Seuraavassa pieni esimerkki kuinka suomalaisuuden aikaansaannoksia tuhottiin ja materiaalia käytettiin ruotsalaisten aikaansaannosten korjauksiin ja paikkauksiin.
On mahdollista, että Kuusiston linnasta purettuja kiviä käytettiin mm. Turun linnan esilinnan rakennustöissä. Myös Piikkiönlahden toiselle rannalle rakennetussa Piikkiön kirkossa käytettiin joidenkin tietojen mukaan Kuusiston linnan kiviä. Linnan edustalle on uponnut kivilastissa ollut proomu. Vielä 1800-luvun lopulla Kuusistossa kerättiin tuhansia tiiliä, jotka vietiin Ahvenanmaalle Kastelholman linnan korjauksiin.
Linnassa käytettiin humalaa ja hullukaalia
Kasvijäännetutkimukset kertovat, että linnassa käytettiin kaikkia viljalajeja: ohraa, ruista, kauraa ja vehnää. Hampusta valmistettiin narua, verkkoja ja karkeampia kankaita. Oluen mausteena käytettiin humalaa. Maanäytteistä löydettiin myös mm. palsternakan, hullukaalin, keltamon, suomyrtin, pähkinän, mansikan, mustikan, vadelman, puolukan, juolukan ja karpalon siemeniä ja siementen jäänteitä. Myös rikkaruohoja löydettiin runsaasti. Sekin on osoitus runsaasta ihmistoiminnasta linnan alueella.
Linna purettiin Kustaa Vaasan käskystä
Kuusiston linnassa elettiin loistokautta 1400-luvun alussa piispa Maunu Olavinpoika Tavastin aikana. Piispainkronikassa sanotaan hänen rakentaneen suurimman osan linnaa.
Vuoden 1485 vaiheilla suuri tulipalo tuhosi linnaa, mutta se korjattiin. Varustamista jatkettiin Maunu Särkilahden aikana (1489-1500). Hän valitti linnan suuria rakennuskustannuksia.
Linnan kehittäminen ja voimistaminen päättyi 1500-luvun alkupuolella. Suomen keskiajan viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki pakeni 1522 Ruotsiin. Kuusiston linna joutui tanskalaisten käsiin.
Kustaa Vaasan joukot valtasivat Kuusiston 1523. Valtiovalta ei tuntenut kiinnostusta linnan kehittämiseen ja Kustaa Vaasa antoi vuonna 1528 Turun linnan päällikölle Maunu Sveninpojalle käskyn tuhota linna, jottei siitä tulisi katolisuuden tukikohtaa Suomessa.
http://www.nba.fi/fi/kuusistonlinnan_historiaa
On mahdollista, että Kuusiston linnasta purettuja kiviä käytettiin mm. Turun linnan esilinnan rakennustöissä. Myös Piikkiönlahden toiselle rannalle rakennetussa Piikkiön kirkossa käytettiin joidenkin tietojen mukaan Kuusiston linnan kiviä. Linnan edustalle on uponnut kivilastissa ollut proomu. Vielä 1800-luvun lopulla Kuusistossa kerättiin tuhansia tiiliä, jotka vietiin Ahvenanmaalle Kastelholman linnan korjauksiin.
Linnassa käytettiin humalaa ja hullukaalia
Kasvijäännetutkimukset kertovat, että linnassa käytettiin kaikkia viljalajeja: ohraa, ruista, kauraa ja vehnää. Hampusta valmistettiin narua, verkkoja ja karkeampia kankaita. Oluen mausteena käytettiin humalaa. Maanäytteistä löydettiin myös mm. palsternakan, hullukaalin, keltamon, suomyrtin, pähkinän, mansikan, mustikan, vadelman, puolukan, juolukan ja karpalon siemeniä ja siementen jäänteitä. Myös rikkaruohoja löydettiin runsaasti. Sekin on osoitus runsaasta ihmistoiminnasta linnan alueella.
Linna purettiin Kustaa Vaasan käskystä
Kuusiston linnassa elettiin loistokautta 1400-luvun alussa piispa Maunu Olavinpoika Tavastin aikana. Piispainkronikassa sanotaan hänen rakentaneen suurimman osan linnaa.
Vuoden 1485 vaiheilla suuri tulipalo tuhosi linnaa, mutta se korjattiin. Varustamista jatkettiin Maunu Särkilahden aikana (1489-1500). Hän valitti linnan suuria rakennuskustannuksia.
Linnan kehittäminen ja voimistaminen päättyi 1500-luvun alkupuolella. Suomen keskiajan viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki pakeni 1522 Ruotsiin. Kuusiston linna joutui tanskalaisten käsiin.
Kustaa Vaasan joukot valtasivat Kuusiston 1523. Valtiovalta ei tuntenut kiinnostusta linnan kehittämiseen ja Kustaa Vaasa antoi vuonna 1528 Turun linnan päällikölle Maunu Sveninpojalle käskyn tuhota linna, jottei siitä tulisi katolisuuden tukikohtaa Suomessa.
http://www.nba.fi/fi/kuusistonlinnan_historiaa
Vastaukset 1
Vanhimmat
mukamas ruotsinkielisten ja Ruotsin "hirmutöistä" suomalaiset ja Suomen tuhotakseen tms.
Heppoisaa on Talan argumentaatio. Ei tuollaisilla menneestä kiskaistuilla vinosti tulkituilla fragmenteilla mitään perustella!
Talan 'musta kirja' tullaan nauramaan suohon! Mikäli ja suuri jos! : semmosta nyt huru-ukot jaksaa aikaasaadakaan!