei valu kakkaa. Merkittävimmät viljelyalueet Kytäjärven lähellä ovat järven alapuolella. Vesi ei tykkää virrata vastamäkeen, joten järven alapuolisilta viljelmiltä vuotavat ravinteet liikkuvat Vantaaseen. Golffikenttien alla olevien viljelmien aikana käytetyt väkilannoitteet ovat todennäköisesti jo huuhtoutuneet vuosia aiemmin, joten niiden oalta järvi on puhdistumisvaiheessa. Kolopallokentät on suunniteltu ammattitaidolla ja silloista parasta tietoa käyttäen, joten niiden ravinnevuodot ovat arvattavasti kunnossa.
Ei ole koska niistä valuvat ravinteen suoraa ojia pitkin Kytäjärveen, siinä kohtaa ei ole minkäänlaista asiantuntemusta, tai viranomaisten tarkastusta asiasta ollut.
Hyvin on viheriöt "lannoitettu". Ei juuri rikkaruohot rehota. Ei peurat, hirvet, hanhet tai rusakot juurikaan alueella viihdy. Järven vesi haisee vernissalle ja pikku eliöstö on hävinnyt. Mutta hiljaa ollaan kun raha puhuu.
Toivottavasti rantatonteille rakentaneet ja asettuneet ovat tiedostaneet saastuneen lätäkön riskit. Minusta niistä olisi pitänyt jonkin virallisen tahon varottaa.
Kytäjärvi on vain yksi tuhansista saman maataloushistorian ja lainsäädännön/valvonnan aikana rehevöityneistä järvistä. Varsinaisia rantatonttejahan Kytäjärvellä on vain muutama, eli ei siitä limaisesta ja leväisestä vedestä ole haittaa tai riskejä monille kun pysyy tontillaan.