TULEEKO JOULU ILMAN ÄITIÄ

Joulun taas lähestyessä palaa mieleen kirkkaana vuosi 2008 ja liikenneonnettomuus, missä menetimme RAKKAAN ÄITIMME.
Joulukiireet eivät olleet vielä kunnolla alkaneet, kun niihin tuli jo yllättävä loppu. Äitimme oli juuri ylittämässä katua ja tuli rekan yliajamaksi.
Ei ole ollut päivää ilman, etteikö äitini olisi ollut mielessä ja edelleen on ikävä suunnaton.
Surua olen yrittänyt käsitellä kuinka milloinkin esim. kirjoittamalla hänestä laulun ja nyt tämä pieni ja ainut avautuminen tällä palstalla. Luonteeltani olen ollut aina sellainen, että minähän en sitten itke, vaan tuen muita. Olen kuin maalipurkki mistä on kansi poissa ja silti maali pysyy purkissa vaikka nurin kääntää, koska maalin pinnalle on kuivanut kuori.
Oikeasti olen aika vääsynyt ja yö onkin vuorokaudesta parhainta aikaa, kun saa olla unessa, eikä tunne ja tiedosta mitään. Uskon kuitenkin, että tämä kamala olo vielä menee ohitse ja alkaisin taas odottamaan jouluakin, vaikka nyt vielä haluaisin sen ylittää vähin äänin.
8555
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Minulta meni isä jouluksi, ripustelin iloisena joulukoristeita jne. kunnes kaikesta ilosta tuli loppu.Uusi joulu tuli silti ja sitä seuraavakin.Rutiinit auttoivat paljon.Joulukirkossa laulettiin "Maa on niin kaunis", lauloin sitä parhaillaan kun isäni yhtäkkiä alkoi laulaa mukana. Katsoin ympärilleni että eikö kukaan muu kuule sitä mutta ei, vain aivoni saattoivat kuulla sen.Siitä tiesin ettei hän ole kuollut vaan elää, ei täällä vaan taivaassa.
Muistan tuon ajan, kun vain uni armahti. Aika auttaa vaikka ei sitä pahimmassa surun vaiheessa uskokaan.
Isäni meni myös yllättäen ilman varoitusta.

Äänestä
  • Kiitos sinulle kirjoituksestasi. Oli kiva vaihtaa muutama rivi, se oli minulle paljon.

    Äänestä

..Tiedät sen..
Äitisi katsoo läpi pilvien
surusi syvä
lohduton
vaan anna sen vallata
..hetkeksi..
ei Äitisi halua
sinua mukaansa..
.ainakaan vielä..
Joulun rauha/vietto
..alkaa sydämestäsi..
maalipurkin kuori..
..kääntyy takuusti
..oikein päin..
jos haluat ..?
Enkelini suojelevat

Sinua

voimaa Ystäväni

Äänestä
  • Viimevuonna, vähän ennen joulua, äitini kuoli. Hän oli sairas, lähtöä jo odotteli. Siitä huolimatta hänen kuolemansa oli minulle järkytys. Olin aina viettänyt joulun hänen kanssaan. Nyt istuin yksin, kuin puuduksissa, tuntematta mitään. Vasta muutaman kuukauden jälkeen tajusin, mitä todella oli tapahtunut.
    Nyt on edessä joulu, josta jo tiedän, että olen yksin. Kynttilät vien haudalle, muistan äitiäni lämmöllä!

    Äänestä

  • Olen myös sinulle kiitoksen velkaa, noista kauniista sanoista.

    Äänestä

  • Olen kiitollinen jo näistä kolmestakin hienosta viestistä/vastauksesta.
    Nämä auttaa minua katsomaan asioita eri näkökulmasta.

    Äänestä

  • Joo o kirjoitti:

    Olen kiitollinen jo näistä kolmestakin hienosta viestistä/vastauksesta.
    Nämä auttaa minua katsomaan asioita eri näkökulmasta.

    Joulu tulee joka vuosi, uusi vuosi seuraa aina joulua, tulee pääsiäinen, juhannus......elämä jatkuu.
    Jonakin hetkenä kaipaat enemmän poismennyttä läheistä, toisena hetkenä et ehdi ajattelemaankaan häntä. Sitä kutsutaan elämäksi.

    Äänestä

  • 2009, 2010, 2011.... kirjoitti:

    Joulu tulee joka vuosi, uusi vuosi seuraa aina joulua, tulee pääsiäinen, juhannus......elämä jatkuu.
    Jonakin hetkenä kaipaat enemmän poismennyttä läheistä, toisena hetkenä et ehdi ajattelemaankaan häntä. Sitä kutsutaan elämäksi.

    Kiitos kannustuksesta. Olo on jo paljon helpompi.

    Edellisilli kirjoittajille kiitokset kuuluu järjestyksessä. Kirjoitukset alkoi hypätä rivin loppuu vaikka
    yritin vasta järjestyksessä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Joo o kirjoitti:

Joulun taas lähestyessä palaa mieleen kirkkaana vuosi 2008 ja liikenneonnettomuus, missä menetimme RAKKAAN ÄITIMME.
Joulukiireet eivät olleet vielä kunnolla alkaneet, kun niihin tuli jo yllättävä loppu. Äitimme oli juuri ylittämässä katua ja tuli rekan yliajamaksi.
Ei ole ollut päivää ilman, etteikö äitini olisi ollut mielessä ja edelleen on ikävä suunnaton.
Surua olen yrittänyt käsitellä kuinka milloinkin esim. kirjoittamalla hänestä laulun ja nyt tämä pieni ja ainut avautuminen tällä palstalla. Luonteeltani olen ollut aina sellainen, että minähän en sitten itke, vaan tuen muita. Olen kuin maalipurkki mistä on kansi poissa ja silti maali pysyy purkissa vaikka nurin kääntää, koska maalin pinnalle on kuivanut kuori.
Oikeasti olen aika vääsynyt ja yö onkin vuorokaudesta parhainta aikaa, kun saa olla unessa, eikä tunne ja tiedosta mitään. Uskon kuitenkin, että tämä kamala olo vielä menee ohitse ja alkaisin taas odottamaan jouluakin, vaikka nyt vielä haluaisin sen ylittää vähin äänin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu