Nyt kun Lissabonin-sopimus tulee voimaan, niin katsotaan, että pidetäänkö lupaukset siitä, että EU:sta tulee demokraattisempi mm. EU-parlamentin valta pitäisi lisääntyä.
Demokratiaan kuuluu myös ihmisoikeuksien korostaminen, eli tämän pitäisi siis olla hyvä juttu kaikille ihmisille, jotka asuvat EU:ssa.
Inhimillisyyden pitäisi lisääntyä nyt tämän Lissabonin-sopimuksen jälkeen, inhimillisyys ja demokratiahan kulkevat käsi kädessä.
Pohjois-Koreassa ei paljoa arvosteta ihmisoikeuksia, ja sehän on demokratian vastakohta.
Toivotaan, että EU:sta tulee nyt ihmisystävällisempi.
Jos näin ei käy, niin valtamediat ja EU on valehdelleet kansalle päin kasvoja, ja jokainen vetää sitten omat johtopäätöksensä siitä, että miten suhtautuu koko EU:hun.
Demokratiaan kuuluu myös ihmisoikeuksien korostaminen, eli tämän pitäisi siis olla hyvä juttu kaikille ihmisille, jotka asuvat EU:ssa.
Inhimillisyyden pitäisi lisääntyä nyt tämän Lissabonin-sopimuksen jälkeen, inhimillisyys ja demokratiahan kulkevat käsi kädessä.
Pohjois-Koreassa ei paljoa arvosteta ihmisoikeuksia, ja sehän on demokratian vastakohta.
Toivotaan, että EU:sta tulee nyt ihmisystävällisempi.
Jos näin ei käy, niin valtamediat ja EU on valehdelleet kansalle päin kasvoja, ja jokainen vetää sitten omat johtopäätöksensä siitä, että miten suhtautuu koko EU:hun.
Vastaukset 14
Vanhimmat
eun parlamentin vallan lisääntyminen tarkoittaa juuri sitä että siitä tulee valtio itsenäisten valtioiden tilalle.
Tähän asti euta on rakennettu epädemokraatisesti eliitin ehdoilla ja halulla. Luuletko että he antavat vallan ihmisille tai parlamentille. He toteuttavat sitä ideologiaa jota Hitlerkin aikanaan harrasti. Kun kansa (massa) on riittävän suuri saa sen tekemään mitä tahansa.
luulojen sijaan:
>Kymmenen syytä vastustaa EU:n perustuslakia
Tässäpä muutamia syitä vastustaa EU:n perustuslakia:
2. EU:n perustuslaki lupaa kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista: hyvinvointia, työllisyyttä, kansalaisten perusoikeudet jne., mutta ne ovat vain lupauksia paperilla: Keskeistä ovat teot, se mitä EU tekee, ja se on voimakkaassa ristiriidassa lupausten kanssa. EU määrittelee jäsenmaidensa talouspolitiikan puitteet, mm. budjettien raamit. Käytännössä EU:n talouspolitiikka ei johda kansalaisten hyvinvointiin, hyvään sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä hyvään työllisyyteen vaan aivan päinvastaiseen tulokseen.
Tätä taas ei ymmärrä Demarien Kimmo Kiljunen, joka luulee EU:n perustuslain hyväksymisen merkitsevän hyvinvointiyhteiskunnan turvaamista ja täystyöllisyyden ottamista tavoitteeksi. Kimmo Kiljunen ei ymmärrä, että hyvinvointiyhteiskunnan alasajo on EU:hun sisäänrakennettu, samoin suurtyöttömyys on EU:hun sisäänrakennettu.
3. EU:n talouspolitiikka on valjastettu vapaan, uusliberalistisen talouspolitiikan vankkurien vetäjäksi ja pääoman voittojen takaajaksi. Tätä edustaa EU:n neljän vapauden periaate, pääomien, tavaroiden, työvoiman ja palveluiden liikkumisen vapaus.
4. Mitä EU:n talouspolitiikka todellisuudessa on, se näkyy Suomessa harjoitetussa politiikassa. Kun talouspolitiikan tarkoituksena on vain ja ainoastaan suuryritysten tukeminen ja niiden kilpailukyvyn kasvattaminen, kaikki muu jää tämän tavoitteen alle. Siksi valtiolla ja kunnilla ei ole varaa huolehtia sosiaaliturvasta, vanhusten hoidosta, lasten päiväkodeista ja koululaitoksesta. Ja yhä vaaditaan aina vain uusia ja uusia säästöjä...
Linkissä loput syyt.
http://www.kolumbus.fi/r.katajaranta/EU-perustuslaki.html
"eun parlamentin vallan lisääntyminen tarkoittaa juuri sitä että siitä tulee valtio itsenäisten valtioiden tilalle."
Paitsi että parlamentin vallan lisääntyminen ei ole pois ministerineuvostolta. Parlamentti ei voi runnuo esitystä läpi ilman jäsenmaiden kannatusta. Parlamentin vallan lisääntyminen tarkoittaa lähinnä veto-oikeutta, mikä on ainakin minun mielestäni hyvä asia.
"EU:n perustuslaki lupaa kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista: hyvinvointia, työllisyyttä"
No ei se kyllä ole koskaan mitään tuollaista luvannut. Lissabonin sopimuksella ei ole juuri mitään tekemistä hyvinvoinnin tai työllisyyden kanssa - suuntaan eikä toiseen.
"EU määrittelee jäsenmaidensa talouspolitiikan puitteet, mm. budjettien raamit. Käytännössä EU:n talouspolitiikka ei johda kansalaisten hyvinvointiin, hyvään sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä hyvään työllisyyteen vaan aivan päinvastaiseen tulokseen."
Lissabonin sopimus ei tähän mitään uutta tuo. Euro toi kasvu- ja vakaussopimuksen, joka on pitkällä aikavälillä kaikille eduksi.
"Kimmo Kiljunen ei ymmärrä, että hyvinvointiyhteiskunnan alasajo on EU:hun sisäänrakennettu, samoin suurtyöttömyys on EU:hun sisäänrakennettu."
Minusta tuntuu, että sinä et näitä asioita ymmärrä. Herra Kiljusella on EU:sta vuosien kokemus ja mitä olen itse hänen kanssaan kerran EU:sta jutellut, vaikutti hän erittäin asiantuntevalta. EU ei määritä hyvinvoinnin tasoa, eikä työllisyydenkään. Pitkällä aikavälillä EU:n on tarkoitus tukea kumpaakin toimimalla talouden kilpailukykyä ylläpitävänä toimijana.
"EU:n talouspolitiikka on valjastettu vapaan, uusliberalistisen talouspolitiikan vankkurien vetäjäksi ja pääoman voittojen takaajaksi. Tätä edustaa EU:n neljän vapauden periaate, pääomien, tavaroiden, työvoiman ja palveluiden liikkumisen vapaus."
Sisämarkkinoiden laajentaminen ei ole uusliberalismia.
"4. Mitä EU:n talouspolitiikka todellisuudessa on, se näkyy Suomessa harjoitetussa politiikassa. Kun talouspolitiikan tarkoituksena on vain ja ainoastaan suuryritysten tukeminen ja niiden kilpailukyvyn kasvattaminen, kaikki muu jää tämän tavoitteen alle. Siksi valtiolla ja kunnilla ei ole varaa huolehtia sosiaaliturvasta, vanhusten hoidosta, lasten päiväkodeista ja koululaitoksesta. Ja yhä vaaditaan aina vain uusia ja uusia säästöjä..."
Tämä on ihan Suomen oman talous- ja sisäpolitiikan vika, ei EU:n vika. Olen jo monesti todennut, ettei mikään estä Suomea laajentamasta hyvinvointivaltiopolitiikkaa ja sosiaalietuuksia. Viimeaikaiset hallitukset eivät ole niin halunneet tehdä, ja ovat jopa saaneet sille kansankin hyväksynnän. Vasemmiston kannatus on pienempi kuin koskaan. Ei se EU:sta mitenkään riipu, sillä ei EU säätele sosiaaliturvan tasoa, kansallisten budjettien rakennetta. Talouden pitää olla tasapainossa, mutta sen ei pitäisi olla kynnyskysymys. Eihän sosiaaliturvaa muutenkaan kannata rahoittaa velkarahalla, sillä se lopulta pakottaa leikkauksiin velkakulujen lisääntyessä.
>Ei se EU:sta mitenkään riipu, sillä ei EU säätele sosiaaliturvan tasoa, kansallisten budjettien rakennetta. >
Tuokin asia on selitetty palstalla jo meneen kertaan, mutta kun kyky ymmärtää asiaa ei yksinkertaisesti näemmä riitä "jalat maassa" nimimerkillä, siihen voi vain ottaa osaa. Ryffert, Laval, jne... Laitetaan vähän lisää havaintoja EU-yökötyksestä:
" Marcusen antama lista on hyvä ja hyödyllinen, mutta vanhentunut. Siinä on listattu osittain EU:n periaatteet ennen perustuslakimuunnosta, mutta vain muutama sen jälkeen. Annas kun selvennän:
Tapio Kuosma tiivisti asian aika hyvin blogissaan pari päivää sitten:
Tuosta blogista poimin muutaman pointin.
1. EU voi tästä lähtien kävellä suoraan itsenäisten jäsenvaltioiden parlamentaarisen lainsäätämisjärjestyksen yli. Mikäli EU:ssa säädetään laki, se ohittaa kansallisen lain. Näinhän toki on ollut osaltaan ennenkin, mutta haluan sen ottaa tähän ensimmäiseksi kohdan kaksi takia.
2. EU:n päätöksentekomekanismi on muutettu subsidiariteettiperiaatteesta keskushallintoperiaatteeksi. Käytännössä asioista päättää EU:n päättävässä asemassa olevat virkamiehet. He voivat runnoa määräenemmistöpäätöksillä (tehokkuuden nimissä) mitä haluavat lävitse. Riittää että he saavat riittävän enemmistön taakseen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että EU tulee tulevaisuudessa yhä enemmän perustumaan isojen pelureiden etujen hakemiseen. Saksa, Ranska, Espanja, Britannia, Puola ja Italia määräävät tahdin, muilla ei ole asiaan nokankoputtamista.
3. Kun kaksi edellistä yhdistetään, huomataan että meidän lainsäädäntömme päätetään Lontoon, Madridin ja Pariisin kabineteissa, ei Arkadianmäellä. Tämä yksistään on jo riittävä peruste sanoa, että itsenäisyytemme on mennyt (tilanne on vähän sama kuin tsaarinajan autonomiassa).
4. Huolestuttavinta tässä kaikessa on se, että vaivihkaa EU on saamassa oikeuden perustaa armeijan, mitä Marcuse epäili. Lukee näin: ”Unionilla on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mihin kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely.” Suomeksi, saavat päättää mikä on EU:n etujen mukaista, eli millaista ulkopolitiikkaa harrastavat. Tarkoittaa myös todennäköisesti ennaltaehkäisevät iskut, eli periaatteessa mikään ei estä sotaan joutumista EU:n takia.
5. Mikäli edelliset eivät vielä riittäneet, niin menkää googleen ja laittakaa hakusanaksi indect-project. Ensimmäinen hakutulos, se minkä pääte on .eu. ..."
http://viitasaari.blogit.uusisuomi.fi/2009/11/04/suomi-on-nyt-osa-suurvaltaa/#comment-474
Pesosen Uuden Suomen blogista pätkä, takaa siten löytyy jokunen kommentti. Saiko perustuslakia muuten rikkoa?
"Suomesta tulee EU-valtion osavaltio vastoin maamme perustuslakia"
http://anttipesonen.blogit.uusisuomi.fi/2009/11/04/suomesta-tulee-eu-valtion-osavaltio-vastoin-maamme-perustuslakia/
"Tämä on ihan Suomen oman talous- ja sisäpolitiikan vika, ei EU:n vika." Linkit pdf muotoisia.
"EU:n päämääränä globaali
kilpailukyky
Euroopan unioni on ennen
kaikkea talousyhteisö,joka ta-
voittelee globaalia kilpailukykyä.
Se asetti vuonna 2000 itselleen
uuden strategisen päämäärän,
jonka mukaan siitä on tultava
maailman kilpailukykyisin ja dy-
naamisin tietopohjainen talous.
Tämän saavuttamiseksi Euroo-
pan sosiaalista mallia ja so-
siaalisen suojelun järjestelmiä
on modernisoitava.Sosiaalipo-
litiikkaa ei voi jättää yksin kan-
salliseen ohjaukseen,koska se
vaikuttaa niin paljon talouteen
ja työllisyyteen."
http://www.sosiaalitieto.fi/mp/db/file_library/x/IMG/31942/file/Palola1-2005.pdf
"kauppa- ja teollisuusministe-
riö on sosiaalipolitiikassa aktiivinen."
"Euroopan perustuslaillista sopimusta ja sen
vaikutuksia sosiaalipolitiikkaan on käsitelty
Lea Suoninen-Erhiön artikkelissa Kohti
sosiaalista Eurooppaa vai markkinoiden yli-
valtaa? Sosiaaliturvassa 14/04."
http://www.sosiaalitieto.fi/mp/db/file_library/x/IMG/31941/file/Ronnberg-haastattelu1-2005.pdf
En saa linkkejä tällä koneella auki, mutta vastaan muulla tiedolla:
Vaikka EU:lla onkin "päämääriä" sosiaalipolitiikan ja työllisyyden suhteen, ei sillä ole valtaa päättää verotuksesta, eikä jäsenvaltioiden sosiaalituen tasosta - ei ainakaan määräenemmistöpäätöksellä. Vaikka yhteisistä linjauksista on puhuttu, ei mitään sitovia päätöksiä ole tehty. Ainakin toistaiseksi jäsenvaltiot voivat siis määrittää tulonjaollisesti tärkeimmät tekijät: eli verotuksen luonteen ja valtion budjetin sosiaalimenojen osuuden vapaasti.
Vastauksena edelliseen viestiin:
"EU voi tästä lähtien kävellä suoraan itsenäisten jäsenvaltioiden parlamentaarisen lainsäätämisjärjestyksen yli. Mikäli EU:ssa säädetään laki, se ohittaa kansallisen lain. Näinhän toki on ollut osaltaan ennenkin, mutta haluan sen ottaa tähän ensimmäiseksi kohdan kaksi takia."
Näinhän asia on, mutta suurin osa päätöksistä tulee edelleen vaatimaan yksimielisyyttä ja ne loputkin määräenemmistöä.
"EU tulee tulevaisuudessa yhä enemmän perustumaan isojen pelureiden etujen hakemiseen. Saksa, Ranska, Espanja, Britannia, Puola ja Italia määräävät tahdin, muilla ei ole asiaan nokankoputtamista."
Määräenemmistöpäätöksen vaimaanastuminen vaati edelleen väh. 55% jäsenvaltioista. Lisäksi on yksimielisyyspäätöksen: esim. sosiaaliturvan kohdalla!
"Kun kaksi edellistä yhdistetään, huomataan että meidän lainsäädäntömme päätetään Lontoon, Madridin ja Pariisin kabineteissa, ei Arkadianmäellä. Tämä yksistään on jo riittävä peruste sanoa, että itsenäisyytemme on mennyt (tilanne on vähän sama kuin tsaarinajan autonomiassa)."
Näin voidaan sanoa korkeintaan niissä asoissa, joissa on käytössä määräenemmistöpäätös. Tähän ei kuulu veropolitiikka, eikä sosiaalipolitiikka.
"Huolestuttavinta tässä kaikessa on se, että vaivihkaa EU on saamassa oikeuden perustaa armeijan, mitä Marcuse epäili. Lukee näin: ”Unionilla on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mihin kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely.” Suomeksi, saavat päättää mikä on EU:n etujen mukaista, eli millaista ulkopolitiikkaa harrastavat. Tarkoittaa myös todennäköisesti ennaltaehkäisevät iskut, eli periaatteessa mikään ei estä sotaan joutumista EU:n takia."
Höpö höpö. Ei EU voi perustaa yhteistä armeijaa ilman jäsenvaltioidensa suostumusta. Se nyt on ihan selviö. Lisäksi yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on vain kansallisen rinnalla. EU:ta ei ole sotilasliitoksi määritelty, eikä sen takia sotaan joutuminen vaikutakovinkaan varteenotettavalta uhalta- jollei nykytilanne muutu radikaalisti. Sitä ei kuitenkaan Lissabonin sopimus tuo. Tulevaisuudesta en tiedä.
"Euro toi kasvu- ja vakaussopimuksen, joka on pitkällä aikavälillä kaikille eduksi."
Olisi, mikäli sitä noudattaisivat myös merkittävimmät euro-maat.
Itseasiassa näyttää käyneen niin, ettei euro tuonut meille edes sitä kasvua ja vakautta, jota lupailtiin. Päinvastoin; vahvan euron tuhoama vientiteollisuutemme heikentää entisestään mahdollisuuksiamme pitää yllä hyvinvointipolitiikkaa.
"EU:ta ei ole sotilasliitoksi määritelty, eikä sen takia sotaan joutuminen vaikutakovinkaan varteenotettavalta uhalta- jollei nykytilanne muutu radikaalisti. Sitä ei kuitenkaan Lissabonin sopimus tuo. Tulevaisuudesta en tiedä."
Itseasiassa Lissabonin-sopimukseen sisältyvät turvatakuulausekkeet ovat muodoltaa Naton kuuluisaa 5.artiklaa sitovammat.
Ellei EU tämän jälkeen ole kollektiiviseen puolustukseen velvoittava sotilasliitto niin sitten sitä ei ole Natokaan!
"Itseasiassa näyttää käyneen niin, ettei euro tuonut meille edes sitä kasvua ja vakautta, jota lupailtiin. Päinvastoin; vahvan euron tuhoama vientiteollisuutemme heikentää entisestään mahdollisuuksiamme pitää yllä hyvinvointipolitiikkaa."
Noh, näin vahva euro ei tosin ollut odotettavissa. Ja kyllä tämä nykytilanne normalisoituu ajallaan. Onpahan euro ainakin ollut luotettava valuutta: valitettavasti vähän liiankin. Ja tilannehan voi aivan hyvin kääntyä esim. ensi lamassa ylösalaisin.
"Itseasiassa Lissabonin-sopimukseen sisältyvät turvatakuulausekkeet ovat muodoltaa Naton kuuluisaa 5.artiklaa sitovammat.
Ellei EU tämän jälkeen ole kollektiiviseen puolustukseen velvoittava sotilasliitto niin sitten sitä ei ole Natokaan!"
http://www.pax.fi/node/181
Tässä artikkelissa asiasta ollaan ainakin eri mieltä. Mitä olen itse noista turvatakuista kuullut puhuttavan, on niitä pidetty löysinä ja lähinnä teoreettisina. Itse pitäisin sitä kyllä ihan positiivisena asiana, jos voisimme tulevaisuudessa korvata Naton EU:n puolustusyhteistyöllä. Saapi nähdä.
Totta, että jopa korkeimmat virkamiehemme, tutkijamme ja poliitikkomme tuntuvat olevan kovin erimielisiä ja epätietoisia siitä, mitä hyväksymämme sopimus tarkoittaa. Laittaisitko sinä nimesi paperiin, jonka sisällöstä et voi olla varma?
Kyseinen Lissabonin-sopimuksen turvatakuulauseke kuuluu: "Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin
käytettävissä olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51
artiklan mukaisesti."
Huomattavaa on, että Lissabonin-sopimus velvoittaa antamaan apua kaikin käytettävissä olevin keinoin kun taas Naton 5.artiklaassa kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla. Huomaatko eron?
Siinä olet osittain oikeassa, että EUn turvatakuut ovat osittain teoreettisia niin kauan kuin EUlta puuttuu sotilaallinen kyky sen mukaisiin operaatioihin. Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa, että olemme sitoutuneet antamaan sotilaallista apua kaikille muille maille kaikin käytettävissä olevin keinoin.
"Ja tilannehan voi aivan hyvin kääntyä esim. ensi lamassa ylösalaisin. "
Tai sitten ei. Sekin on mahdollista, ettemme pääse edes kunnolla nousuun ennen seuraavaa lamaa...
Löysinpä tällaista tekstiä, ja osuu aikalailla nappiin!
Lukekaa:
"tiistaina 3. marraskuuta 2009
Lissabonin sopimus- fuck you itsemääräämisoikeus!
Jatkuvalla eliitin kihnutuksella oli tuloksensa- lissabonin sopimus on nyt viimeinkin "ratifioitu" eli suomeksi sanottuna runnottu väkisin läpi. Irlannin jarrupalat jaksoivat kitistä omien asioidensa perään, niinpä kansanäänestyksellä päätettiin, ettei Lissabonin sopimusta hyväksyttäisi.
Kansa oli puhunut ja niinpä sopimus ei ollut validi, toisin sanoen mennyt läpi eikä sillä ollut voimaa. Tähän päätettiin, että järjestetään äänestys uudelleen, jos vaikka Irlantilaiset äänestäisivät tällä kertaa oikein. Harmaa, kulissien takana heiluva kyömyselkäkopla sai tahtonsa läpi, kun hieman hunajoi sopimusta Irlannille edulliseksi, sillä Irlannin hyväksyntä oli tärkeää, muuten ei sopimus olisi voimassa missään maassa. Suomi oli ollut nerokas monien muiden maiden kanssa, eikä ollut edes vaivatunut kysymään kansan mielipidettä asissa, asummehan sentään maassa, jossa vallitsee demokraattinen valtiojärjestelmä ja demokratia tarkoittaa tässä tapauksessa kansanvaltaa. Vittuako meiltä mitään kyselemään, kyllä ne Bildenbergin suljettujen ovien takana hääräilevät, sielunsa rahalle myyneet Kataiset ja muut saatanat tietävät parhaiten.
HÄHÄÄÄÄÄ!!!
Irlanti on muuten mussuttanut aikaisemminkin. Ennen Lissabonin sopimusta heille tyrkytettiin Nizzan sopimusta hopeavadilla, ja kansa äänesti ensimmäisellä kerralla väärin, laitettiin vati uudelleen esille ja reunoilla oli kunnon kermaiset koristelut persiljalla ja niin sattui sitten käymään, että irlanti äänesti toisella kansanäänestyksellään oikein.
Mieleen jytkyää väkisinkin ajatus, mikä on kalvannut monia muitakin, että mikä ihme se sellainen kansanäänestys on, jossa lopputuloksella ei ole mitään väliä, jos se ei eliittiä kelpaa, vaan äänestystä tahkotaan propagandan säestyksellä niin monta kertaa peräkkäin, että lopputulos on eliitille mieluisa?
Joka tapauksessa Lissabonin sopimus on nyt saatu lätkytettyä läpi joka maassa ja viimeisenä naulana arkkuun oli tsekin presidentin allekirjoitus joka teki sopimuksesta lainvoimaisen. Ukko itsessään on EU-kriittinen, mutta tyytyi sopimusta allekirjoittaessa vain sanomaan, että "juna on jo mennyt."
Itsessään sopimus on tahallaan paksua liirunlaarumia, jolla ollaan varmistuttu, että sisältö muistuttaa kryptofagista hieroglyfiä, joka ei loppujen lopuksi ketään edes tylsyydessään kiinnosta. Sopimuksella on kuitenkin suuria vaikutuksia tulevaisuuden kannalta.
Päätäntävalta paisuu taas enemmän EU:ta kohti, eteneminen lopullista liittovaltiota kohti kasvaa. Saamme oman presidentin, joka itse asiassa on vain liirum laarum pellevirka ja jolla saadaan taas kusenkeltainen lehdistö ruoskimaan kansaa kiinnostumaan tyhjänpäiväisistä latteuksista ja siitä, että onko jollain saatanan Lipposella rahkeita sellaiseen ylellisyysvirkaan.
Vaikka päätäntävalta kasvaa EUn sisällä, eli muuttuu kohti liittovaltiota ja harvainvaltaa, luvataan silti, että jokainen maa saa oman komissaarin, joka voi kitistä asioista jos EUn eliitin linjanvetopolitiikka ei jostain kumman syystä nyt miellytäkkään.
No. Tässäkin on mätä koira haudattuna koristettuna karvailla sojottavilla koiranputkilla. Nimittäin komissaariksi valitaan ainoastaan henkilö, joka on sitoutunut nuolemaan ylempiensä takaliston ja kengänpäällyset puhtaiksi, sillä virallisen lainauksen mukaan komissaarin tulee olla "Sitoutunut euroopan asiaan."
Tässäpä vielä kaunis loppukevennys:
Komissaarit jakautuvat äänioikeudellisiin ja äänioikeudettomiin komissaareihin. Komissaarien riippumattomuutta kotimaistaan vahvistetaan mm. siten, että jäsenmaat eivät saa enää nimittää itse omaa komissaariaan, vaan komission puheenjohtajaksi valittu henkilö nimittää muut komission jäsenet jäsenmaan ehdottamista kolmesta ehdokkaasta. Ehdokkaiden pätevyysvaatimuksina on mm. sitoutuneisuus ”Euroopan asiaan”. "
Sivulta.. http://www.vesurimies.blogspot.com/