Onko itsetyydytys syntiä? Olen ollut naimisissa ja tottunut seksielämään.
Nyt kun kumppani jätti pitäisi olla yksin. Aihe tuntuu olevan kuitenkin tabu josta ei mistään kirkon pöntöstä puhuta.
Mitä ovat haureelliset ajatukset? Eikö laulujen laulussakin morsian ja sulhenen haaveile toisistaan?
Entä jos ei ajattele mitään ja harrastaa itsetyydytystä?
Eikö seksuaalisuus ole luonnollinen tarve? Niinkuin ruokahalu ym halut? Tyydytyksen halúhan herää normaalisti murrosiässä ja kuuluu tietääkseni normaaliin ihmisen kehitykseen? Jonkun uskovan kirjan olen joskus lukenut ja hän kehotti käyttämään tän energian johonkin muuhun. Onko tämä muka joltain onnistunut? Luulen että monet kamppailee tämän asian kanssa, varsinkin miehet kun niillä on hormoonit jotkas hyrrää kovemmin kun naisilla. Toisaalta ihminenhän voi harrastaa itsetyydytystä vaikka avioliitossa, tyydyttämällä vaan itsensä tai olemalla ahne millä tahansa elämän alueella.
Yksinäisten seksuaalisuus on tabu.
Luin joskus Tapio Sopasen Onko todella -kirjan jossa hän ei pitänyt niin pahana jos sitä joskus vähän harrastaa mutta sellanen mielikuva jäi harjottaminen pitempään ois sitte pahempi juttu. Sitten on näitä kirjoja että kun vaan uskot niin olet vapaa. Mutta voiko luonnollisesta vietistä vapautua? Eihän seksuaalisuus sinällänsä ole paha vaan Jumalan luoma hyvä asia? Oisko kellään tietoa mistä saada tervettä opetusta aiheesta, kirjaa tms?
Nyt kun kumppani jätti pitäisi olla yksin. Aihe tuntuu olevan kuitenkin tabu josta ei mistään kirkon pöntöstä puhuta.
Mitä ovat haureelliset ajatukset? Eikö laulujen laulussakin morsian ja sulhenen haaveile toisistaan?
Entä jos ei ajattele mitään ja harrastaa itsetyydytystä?
Eikö seksuaalisuus ole luonnollinen tarve? Niinkuin ruokahalu ym halut? Tyydytyksen halúhan herää normaalisti murrosiässä ja kuuluu tietääkseni normaaliin ihmisen kehitykseen? Jonkun uskovan kirjan olen joskus lukenut ja hän kehotti käyttämään tän energian johonkin muuhun. Onko tämä muka joltain onnistunut? Luulen että monet kamppailee tämän asian kanssa, varsinkin miehet kun niillä on hormoonit jotkas hyrrää kovemmin kun naisilla. Toisaalta ihminenhän voi harrastaa itsetyydytystä vaikka avioliitossa, tyydyttämällä vaan itsensä tai olemalla ahne millä tahansa elämän alueella.
Yksinäisten seksuaalisuus on tabu.
Luin joskus Tapio Sopasen Onko todella -kirjan jossa hän ei pitänyt niin pahana jos sitä joskus vähän harrastaa mutta sellanen mielikuva jäi harjottaminen pitempään ois sitte pahempi juttu. Sitten on näitä kirjoja että kun vaan uskot niin olet vapaa. Mutta voiko luonnollisesta vietistä vapautua? Eihän seksuaalisuus sinällänsä ole paha vaan Jumalan luoma hyvä asia? Oisko kellään tietoa mistä saada tervettä opetusta aiheesta, kirjaa tms?
Vastaukset 7
Vanhimmat
En kyllä näe sitä oikeaksi tyydyttää lihallista halua joka juuri sotii jumalaa vastaan. On parempia kärsiä kiusaksessa kuin saada siitä lyhyt aikaista nautintoa joka johtaa masennukseen. Itse taistelen sitä himoa vastaan
Mieheni ei masturboi koskaan. Minä taas usein.
Jumala antoi sinulle sekä mielikuvituksen että seksuaalisuuden vain kiusatakseen sinua. Ja mikä loistava kiusausmuoto on laittaa nuo kaksi toimimaan yhdessä.
Uskovainen ei ole ihminen, sillä koska Jumalan armo ei riitä, on uskovan vapauduttava kaikesta maallisuudesta tai elää synnissä. Seksuaalisuudesta on hyvä aloittaa, sitten voi alkaa vähentää kävelemistä ja syömistä.
Uskovan elämän tulee olla ankeaa, joten sellainen puuha kuten itsetyydytys - joka on muuten luonnollisuutensa lisäksi melko nautinnollista toimintaa - on ehdottomasti kiellettävä. Muuten voisi joskus vaikka nauttia elämästään ja sehän ei jumalalle sovi.
Itsetyydytys ei ole synti, ellet pidä sitä syntinä.
Elä omaa elämääsi äläkä toisten elämää.
Kukaan ei voi kieltää sitä sinulta, vain ihminen voi sitä yrittää kieltää.
Itsesi omistat sinä, ja muilla ei ole tekemisiisi valtaa, eikä sinulla ole muiden tekemisiin valtaa.
Itsetyydytys ei missään nimessä ole synti. Veikkaanpa että jumalakin ylhäässä yksinäisyydessään sillointällöin sortuu oman käden oikeuteen.
Olen 4 vuotta ollut uskossa ja kamppailen asian kanssa, mulla oli vaimo mutta hän kuoli ja , ja ottaa luonnolle se, ettei ole puolisoa, jonka kanssa harrastaa seksiä, seurustelimme vuoden, ja silloin oli kiusauksia, mutta kun mentiin naimisiin, ja sain sitä seksiä, ei se niin ihmeelliseltä tuntunut. Huomasin yllätyksekseni pitäväni enemmän halailusta ja paijailemisesta, ihan vaan siitä hellyydestä ja toisenlähellä olemisesta, itse akti ei tuntunut liikuntasuoritusta kummemmalta, ehkä se mielikuvitus on pahinta, luulee seksiä maailman tärkeimmäksi asiaksi, Rakkaus on kaikki kaikessa.
Synti on vain uskovaisten ongelma. Ateistit elää täysin synnitöntä elämää.