Krusifiksi seinällä pieni ongelma

Armeijassa meitä uskontokuntiin kuulumattomia jotka päätimme olla osallistumatta hartauksiin kutsuttiin ainakin kokelaiden ja alikersanttien toimesta saatananpalvojiksi sekä kirkonpolttajiksi ihan normi nimikkeenä, käytettiin jopa käskyissä tapaan "kaikki kirkonpolttajat käytävään", useaankin otteeseen. Olin jo lähellä ottaa asian puheeksi iltahartauden aikana, kun ei-uskovaiset joutuivat tekemään paskahommia nimittelyn lisäksi. Uskontokuntiin kuuluvillahan ei ollut asiaan mitään sanomista ja muotoon valuvasta massasta kuului kiroamista ja eroamista suunniteltiin myöhemmin tuvissa. Kirkkohäät tuntuu olevan jostain syystä se joka pitää jumaliin uskomattomat nuoret kirkkojen jäseninä, ainakin usean palvelustoverin kertoman mukaan. Perinne asiat tuntuvat tässä maassa siirtyvän sukupolvelta toiselle.

Leikki loppui osaltani kesken kun tajusin miten paljon sitä järjestelmää vihasinkaan. Toivoisin kuitenkin tulevaisuudessa jotain rotia tuohon touhuun ja parempaa ohjeistamista nimityksien suhteen esimiehiltä.

Evankelis-luterilainen kirkkomme selittää omilla kotisivuillaan roolinsa armeijassa kyllä ihan parhain päin:

"Rintamalla papit ovat pitäneet hartauksia ja rohkaisseet haavoittuneita", "Kirkon armeijassa mukana olemisen taustalla on ajatus siitä, että kirkon tulee toimia siellä, missä sen jäsenet ovat..."

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/001BB31061AD6675C2256FEA003A7E08?OpenDocument&lang=FI


Tähän "hyväntekeväisyyteen" ja "läsnäolemiseen" sopii huonosti kaikki se kirkolliseen toimintaa liittyvä pakollisuus, joka on kirjattu armeijan palveluohjesääntöön. Päiväkodeissa ja kouluissa on maassamme se linjaus, että uskontoon tutustuttaminen on näissä sallittua, uskonnon tunnustuksellinen, opettajien toimesta johdettu harjoittaminen taas ei. Vanhakantaista ja hitaasti muutoksiin sopeutuvaa armeijaa ei tämä linjaus näytä koskevan - eikä koske.

Armeijassa vapautettuja kollektiivisesta, käskytetystä uskonnonharjoittamisesta ovat vain kirkosta todistettavasti eronneet tai muun uskontokunnan edustajat. Sen sijaan edes nimellisesti kirkon jäseniä ei vapaus valita uskontonsa harjoittamisen muoto ei koske. Heitä käskytetaan rukoilemaan rivissä.

Mielestäni paljon pahempaa kuin seinällä roikkuva, vaikeneva risti, on suomalainen käytäntö, jossa yhä johdetusti määrätään uskonnonharjoittamiseen.

Omalla armeija-ajallani useat varusmiestovereistani tympiintyivät pakkorukoiluttamiseen niin, että jo alokasaikanaan erosivat kirkosta, sillä se oli AINOA tapa välttyä joukkorukoiluttamisen pellilyltä.

koskas Suomen lippu kielletään,viittaahan sekin risti kristinuskoon,tarkemmin luterilaisuuteen


entä kirkot julkisilla paikoilla

koulujen uskonnonluokat jossa opetetaan kristuksesta

Tämä on kyllä aivan käsittämtöntä jopa Atte aTeistin kynästä. Hän hermostuu siitä, että Suomen armeijassa pitää ev. lut. kirkkoon kuuluvan osallistua ev.lut kirkon jumalanpalvelukseen. En voi käsittää tätä ateistien logikKaa. Heidän mielestään kukaan ei saa osallistua mihinkään Jumalaan liittyvään. Attekin voisi muttaa Pohjois-Koreaa, siellä aten ja muiden aTeistien utopia on muuttunut todeksi. Entinen Neuvostoliitto oli heistä varmaan unelma valtio. Kukaan ei saanut näissä maissa harjoittaa mitään uskontoa.

OTA JÄRKI KÄTEEN JA KÄYTÄ SITÄ aTEISTI!!! Jos joku ei halua osallistua armeijassa mihinkään hartauteen, niin erotkoon kirkossa. Mitä siihen sitten kuulua. Vittu, että olette ääliöitä!

Niinhän se on, että uskisten elämäntehtävänä on kytätä toisia ja toisiajattelevia ihmisiä sekä kirota heitä jokaisessa mahdollisessa paikassa, kuten täälläkin on nähty. Sellainen käyttäytyminen sisältyy kristinuskoon, Raamattuhan käskee vainoamaan muita jatkuvasti, "sopivalla ja sopimattomalla hetkellä".

Kristiusko on yksi pakkouskonnoista, samanlainen systeemi kuin kommunismi Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa. Kaikkien on mukauduttava samaan muottiin ja toisin ajattelevat pakotetaan yhteisen Stalinin tai Kim Il Jongin palvontaan. Toisin ajattelevien oikeuksia ei tunnusteta vaan näitä saa potkia ja solvata ihan kristinuskon nimissä.

Ja kyllä kristityt niin ahkerasti ja mielellään tekevätkin. Kristittyjen vainot toisin ajattelevia kohtaan ovat tosiasia.

ei asu Italiamaassa vaan Vatikaanivaltiossa. Siinä onpi välissä valtionraja.

Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa. Eli odotellaan nyt ja katsotaan montako krusifiksiä italialaisista koululuokista poistetaan. Taisivat melko monet italialaiset olla sitä mieltä, että krusifikseja ei poisteta!

Myöskään kouluissa ei ole vapautta olla osallistumatta esim. aamunavauksiin ja kirkossakäynteihin. Jo ala-asteella oli aina pakko osallistua uskontopitoisiin aamunavauksiin juhlasalissa, muistan siellä myös jaetun Gideonien Raamattuja kaikille ja lauletun pakolla virsiä muun hyvän lisäksi. Myös lukiossa virsien laulaminen ja esim. joulu-ja pääsiäiskirkossa sekä lukuvuodenalkajaiskirkossa käyminen oli pakollista. Osallistumista valvottiin ja poissaolosta sai rangaistuksen. Luulisi, että täysi-ikää lähestyvät (ja jotkut jo täysi-ikäisiä) saisivat itse päättää uskonnollisiin menoihin osallistumisestaan? Mutta ei Suomessa, ainakaan omana aikanani (kirjoitin yo 1999).

Itseäni häiritsee myös se, että uskontotunnit ovat ihan ala-asteelta lähtien tunnustuksellisia ja niillä opitut asiat opetetaan täytenä totuutena. Ainakaan aikoinani ei olisi ollut mitään mahdollisuutta kyseenalaistaa asioita eikä tilaisuutta keskustella opetettujen asioiden todenperäisyydestä tarjottu. Myöskään muita uskontoja ei käsitelty kuin vasta lukiossa, ja sekin tapahtui ERITTÄIN pintapuolisesti.

Käytännössä Suomen kouluissa ei oppilailla ole uskonnonvapautta, ellei oppilas satu olemaan esim. maahanmuuttajataustainen muslimi, jolloin vapautuksen joistain toiminnoista voi saada. He, jotka opiskelevat elämänkatsomustietoa uskontotuntien sijaan, joutuvat kyllä osallistumaan uskonnollissävytteisiin koulun juhliin.

Tämä on järkyttävä fakta tässä "sivistys- ja hyvinvointivaltiossamme".

(Jos jollakulla on tuoreempaa tietoa niin korjatkaa.)