Sananvapautta suomalaisittain
Kirjoittanut: Richard Järnefelt 15.5.2005 klo 21.39
Sananvapautta suomalaisittain
"Ylen TV2 keskusteli Suomi puhuu - ohjelmassaan 4.5.2005 ruotsin kielen opintojen pakollisuudesta Suomessa. Keskustelu herätti kiinnostusta, ja toi satoja viestejä rekisteröityneiltä keskustelijoilta ohjelman kotisivuille. Näistä viesteistä julkaistiin kooste saman ohjelman seuraavassa jaksossa, 11.5.2005, ja itsekin olin koosteessa mukana. Sain kunnian esittää ehkä kaikista voimakkaimman kritiikin pakollista ruotsinopetusta ja suomenruotsalaisten organisaatioiden masinoimaa kielipolitiikkaa vastaan.
Koska ohjelmaan ei tullut pakkoruotsia puoltavia mielipiteitä ainuttakaan, myös siteeratut mielipiteet olivat pakkoruotsin vastaisia. Pari päivää mielipiteiden julkaisemisen jälkeen korviini kantautui villi huhu, että ruotsinkieliset vaikuttajat olivat ottaneet yhteyttä Yleisradion johtoon, ja vaatineet ohjelman lopettamista, koska se muka suhtautuu negatiivisesti ruotsinkielisiin. Kerrotaan, että he olisivat jopa verranneet ruotsinkielisten kohtelua juutalaisten kohteluun Saksassa taannoin. Tällainen väite on suomenkielisiä kohtaan hyvin loukkaava. Meillähän kielivähemmistön asiat ovat hyvin, joskus ehkä liiankin hyvin.
Menin sitten ohjelman kotisivuille (http://www.yle.fi/suomipuhuu/), ja kauhukseni huomasin, että koko kielipolitiikasta käyty keskustelu oli poistettu, ja sen sijalla luki vain "kielikeskustelu on päättynyt." Kaikki muista aiheista syntyneet keskustelut ovat auki ja jatkuvat edelleen.
Mitä tämä kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta? Mitä tämä kertoo niiden poliitikkojen rehellisyydestä, jotka selvästi vastoin suomalaisten enemmistön kantaa sallivat valheellisen ja kalliin kaksikielisyyden jatkumisen? Samat poliitikot sallivat myös koko kansan pakko-opettamisen, ja ovat säätäneet enemmistöä sortavan kielilain. Mitä tämä kertoo Yleisradion johdosta? Mitä tämä kertoo sananvapaudesta Suomessa?
Keskustelun poistaminen jonkin ohjelman sivuilta vain siksi, että aihe on arka, ei ole demokratian merkki. Vaadin Suomen kansalaisena, että lupamaksujeni kautta ylläpidetty Yleisradio palauttaa välittömästi tuon keskustelun takaisin. Tällaista ei pitäisi tapahtua länsimaisessa demokratiassa. Olemmehan viimein päässeet eroon YYA:sta ja sen sortin valehtelusta - jatkuuko perinne nyt "kaksikielisyyden" kanssa?
Laajemmin vaadin, että kaikki järjettömyys, hyssyttely ja salailu kieliasioissa lopetetaan, ja otetaan rehelliseen tarkasteluun se, onko Suomi oikeasti kaksikielinen, vaiko ei. Lisäksi pitäisi rehellisesti miettiä, olisiko lapsillemme kenties hyödyllisempää opetella silläkin ajalla jotain muuta kieltä kuin yhtä ruotsin murretta?"
Richard Järnefelt
rehtori, tutkija
Helsinki
_____________________________________
"Tiedotusvälineet yleensä kertoo 'virallisen totuuden' eli huijaa omaa kansaa kuten Venäjällä. Ei tämä kotokulttuuri näytä paljon 'Puuttinismista' eroavan.
Ja mikä se sellainen demokratia on jossa ei saa sanoa omaa näkemystään, vaikkapa kirjan/nettisivujen muodossa, no sehän on USA.
RKP on edelleenkin siinä uskossa, etteivät ruotsalaiset ole Suomessa vähemmistö vaan yhtä suuri ja tärkeä kansanosa, jota varten suomalaisten tulee opetella pakkoruotsia, jotta heitä voisi palvella. Suomenkieli ei ole RKP:n mukaan rikkaus vaan RKP:n ydinalueella (Närpiö) halutaan suomalaisuus kitkeä, jotta ruotsalaisuuteen ei vain tulisi suomalaisuutta."
____________________________________________
Miten nyt käy sivistyksen?
saavutus kirjoitti 4.7 10:46
*Miten nyt käy sivistyksen?*
Espoon syyskauden viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa syttyi kielisota, jonka sankariksi nousi *Timo Soini* (sit). Hän sai torjuntavoiton, kun valtuusto äänesti nurin (44-22) vaatimuksen, että kaupungin ylimmän johdon pitää osata hyvin ruotsia. Ruotsalaisen kansanpuolueen seitsemän valtuutettua olivat surullisia. He ja eräät kokoomuslaiset jättivät eriävän mielipiteen.
*Kaupunginhallitus vaati* kaupunginjohtajalta ja toimialajohtajilta "suomen tai ruotsin kielen erinomaista ja toisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa".Se tulkittiin niin, että johdon pitää osata erinomaisesti suomea ja hyvin ruotsia.Vanhan kielitaitosäännön mukaan johtajille riitti tyydyttävä ruotsin taito.Soini julisti, että uudistuksen jälkeen "tästäkin salista hyvin harva voisi hakea korkeaa virkaa".Soini puolusti jopa maahanmuuttajia - venäläisiä ja virolaisia lääkäreitä - joilla jo suomen kielessä on tekemistä.
Kirjoittanut: Richard Järnefelt 15.5.2005 klo 21.39
Sananvapautta suomalaisittain
"Ylen TV2 keskusteli Suomi puhuu - ohjelmassaan 4.5.2005 ruotsin kielen opintojen pakollisuudesta Suomessa. Keskustelu herätti kiinnostusta, ja toi satoja viestejä rekisteröityneiltä keskustelijoilta ohjelman kotisivuille. Näistä viesteistä julkaistiin kooste saman ohjelman seuraavassa jaksossa, 11.5.2005, ja itsekin olin koosteessa mukana. Sain kunnian esittää ehkä kaikista voimakkaimman kritiikin pakollista ruotsinopetusta ja suomenruotsalaisten organisaatioiden masinoimaa kielipolitiikkaa vastaan.
Koska ohjelmaan ei tullut pakkoruotsia puoltavia mielipiteitä ainuttakaan, myös siteeratut mielipiteet olivat pakkoruotsin vastaisia. Pari päivää mielipiteiden julkaisemisen jälkeen korviini kantautui villi huhu, että ruotsinkieliset vaikuttajat olivat ottaneet yhteyttä Yleisradion johtoon, ja vaatineet ohjelman lopettamista, koska se muka suhtautuu negatiivisesti ruotsinkielisiin. Kerrotaan, että he olisivat jopa verranneet ruotsinkielisten kohtelua juutalaisten kohteluun Saksassa taannoin. Tällainen väite on suomenkielisiä kohtaan hyvin loukkaava. Meillähän kielivähemmistön asiat ovat hyvin, joskus ehkä liiankin hyvin.
Menin sitten ohjelman kotisivuille (http://www.yle.fi/suomipuhuu/), ja kauhukseni huomasin, että koko kielipolitiikasta käyty keskustelu oli poistettu, ja sen sijalla luki vain "kielikeskustelu on päättynyt." Kaikki muista aiheista syntyneet keskustelut ovat auki ja jatkuvat edelleen.
Mitä tämä kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta? Mitä tämä kertoo niiden poliitikkojen rehellisyydestä, jotka selvästi vastoin suomalaisten enemmistön kantaa sallivat valheellisen ja kalliin kaksikielisyyden jatkumisen? Samat poliitikot sallivat myös koko kansan pakko-opettamisen, ja ovat säätäneet enemmistöä sortavan kielilain. Mitä tämä kertoo Yleisradion johdosta? Mitä tämä kertoo sananvapaudesta Suomessa?
Keskustelun poistaminen jonkin ohjelman sivuilta vain siksi, että aihe on arka, ei ole demokratian merkki. Vaadin Suomen kansalaisena, että lupamaksujeni kautta ylläpidetty Yleisradio palauttaa välittömästi tuon keskustelun takaisin. Tällaista ei pitäisi tapahtua länsimaisessa demokratiassa. Olemmehan viimein päässeet eroon YYA:sta ja sen sortin valehtelusta - jatkuuko perinne nyt "kaksikielisyyden" kanssa?
Laajemmin vaadin, että kaikki järjettömyys, hyssyttely ja salailu kieliasioissa lopetetaan, ja otetaan rehelliseen tarkasteluun se, onko Suomi oikeasti kaksikielinen, vaiko ei. Lisäksi pitäisi rehellisesti miettiä, olisiko lapsillemme kenties hyödyllisempää opetella silläkin ajalla jotain muuta kieltä kuin yhtä ruotsin murretta?"
Richard Järnefelt
rehtori, tutkija
Helsinki
_____________________________________
"Tiedotusvälineet yleensä kertoo 'virallisen totuuden' eli huijaa omaa kansaa kuten Venäjällä. Ei tämä kotokulttuuri näytä paljon 'Puuttinismista' eroavan.
Ja mikä se sellainen demokratia on jossa ei saa sanoa omaa näkemystään, vaikkapa kirjan/nettisivujen muodossa, no sehän on USA.
RKP on edelleenkin siinä uskossa, etteivät ruotsalaiset ole Suomessa vähemmistö vaan yhtä suuri ja tärkeä kansanosa, jota varten suomalaisten tulee opetella pakkoruotsia, jotta heitä voisi palvella. Suomenkieli ei ole RKP:n mukaan rikkaus vaan RKP:n ydinalueella (Närpiö) halutaan suomalaisuus kitkeä, jotta ruotsalaisuuteen ei vain tulisi suomalaisuutta."
____________________________________________
Miten nyt käy sivistyksen?
saavutus kirjoitti 4.7 10:46
*Miten nyt käy sivistyksen?*
Espoon syyskauden viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa syttyi kielisota, jonka sankariksi nousi *Timo Soini* (sit). Hän sai torjuntavoiton, kun valtuusto äänesti nurin (44-22) vaatimuksen, että kaupungin ylimmän johdon pitää osata hyvin ruotsia. Ruotsalaisen kansanpuolueen seitsemän valtuutettua olivat surullisia. He ja eräät kokoomuslaiset jättivät eriävän mielipiteen.
*Kaupunginhallitus vaati* kaupunginjohtajalta ja toimialajohtajilta "suomen tai ruotsin kielen erinomaista ja toisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa".Se tulkittiin niin, että johdon pitää osata erinomaisesti suomea ja hyvin ruotsia.Vanhan kielitaitosäännön mukaan johtajille riitti tyydyttävä ruotsin taito.Soini julisti, että uudistuksen jälkeen "tästäkin salista hyvin harva voisi hakea korkeaa virkaa".Soini puolusti jopa maahanmuuttajia - venäläisiä ja virolaisia lääkäreitä - joilla jo suomen kielessä on tekemistä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikä on maanhankintalain ns. ruotsalaispykälä (92 §) ??
Kysyjä kirjoitti 17.8 13:41
*Mikä on maanhankintalain ns. ruotsalaispykälä (92 §) ??*
*Maanhankintalakia sorvattaessa siihen piti sisällyttää erityinen "ruotsalaispykälä " (92 §), jolla ruotsalaisten edut turvattiin.*
Siirtoväen asuttamiseen liittyviä ongelmia on käsitelty muiden muassa kahdessa väitöskirjassa.
Toinen on nimeltään Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Helsinki 1982, tekijä Silvo Hietanen. Toisen nimi on Karjalaisen siirtoväen asuttamisesta käyty julkinen keskustelu vuosina 1944-48, Jyväskylä 1969 ja tekijä Keijo K. Kulha.
Molemmissa kerrotaan yhtäpitävästi, että ruotsinkielinen väestö vastusti erittäin kiivaasti siirtoväen asuttamista ruotsalaisalueille.
Kiihkeimmät heistä vaativat karjalaisten sijoittamista Oulujoen pohjoispuolelle. Ruotsinkielisessä Svensk vakt - lehdessä uhkailtiin jopa aseellisella väliintulolla. Suomenkielisten sanavarastoon ilmestyi uusi käsite "pyhä ruotsalaismaa", kun sen saaminen siirtoväen käyttöön piti kaikin keinoin estää.
*Maanhankintalakia sorvattaessa siihen piti sisällyttää erityinen "ruotsalaispykälä " (92 §), jolla ruotsalaisten edut turvattiin.*
Silloisen maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) ylijohtaja Veikko Vennamo, joka työkseen hoiteli siirtoväen maanhankintaa, kirjoittaa teoksessaan Jälleenrakennuksen ihme mm. seuraavasti: " Mitä sitten tekivät ruotsinkieliset kartanonherrat ja poliitikot tässä "ruotsalaisen pyhän maan" asiassa? He unohtivat Suomen edun ja velvollisuutensa Suomen kansalaisina: He pyysivät erilaisia kanavia myöten apua Ruotsin poliittisilta voimilta ja tukea Ruotsin lehdistöltä.
Se oli moraalista isänmaan pettämistä tilanteessa, jossa Suomi taisteli olemassaolostaan ja vapaasta yhteiskuntajärjestelmästään. Siirtoväki oli kuoleman hädässä niin henkisesti kuin taloudellisestikin.
Mikä on maanhankintalain ns. ruotsalaispykälä (92 §) ??
Ohoh kirjoitti 17.8 14:35
http://www.saunalahti.fi/~ptoukkar/luukka2.htm
http://www.saunalahti.fi/~ptoukkar/luukka2.htm#osa9
*Hallitus siis hyväksyi Nissisen komitean kannan, ja maatalousministeri Eemil Luukka esitteli maanhankintalakiesityksen 2.2.1945 eduskunnan lähetekeskustelussa.
*Suuren valiokunnan käsittelyssä 12.3.1945 esitettiin muutoksia kielikysymykseen. Pääministeri Paasikivi puhui pitkään suuren valiokunnan ensimmäisessä istunnossa. Hän korosti, että pienen vähemmistön oikeusasemaa: "Ruotsinkielisen vähemmistön tulee tuntea itsensä turvatuksi ja sen olot pitää järjestää sillä tavoin, että se itse tuntee viihtyvänsä tässä maassa. Ruotsin ja koko Pohjoismaiden erityinen mielen- kiinto meidän maatamme kohtaan on olennaisesti sen varassa, että he tuntevat kiinnostusta ruotsinkielistä kansanosaa kohtaan."
*Ruotsalaispykälä muotoutui lopulta suuressa valiokunnassa seuraavanlaiseksi: "Siirtoväen sijoittaminen on toimitettava siten, ettei yksikielinen kunta muutu kaksikieliseksi tai ettei kaksikielisessä enemmistökieli vaihdu."
Mikä on maanhankintalain ns. ruotsalaispykälä (92 §) ??
Ohoh kirjoitti 17.8 14:43
http://www.saunalahti.fi/~ptoukkar/luukka2.htm#osa9
Vuoden 1945 maanhankintalaki aiheutti reaktioita ns. ruotsinkielisissä piireissä. Ruotsalaisen kansanpuolueen hyväksymässä ohjelmassa 1937 todettiin, että puolue haluaa säilyttää ruotsalaisten asuma-alueet ja ruotsalaisen maanomistuksen. Tämä on Keijo K. Kulhan mukaan nähtävä myös puolueen periaatteellisen suhtautumisen taustana suhtautumisesta sodanjälkeiseen siirtoväkikysymykseen.
Vuonna 1944 RKP kannatti rintamamiesten, sotainvalidien, -leskien ja -orpojen vapaaehtoista asuttamista. Koska Pohjanmaan ruotsalaisseuduilta oli maata saatavissa vähän, toivottiin, että halukkaat voitaisiin siirtää Etelä-Suomen ruotsalaisalueille. Kesäkuun 2. päivänä vuonna 1945 RKP:n puoluepäivät pidettiin maanhankinta-asetuksen antamisen aikana.
Puolueen julkilausumassa korostettiin, että hallituksen pitää toteuttaa maanhankintalakia tarkoin lain mukaisesti: ruotsinkielisten ja suomenkielisten suhde ei saa muuttua.
Vuoden 1946 puoluepäivät kiinnittivät huomiota sijoitussuunnitelmaan ja kielisuhteeseen; samalla kiiteltiin Paasikiveä, joka oli antanut tukea kieliasiassa. Vuoden 1947 julkilausumassakin tähdennettiin, ettei kielellinen suhde saa muuttua yksikielisissä ruotsalaisissa ja kaksikielisissä kunnissa. Merkikoivisto-hankkeesta käytettiin ilmaisua "vansinnigt företag".
Kun käytännön asutustoiminta pääsi vauhtiin, RKP:n eduskuntaryhmä seurasi tarkoin tilanteen kehittymistä ja maan ruotsinkielisten reaktioita kielikysymyksessä. Pohjanmaalla syksyllä 1945 tapahtuneen liikehdinnän todettiin menneen liian pitkälle. Ralf Törngren piti epäviisaana hyökätä voimakkaasti ministeri Luukkaa vastaan. Mustamaalaaminen pitäisi suunnata Vennamoon ja Virolaiseen.
Mauno Laisaari ei muista keskustelleensa erityisesti ruotsalaispykälästä Luukan kanssa.
Suomalaisten pakkoruotsituksen vastustus on jatkunut voimakkaana jo vuosikausia. Nyt vihdoin alkaa tulokset näkyä.
Svekojen väitteet muutamista tai peräti yhdestä kiihkoilijasta ovat valheellisia. Suomalainen kansa on harvassa asiassa niin yksimielinen, kuin pakkoruotsituksen vastustamisessa.