Psyykenlääkkeet lihottavat ja huonontavat kolesterolitasoa. Tämä käy ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta nuorilla.
”Tulokset ovatkin ensimmäinen vakuuttava näyttö siitä, että toisen polven psyykenlääkkeet voivat nopeasti ja rajusti kerryttää lasten ja nuorten painoa, suurentaa heidän kolesterolipitoisuuksiaan ja mahdollisesti lisätä lukuisten sairauksien vaaraa. Keskimäärin kymmenen viikon aikana kaikki lääkitykset liittyivät merkittävään painonnousuun: olantsapiinia saaneet lihoivat 8,5 kiloa, ketiapiinia saaneet 6,1 kiloa, risperidonia saaneet 5,3 kiloa ja aripipratsolia saaneet 4,4 kiloa. Samana aikana 15 verrokin – jotka olivat samojen klinikoiden asiakkaita – paino pysyi käytännössä ennallaan.” Näin kirjoittaa YLE sivuillaan ja tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.
”Tulokset ovatkin ensimmäinen vakuuttava näyttö siitä, että toisen polven psyykenlääkkeet voivat nopeasti ja rajusti kerryttää lasten ja nuorten painoa, suurentaa heidän kolesterolipitoisuuksiaan ja mahdollisesti lisätä lukuisten sairauksien vaaraa. Keskimäärin kymmenen viikon aikana kaikki lääkitykset liittyivät merkittävään painonnousuun: olantsapiinia saaneet lihoivat 8,5 kiloa, ketiapiinia saaneet 6,1 kiloa, risperidonia saaneet 5,3 kiloa ja aripipratsolia saaneet 4,4 kiloa. Samana aikana 15 verrokin – jotka olivat samojen klinikoiden asiakkaita – paino pysyi käytännössä ennallaan.” Näin kirjoittaa YLE sivuillaan ja tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
on pikkujuttu pysyväksi jääviin pakkoliikkeisiin ja seksuaalisuuden tuhoutumiseen verrattuna.
Seksuaalisuuden tuhoutuminen: http://en.wikipedia.org/wiki/PSSD
Pakkoliikkeet: http://en.wikipedia.org/wiki/Tardive_dyskinesia
Psykiatrian emeritusprofessori Thomas Szászin mukaan lapsen kutsuminen mielisairaaksi on leimaamista, ei diagnosoimista. Psyykenlääkkeen antaminen lapselle on myrkyttämistä, ei hoitamista.
Hänen mukaansa lastenpsykiatrit ovat kaikkein pahimpia kahden kaikkein arvokkaimman ja haavoittuvimman asian vihollisia. Nuo kaksi asiaa ovat lapset ja vapaus.
Mielisairaus on määrittelykysymys. Joissakin kulttureissa homouskin on mielisairautta.
Vai olet sitä mieltä, että lapset eivät tarvitse 'henkilääkäreitä'. Tuo johtaisi puoskarointiin ja primitiiviasteelle takaisin.
Libido ei häviä pysyvästi eikä pakkoliikkeet kroonistu lyhellä aikajaksolla.
ei ole riippuvainen kulttuurista.
Olen samaa mieltä kuin psykiatrian emeritusprofessori Thomas Szász, että lapset eivät kestä tulla kutsutuksi hulluksi.
Jos lapsi on sairas, niin täytyy löytyä objektiivista näyttöä sairauden olemassaolosta. Sen takia pätevä lääkäri mittaa ruumiin lämmön, ottaa verikokeita ja röntgenkuvia. Ei häntä kiinnosta miten lapsi käyttäytyy!
Mitä on oikea sairaus? On varmastikin maita, joissa ei ’henkisiä’ sairauksia tunnusteta, arvatenkin kehitysmaita.
Kuka nyt hulluksi on ketään kutsunutkaan? Psykoosi on realiteetintajun katoamista. Siten se on määrittelykysymys, sillä joku määrittelee realiteetit, yleensä enemmistö väestöstä. Tätä on objektiivisuus.
Esim. verikokeissa raja-arvot sairaaksi luokittelemiseksi voivat vaihdella maittain.