Kenellä on vastuu onnestasi?

Kyllä hoituu jos tuolla tasolla puhutaan täälläkin.
Mutta tarkoitin nyt sellaista henkisempää puolta, jos nyt uskaltaa ja voi tätä kauhun sanaa täällä käyttää ettei tule hihhuliksi kutsutuksi.
No tääkin varmaan menee poistoon kohta mutta So What :)))

Myhäilee itsekseen ja punastuu hieman.
Tulinkohan nyt nostetuksi, miehen puoleltä :D))))))))

näin sanoo mies. buahhahhahhahhaaaaa

Meriläinen kirjoitti:

Myhäilee itsekseen ja punastuu hieman.
Tulinkohan nyt nostetuksi, miehen puoleltä :D))))))))

oli vain ilmoittaa mielipide kirjoittajasta ja itse tekstistä:-D)))))

Teotwawki kirjoitti:

oli vain ilmoittaa mielipide kirjoittajasta ja itse tekstistä:-D)))))

ujona punastuu ;D))))

1+1=2 kirjoitti:

näin sanoo mies. buahhahhahhahhaaaaa

Kyllä jokaisella ihmisellä on vastuu omasta onnestaan. Sitä ei voi oikein sälyttää kenenkään muun harteille. Minäkin olen valinnut "yksin" olemisen ja elämisen, siis vapauden valita siitä mitä teen ja mitä jätän tekemättä. Mitä paremmin tähän elämänmuotoon tutustun, sitä onnellisempi olen.
Minulla on ollut vain vahvoja miehiä joita ei ole tarvinnut nostella, liiankin vahvoja tai sitten minä liian periksiantavainen.
En silti poissulje mitään koska niin monta kertaa elämä on heittänyt häränpyllyä mutta tämä elämän rauhallisuus ja vapaus ovat nyt ne kaksi joita en nyt vaihtaisi.

Voihan joku sanoa, että se on itsekästä mutta sanon ihan samoin, että so what.

http://www.youtube.com/watch?v=r4evLR_LR4I

jassumarketta kirjoitti:

Kyllä jokaisella ihmisellä on vastuu omasta onnestaan. Sitä ei voi oikein sälyttää kenenkään muun harteille. Minäkin olen valinnut "yksin" olemisen ja elämisen, siis vapauden valita siitä mitä teen ja mitä jätän tekemättä. Mitä paremmin tähän elämänmuotoon tutustun, sitä onnellisempi olen.
Minulla on ollut vain vahvoja miehiä joita ei ole tarvinnut nostella, liiankin vahvoja tai sitten minä liian periksiantavainen.
En silti poissulje mitään koska niin monta kertaa elämä on heittänyt häränpyllyä mutta tämä elämän rauhallisuus ja vapaus ovat nyt ne kaksi joita en nyt vaihtaisi.

Voihan joku sanoa, että se on itsekästä mutta sanon ihan samoin, että so what.

http://www.youtube.com/watch?v=r4evLR_LR4I

Lue lisää

Toi löytyy mun galleriastakin ja vaikka en ole Sillanpää fani niin tuota kappaletta käyn välillä kuuntelemassa.
Se on niin totta paikka paikoin.

Meriläinen kirjoitti:

ujona punastuu ;D))))

antaa palautetta, jos on jotain hyvää sanottavaa. Se nostaa mieltä, ei miestä tai naista.:-)

ajatellut, että olisiko parempi niin. "Suosittelen LAT-suhdetta. " Siis tämä. Mites se käytännössä menee?

kunhan vastaani ensin tulee mies joka saa minut kiinnostumaan ja toisaalta toisinpäin eli ketä minä kiinnostan.
Kun minun viimeiset yritykset joita ei ole kovin montaa eron jälkeen tuli heti liian liki ja etsivät nimenomaan sitä naista saman katon alle.

Meriläinen kirjoitti:

kunhan vastaani ensin tulee mies joka saa minut kiinnostumaan ja toisaalta toisinpäin eli ketä minä kiinnostan.
Kun minun viimeiset yritykset joita ei ole kovin montaa eron jälkeen tuli heti liian liki ja etsivät nimenomaan sitä naista saman katon alle.

Lue lisää

korpikirjailijan malli vaikutti mielenkiintoiselta tavalta elää. Saisi kirjoittaakin rauhassa ja ei ehkä tulisi sitä tahtomatonta itsesensuuria; että kun tuo tämän kirjan kuitenkin lukee, niin se ei etsi muuta kuin itseään siitä:-)

Teotwawki kirjoitti:

korpikirjailijan malli vaikutti mielenkiintoiselta tavalta elää. Saisi kirjoittaakin rauhassa ja ei ehkä tulisi sitä tahtomatonta itsesensuuria; että kun tuo tämän kirjan kuitenkin lukee, niin se ei etsi muuta kuin itseään siitä:-)

Lue lisää

Mutta, mutta :))

Teotwawki kirjoitti:

ajatellut, että olisiko parempi niin. "Suosittelen LAT-suhdetta. " Siis tämä. Mites se käytännössä menee?

Olen kihloissa, mieheni on yksinhuoltaja kuten itsekin olen. Hän asuu kahden, toinen opiskelija ja toinen koululainen kanssa omaa kotiaan tuossa 500-metrin päässä. Minä asun kotiani, joka kuuluu minulle ja pojilleni. Pokani tosin asuvat jo omillaan, mutta kuten itsekin ymmärrät kotiin on ihana palata kun siellä on tutut turvalliset kuviot eikä ylimääräisiä jännitteitä. Ei kilpailua huomion saamisesta kenenkään osalta. Lapsemme ovat hyvillään suhteestamme ja onnellisia nähdessään kuinka isällä ja äidillä on ystävä joka "huolehtii". Tuon allekirjoitan nyt kiitollisena kun olen toipilas sillä esikoiseni asuu Helsingissä ja kuopus on armeijassa.

Olemme kuin aviopari asumme eri osoitteissa, mutta jaamme jokapäiväistä arkea yhdessä.

Meriläinen kirjoitti:

Mutta, mutta :))

Kolmetoista vuotta elin yksin joten vuothan toki vähän ehkä jonain päivänä ; )))

Nyt täytyy alkaa valmistelemaan sisaren ja hänen miehensä vierailua. Palaillaan ; )

korpikirjailija kirjoitti:

Olen kihloissa, mieheni on yksinhuoltaja kuten itsekin olen. Hän asuu kahden, toinen opiskelija ja toinen koululainen kanssa omaa kotiaan tuossa 500-metrin päässä. Minä asun kotiani, joka kuuluu minulle ja pojilleni. Pokani tosin asuvat jo omillaan, mutta kuten itsekin ymmärrät kotiin on ihana palata kun siellä on tutut turvalliset kuviot eikä ylimääräisiä jännitteitä. Ei kilpailua huomion saamisesta kenenkään osalta. Lapsemme ovat hyvillään suhteestamme ja onnellisia nähdessään kuinka isällä ja äidillä on ystävä joka "huolehtii". Tuon allekirjoitan nyt kiitollisena kun olen toipilas sillä esikoiseni asuu Helsingissä ja kuopus on armeijassa.

Olemme kuin aviopari asumme eri osoitteissa, mutta jaamme jokapäiväistä arkea yhdessä.

Lue lisää

ole onnellinen siitä:-)

korpikirjailija kirjoitti:

Kolmetoista vuotta elin yksin joten vuothan toki vähän ehkä jonain päivänä ; )))

Nyt täytyy alkaa valmistelemaan sisaren ja hänen miehensä vierailua. Palaillaan ; )

Lue lisää

Kotkan Aittokorven vieraat lähtivät juuri Vuokatin Katinkultaan, jossa he paimentavat sisareni tytärtä, joka on työharjoittelussa urheiluopistolla. Kotkalaisia kaikki, yksi toivomus kun tulen ensi kerralla sinne haluaisin tavata sinut, mutta sinä päätät ; )

Sain sisareltani ihanan ovikranssin, jonka hän oli tehnyt Kainuu korven luonnon tuotteista. Asetan sen oveen heti huomenissa ; )

Valinnat ovat onnea tai epäonnea. Ei vaikuta kauhean loogiselta. Kyllä tuurillakin on tietysti oma sijansa, mutta omasta onnesta on jokainen vastuussa omalta osaltaan. On totta kai paljon ihmisiä, joilla ei kerta kaikkiaan ole partneria vaikka he sitä kuinka haluaisivat. Tunnen myötätuntoa sellaisia kohtaan, mutta en mene silti pelastamaan.

Voihan sitä niinkin ajatella että elämä pettää, paitsi etten minä voi.
Olen kyllä ihan omilla valinnoillani tullut tähän elämän pisteeseen ja mitään en kadu.
Yksikään mies minun elämässäni ei ole ollut turhaan, viimeinen suhde kun loppui kolme vuotta sitten, siis oikea suhde, (nuo muut ei ole menneet edes suhteen tasolle koska aika äkkiä parin tapaamisen jälkeen on tullut selväksi ettemme ole ajatelleet samoin.) Viimeisen suhteen jälkeen taas sanoin itselleni että tunnen itseäni taas paremmin ja myös sen opin mikä oikeasti satuttaa, ja sellaista mallia en tule itse koskaan käyttämään ketään kohtaan.
Joka suhde on ollut opetus.

Sinulla on tilanne toinen, ja myönnän että välillä kadehdin sinua ja sinus tapaasi suhtautua kaikkeen.
Kiitos että olet olemassa.

minulle että, olet kaikkeni. Olet rakkaani. Saatan sanoa itsekin myös miehelle. Aika usein vieläkin. Mitä kummallista siinä on? Ei oikein ymmärrä. Ihminen on luotu parisuhteeseen. Yksin olisin minä ainakin hyvin onneton. Eihän nyt mikään suhde ole pelkästään sitä auvoista onnea ja auringon paistetta. Parisuhteeseen mahtuu niin myötä- kuin vastamäet. Yhdessä vaan ne kuljetaan. Katsotaan mitä elämä tuo ja mitä se vie....kumpaakin mahtuu. Iloa ja surua.

Meriläinen kirjoitti:

Voihan sitä niinkin ajatella että elämä pettää, paitsi etten minä voi.
Olen kyllä ihan omilla valinnoillani tullut tähän elämän pisteeseen ja mitään en kadu.
Yksikään mies minun elämässäni ei ole ollut turhaan, viimeinen suhde kun loppui kolme vuotta sitten, siis oikea suhde, (nuo muut ei ole menneet edes suhteen tasolle koska aika äkkiä parin tapaamisen jälkeen on tullut selväksi ettemme ole ajatelleet samoin.) Viimeisen suhteen jälkeen taas sanoin itselleni että tunnen itseäni taas paremmin ja myös sen opin mikä oikeasti satuttaa, ja sellaista mallia en tule itse koskaan käyttämään ketään kohtaan.
Joka suhde on ollut opetus.

Sinulla on tilanne toinen, ja myönnän että välillä kadehdin sinua ja sinus tapaasi suhtautua kaikkeen.
Kiitos että olet olemassa.

Lue lisää

"Olen kyllä ihan omilla valinnoillani tullut tähän elämän pisteeseen ja mitään en kadu." Niin olen minäkin ja päin persettä on mennyt:-D)))))))))))))))))))))))))

Teotwawki kirjoitti:

"Olen kyllä ihan omilla valinnoillani tullut tähän elämän pisteeseen ja mitään en kadu." Niin olen minäkin ja päin persettä on mennyt:-D)))))))))))))))))))))))))

Kyl mie nyt sinnuu säälin :D)))))))))))))))))))))

Meriläinen kirjoitti:

Kyl mie nyt sinnuu säälin :D)))))))))))))))))))))

nyt muaki alko itkettää:-(((((((((((((((((( :-D))))))))))))))))))))))))

Meriläinen kirjoitti:

Voihan sitä niinkin ajatella että elämä pettää, paitsi etten minä voi.
Olen kyllä ihan omilla valinnoillani tullut tähän elämän pisteeseen ja mitään en kadu.
Yksikään mies minun elämässäni ei ole ollut turhaan, viimeinen suhde kun loppui kolme vuotta sitten, siis oikea suhde, (nuo muut ei ole menneet edes suhteen tasolle koska aika äkkiä parin tapaamisen jälkeen on tullut selväksi ettemme ole ajatelleet samoin.) Viimeisen suhteen jälkeen taas sanoin itselleni että tunnen itseäni taas paremmin ja myös sen opin mikä oikeasti satuttaa, ja sellaista mallia en tule itse koskaan käyttämään ketään kohtaan.
Joka suhde on ollut opetus.

Sinulla on tilanne toinen, ja myönnän että välillä kadehdin sinua ja sinus tapaasi suhtautua kaikkeen.
Kiitos että olet olemassa.

Lue lisää

Emmehän kohtaa ketään ihmistä turhaan? Kaikki kohtaamiset ovat juuri meille tarkoitettu.Paljon olen minäkin elämää kokenut ja nähnyt. Yksi päivä kerrallaan voidaan kuitenkin vain elää. Se riittänee. Hyvä niin. Elämä on hyvä ja kaunis asia. Jos, sen niin haluaa vain itse nähdä. Jos, ei olisi niitä suruja ja vastoinkäymisiä ihmissuhteissa niin eivät ne onnenhetket niin kirkkaita ja ihania sitten olisi myöskään. Mieti kuinka paljon elämää mahtuukaan 50 vuoteen? Se on paljon se. Ole onnellinen jokapäivästä minkä saat elää. Itselläni kun jokavuosi joku ystävä myös lopullisesti myös täältä lähtee.Olemme nyt siinä iässä jolloin rivit harvenet. On aika jäähyväisten. Myös. Elämä on myös luopumista ei vaan pelkästään sitä onnen saamista ja etsimistä..

Paljon nähnyt kirjoitti:

Emmehän kohtaa ketään ihmistä turhaan? Kaikki kohtaamiset ovat juuri meille tarkoitettu.Paljon olen minäkin elämää kokenut ja nähnyt. Yksi päivä kerrallaan voidaan kuitenkin vain elää. Se riittänee. Hyvä niin. Elämä on hyvä ja kaunis asia. Jos, sen niin haluaa vain itse nähdä. Jos, ei olisi niitä suruja ja vastoinkäymisiä ihmissuhteissa niin eivät ne onnenhetket niin kirkkaita ja ihania sitten olisi myöskään. Mieti kuinka paljon elämää mahtuukaan 50 vuoteen? Se on paljon se. Ole onnellinen jokapäivästä minkä saat elää. Itselläni kun jokavuosi joku ystävä myös lopullisesti myös täältä lähtee.Olemme nyt siinä iässä jolloin rivit harvenet. On aika jäähyväisten. Myös. Elämä on myös luopumista ei vaan pelkästään sitä onnen saamista ja etsimistä..

Lue lisää

voisin tehdä aivan oman aloituksen, ja nimenomaan meidän ikäisten kuolemasta.
Se on asia jota mieluummin pohdin itsekseni kuin täällä.
Mutta sanon sen verran kun veli kuoli nukkuessaan kuuskymppisenä ja sisko meni yksin kun verisuoni katkes päästä. Lapset oli hänen luonaan samana päivänä käyneet ja parin päivän päästä meni toinen äitiään katsomaan ja löysi kuolleena kotoa. Hän oli myös kuuskymppinen.
Paljon olen miettinyt kuolemaa ja juuri siitä ansiosta haluankin puhua onnesta.
Mietin jossain vaiheessa onko mun nyt PAKKO ettiä se mies etten kuolisi yksin.
Monenlaista muutakin on mielessä pyörinyt.
Tämä ikä on sellainen että kuolema on joka päivä kintereillä, elämä lyhenee se on varmaa.
Olen myös itse ollut monta kertaa lähellä kuolemaa, ensimmäisen kerran kaksi vuotiaana ja viimeisen kerran ihan tiedetysti kolme vuotta sitten.
Olen saanut monta jatkoaikaa elämälleni ja siksi elän kuin elän, ja olen onnellinen elämästäni.
Myös katsellen kuinka oma ikäluokka harvenee, nopeampaa ja nopeampaa.

Meriläinen kirjoitti:

voisin tehdä aivan oman aloituksen, ja nimenomaan meidän ikäisten kuolemasta.
Se on asia jota mieluummin pohdin itsekseni kuin täällä.
Mutta sanon sen verran kun veli kuoli nukkuessaan kuuskymppisenä ja sisko meni yksin kun verisuoni katkes päästä. Lapset oli hänen luonaan samana päivänä käyneet ja parin päivän päästä meni toinen äitiään katsomaan ja löysi kuolleena kotoa. Hän oli myös kuuskymppinen.
Paljon olen miettinyt kuolemaa ja juuri siitä ansiosta haluankin puhua onnesta.
Mietin jossain vaiheessa onko mun nyt PAKKO ettiä se mies etten kuolisi yksin.
Monenlaista muutakin on mielessä pyörinyt.
Tämä ikä on sellainen että kuolema on joka päivä kintereillä, elämä lyhenee se on varmaa.
Olen myös itse ollut monta kertaa lähellä kuolemaa, ensimmäisen kerran kaksi vuotiaana ja viimeisen kerran ihan tiedetysti kolme vuotta sitten.
Olen saanut monta jatkoaikaa elämälleni ja siksi elän kuin elän, ja olen onnellinen elämästäni.
Myös katsellen kuinka oma ikäluokka harvenee, nopeampaa ja nopeampaa.

Lue lisää

miettiä;) kunhan oivaltaa tämän elämän rajallisuuden. Nyt mennään sitä viimeistä kolmasosaa. Senkun oivaltaa niin tyytyy vähempään ja elämä tavallaan seestyy. Sen minkä elämä meille itsekullekin suo. Jos, sinulla on ystäväviä niin turhaan pelkäät. Todellisen ystävän tuntee siitä, hän on vierelläsi silloin kun häntä myös sinä tarvitset. Älä pelkää elämää. Nauti siitä täysin siemauksin. Tänään täälläkin sataa valkoista puuterimaista lunta. On niin, kaunista. Jos, oikein elämässään jotain todella sydämessään haluaa. Se myös toteutuu. Toivo kuitenkin aina hyvää. Älä koskaan pahaa.

Itselläni käynyt näin. Monasti. Toivon nyt sinulle että, löydät rinnallesi sen elämäsi rakkauden. Joka käy rinnallasi niin myötä- kuin vastamäetkin.

Meriläinen kirjoitti:

Voihan sitä niinkin ajatella että elämä pettää, paitsi etten minä voi.
Olen kyllä ihan omilla valinnoillani tullut tähän elämän pisteeseen ja mitään en kadu.
Yksikään mies minun elämässäni ei ole ollut turhaan, viimeinen suhde kun loppui kolme vuotta sitten, siis oikea suhde, (nuo muut ei ole menneet edes suhteen tasolle koska aika äkkiä parin tapaamisen jälkeen on tullut selväksi ettemme ole ajatelleet samoin.) Viimeisen suhteen jälkeen taas sanoin itselleni että tunnen itseäni taas paremmin ja myös sen opin mikä oikeasti satuttaa, ja sellaista mallia en tule itse koskaan käyttämään ketään kohtaan.
Joka suhde on ollut opetus.

Sinulla on tilanne toinen, ja myönnän että välillä kadehdin sinua ja sinus tapaasi suhtautua kaikkeen.
Kiitos että olet olemassa.

Lue lisää

Sinä et olekaan fatalisti. Fatalisti uskoo, että elämä pettää ja odottaa tumput suorana mitähän seuraavaksi tapahtuu. Niin ei pitäisikään tehdä vaan niitä valintoja, vaikka ne joskus jälkeenpäin katsottuna olisivat vääriäkin.
Minäkin olen tehnyt monta kertaa vääriä valintoja mutta jotakin myös oikein ja siitä pitää olla iloinen eikä jäädä tuleen makaamaan. Kaikesta oppii mutta kaikkea ei voi oppia eikä tarvitsekaan.

Tulin muuten lenkiltä, olipa jäätävä tuuli, terveiset sieltä.

jassumarketta kirjoitti:

Sinä et olekaan fatalisti. Fatalisti uskoo, että elämä pettää ja odottaa tumput suorana mitähän seuraavaksi tapahtuu. Niin ei pitäisikään tehdä vaan niitä valintoja, vaikka ne joskus jälkeenpäin katsottuna olisivat vääriäkin.
Minäkin olen tehnyt monta kertaa vääriä valintoja mutta jotakin myös oikein ja siitä pitää olla iloinen eikä jäädä tuleen makaamaan. Kaikesta oppii mutta kaikkea ei voi oppia eikä tarvitsekaan.

Tulin muuten lenkiltä, olipa jäätävä tuuli, terveiset sieltä.

Lue lisää

meni nyt ihan väärään paikkaan. Menköön sitten, Meriläiselle vastasin kuitenkin.

jassumarketta kirjoitti:

Sinä et olekaan fatalisti. Fatalisti uskoo, että elämä pettää ja odottaa tumput suorana mitähän seuraavaksi tapahtuu. Niin ei pitäisikään tehdä vaan niitä valintoja, vaikka ne joskus jälkeenpäin katsottuna olisivat vääriäkin.
Minäkin olen tehnyt monta kertaa vääriä valintoja mutta jotakin myös oikein ja siitä pitää olla iloinen eikä jäädä tuleen makaamaan. Kaikesta oppii mutta kaikkea ei voi oppia eikä tarvitsekaan.

Tulin muuten lenkiltä, olipa jäätävä tuuli, terveiset sieltä.

Lue lisää

Minä ymmärrän fatalisti-käsitteen hiukan toisin. Äitini kuoli nuorena syöpään, ja se oli sellainen paikka, ettei sille itse mitään voinut. Eikä voinut lääketiedekään 40 vuotta sitten, nyt ehkä voisi. Tapa, jolla hän tautiinsa suhtautui, oli minusta hyvällä tavalla fatalistinen, hän hyväksyi sen, mikä oli tapahtuakseen, kun ei sille mitään voinut. Tällainen asenne on yleinen uskovaisille ihmisille, mutta minun äitini oli ateisti. Hän sopeutui olosuhteisiin, kun ei kapinoimalla olisi mitään kuitenkaan voittanut.

Minusta on väärin sanoa, että jokainen on oman onnensa seppä, juuri siksi, että elämässä voi tulla eteen suuria, odottamattomia esteitä, joille ei kerta kaikkiaan voi mitään. Varsinkin meitä vanhempien sukupolvien elämässä myös esimerkiksi köyhyys esti tekemästä monia sellaisia asioita, joita nykyään pidetään itsestään selvyyksinä, ajatellaan vaikka opiskelua.

Siinä mielessä sanonta pitää paikkansa, että asenteesta riippuu paljon. Jos rupeaa jotain tekemään ajatellen "ei siitä mitään tule", varma lopputulos on, ettei siitä todella tulekaan mitään. Toisaalta vähempäänkin voi olla tyytyväinen, jos itsellä ei kerta kaikkiaan ole edellytyksiä johonkin, mitä kauheasti haluaisi (minusta ei esimerkiksi olisi ikinä voinut tulla oopperalaulajaa, lahjat eivät yksinkertaisesti riitä - ei silti, että olisin sellaisesta koskaan haaveillutkaan), tai jos olosuhteet tekevät toivomuksen toteuttamisen mahdottomaksi.

Kaupunkilainen kirjoitti:

Minä ymmärrän fatalisti-käsitteen hiukan toisin. Äitini kuoli nuorena syöpään, ja se oli sellainen paikka, ettei sille itse mitään voinut. Eikä voinut lääketiedekään 40 vuotta sitten, nyt ehkä voisi. Tapa, jolla hän tautiinsa suhtautui, oli minusta hyvällä tavalla fatalistinen, hän hyväksyi sen, mikä oli tapahtuakseen, kun ei sille mitään voinut. Tällainen asenne on yleinen uskovaisille ihmisille, mutta minun äitini oli ateisti. Hän sopeutui olosuhteisiin, kun ei kapinoimalla olisi mitään kuitenkaan voittanut.

Minusta on väärin sanoa, että jokainen on oman onnensa seppä, juuri siksi, että elämässä voi tulla eteen suuria, odottamattomia esteitä, joille ei kerta kaikkiaan voi mitään. Varsinkin meitä vanhempien sukupolvien elämässä myös esimerkiksi köyhyys esti tekemästä monia sellaisia asioita, joita nykyään pidetään itsestään selvyyksinä, ajatellaan vaikka opiskelua.

Siinä mielessä sanonta pitää paikkansa, että asenteesta riippuu paljon. Jos rupeaa jotain tekemään ajatellen "ei siitä mitään tule", varma lopputulos on, ettei siitä todella tulekaan mitään. Toisaalta vähempäänkin voi olla tyytyväinen, jos itsellä ei kerta kaikkiaan ole edellytyksiä johonkin, mitä kauheasti haluaisi (minusta ei esimerkiksi olisi ikinä voinut tulla oopperalaulajaa, lahjat eivät yksinkertaisesti riitä - ei silti, että olisin sellaisesta koskaan haaveillutkaan), tai jos olosuhteet tekevät toivomuksen toteuttamisen mahdottomaksi.

Lue lisää

Sinun äitisi oli rohkea ja opetti että se mikä on väistämätöntä täytyy hyväksyä. Niin pitää ollakin. On kertakaikkiaan sellaisia asioita joita tapahtuu mutta luulen, että fatalisti romahtaa eikä taistele vastaan vaikka sitten olisi vastassa kuolemaa vähäisempikin asia. Osasinkohan selittää oikein.

Meriläinen kirjoitti:

Voihan sitä niinkin ajatella että elämä pettää, paitsi etten minä voi.
Olen kyllä ihan omilla valinnoillani tullut tähän elämän pisteeseen ja mitään en kadu.
Yksikään mies minun elämässäni ei ole ollut turhaan, viimeinen suhde kun loppui kolme vuotta sitten, siis oikea suhde, (nuo muut ei ole menneet edes suhteen tasolle koska aika äkkiä parin tapaamisen jälkeen on tullut selväksi ettemme ole ajatelleet samoin.) Viimeisen suhteen jälkeen taas sanoin itselleni että tunnen itseäni taas paremmin ja myös sen opin mikä oikeasti satuttaa, ja sellaista mallia en tule itse koskaan käyttämään ketään kohtaan.
Joka suhde on ollut opetus.

Sinulla on tilanne toinen, ja myönnän että välillä kadehdin sinua ja sinus tapaasi suhtautua kaikkeen.
Kiitos että olet olemassa.

Lue lisää

Jokaisella on oma elämä ja tilanteet sen mukaiset, ei kannata kadehtia ketään,
sen olen huomannut.
Kiitos itsellesi, ystävä.

jassumarketta kirjoitti:

Sinä et olekaan fatalisti. Fatalisti uskoo, että elämä pettää ja odottaa tumput suorana mitähän seuraavaksi tapahtuu. Niin ei pitäisikään tehdä vaan niitä valintoja, vaikka ne joskus jälkeenpäin katsottuna olisivat vääriäkin.
Minäkin olen tehnyt monta kertaa vääriä valintoja mutta jotakin myös oikein ja siitä pitää olla iloinen eikä jäädä tuleen makaamaan. Kaikesta oppii mutta kaikkea ei voi oppia eikä tarvitsekaan.

Tulin muuten lenkiltä, olipa jäätävä tuuli, terveiset sieltä.

Lue lisää

pessimisti,jos uskoo elämän pettävän.
Fatalistin uskoo kohtaloon,niin hyvään ku pahaan ja ettei ihminen voi sitä muuttaa,mitä tuleman pitää.
Mää olen hiukka kans fatalisti, mut uskon kyl et valinnoillas ihmine voi muuttaa...
paljonki, mene ja tiedä ....

Enkeli-trio kirjoitti:

pessimisti,jos uskoo elämän pettävän.
Fatalistin uskoo kohtaloon,niin hyvään ku pahaan ja ettei ihminen voi sitä muuttaa,mitä tuleman pitää.
Mää olen hiukka kans fatalisti, mut uskon kyl et valinnoillas ihmine voi muuttaa...
paljonki, mene ja tiedä ....

Lue lisää

mielestäni.
Eihän fatalisti ole samaa kuin pessimisti.
Fatalisti ottaa elämän sellaisenaan, kuin uskoo sen olevan etukäteen määrätty, suruineen kuin myös iloineen päivineen.

Itse en usko fatalismiin, miksi muuten ihmiselle olisi annettu järki ja mieli.

jassumarketta kirjoitti:

Sinä et olekaan fatalisti. Fatalisti uskoo, että elämä pettää ja odottaa tumput suorana mitähän seuraavaksi tapahtuu. Niin ei pitäisikään tehdä vaan niitä valintoja, vaikka ne joskus jälkeenpäin katsottuna olisivat vääriäkin.
Minäkin olen tehnyt monta kertaa vääriä valintoja mutta jotakin myös oikein ja siitä pitää olla iloinen eikä jäädä tuleen makaamaan. Kaikesta oppii mutta kaikkea ei voi oppia eikä tarvitsekaan.

Tulin muuten lenkiltä, olipa jäätävä tuuli, terveiset sieltä.

Lue lisää

viima kun ulkona kulkee, ja nyt on melkein maa valkoinen, siis nyt ja melkein. Tunnin päästä voi olla jo toisin :))

Mielenkiinnolla luin noita ajatuksia fatalismista ym. mitä tonne oli tullut.

Elämä on opettanut että hyvin harvoin asiat menee niin kuin olen suunnitellut. Usein ne on menneet täysin pieleen, mikä kuitenkin pitkällä aikavälillä ja loppujen lopuksi on ollut parempi.
Ihminen tekee aina parhaan valinnan sen hetkisen tiedon ja ajatuksen tai uskon mukaan, tuskin kukaan halusta väärin valitsee, tai tekee hallaa tietoisesti, itselleen (muille ehkä voi jos on senkaltainen luonne)

Elämä antaa, se todellakin antaa ihmiselle jos sen näkee tai haluaa ottaa vastaan.
Ja sitten tulee se aika kun se ottaa, ottaa omansa pois tai lainansa pois. Kaikkihan on täällä vain lainaa.

Elämä on mielnkiintoista :)))

Paljon nähnyt kirjoitti:

Emmehän kohtaa ketään ihmistä turhaan? Kaikki kohtaamiset ovat juuri meille tarkoitettu.Paljon olen minäkin elämää kokenut ja nähnyt. Yksi päivä kerrallaan voidaan kuitenkin vain elää. Se riittänee. Hyvä niin. Elämä on hyvä ja kaunis asia. Jos, sen niin haluaa vain itse nähdä. Jos, ei olisi niitä suruja ja vastoinkäymisiä ihmissuhteissa niin eivät ne onnenhetket niin kirkkaita ja ihania sitten olisi myöskään. Mieti kuinka paljon elämää mahtuukaan 50 vuoteen? Se on paljon se. Ole onnellinen jokapäivästä minkä saat elää. Itselläni kun jokavuosi joku ystävä myös lopullisesti myös täältä lähtee.Olemme nyt siinä iässä jolloin rivit harvenet. On aika jäähyväisten. Myös. Elämä on myös luopumista ei vaan pelkästään sitä onnen saamista ja etsimistä..

Lue lisää

Kunpa muistaisimme olla armollisia ja lempeitä toisillemme. Miksi tuhlata lyhyttä aikaamme täällä torailuun ja ilkeilyyn, se on niin turhaa.

Nytkin taitaa olla muutama koneella.
Eli minä olen yksin ja olen hyvinkin iloisesti nauranut täällä tänään.:)))))
Ja kun kaupoille lähden niin luulen että taas saan jossain vaiheessa naureskella
Ilo ja onni on ihmisessä itsessään.
Suru ja murhe on ihmisessä itsessään.
Joku niistä vain on aina pinnalla ja muut sitten pinnan alla odottavat esiin tulon paikkaa.
Joku hakee ja näkee tuskaa ja se lisääntyy, kääntämällä ajatuksien suuntaa voisi tuosta samasta ihmisestä tulla onnellinen.

Paranemista sulle sinne lähetän :))

Meriläinen kirjoitti:

Nytkin taitaa olla muutama koneella.
Eli minä olen yksin ja olen hyvinkin iloisesti nauranut täällä tänään.:)))))
Ja kun kaupoille lähden niin luulen että taas saan jossain vaiheessa naureskella
Ilo ja onni on ihmisessä itsessään.
Suru ja murhe on ihmisessä itsessään.
Joku niistä vain on aina pinnalla ja muut sitten pinnan alla odottavat esiin tulon paikkaa.
Joku hakee ja näkee tuskaa ja se lisääntyy, kääntämällä ajatuksien suuntaa voisi tuosta samasta ihmisestä tulla onnellinen.

Paranemista sulle sinne lähetän :))

Lue lisää

Onnestain on puolet sinun. Olen ajatellut, että jos minunkin onnesta joku puolet saa, niin ei se ainakaan voitollaan kehu. Mutta naiset on niin kummallisia ja vähään tyytyväisiä, että niin vain kehuja saan.
Että ei siitä kaikesta onnesta tarvii vastuuta ottaa, jos vaikka siitä puolikkaasta, se on jo helpompi kantaa:).

k-kotton kirjoitti:

Onnestain on puolet sinun. Olen ajatellut, että jos minunkin onnesta joku puolet saa, niin ei se ainakaan voitollaan kehu. Mutta naiset on niin kummallisia ja vähään tyytyväisiä, että niin vain kehuja saan.
Että ei siitä kaikesta onnesta tarvii vastuuta ottaa, jos vaikka siitä puolikkaasta, se on jo helpompi kantaa:).

Lue lisää

mistä tiedät kuinka paljon voisit toiselle ihmiselle todella merkitä? Älä turhaan väheksy itseäsi. Kun antaa itsestään saa myös monin verroin sitä onnea takaisin. Vaatii kuitenkin sinulta epäitsekkyyttä. Kaikkea ei mitata suinkaan rahassa ja materiaalissa. Elämässä paljon arvoja mitä ei ole ostettavissa. Hyvässä parisuhteessa nämä arvot ovat itseisarvoja. Pysyviä.

Paljon nähnyt kirjoitti:

mistä tiedät kuinka paljon voisit toiselle ihmiselle todella merkitä? Älä turhaan väheksy itseäsi. Kun antaa itsestään saa myös monin verroin sitä onnea takaisin. Vaatii kuitenkin sinulta epäitsekkyyttä. Kaikkea ei mitata suinkaan rahassa ja materiaalissa. Elämässä paljon arvoja mitä ei ole ostettavissa. Hyvässä parisuhteessa nämä arvot ovat itseisarvoja. Pysyviä.

Lue lisää

Tuo huumorilla pistetty heitto tarkoitti enemmänkin ,sitäkun tuo liki 40 vuoden työputki rahan ja mammonan perässä on jättänyt jälkensä, minkä vuoksi noita panacodeja joutuu aina välillä ottamaan. Ja muutenkin reaaliteettejä on hyvä hyväksyä, ettei enää olla rippikoululaisia, eikä edes alle kolmikymppisiä.
Niillä materiaaliin pohjautuvilla antamisilla ja saamisilla on tässä iässä vähäinen merkitys, liekkö kovin suuri muuloinkaan.

k-kotton kirjoitti:

Tuo huumorilla pistetty heitto tarkoitti enemmänkin ,sitäkun tuo liki 40 vuoden työputki rahan ja mammonan perässä on jättänyt jälkensä, minkä vuoksi noita panacodeja joutuu aina välillä ottamaan. Ja muutenkin reaaliteettejä on hyvä hyväksyä, ettei enää olla rippikoululaisia, eikä edes alle kolmikymppisiä.
Niillä materiaaliin pohjautuvilla antamisilla ja saamisilla on tässä iässä vähäinen merkitys, liekkö kovin suuri muuloinkaan.

Lue lisää

Parhaat ansityövuodet menivät jo. Nyt on mitä on. Ja se kummasti riittää. Enemmän sitä arvostaa aitoa ihmissuhdetta, niin puolisossa kuin ystävissäkin. Valopilkkuna sellaiset pienet jutut elämässä ja hyvät kohtaamiset. Ihmiset tulevat ja menevät elämässä. Parhaat jäävät kuitenkin rinnallesi. Kunnes lähtevät nekin. Ja sinäkin lähdet aikanasi. Kun sen aika on. Niinkuin minäkin;) Valoisin ajatuksin...toivon niin. Turhia surematta.Siinä yhdelle elämälle kylliksi. Eikö vain?,))

Paljon nähnyt kirjoitti:

Parhaat ansityövuodet menivät jo. Nyt on mitä on. Ja se kummasti riittää. Enemmän sitä arvostaa aitoa ihmissuhdetta, niin puolisossa kuin ystävissäkin. Valopilkkuna sellaiset pienet jutut elämässä ja hyvät kohtaamiset. Ihmiset tulevat ja menevät elämässä. Parhaat jäävät kuitenkin rinnallesi. Kunnes lähtevät nekin. Ja sinäkin lähdet aikanasi. Kun sen aika on. Niinkuin minäkin;) Valoisin ajatuksin...toivon niin. Turhia surematta.Siinä yhdelle elämälle kylliksi. Eikö vain?,))

Lue lisää

Jos on yksi iso, eikä sen jälkeen mitään, mitä se sellainen on. Pitäs aina olla vaan isoja, kun ne pienet ei tunnu missään.
Nyt on vaan sellainen yleinen riittämättömyyden tunne, ettei mikään riitä, eikä milloinkaan ole tarpeeksi hyvin. Siitä kun pääsisi eroon , niin mikä tässä minulla ja monella muullakaan. Jonkun verran olen siitä eroon päässyt (pakosta:) ), mutta vielä sitä tehtävää olisi.
Näin kuitenkin jatketaan ja toivottavasti hyvää elämää.

k-kotton kirjoitti:

Jos on yksi iso, eikä sen jälkeen mitään, mitä se sellainen on. Pitäs aina olla vaan isoja, kun ne pienet ei tunnu missään.
Nyt on vaan sellainen yleinen riittämättömyyden tunne, ettei mikään riitä, eikä milloinkaan ole tarpeeksi hyvin. Siitä kun pääsisi eroon , niin mikä tässä minulla ja monella muullakaan. Jonkun verran olen siitä eroon päässyt (pakosta:) ), mutta vielä sitä tehtävää olisi.
Näin kuitenkin jatketaan ja toivottavasti hyvää elämää.

Lue lisää

että jaetaan. Ystävien ja tuttavien kanssa vaikka sitä satoa mitä saadaan. Kysymys ei siitä etteikö olisi kullakin varaa hankkia itse. Vähän sellaista vaihtotaloutta. Se on kummasti lähentänyt ihmisiä. Meillä kun nyt tiedossa valmiiksi paistettu joulukinkku;) Vastalahjana omista palveluista. Minusta tälläinen toiminta että, annat toiselle sen mikä itsellesi ylimääräistä. Niin kummasti sitä valoisuutta ja yhteenkuluvaisuutta tuo. Ihmiset kaipaavat sitä välittämistä. Sitä voi itse kukin omalta osaltaan tehdä. Jos, vai haluaa. Joskus, tuo oman ajan antaminen, on jo sellainen teko.

Auton korjaamisestakaan emme ole vuosiin enää maksaneet. Palvelu sitten vastapalvenuna;) Jokainen osaa jotakin. Jos, ei muuta niin olla kiltti ja ymmärtäväinen toiselle ihmiselle. Sekin on paljon. Ihmiset kaipaavat sitä arjen yhteistoimintaa. Aika monet. Kuitenkin.

Tuuli on kova täällä ja lunta satoi illalla, (tai räntää joka tippui katolta ikkualaudalle ja pelästytti).
Nyt ei ole kun vähän valkoista siellä ja täällä.
Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa :))

Kiitti paljon peesistä.
Sinä mustikkaan mahtuva :D)))))))

Meriläinen kirjoitti:

Kiitti paljon peesistä.
Sinä mustikkaan mahtuva :D)))))))

Ollos hyvä ja onnellinen. Ja oletkin :)
Noo, tais tulla pikkasen liioteltua.. kyllä siinä useemman mustikan tarvii, köh.. :D Mutta ei kiinnitetä pikku seikkoihin huomiota :)

Dorodea kirjoitti:

Ollos hyvä ja onnellinen. Ja oletkin :)
Noo, tais tulla pikkasen liioteltua.. kyllä siinä useemman mustikan tarvii, köh.. :D Mutta ei kiinnitetä pikku seikkoihin huomiota :)

Lue lisää

;D))))))))) niin varmaan, mutta taskuun kuitenkin mahdut?

Meriläinen kirjoitti:

;D))))))))) niin varmaan, mutta taskuun kuitenkin mahdut?

Juu juu, ilman muuta, taskuun mahdun, kun vaan löytyy sopivan kokoinen tasku :)

että pelkkää onnea olis :D)))))
en voisi kuvitella eihän silloin tietäisi mitä onni on jos ei olisi vastakohtia.
Pimeys/valo, taivas/maa, ylhäällä/alhaalla, onni/tuska.
Olisi aika onnetonta jos olisi pelkkää onnea.

Valisematta jättäminenkin on valinta, moni ei sitä oivalla ja siksi jää itkemään.

onnellinen ihan ilman syytä. Alussa kun koin näitä hetkiä yritin analysoida mistä kaikki johtuu, nykyään vain lilluttelen miettimättä onnessani.
Usein ne tulevat luonnossa, töiden jälkeen kun väsyneenä palaan kotiin ja otan tuon ison kahvikupin käteeni. Joskus joku hyvä levy saa onnentunteen aikaiseksi ja pyörin täällä ympäri huushollia ja laulan mukana.

Joskus tulee mieleen että voishan näitä jakaakin jonkun kanssa, mutta kun ei niin nautitaan yksin.

Rakastuminen, silloin kun saa vastarakkautta (tai luulee saavansa) on todella hyvä tunne.

mää olen kait joteski "läheisriippuvaine" ku emmää tykkä olla kauvaa yksin.
Tyyliin ;rakastan ja vihaan,mut jos on pois ,ni kaipaan :)
Tykkään köhnöttää viärekkäi, vaiks iha hiljaa vaa.Tuikkuje valos.
Kirjan lukeminenki on kivampaa, ku miäs tuhisee viäres.Kintut on
hiukka yhres kii jne.Mut se ei onnistukka enää hämärän hyssys :)

lause sanoi juuri sen mitä tarkoitin aloituksessani. Vastuu on aina ihmisellä itsellään.

Enkeli-trio kirjoitti:

mää olen kait joteski "läheisriippuvaine" ku emmää tykkä olla kauvaa yksin.
Tyyliin ;rakastan ja vihaan,mut jos on pois ,ni kaipaan :)
Tykkään köhnöttää viärekkäi, vaiks iha hiljaa vaa.Tuikkuje valos.
Kirjan lukeminenki on kivampaa, ku miäs tuhisee viäres.Kintut on
hiukka yhres kii jne.Mut se ei onnistukka enää hämärän hyssys :)

Lue lisää

Jos on löytänyt sen toisen puolikkaansa niin tuohan ihan hyvä asia.
Onnea teille :))

Tuo on niin tuttua minulle jostain menneisyydestä.
Olin "kiltti tyttö" joka aina kuunteli mitä toiset sanoo, auktoriteetteja oli minullakin pilvin pimein ja minun tunteeni eivät merkinneet mitään.
Kuuntelin ihmisiä ja olin aina käytettävissä kun tarvittiin.
Kevät on minulle vaikeinta aikaa ja silloin romahdin muutaman kerran.
Keväällä tuli se tunne että repeän, en kestä enää en jaksa enää. Muutaman kevään kävin näitä tosi syviä kuiluja läpi, tosi pohjalle jossa tuntui ettei päivä enää paista. Mutta kun olin ensimmäisen pohjani käynyt läpi niin seuraavat oli jo helpompia, minulla oli tieto että selviän koska olen ennekin selvinnyt.

Nyt en enää anna "kiltin tytön" tai yhtään minkäänlaisen auktoriteetin, en elävän enkä kuolleen tulla minun onneni eteen.
Minun onneni on aika tavallista elämää, rauhaa ja hiljaisuutta. Se ei ole extremeä tai jotain suurta ja mahtavaa.
Minun onneni on toisinaan ihan minun yksin, ja sitten on sitä onnea johon kuuluu omat ihmiset ja ystävät.
Minun elämääni.

se minulle tärkeä asia.
Ja sen löytääkseni olen tehnyt työtä, tuskaa ja kyyneleitä on koettu.
Rauha on nyt ja toivottavasti jatkossakin, elämästä kun ei koskaan tiedä mitä sillä on tarjolla.

Rauha saattaa kadota, senkin olen kokenut. Onneksi löysin sen takaisin, tuskan jälkeen jälleen.
Näin pyörii maapallo ja ihminen sen mukana.

Meriläinen kirjoitti:

se minulle tärkeä asia.
Ja sen löytääkseni olen tehnyt työtä, tuskaa ja kyyneleitä on koettu.
Rauha on nyt ja toivottavasti jatkossakin, elämästä kun ei koskaan tiedä mitä sillä on tarjolla.

Rauha saattaa kadota, senkin olen kokenut. Onneksi löysin sen takaisin, tuskan jälkeen jälleen.
Näin pyörii maapallo ja ihminen sen mukana.

Lue lisää

Mutta elämänilo ei.
Korvikkeen saa kirjoittelemalla palstoille.

Näiden kahden suhdetta ajattelisin toiseenkin kertaan.

HTZA kirjoitti:

Mutta elämänilo ei.
Korvikkeen saa kirjoittelemalla palstoille.

Näiden kahden suhdetta ajattelisin toiseenkin kertaan.

Miten niin ei elämäniloa.
Korvikkeita mun tielleni on mahtunut paljon, joissa ei ollut elämäniloa. Kaikkea muuta.

ootinkin koska tulet palstalle :)))
Mua pöyristyttää:)) monet sanat. Ihan yksittäiset sanatkin ja olen ennenkin jokun lauseen jälkeen tehnyt aloituksen.
Enkä nyt edes oikeastaan ajatellut sinua, vaikka sinun lauseesi sai mut tekemään tän aloituksen.
Tästä on tullut mielenkiintoinen ketju joten kiitän sinua syvään, ja niiaan.

Ja ymmärrän hyvin mitä tarkoitat mutta.... siinä on taas se pieni mutta, niinkun aina silloin tällöin on.

Ja tiedäthän että olen onnellinen sinun puolestasi, niinkun kaikkien toisensa löytäneitten puolesta olen.
Te kuitenkin annatte mulle toivoa että oikeitakin suhteita on olemassa :))

Menit pikkuisen niinkuin sieltä mistä aita on matalin. :)))))
Vaiko limboamalla ;))))

Meriläinen kirjoitti:

Menit pikkuisen niinkuin sieltä mistä aita on matalin. :)))))
Vaiko limboamalla ;))))

limbosin.

Koulussa opetettiin että 1 1=2, muistaakseni.
Mutta huomasin elämässäni että mulle oli valehdeltu, nimittäin mun laskuopin mukaan 1 1= yksin.
Näin mulle kävi.

Meriläinen kirjoitti:

Koulussa opetettiin että 1 1=2, muistaakseni.
Mutta huomasin elämässäni että mulle oli valehdeltu, nimittäin mun laskuopin mukaan 1 1= yksin.
Näin mulle kävi.

Sä olet laskenut väärin. 1 1=3 näin mulle kävi ihan yllättäen. Opettaja olikin valehdellut. Ja sit piti itse alkaa vähentään jotain...Heh heh

miljoona kirjoitti:

Sä olet laskenut väärin. 1 1=3 näin mulle kävi ihan yllättäen. Opettaja olikin valehdellut. Ja sit piti itse alkaa vähentään jotain...Heh heh

No sitten meille molemmille oli valehdeltu :)))
Hyi hyi koululaitosta ;))

Meriläinen kirjoitti:

No sitten meille molemmille oli valehdeltu :)))
Hyi hyi koululaitosta ;))

http://www.youtube.com/watch?v=YxF9vKgrRSs

jartsev kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=YxF9vKgrRSs

Joskus se voi mennä jakolaskunkin kautta. Samanlainen onni on jaettu onni:


http://www.youtube.com/watch?v=v1XiJw9uOMY

Sinäpä sitä tuot esiin mitä minä haen.
Nimenomaan itse vastuussa, vaikka yhdessä.
Myös itse vastuussa yksin silloin ei voi sälyttää toiselle, tai toisille.

Meriläinen kirjoitti:

Sinäpä sitä tuot esiin mitä minä haen.
Nimenomaan itse vastuussa, vaikka yhdessä.
Myös itse vastuussa yksin silloin ei voi sälyttää toiselle, tai toisille.

tää nyt vähän vaikea laji,,,, toisaalta, koska parisuhde on kahden ihmisen eloa ja oloa, siinä sitoudut elämään toisen ihmisen kanssa, ja se eläminen kattaa niin paljon kaikenlaista,, laaja alue, kun oikein fundeeraa.
Mut yksilöitä ollaan kuitenkin:)))

itsekään pidä itseäni itsekkäänä.
Mietin juuri tänään sitä kun sisaren tyttären kanssa taas juttelin.
Yleensä ne jotka tuon lauseen lausuvat ovat jotenkin vaikeassa suhteessa itse, eivätkä pääse elämään omansalaista elämää.
On helppo syyttää toista ihmistä, varsinkin silloin jos itse haluaisi muutosta mutta ei uskalla siihen lähteä.
Jotkut elävät mieluummin tutussa helvetissä kun lähtevät uusille urille.

Meriläinen kirjoitti:

itsekään pidä itseäni itsekkäänä.
Mietin juuri tänään sitä kun sisaren tyttären kanssa taas juttelin.
Yleensä ne jotka tuon lauseen lausuvat ovat jotenkin vaikeassa suhteessa itse, eivätkä pääse elämään omansalaista elämää.
On helppo syyttää toista ihmistä, varsinkin silloin jos itse haluaisi muutosta mutta ei uskalla siihen lähteä.
Jotkut elävät mieluummin tutussa helvetissä kun lähtevät uusille urille.

Lue lisää

kanssa olen paininut helvetisti: "Jotkut elävät mieluummin tutussa helvetissä kun lähtevät uusille urille. "

Teotwawki kirjoitti:

kanssa olen paininut helvetisti: "Jotkut elävät mieluummin tutussa helvetissä kun lähtevät uusille urille. "

mikä on pahinta mitä sinulle voi tapahtua, jos lähdet:))

Meriläinen kirjoitti:

mikä on pahinta mitä sinulle voi tapahtua, jos lähdet:))

mistä?

Teotwawki kirjoitti:

mistä?

Yleensä lähdetään siitä missä ollaan.
On vaikea lähteä naapurista jos sillä hetkellä onkin omassa kotona.
Ja tässähän oli kyse sinne uusille urille menosta, eli vastauksen kysymykseen mistä riedät itse parhaiten :))))

Niin se on tämäkin sunnuntai mennyt tuolla 1900 luvun alussa ja Imatran suunnalla.
Välillä kahvia keittäen ja ulkona happihypyllä käyden, sitten taas pitkin pituuttaan lukemaan.

Lainaus näyttää olevan ketjusta "kohtasin tänään kotiovellani".

??????????????????????????????????
Miten tää liittyi mihinkään?

Se on hyvä niin tosi elämää :))))))))))