Joskus Matrix -elokuvaa katsoessa tuli deja vue, jokunen tovi meni kun sitten muistin mistä se johtui. Nyttemmin asia taas jostain syystä tuli jälleen mieleen.
Tunnetta on vaikea selittää, mutta jotain ajatuksia oli näin:
-Tunnet että olet "maailman" keskipiste, kaikki muu on tapahtunut juuri sinun takia. Eräänlaisia "taustaohjelmia" nääs.
-Mistä et ole kuullut, sitä ei ole tapahtunut (vaikka oletuksena näin juuri tapahtuu esim. viereisessä huoneessa). Selkeästi sanottuna aurinko ei paista jos et näe sitä.
-Mikä olet oikeasti, oletko olemassa fyysisesti vai jossain muussa olomuodossa, mutta sinusta tehtiin se mikä olet nyt.
-Aika, mitä oli ennen minua. Kävikö todella niin kuin kerrotaan ja kirjoitetaan. Entä jos nuo kaikki on vain asioita jotka minun halutaan uskovan. Kuka näin haluaa, miksi.
-Elääkö joku muu jotain toista "elämää" ja hän/se on ihan erilainen ja eri maailmassa, eri todellisuudessa. Mutta kumminkin pohjimmiltamme olemme "veljiä"
-jne, jne
Tuollaisia ajatuksia oli minulla lapsena, en muista enää tarkkaa ajankohtaa, oisko ollu 7-10v. :)
Mutta en vieläkään pysty sisäistämään ajatusta kaiken alusta: Mitä oli ennen alkuräjähdystä? Ei mitään, ok, mutta mikä on ei mikään, ei sellaista voi vain olla. Jos ei mitään ollut, niin ei ollut aikaakaan ja miten ilman aikaa voi tulla alkuräjähdys, MILLOIN? Jos asiaa ajatellaan että aina on ollut jotain ja aika, niin mitä oli ennen sitä, ei aina ole voinut olla jotain ja koskaan ei ole voinut olla ei mitään.
Sekavaa eikö.
No kohta tähän vastaa joku psykologi ja käskee hakeutumaan hoitoon ja sen perään joku nörtti joka korjaa asiavirheet. Myös se perinteinen pilkunnussija tulee valittamaan kiroitusvirheistä. Mutta minäpä meen nukkumaan emännän viereen joka on kaiketi sikataudissa, pinnasängyssä on alle 4kk lapsi ja koira rujottaa sängyn alla. Aamulla herään ja menen töihin normaaliin metalliverstaaseen.
Olenko oikeasti minä..?
Tunnetta on vaikea selittää, mutta jotain ajatuksia oli näin:
-Tunnet että olet "maailman" keskipiste, kaikki muu on tapahtunut juuri sinun takia. Eräänlaisia "taustaohjelmia" nääs.
-Mistä et ole kuullut, sitä ei ole tapahtunut (vaikka oletuksena näin juuri tapahtuu esim. viereisessä huoneessa). Selkeästi sanottuna aurinko ei paista jos et näe sitä.
-Mikä olet oikeasti, oletko olemassa fyysisesti vai jossain muussa olomuodossa, mutta sinusta tehtiin se mikä olet nyt.
-Aika, mitä oli ennen minua. Kävikö todella niin kuin kerrotaan ja kirjoitetaan. Entä jos nuo kaikki on vain asioita jotka minun halutaan uskovan. Kuka näin haluaa, miksi.
-Elääkö joku muu jotain toista "elämää" ja hän/se on ihan erilainen ja eri maailmassa, eri todellisuudessa. Mutta kumminkin pohjimmiltamme olemme "veljiä"
-jne, jne
Tuollaisia ajatuksia oli minulla lapsena, en muista enää tarkkaa ajankohtaa, oisko ollu 7-10v. :)
Mutta en vieläkään pysty sisäistämään ajatusta kaiken alusta: Mitä oli ennen alkuräjähdystä? Ei mitään, ok, mutta mikä on ei mikään, ei sellaista voi vain olla. Jos ei mitään ollut, niin ei ollut aikaakaan ja miten ilman aikaa voi tulla alkuräjähdys, MILLOIN? Jos asiaa ajatellaan että aina on ollut jotain ja aika, niin mitä oli ennen sitä, ei aina ole voinut olla jotain ja koskaan ei ole voinut olla ei mitään.
Sekavaa eikö.
No kohta tähän vastaa joku psykologi ja käskee hakeutumaan hoitoon ja sen perään joku nörtti joka korjaa asiavirheet. Myös se perinteinen pilkunnussija tulee valittamaan kiroitusvirheistä. Mutta minäpä meen nukkumaan emännän viereen joka on kaiketi sikataudissa, pinnasängyssä on alle 4kk lapsi ja koira rujottaa sängyn alla. Aamulla herään ja menen töihin normaaliin metalliverstaaseen.
Olenko oikeasti minä..?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jumala on luonut tämän kaiken. Ihminen ei tule koskaan valloittamaan avaruutta, koska ei pystytä koskaan keksimään tekniikkaa, joka mahdollistaisi vieraiden planeettojen valloittamisen. Jumala on nero, suurin kaikista. Hän on luonut kaiken. Ihminen tekee kaikkensa tuhotakseen sen, siksi tulee loppu ja kaikki alkaa taas alusta. Jumalaan uskovat saavat itselleen uuden elämän paratiisissa. Ihminen ei voi olla koskaan luojaansa suurempi. Valon nopeudella linnunradan päästä päähän kulkeminen kestää yli 100 000 vuotta. Jumalalla on hieman eri mittasuhteet asioihin, kuin ihmisellä. Onneksi Jeesuksen toinen tuleminen ei ole enää kaukana. Loppuu tämä tarkoituksettomuus ja tulee täyttymys. Aamen.
Jos lähetään tähän uskislinjaan, niin mitä oli ennen Jumalaa. Ei mikään ole voinut olla aina, koskaan ei ole ollut "ei mitään" Mites tämän selvittää? Ei riitä että Jumala on ollut aina, koska niin ei voinut olla.
Raamatun mukaan Jumala on ollut aina. Jos kerran avaruus on ääretön ja ihminen ei voi sitä koskaan valloittaa täytyy olla joku joka on kaiken takana. Itse uskon siihen, että on olemassa Jumala, joka on luonut tämän kaiken. Odotan innolla päivää, jolloin saan nähdä hänet kasvoista kasvoihin. Maailma on vain välivaihe, täyttymys tulee vasta myöhemmin.
"Raamattu on oikeassa, koska Raamatussa lukee niin". Tyypillinen kehäpäätelmä.
Emme pysty valoittamaan koko avaruutta, se pitää paikkansa. Nykytiedon mukaan avaruus laajenee nopeasti ja kaukaisimmilla kohteilla on etumatkaa miljardeja valovuosia.
Se ei kuitenkaan todista mitään Jumalan olemassaolosta.