Kumpiko propaganda voittaa, rokotteen puolustajat vai vastustajat?
Rokotteen aiheuttamista haitoista voi Suomessa saada korvausta Lääkevahinkovakuutuspoolilta ja joissakin tapauksissa Potilasvahinkokeskukselta.
Suomessa rokotukset ovat vapaaehtoisia tavallisissa tilanteissa, mutta lakiin on edelleen kirjattu pakollisten rokotusten mahdollisuus.
Toisaalta muodollinen vapaaehtoisuus voi joskus ilmetä rokotettavan näkökulmasta pakollisuutena, vaikkapa jos vapaaehtoisuudesta ei selvästi kerrota. Esimerkiksi Suomen korkein oikeus katsoi rokotevauriota koskevassa päätöksessään 1980-luvulla annetun sokeripalarokotteen olleen käytännössä pakollinen johtavassa asemassa olevien terveysviranomaisten toiminnan vuoksi.
Rokotusten etiikasta ja rokotuspolitiikasta käytävästä keskustelusta tulee usein rokotusten vastustajien ja rokotusten puolustajien välinen kiista. Usein keskusteluissa rokotusten vastustajiksi leimatut eivät vastusta rokotuksia vaan rokotusten pakollisuutta tai rokotteiden haitoista vaikenemista. He saattavat myös haluta muutoksia joihinkin rokotuspolitiikan osiin, kuten monirokotteisiin tai rokotteiden elohopeapitoisen säilöntäaineen tiomersaalin käyttöön.
Rokotusvalmistajien roolia pidetään usein liian suurena, ja niiden vaikutusvaltaa myös kansainvälisiin yhteistyöjärjestöihin, kuten WHO:hon ja UNICEFiin, arvostellaan. Arvostelut ei välttämättä kohdistu itse rokottamiseen vaan taloudellisten tekijöiden ja yksityisen voitontavoittelun liialliseen vaikutukseen, josta voi olla ikäviä seurauksia.
Rokotteen aiheuttamista haitoista voi Suomessa saada korvausta Lääkevahinkovakuutuspoolilta ja joissakin tapauksissa Potilasvahinkokeskukselta.
Suomessa rokotukset ovat vapaaehtoisia tavallisissa tilanteissa, mutta lakiin on edelleen kirjattu pakollisten rokotusten mahdollisuus.
Toisaalta muodollinen vapaaehtoisuus voi joskus ilmetä rokotettavan näkökulmasta pakollisuutena, vaikkapa jos vapaaehtoisuudesta ei selvästi kerrota. Esimerkiksi Suomen korkein oikeus katsoi rokotevauriota koskevassa päätöksessään 1980-luvulla annetun sokeripalarokotteen olleen käytännössä pakollinen johtavassa asemassa olevien terveysviranomaisten toiminnan vuoksi.
Rokotusten etiikasta ja rokotuspolitiikasta käytävästä keskustelusta tulee usein rokotusten vastustajien ja rokotusten puolustajien välinen kiista. Usein keskusteluissa rokotusten vastustajiksi leimatut eivät vastusta rokotuksia vaan rokotusten pakollisuutta tai rokotteiden haitoista vaikenemista. He saattavat myös haluta muutoksia joihinkin rokotuspolitiikan osiin, kuten monirokotteisiin tai rokotteiden elohopeapitoisen säilöntäaineen tiomersaalin käyttöön.
Rokotusvalmistajien roolia pidetään usein liian suurena, ja niiden vaikutusvaltaa myös kansainvälisiin yhteistyöjärjestöihin, kuten WHO:hon ja UNICEFiin, arvostellaan. Arvostelut ei välttämättä kohdistu itse rokottamiseen vaan taloudellisten tekijöiden ja yksityisen voitontavoittelun liialliseen vaikutukseen, josta voi olla ikäviä seurauksia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.