Siksi M-heimia ei vaadittu sotasyylliseksi koska hän järjesti tarkoituksella asiat niin, että Viipuria ei kesäkuussa -44 voitu puolustaa vaan N-liitto sai sen voittonsa sinetiksi. Stalin palkitsi M-heimin siitä hyvästä teosta.
M-heim luovutti Viipurin!
Tahallaan!
53452
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Kyllä Helsinki oli se päätavoite kuten Tallina, Riika, Vilna tai Budapest Berliinistä nyt puhumattakaan.
Puna-armeija olisi toki mielellään mennyt niin pitkälle kuin mahdollista. Stalin antoi Govorovin koettaa onneaan. Mannerheim ja Suomen hallitus puolestaan ymmärsi hyvin, että Suomi oli hävinnyt sodan, mutta että kansa tajuaisi sen vasta jonkin suuren symbolisen tappion myötä. Viipurin menetys oli selvä sellainen.
Viipurin menetys ja vaatimus kapitulotumisesta tarkoitti sitä, että suomalaiset taistelivatkin nyt siitä eteenpäin olemassaolostaan.
Karu tosiasia
Jälkipolville on säilynyt Mannerheimin tekstari Stalinille kesäkuun 18 1944. Se menee näin. "ota vain viipuri, minen sillä tee mitään."
Viipuri kuului viimeiseen pääasemaan. Sen menetys oli Mannerheimille kova isku.Hän käski panna johtajat syytteeseen.
Mannerehim teki presidenttinä rauhan ja johti rauhanehtojen toteuttamisen. Siinä koko juttu.
Viipurin jälkeen. Surulliset taphtumat kuten Huhtiniemi kertovat Suur-Suomi-unelman luhistumisesta.
johtamalla taitavasti lopullisen torjuntataistelun. Vaikka koko sota hävittiin, niin Mannerheimin ansiosta itsenäisyys säilyi.
Huhtiniemen huhu on silkkaa pötyä, johon vain innokkaimmat kommunistit ja muut typerykset enää uskovat.
.....Hän käski panna johtajat syytteeseen......
Eihän ukko voinut julkisesti iloaankaan näyttää, olisi heti paljastunut. Ukkohan kehui niitä varastomiehiä, jotka eivät antaneet puolustajille tykistönkranaatteja. He kuulemma menettelivät ihan oikein. Eipä uskoisi ylipäälliön puheeksi.
Turha keksiä valeita. Asiat on tutkittu.
muuten Suomi olisi miehitetty, ellei asekätkentää olisi ollut sodan jälkeen. Ja jos Mannerhein olisi pitänyt jääräpäisesti kiinni Viipurista, eikä olisi kuunnellut Airoa, olisi käynnyt myös hullusti.
pelastaneet. Puna-armeija oli silloin sen tuokan sotakone, että ei se pelännyt M-heimia eikä 40 000:a kevyttä käsiasetta. Olisi jo aika lopettaa höpötykset ja palata maan pinnalle. Tosin kukaanhan ei kiellä hulluttelemasta henkisellä tasolla mutta realismikaan ei ole pahitteeksi.
johtajien ajatuksia ei kukaan ole voinut tutkia. Ei silloin eikä myöhemminkään. On aivan eri asia mitä dokumentteihin kirjataan ja mikä on ollut ajatuksena. Älä elä kuvitelmissa, tule maan pinnalle.
Ei Stalin ollut niin hölmö että olisi suistanut maansa uuteen sotaan juuri päättyneen maailmasodan jälkeen.
Stalinia pelotti USA:n atomipommi ja aivan aiheellisesti. Hullut suomalaiset eivät olisi ilman taisteluja antautuneet. Asekätkennän paljastuminen oli viesti Stalinille Suomen halusta puolustaa maataan.
Ajatukset on kirjattu asiakirjoihin, sotapäiväkirjoihin, kuulustelupöytäkirjoihin, haastatteluihin, muistelmiin ja niiden perusteella laadittuihin tuktimuksiin. Et tunne asioita ja höpötät omiasi.
virolaiset kävivät jo omaa sotaansa metsäveljien toimesta Suomenlahden etelä puolella, eivätkä neukut mahtaneet mitään näille sisseille. Stalin ei halunnut enään samaa täällä Suomessa, muutenhan käsikirjoitus oli samaa kaavaa ennen asekätkennän paljastumista, kuin Baltiassa oli tehty. Kyllä asekätkentä pelasti Suomen täydelliseltä miehitykseltä, sen ovat tunnustaneet kommarit jälkeen päin mm. Arvo Poika Tuominen.
Viron metsäveljien käymästä sissisodasta voi lukea Mart Laarin kirjasta Unohdettu sota. Virolaiset metsäveljet auttoivat siis omalta osaltaa suomalaisakin sinnikkäällä vastarinnallaan neukkuja vastaan. Muutenkin virolaisten osuus kesän 1944 torjuntataisteluissa on jäännyt turhan vähälle huomiolle, he nimittäin pidättelivät sitkeästi saksalaisten joukoissa puna-armeijaa etenemästä Suomenlahden eteläpuolella. Jokainen voi vain arvailla tilannetta, jos virolaisten joukkojen puolustus ei olisi tuolloin pitänyt. Aimo Tenni kirjassaan: Sota ei pääty rauhaan, on haastatellut kyseisellä rintamalla taistellutta virolaista veteraania.
maailmansotaa. Kyllä usa-laiset ja brititkin olivat totaalisen sotaväsymyksen vallassa. Suomen valtaus ei olisi ollut kummonenkaan juttu. Porkkalasta äkkiä Helsinkiin ja tärkeimmät rautatien solmupisteet haltuun Porkkalaan tuotavilla joukoilla sekä maihinnousuja rannikoille niin mitään liikekannallepanoa ei olisi voitu toteuttaa. Sissisotaa olisi käyty jossain mitassa muutama vuosi mutta mitä siitä, ei Stalin sitä pelännyt ja Suomen kansahan siitäkin olisi raskaan veron maksanut.
Käytiinhän sissisotaa Baltiassakin mutta mikä vaikutus siitä oli, ei mitään.
että jos suurilla herroilla tai M-heimilla pelkästään oli tarkoitus antaa Viipurin mennä niin he/hän olisi dokumentoinut sen jonnekin. Tyyliin "tahallanin järjestin niin, että Viipuria ei voitu puolustaa". Sanon taas, että älä ole lapsellinen. Mikään ei ole niin yleistä kuin historian väärentäminen eikä omalta kannalta inhottavia asioita dokumentoi jälkipolville kukaan.
.....Stalin ei halunnut enään samaa täällä Suomessa.......
Mistä tiedät mitä Stalin halusi ja mitä ei? Älä puhu omia arvailujasi varmana tietona. Kukaan ei tiedä mitä se despootti milloinkin mistäkin asiasta todella ajatteli.
Viipuri oli tarkoitus luovuttaa! Sen puolustamisesta oli selvä käsky ja se on todistettu lukemattomissa yhteyksissä. Ei keksityt jutut sellaista kumoa. Se, että höpöttäjät jotain väittävät, ei muuta höpinää todeksi.
en menisi takuuseen ainakaan länsivaltojen osalta. NL itse oli todellakin -kiitos saksalaisten- ajettu niin loppuun kuin vain olla ja voi. Käytännössä koko maan talous oli niin kuralla, että Stalinia luultavasti huolestutti enemmän sisältäpäin puhkeava kapina kuin ulkoiset tekijät.
Länsihän soti oikeastaan saman tien Indokiinassa ja Koreassa kommunismia vastaan. Ranskallakaan ei kauaa mennyt lähettää sotilaita pitkin maailmaa takaamaan ranskalaisten edut ja saatavat. Toki siinä vaiheessa länsikin oli tietoinen NL:n massiivisesta voimasta, joten turhaan ei silläkään saralla riskeerattu.
"Porkkalasta äkkiä Helsinkiin ja tärkeimmät rautatien solmupisteet haltuun Porkkalaan tuotavilla joukoilla sekä maihinnousuja rannikoille niin mitään liikekannallepanoa ei olisi voitu toteuttaa."
Näinhän ne kommunistit aina ajattelivat. Kesällä -44 suunnittelivat äkkiä menevänsä Helsinkiin. Toisin kuitenkin kävi, ja puna-armeija juuttui pitkiin ja uuvuttaviin kulutustaisteluihin, joita suomalaiset hallitsivat mielinmäärin. Sodan jälkeen Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan aikaisemmin. Sodan jäljiltä varastot olivat täynnä asevarusteita ja miehistökin sodan karaisemaa huipputasoa, joilta ei revanssihenkeä puuttunut. Puna-armeijalaiseen väsyneeseen roskajoukkoon verrattuna Suomi todellakin asetti NL:lle suuren haasteen. Liian suuren, jotta riski olisi kannattanut ottaa.
Lisäksi strateginen tilanne oli tuolloin jo aivan toinen. Enää NL ei ollut lännen liittolainen. Natsi-Saksaa vastaan taistellessa lännen oli helppo ja pakkokin hyväksyä Stalinin toimet Euroopassa. Nyt hyökätessä Suomeen tätä muodollista tukea ei enää olisi. Suomi oli sivistynyt länsimainen yhteiskunta. Tämä asettaisi Suomen ehdottomasti myötätuen saajaksi konfliktin alkaessa. Normaalisti sodan voittamisessa merkitsee myös vastustajan tuotantolaitosten, huollon ja taistelumateriaalin saatavuuden tuhoaminen/vaurioittaminen. Kuitenkin tällaisessa tilanteessa Suomi tulisi luultavasti saamaan länneltä aseellista apua sodankäymiseksi. Siten Suomella olisi länsimaiden tuotantokapasiteetti käytössään, jotka eivät olisi Stalinin pommikoneiden ulottuvilla. Siinä oikeastaan menettäisi alueiden valtaaminen kokonaan merkityksen niin kauan kunhan vastapuolella olisi tilaa vielä sotia. Ja Stalinin kokemusten mukaan sen tilan haltuunottaminen saattaisi omien tappioiden kasvaessa kestää luvattoman kauan. Ja myöskään ei olisi mahdotonta, että eräänä päivänä saattaisi vaikkapa Turun lentokentälle laskeutua jenkkiläinen pommikone ydinpommi kyydissään lahjana Suomelle tehtäväksi mitä ikinä haluaisimmekaan..
Tässä tilanteessa ei siis riittäisi, että Helsinkin vallataan. Kun pitäisi vallata joka ikinen metsän pahainenkin, jotta taistelutila vietäisiin Suomen armeijalta pois. Ja kuten Balttian tapauksessa nähtiin, niin kovinkaan helppoa se ei ollut edes noinkaan avoimessa ja pienessä alueessa. Mitenhän Suomen kaltaisissa oloissa homma mahtaisi onnistua..
Ja muutenkaan Porkkalasta sodan aloittaminen olisi tyhmintä mitä sotilaskomentaja saattaisi tehdä. Hehän ovat jo valmiiksi siellä motissa. Suomalainen rannikkotykistö pitää sillä välin puna-armeijan laivaston loitolla kun oma maatykistömme moukaroi Porkkalan alueen alimpaan helvettiin. Tämän vuoksi Venäjä vetikin aika nopeasti joukkonsa sieltä pois kun laivastotukikohdan tarve muuttui alueen näkökulmasta tarpeettomaksi.
.....Suomi oli sivistynyt länsimainen yhteiskunta........
Niin muuten olivat Baltian maat ja koko Itä-Eurooppakin mutta sinne vain menivät, Stalinin kitaan, lännen vain vähän mutistessa. Suomi luettiin N-liiton etupiiriin eikä tämän vähäisen pläntin takia olisi lähdetty mittelemään voimia jättimäisen Puna-armeijan kanssa.
.....Suomalainen rannikkotykistö pitää sillä välin puna-armeijan laivaston loitolla kun oma maatykistömme moukaroi Porkkalan alueen alimpaan helvettiin.......
Enpä ole tiennytkään, että Suomi olisi noinkin helposti kukistanut Puna-armeijan. Ikävää kun tilannetta ei käytettyy hyväksi ja vallattu Moskovaakin saman tien. Vai siksikö ei uskallettu, että pelättiin USA:n, Englannin ja Ranskan tulevan taas itänaapuriamme puolustamaan? Muuten se Puna-armeijan kukistaminen olisikin tehty.
" Niin muuten olivat Baltian maat ja koko Itä-Eurooppakin mutta sinne vain menivät, Stalinin kitaan, lännen vain vähän mutistessa. "
Länsimaat menivät Stalinin kitaan Rooseveltin sopiessa niin Stalinin kanssa. Suomi oli kokonaan eri juttu.
.... Suomi oli kokonaan eri juttu......
Mikähän olisi tehnyt Suomesta eri jutun, urbaanilegendaa ja toiveajattelua esität. Suomi luettiin lännessä Baltian maihin eikä kukaan uskonut meidän säilyvän vähääkään itsenäisinä. 1945-46 olisi Suomen miéhitys ollut lähinnä ilmotusluontoinen asia, josta Lännessä olisi muodon vuoksi pidetty vähän aikaa parran pärinää ja sitten jatkettu kaupankäyntiä neukkulan kanssa niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.
Muutama tuhat ukkoa metsissä torrakkojen kanssa kiihkoilemassa ei olisi asiaa muuttanut. Suomi ei ole Aftganistan ja täällä olisi löytynyt ilmiantajiakin niin paljon kuin ikinä tarvis.
Kannattaa lukea historiaa niin tämäkin asia selviää sinulle. Stalin sai Molotov Ribbentrop paktilla jo samansa MYÖS Rooseveltilta. Puola menetti myös NL:lle maataan jonka jo ammoin Hitler oli Stalinille antanut.
Suomi menetti ne alueensa jotka NL oli saanut Moskovan pakkorauhassa 1940, Hankoniemi vain vaihtui Porkkalaan. Petsamosta oli "neuvottelut" käynnistyneet heti Moskovan rauhanteon jälkeen, jotka jatkosota keskeytti.
koko Suomea koska oli saanut jo sen mitä alunperinkin halusi? Ja M-heim tiesi tämän ja tiesi myös suurvallan ylpeyden. Suurvalta ei lopeta ennenkuin on saanut jonkun näkyvän voiton ja Viipuri oli tällainen. Sen takia Viipuri uhrattiin ja heti sen jälkeenhän N-liitto aloittikin raskaitten yksiköitten siirtoja pois Kannakselta eikä uusia tankkeja tuotu tuhoutuneitten tilalle. Talin-Ihantalan taisteluilla ei pyritty enää Suomen valloitukseen, ne olivat enää Suomelle tarkoitettua lisäkuritusta sekä parempien neuvotteluasetelmien hankkimista.
Jos Stalin olisi vielä kesä-heinäkuun vaihteessa pyrkinyt Suomen valloitukseen olisi Kannaksen joukoille virrannut vahvistuksia koko ajan, mutta eipä vaan virrannut. Ihantalan kankaille olisi täräytetty keskitys tasoa Valkeasaari jos Suomi olisi haluttu vallata.
Stalin halusi toki mutta amerikkalaiset eivät olleet samoilla linjoilla Moskovan konfferenssissa 1943.
Stalin yritti omilla manovereillään ohittaa länsimaiden kanssa sopimansa asiat. Maaliskuun rauhanehdot Stalin asetti niin koviksi, joiden hyväksyminen olisi johtanut Suomen sotaan MYÖS Saksan kanssa.
Viipurin menetyksen jälkeinen kapitulaatio ehdotus oli seuraava ansa, joka presidentin allekirjoittamana olisi puolestaan riittänyt. Nyt Stalin olisi voinut esitellä länsimaille Suomen ITSE haluavan antautua. Stalinille tulikin täytenä yllätyksenä Suomen tekemä sitoumus Saksan kanssa - antautumisen sijaan.
Viipuri-operaatio epäonnistui päätavoitteessaan. Kannaksen suomalaisten joukkojen tuhoaminen epäonnistui täysin. Tämä taas johti Kotka-operaation katastrofiin Tali Ihantalan kapeikoissa.
" Jos Stalin olisi vielä kesä-heinäkuun vaihteessa pyrkinyt Suomen valloitukseen olisi Kannaksen joukoille virrannut vahvistuksia koko ajan, mutta eipä vaan virrannut. "
Kotka-operaatio Helsingin valtaamiseksi olisi vaatinut lisää divisioonia tuhottujen osastojen tilalle, joita Govorov anoi Stalinilta 29.6.Govorov ilmoitti Stavkalle, ettei suunnitelmat edetä Lappeenrannan tasalle olleet toteutuneet, lähettäkää kaksi armeijakuntaa täydennykseksi. Stalin lähetti 13.7.1944 puolestaan sähkeen komentajalleen. " Viisi divisioonaa kaikkine varusteineen toimitettava heti Leningradiin."
Govorov sähkötti vastalauseensa ja ilmoitti voivansa valloittaa Helsingin kahden viikon kuluessa. Tunnin kuluessa tuli Stalinin vastaus. ”Joukot tarvitaan saksalaisia vastaan. Sota ratkaistaan Berliinissä eikä Helsingissä. Te vastaatte hengellänne, että joukot kaikkine varusteineen ovat Leningradissa määräaikana.”
Govorov pääsi pälkähästä selittämällä Stalinille ymmätävänsä vain hänelle määrätyistä tehtävistä eikä koko sodan päämääriä kuten ylipäälikkö. Govorov säästi henkensä vaikka arvosteli direktiiveiksi tulleita ylipäällikön ja Stavkan käskyjä. Operaatio Helsingin valtaamiseksi jatkui kaikesta huolimatta, vielä elokuulla puna-armeijalla oli Ilomantsissa yritystä kiertää Kannaksen joukkojemme selustaan.
"Niin muuten olivat Baltian maat ja koko Itä-Eurooppakin mutta sinne vain menivät, Stalinin kitaan, lännen vain vähän mutistessa."
Kuten totesinkin, niin lännen oli 2MS:ssa "pakko" valita kahdesta paskasta pienempi paska, ja tuhota Natsi-Saksa muun Euroopan kustannuksella. Länsi olisi voinut aivan hyvin materiaali-avulla kiristää Stalinilta sopimus, jolla se jättää Euroopan rauhaan, mutta toisaalta Stalin olisi voinut tehdä rauhan Hitlerin kanssa. Mitenkänkähän lännen sota olisi sen jälkeen sujunut?
Länsi kyllä mutisi jo aika äänekkäästi jo aika pian sodan päätyttyä. Englanti oli jopa valmis jatkamaan suoraan sotaa NL:oa vastaan ja samoja ajatuksia esittivät korkea-arvoiset henkilöt USA:ssakin, mutta viimeinen päätös jäi silti tekemättä.
"Suomi luettiin N-liiton etupiiriin eikä tämän vähäisen pläntin takia olisi lähdetty mittelemään voimia jättimäisen Puna-armeijan kanssa."
Jättimäisen, mutta tehottoman. Länsi tuskin olisi julistanut sotaa NL:oa vastaan meidän vuoksemme, mutta takuulla olisi tukenut niin paljon kuin vain olisi kyennyt.
"Enpä ole tiennytkään, että Suomi olisi noinkin helposti kukistanut Puna-armeijan."
Tuskinpa koko Puna-armeija olisi siellä Porkkalassa ollut. Ja olisi, niin sitten olisi ainakin tuhoutunut. Ja sitäpaitsi Suomi kukisti Puna-armeijan moneenkin otteeseen talvi- ja jatkosodassa, ja kuin pisteenä i:n päälle saatiin muhkea torjuntavoitto Tali-Ihantalassa kesällä 1944. Jälkiruuaksi sitten puhkaistiin vielä ilomantsissa motti poikineen. Joten kyllä niitä voittoja herui aika laillakin..
"Ikävää kun tilannetta ei käytettyy hyväksi ja vallattu Moskovaakin saman tien."
Jos Suomi olisi jatkosodassa toiminut aktiivisemmin, niin ehkä Moskovakin olisi saatu vallattua. Harmi vain, että niin ei tapahtunut.
kanssa sitten käytiin lännen toimesta? Vai lasketko tehdaiden varastamisen Saksasta ja saksalaisen siviiliväestön raiskaamisen, tappamisen ja kuskaamisen Venäjälle pakkotöihin kaupankäynniksi?
Ja kuten jo aikaisemmin on käynyt selväksi, niin eipä ollut enää mistä ottaa. "Kannaksen läpijuoksu" kun verotti sen 100 000 venäläistä pois vahvuudesta, niin ei tarvitse kovinkaan kummoista matematiikkaa päätelläkseen paljonka uusi läpimurto tulisi vaatimaan. Lisäksi saksalaisten antama paine pakotti Stalinia pitämään joukot etelässä.
"ja täällä olisi löytynyt ilmiantajiakin niin paljon kuin ikinä tarvis. "
Tuskinpa olisi löytynyt. Siperiasta kun on vaikea ilmiantaa ketään muuta kuin omat sukulaisensa -oletettuna, että ne olisivat vielä hengissä ylipäätään..
Jos kaikki muuten meni aivan saman kaavan mukaan, kuin Baltiassakin aina Kemin mellakoita myöten, oli saatu "oikeat" henkilöt avainpaikoille. Asekätkennän paljastuminen ja sen tuoma epävarmuus kätköjen suuruudesta ei voi olla mitenkään vaikuttamatta päätöksiin miehittää Suomi. Balttiahan miehitettiin "heidän omasta tahdostaan" ja sama kohtalo olisi ollut Suomenkin tie ilman asekätkentää, tämän on myöntänyt mm. Arvo Poika Tuominen (kirjassa: Meidän osamme)
Viron metsäveljien taistelua neukkuja vastaan pidän niin hyvänä suorituksena, että se ei ole voinnut olla vaikuttamatta Suomeakin koskeviin päätöksiin. Puna-armeija ei pystynyt tuhoamaan näitä metsäveljiä Virossa, vaan ainoastaan siviiliväestöön kohdistamillaan raaoilla toimenpiteillä neukut saivat metsäveljien vastarintaa nujerrettua (tämän voi lukea Mart Laarin kirjasta: Unohdettu sota)
En esittänyt pelkästään omia arvailujani!
Näin vastasi Viiksi-Joopi sähkeitse marsalkalleen, kun Govorov kyseli, josko hän saisi muutaman divisioonan lisää, koska siten olisivat neuvostojoukot jo parin viikon päästä Helsingissä.Oli G. muuten tuolloinkin parisen viikkoa jäljessä alkuperäisesn hyökkäyssuunnitelman aikataulusta. Jatkoipa Iso S. vielä joviaaliin tapaansa: ",,,vastaatte päällänne siitä, että Pohj. Leningradin Rintamalle alistetut Stavkan joukot ovat kahden viikon kuluessa Valko-Venäjän Rintaman käytössä." (Saattoivatpa alkaa puhelimet kohtalaisen äkkiä kuumenemaan P. Leningradin Rintaman eri esikunnissa, kas Isä Aurinkoista kun pidettiin miehenä, joka niissä asioissa on sanansa mittainen.) Mainittuihin vahvistuksiin kuulunut 21.Kaartin Armeijakunta oli tosin Kannaksen taisteluissa piesty niin pehmeäksi, että se lie ehtinyt, täydennysten ja niiden koulutuksen jälkeen, vasta Berliinin taisteluihin. Tämän Govorov sai kait anteeksi kun oli juhlittu Viipurin valloittaja.
Ja ne mainitsemasi joukkojen siirrot pois Suomen rintamilta alkoivat vasta Ihantalan ja Äyräpään/Vuosalmen taistelujen jälkeen, ja jotka taistelut käytiin Viipurin menettämisen jälkeen.
Olen kokolailla paljon lueskellut, mitä noista tapahtumista on kirjoitettu, mutta en ole missään muualla törmännyt noin - anteeksi nyt - NAURETTAVAAN väitteeseen!
...En esittänyt pelkästään omia arvailujani! .......
Ihan sama kenen arvailuja esitit. Arvailuja ne ovat yhtäkaikki. Stalinin ajatuksia ei ole osattu lukea eikä tulla lukemaankaan.
Pääesikunta ja Kannaksen komentaja vaihtoivat Viipurin Vodkaan muistamatta, että siellä oli viinavarasto täynnä ja Mannerheim lakaisi ongelman maton alle syyttämällä eversti Kemppiä.
Ei luovuttanut. Airo ja Laatikainen luovuttivat. Airon mukaan Viipuri oli vesistölinjan väärällä puolella eikä sitä kannattanut puolustaa. Siitä olisi tullut Pohjolan Stalingrad ja ilmeisen turhaan.
Mannerheim käski puolustaa. Laatikainen laittoi Viipuriin Syvärillä tietöissä olleen kokemattoman prikaatin sinänsä hyvän komentajan (Kemppi) johtamana. Ilmatorjunta vedettiin Viipurista pois. Prikaati oli tullut ilman määrävahvuisia ammuksia, eikä Rautakorven varikolta annettu tarvittavaa. Jäntti taas ihmetteli, miksi naapurilohkojen tyksitöyhtymille ei annettu koskaan pyyntöä tukea 20. Prikaatia vaikka olisi ulottunut.
Ei ole kuin kaksi mahdollisuutta:
a) he kuolevat taistellen ja ilmeisen turhaan, mutta onpahan sankaritarina ja kunnia säilyy
b) he lähtevät litomaan, kuten järkimies lähtee, kun ammukset loppuvat.
Kumpaa Laatikainen ja Airo halusivat? Ainoastaan tämä kysymys jää jäljelle.
>Airo ja Laatikainen luovuttivat. Airon mukaan Viipuri oli vesistölinjan väärällä puolella eikä sitä kannattanut puolustaa.<
Viipurin luovuttamisesta löytyy erikoinen juttu tästä Stig Hästön kirjasta. Hän esittelee erään kollegansa "muistiota" Viipurin tapahtumiin liittyen. Tämä kyseinen herra oli ollut Laguksen esikunnassa ja kertoi kuinka Lagus oli mennyt Kavantsaareen Oesch:a tapaamaan ja neuvottelemaan Viipurin luovuttamisesta taistelutta. Oesch ei kertomuksen mukaan suostunut tuollaiseen ajatukseen ensinkään. Lagus palasi vielä uudelleen asiaan ja sai Oesch:lta luvan neuvotella Airon kanssa samasta Viipurin taistelu -asiasta. Kertomuksen mukaan Airo kielsi puhelimessa ehdottomasti moisen ajatuksen jättää Viipuri taisteluitta viholliselle.
Hästö Stig H. Syreenit kukkivat vielä - muistoja ja tunnelmia Viipurissa kesäkuussa 1944
wsoy, 1989, 173 s.
Hästö oli tuolloin JP 3:n komentajan Hynnisen adjutantti. Hän sai siipeensä 28.6.1944 Aniskalan suunnalla ja oli lopun aikaa sotasairaalassa.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8594929
Viipurin mystinen menetys jatkosodassa
Tutkija Eeva Tammi:
http://kareliaklubi.com/emagazine/014/KareliaKlubi_014_1280_opf_files/hi/16_pdf_0.pdf
http://www.hs.fi/tulosta/HS20070927SI1KU048oj
Viipuri menetetty, ilmoittakaa taaksepäin! Sotahistorioitsijat aavistelevat kaiken takaa salaista suunnitelmaa, joka jää todistamatta
Julkaistu: 27.9.2007 lehdessä osastolla Kulttuuri
Helsingin Sanomat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5143952
Airo teki päätöksen, Viipuria ei voi puolustaa?
Pussinperä 4.12.2007 19:25
Aiheesta on ihan kirjakin, tai tietenkin yksi monista...
Eero Elfvengren ja Eeva Tammi (toim.): Viipuri 1944. Miksi Viipuri menetettiin? WSOY. 376 s.
Eeva Tammi väittää kenraali Airon sanoneen
"Viipuria ei aiottukaan pitää vuonna 1944"
http://www.raisala.fi/raisalainen/viipuria.html
ei historioitsija. Marski oli käskenyt puolustaa Viipuria osana VKT-asemaa. Auirolla ei ollut siihen nokan koputamista. Tietysti hän saattoi olla eri mieltä ratkaisun oikeellisuudesta, mutta Viipurilla oli suuri symbolimerkitys. Tammella ei ole mitään todisteita väitteilleen.
....Marski oli käskenyt puolustaa Viipuria osana VKT-asemaa. .... mutta Viipurilla oli suuri symbolimerkitys......
Mitä muutakaan m-heimi olisi voinut tehdä, ei tuo hänen käskynsä mitään todista. Pakko oli julkisuudessa käskeä puolustamaan vaikka tosiasiassa olisi toiminut toisin.
....Tammella ei ole mitään todisteita väitteilleen......
Niinkuin ei sinullakaan tai kellään muullakaan m-heimin puolustajalla.
Kyllä se oli Airo, kun laittoi tosiasiat pöytään, että mitä kannattaa puolustaa ja mitä ei, sekä missä pystytään puolustamaan, Marskin oli nieltävä tosiasiat, vaikka kova pala olikin Viipurin menettäminen.
sitten oli? Esitä faktoja, älä omia kuvitelmiasi
Mr4aski johti sotaa suvereenisti. Airo oli vain yksi avustaja, joskin keskeinen.
Kun Aladar Paasonen oli menossa kevään lopussa 1944 antamaan tiedusteluraporttiaan Kannakselta (siinä oli jo ilmatiedustelutuloksia), Airo pysäytti hänet Päämajan käytävällä eikä päästänyt mannerheimin luokse. Sanoi, ettei "ukkoa saa huolestuttaa".
Airo pitäisi syynätä uudessa valossa. Ja ylipäänsä Päämajan johtosuhteet pitäisi selvittää oikein kunnollisen komitean voimin, siinä ei saisi olla pelkkiä sotilaita.
Airo oli vielä vanhana pappanakin skarppi kaveri, kun tossa Ristintaipaleella asusteli, joten en valehtele!!! Tosin me nuoremmat jouduttiin olemaan aikalailla hiljaisia poikia, kun jo silloin tajuttiin kuka oli kuka.
mutta Marski teki päätökset. Se on tutkittu juttu.
päätökset kun kerran virallisesti oli ylipäällikkö. Päätti mitä Airo sanoi. Näinhän se menee monessa firmassakin, joku pätevä alainen ohjaa johtajaa.
Eversti Paasosen tiedusteluraportti 1944
Antti59 12.11.2007 18:21
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5053593/flat
Nieminen on koonnut päämajan vihollistilannekatsauksia kesältä 1944
- VTK 11: Katsaus vihollistilanteen kehitykseen N:o 11. 26.5. – 10.6.1944.
- VTK 12: Katsaus vihollistilanteen kehitykseen N:o 12. 11.6. – 18.6.1944.
Päämajan vihollistilannekatsaus n:o 11
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=612
Päämajan vihollistilannekatsaus n:o 12
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=553
Päämajan vihollistilannekatsauksissa n:ot 11-12 käytettyjä lyhenteitä
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=620
Samoin Airo itse. Kinaat asiasta, josta et mitään tiedä. eipä ole uutta näillä palstoilla.
Onhan tuo todettu jo satoja kertoja että Airo oli se sodan konna.
Airo pimitti tietoja marskilta myös tulevan, neukkujen suurhyökkäyksen osalta.
Paasosella oli koko ajan suora esittelyoikeus. Airo pelkäsi muutenkin opessimismiin taipuvan Marskin vaipuvan liialliseen synkkyyteen kovin mustien tilannekuvien takia.