"Ujutettu 10 käskyyn" - sunnuntai ! Ihanko totta?

lisäät Jumalan käskyihin yhtään mitään?? Oletkos Jumala???

"Roomalaisessa ja juutalaisessa kalentereissa sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä."

Tottakai. Sillä he tietävät että viikon viimeinen päivä on sapatti.

Adventistien vouhotus sunnuntaita vastaan on aivan naurettavaa.

Jess! kirjoitti:

"Roomalaisessa ja juutalaisessa kalentereissa sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä."

Tottakai. Sillä he tietävät että viikon viimeinen päivä on sapatti.

Adventistien vouhotus sunnuntaita vastaan on aivan naurettavaa.

Lue lisää

Sielunvihollisen palvonta päivänä: Mithrahan oli viimeinen Jumala poika ennen Jeesusta, hänetkin oli naulittu ristille harhaisena. Tammuskin oli kokenut saman kaltaisen ristin kuoleman. Egyptiläinen Horus oli kokenut saman ennen Jeesusta. Mithrakin oli asettanut muistoaterian Apostoleilleen. Tämä Jeesuksen asettama muisto ateria tuntuu olevan aina Jumaluuden vaihtuessa sellainen kohokohta. Jeesus Jumaluus poikkeaa näistä sunnuntai Jumalista siksi, koska Juutalainen alkuperä uskonto ei pannut suurra merkitystä Taivaan kappaleen pyhitykselle. Siksi Jeesus poikkeaa näistä aurinko pojista tämän viikon viimeisen päivän perusteella.
Eihän kukaan kiellä ketään auringon kumartamisesta, senkun vaan kumartavat taivaan kappaletta hurmoksissa ollen. Tosin olisihan Jeesus voinut tehdä itsestään aurinko kulttilaisen testamentissaan, mutta sitä hän ei tehnyt. Aurinko kulttilaiset tekivät hänet vastoin hänen tahtoaan hänestä aurinko kultin pään. Nykyisellään tämä sunnuntai tekee aurinko Kristillisyydestä Demoonisen juhlan tunnun. Näet sunnuntai ei kuulu millään muotoa Apostoliseen Kristillisyyteen. Vain yksi päivä eroittaa jumalan omat vihollisen omaisuus kansasta Raamatun mukaan. mikäli Raamatun sanalla on tähän asiaan mitään sanomista.

Hesekielin kirjan 8 luku keroo meille kuinka hyvässä suosiossa on tämä sunnuntai rituaali ollut muinaisen Israelin kansan keskuudessa. Tuomarien kirjassa on lausunto. Tässä lausunnossa sanotaan, että tällöin ei kansalla ollut kuningasta ja jokainen teki sitä mikä oli hänen mielestään oikein.

Kaukaa sinä Jumalaasi haet, luuletko, että ympärileikkaus "työ" kuuluu sapattiin?
Jos Antti eläisi Apostolisena aikana, hän ei olisi apostolisessa opetuksessa ja siinä kristittyjen ryhmässä koska silloin ei sunnuntai- ollut mikään pyhäpäivä, vaan myöhäsempää erityispainosta *).
Mitä pääsiäiseen ja ylösnousemukseen tullaan, niin suurempi paino minulla on kokonaisuudessa, jota nyt ehtoollisessa julistetaan. Minun ruumiini ja vereni teidän puolestanne. ts. se sijaisuhri.
Verenmerkitty pihtipieli, se pelasti ja se pelastaa sydämen ovenkarmeissa olevana merkkinä.

Vieläpä totean, että "jos sunnuntaita" pidettäisiin niin illasta iltaan, mutta mitäpä sitä ensimmäistä päivää painattaisi luotuna kunniaan, kun saa kumartaa Häntä joka on luonut taivaan ja maan.

*) Sunnuntain historia alkaa itse asiassa jo Baabelin valtakunnan ja Baabelin tornin ajoilta.
Kun linkittää Apostolinen seurakunta ja antikristuksen eksytys / Lindeman löytyy tuosta jatko, mistä sunnuntai on peräisin. Eli lukien kannattaa miettiä Iisebelin luopumususkon käsitteitä, joka turmelee monien uskon ja kuinka se tuli uudenliiton Jumalan seurakuntaan... Apostolien kuoltua laittomuuden salaisuus pääsi vaikuttamaan ja tekemään työtä.
Eli Antti, tarkistaisin sinuna hieman kannanottoja mitä esität, ettei tämä salaisuus eläisi niin suuresti hengessäsi. Pakanalliset roomalaiset, jotka olivat tottueet harjoittamaan Baabelista alkanutta uskontoa, joka oli heidän keskuudessaan mm. Mitras- kultin nimellä ja Saturnaalia- juhlana, palvoivat aurinkoa, kuuta, muita planeettoja ja epäjumalia.
Jotta pakanalliset roomalaiset saataisiin omaksumaan uusi voimallinen "kristinusko", tehtiin komromisseja raamatullisen kristinuskon ja Rooman pakanauuden uskontojen välillä. lainaus oli pätkittäin tuosta kirjasta. http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm

sapatti ennalleen kirjoitti:

Kaukaa sinä Jumalaasi haet, luuletko, että ympärileikkaus "työ" kuuluu sapattiin?
Jos Antti eläisi Apostolisena aikana, hän ei olisi apostolisessa opetuksessa ja siinä kristittyjen ryhmässä koska silloin ei sunnuntai- ollut mikään pyhäpäivä, vaan myöhäsempää erityispainosta *).
Mitä pääsiäiseen ja ylösnousemukseen tullaan, niin suurempi paino minulla on kokonaisuudessa, jota nyt ehtoollisessa julistetaan. Minun ruumiini ja vereni teidän puolestanne. ts. se sijaisuhri.
Verenmerkitty pihtipieli, se pelasti ja se pelastaa sydämen ovenkarmeissa olevana merkkinä.

Vieläpä totean, että "jos sunnuntaita" pidettäisiin niin illasta iltaan, mutta mitäpä sitä ensimmäistä päivää painattaisi luotuna kunniaan, kun saa kumartaa Häntä joka on luonut taivaan ja maan.

*) Sunnuntain historia alkaa itse asiassa jo Baabelin valtakunnan ja Baabelin tornin ajoilta.
Kun linkittää Apostolinen seurakunta ja antikristuksen eksytys / Lindeman löytyy tuosta jatko, mistä sunnuntai on peräisin. Eli lukien kannattaa miettiä Iisebelin luopumususkon käsitteitä, joka turmelee monien uskon ja kuinka se tuli uudenliiton Jumalan seurakuntaan... Apostolien kuoltua laittomuuden salaisuus pääsi vaikuttamaan ja tekemään työtä.
Eli Antti, tarkistaisin sinuna hieman kannanottoja mitä esität, ettei tämä salaisuus eläisi niin suuresti hengessäsi. Pakanalliset roomalaiset, jotka olivat tottueet harjoittamaan Baabelista alkanutta uskontoa, joka oli heidän keskuudessaan mm. Mitras- kultin nimellä ja Saturnaalia- juhlana, palvoivat aurinkoa, kuuta, muita planeettoja ja epäjumalia.
Jotta pakanalliset roomalaiset saataisiin omaksumaan uusi voimallinen "kristinusko", tehtiin komromisseja raamatullisen kristinuskon ja Rooman pakanauuden uskontojen välillä. lainaus oli pätkittäin tuosta kirjasta. http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm

Lue lisää

http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm
Raamatullinen lepopäivä kohta ja sieltä tekstiä.
Edellä olevat kirkkohistorian lainaukset ja monet muutkin kirjalliset tietolähteet yhtäpitä­västi todistavat, että Konstantinus v. 321 jKr. teki sunnuntaista eli auringonpäi­västä lepopäivän. Laodikean kirkolliskokous määräsi v. 364: "Kristittyjen ei tule olla juutalais­ten mukaisia ja olla toimettomia, vaan heidän tulee erikoisesti kunnioittaa, ja ollen kristittyjä, jos mahdollista, olla tekemättä mitään työtä sinä päivänä. Jos heidät havaitaan seuraavan juutalaisuutta, heidät tulee sulkea Kristuksesta".

Sunnuntain eli auringonpäivän pyhittämiseen sapatin asemesta liittyy myös jo ensim­mäisten vuosisatojen aikana esiintullut antisemistismi, viha juutalaisia, Kristuksen murhaajia kohtaan, niinkuin heitä on haukuttu kautta vuosisatojen. Pakanakristikunta halusi erottautua kokonaan kirotuista juutalaisista (samalla myös kristinuskon raamatulli­sista juutalaisista juurista) ja myöskin sentähden luopui juutalaisten sapatista ja otti auringon päivän eli sunnuntain tilalle. Kesti kuitenkin monia vuosisatoja, ennenkuin sapatti jäi pois kristtyjen käytännöstä ja sunnuntai pääsi lopullisesti voitolle. Siksi tarvittiin monien kirkolliskokousten päätökset asiaa vahvistamaan.

Historia alkoi siis v. 321, jolloin Konstantinus teki auringonpäivästä eli sunnuntaista lepopäi­vän. Laodikean kirkolliskokous sulki 364 sapatin pyhittäjät Kristuksen ulkopuolelle. Itä-Rooman keisari Leo I:sen laissa kiellettiin maataloustyöt sunnuntaina. Maconin synodi kielsi v. 585 peltotyöt sunnuntaina ja se vahvistettiin Chalonsin synodissa v. 649. Bonifacen synodi antoi määräyksiä sunnuntain pyhittämiseksi v. 680 ja samoin Frankfur­tin synodi v. 794. Rooman synodi v. 826, Pariisin synodi v. 829 ja paavi Leo IV:en aikana määrättiin kirkolliskokouksessa v. 853 jKr., että sunnuntaita oli noudatettava "Herran päivänä".

Näin Rooman pedon sarvi (keisarinistuin ja sitä seurannut paavinistuin) on muutta­nut sapatin, Jumalan antaman lepopäivän, viikon seitsemänneltä päivältä sunnuntaille eli auringon päivälle. Sapatin ja samalla vuorokausien vaihtuminen on muutettu auringonlas­kusta keskiyölle. Voidaan sanoa, että lähes koko ns. kristillisessä maailmassa 800-luvulta alkaen, Rooman pedon sarvi on saanut sunnuntain lepopäiväksi sapatin tilalle. Ainoastaan Israelin kansa ei ole noudattanut Rooman pedon sarven määräystä, sillä juutalaiset (muutamaa Baabelin valheen sokaisemaan juutalaista lukuunottamatta) pyhittävät edelleen sapatin lepopäivänä, kuten he ovat tehneet sitä vuosituhansien ajan Jumalan Tooran säädöksien mukaan.

Hermanni-itse kirjoitti:

Sielunvihollisen palvonta päivänä: Mithrahan oli viimeinen Jumala poika ennen Jeesusta, hänetkin oli naulittu ristille harhaisena. Tammuskin oli kokenut saman kaltaisen ristin kuoleman. Egyptiläinen Horus oli kokenut saman ennen Jeesusta. Mithrakin oli asettanut muistoaterian Apostoleilleen. Tämä Jeesuksen asettama muisto ateria tuntuu olevan aina Jumaluuden vaihtuessa sellainen kohokohta. Jeesus Jumaluus poikkeaa näistä sunnuntai Jumalista siksi, koska Juutalainen alkuperä uskonto ei pannut suurra merkitystä Taivaan kappaleen pyhitykselle. Siksi Jeesus poikkeaa näistä aurinko pojista tämän viikon viimeisen päivän perusteella.
Eihän kukaan kiellä ketään auringon kumartamisesta, senkun vaan kumartavat taivaan kappaletta hurmoksissa ollen. Tosin olisihan Jeesus voinut tehdä itsestään aurinko kulttilaisen testamentissaan, mutta sitä hän ei tehnyt. Aurinko kulttilaiset tekivät hänet vastoin hänen tahtoaan hänestä aurinko kultin pään. Nykyisellään tämä sunnuntai tekee aurinko Kristillisyydestä Demoonisen juhlan tunnun. Näet sunnuntai ei kuulu millään muotoa Apostoliseen Kristillisyyteen. Vain yksi päivä eroittaa jumalan omat vihollisen omaisuus kansasta Raamatun mukaan. mikäli Raamatun sanalla on tähän asiaan mitään sanomista.

Hesekielin kirjan 8 luku keroo meille kuinka hyvässä suosiossa on tämä sunnuntai rituaali ollut muinaisen Israelin kansan keskuudessa. Tuomarien kirjassa on lausunto. Tässä lausunnossa sanotaan, että tällöin ei kansalla ollut kuningasta ja jokainen teki sitä mikä oli hänen mielestään oikein.

Lue lisää

JAA!

muutettu sapatti kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm
Raamatullinen lepopäivä kohta ja sieltä tekstiä.
Edellä olevat kirkkohistorian lainaukset ja monet muutkin kirjalliset tietolähteet yhtäpitä­västi todistavat, että Konstantinus v. 321 jKr. teki sunnuntaista eli auringonpäi­västä lepopäivän. Laodikean kirkolliskokous määräsi v. 364: "Kristittyjen ei tule olla juutalais­ten mukaisia ja olla toimettomia, vaan heidän tulee erikoisesti kunnioittaa, ja ollen kristittyjä, jos mahdollista, olla tekemättä mitään työtä sinä päivänä. Jos heidät havaitaan seuraavan juutalaisuutta, heidät tulee sulkea Kristuksesta".

Sunnuntain eli auringonpäivän pyhittämiseen sapatin asemesta liittyy myös jo ensim­mäisten vuosisatojen aikana esiintullut antisemistismi, viha juutalaisia, Kristuksen murhaajia kohtaan, niinkuin heitä on haukuttu kautta vuosisatojen. Pakanakristikunta halusi erottautua kokonaan kirotuista juutalaisista (samalla myös kristinuskon raamatulli­sista juutalaisista juurista) ja myöskin sentähden luopui juutalaisten sapatista ja otti auringon päivän eli sunnuntain tilalle. Kesti kuitenkin monia vuosisatoja, ennenkuin sapatti jäi pois kristtyjen käytännöstä ja sunnuntai pääsi lopullisesti voitolle. Siksi tarvittiin monien kirkolliskokousten päätökset asiaa vahvistamaan.

Historia alkoi siis v. 321, jolloin Konstantinus teki auringonpäivästä eli sunnuntaista lepopäi­vän. Laodikean kirkolliskokous sulki 364 sapatin pyhittäjät Kristuksen ulkopuolelle. Itä-Rooman keisari Leo I:sen laissa kiellettiin maataloustyöt sunnuntaina. Maconin synodi kielsi v. 585 peltotyöt sunnuntaina ja se vahvistettiin Chalonsin synodissa v. 649. Bonifacen synodi antoi määräyksiä sunnuntain pyhittämiseksi v. 680 ja samoin Frankfur­tin synodi v. 794. Rooman synodi v. 826, Pariisin synodi v. 829 ja paavi Leo IV:en aikana määrättiin kirkolliskokouksessa v. 853 jKr., että sunnuntaita oli noudatettava "Herran päivänä".

Näin Rooman pedon sarvi (keisarinistuin ja sitä seurannut paavinistuin) on muutta­nut sapatin, Jumalan antaman lepopäivän, viikon seitsemänneltä päivältä sunnuntaille eli auringon päivälle. Sapatin ja samalla vuorokausien vaihtuminen on muutettu auringonlas­kusta keskiyölle. Voidaan sanoa, että lähes koko ns. kristillisessä maailmassa 800-luvulta alkaen, Rooman pedon sarvi on saanut sunnuntain lepopäiväksi sapatin tilalle. Ainoastaan Israelin kansa ei ole noudattanut Rooman pedon sarven määräystä, sillä juutalaiset (muutamaa Baabelin valheen sokaisemaan juutalaista lukuunottamatta) pyhittävät edelleen sapatin lepopäivänä, kuten he ovat tehneet sitä vuosituhansien ajan Jumalan Tooran säädöksien mukaan.

Lue lisää

Laodikean kirkolliskokous sulki 364 sapatin pyhittäjät Kristuksen ulkopuolelle.

Eli tämänpäivä kristiyt toteuttavat tätä Laodikean kirkolliskokousta sydämessään, eli hapatteessaan.
He "noituvat" Sapatin Kristuksen ulkopuolelle ja pitävät 1.stä päivää pyhänään, koska se on heille PYHÄ.

Siksi kahtiajako ja siksi sen totuuden tuominen on karvas pala.

Mutta tieto tuo lisää tuskaa heille, koska isien oppien perustukset järkkyvät Jumalan sanan edessä.

Ihminen elää tietämättömyydessä tai epäuskossa ja Antti elää jälkimmäisessä, koska tietoa on.
Hänelle on Baabelin- uskokultin Roomalaiskirkollinen, Iisebelinmantteli tärkeämpi kuin sana.

Ei voi muutakuin rukoilla hänen puolestaan, joskus se portti on joidenkin kohdalla ahdas.

Antin puolesta kirjoitti:

Ihminen elää tietämättömyydessä tai epäuskossa ja Antti elää jälkimmäisessä, koska tietoa on.
Hänelle on Baabelin- uskokultin Roomalaiskirkollinen, Iisebelinmantteli tärkeämpi kuin sana.

Ei voi muutakuin rukoilla hänen puolestaan, joskus se portti on joidenkin kohdalla ahdas.

Lue lisää

Se on hyvä puoli, kun siitä herää, kun Pyhä Henki herättää, tulee hyvä mies Herralle.
Toivoa on.

Sirkan aloituksen noin väärin? Tuskin? Siis on jälleen kyse tahallisesta vääristelystä.

Se mitä Sirkka sanoi on että Herran sapattia ei pitäisi mennä siirtelemään.
Kyllä ihmiset saavat palvella Jumalaa joka päivä ja pitääkin, joten jättäisit sekoilusi pois niin voitaisiin vaikka keskustella.

Raamattu sanoo että Herran sapattia on lauantai, vai uskotko että juutalaiset eivät tiedä minä päivänä heidän tulee viettää sapattia? Tai että mitkä käskyt he säilyttivät liitonarkissa?

Ppyhäpäivä, eli sapatti, koska ei täällä ajallisessa elämässä ,jossa kaikki toimii ajallisen- aineellisen elämän säännöillä, niin tottakai ihmisen täytyy levätä silloin kun se on hänelle mahdollista. Eli vapaa päivä tulee käyttää siunattuun lepoon, jossa hänen Jumalansa on todella mukana. Ikuisuudessa on todella se sapatti lepo, jahka olemme taistelleet ensin tästä vihollisestamme eli persoonallisesta minästämme ensiksi eroon, niin sitten pääsemme sinne sapatti-lepoon josta se pyhäkirja kertoo.

Mutta siitä tule selviämään kuin omakohtaisella vastuullaan, sitten kun on sovittanut häpeämättömän kieroilunsa kaikkeuden valvojaa kohtaan; Jumalaa - Elämän Henkeä kohtaan!

>>Joten aloittaessanne mainita Kristillisyytenne, niin eroitukseksi voisitte mainita, että te olette Auringonpäivän Kristittyjä. >>

Huomioi sentään että Apostolien ja vanhinten kokous Jerusalemissa ei velvoittanut pakanuudesta kääntyviä uskovia Israelille annettujen määräysten noudattamiseen ( Apt.15). Sapatti on siis ikuinen liiton merkki vain Jumalan ja Israelin välillä, mutta ei Jumalan ja uuden liiton pakanauskovien välillä. Näin sen nähdään olevan Raamatullisesti oikein.

Utulila kirjoitti:

>>Joten aloittaessanne mainita Kristillisyytenne, niin eroitukseksi voisitte mainita, että te olette Auringonpäivän Kristittyjä. >>

Huomioi sentään että Apostolien ja vanhinten kokous Jerusalemissa ei velvoittanut pakanuudesta kääntyviä uskovia Israelille annettujen määräysten noudattamiseen ( Apt.15). Sapatti on siis ikuinen liiton merkki vain Jumalan ja Israelin välillä, mutta ei Jumalan ja uuden liiton pakanauskovien välillä. Näin sen nähdään olevan Raamatullisesti oikein.

Lue lisää

mutta sen nyt sitten myönnät sinäkin että sapatti ja sunnuntai ei ole sama asia.
Raamatusta löytyy ' Herran sapatti ' mutta sunnuntain pyhitys löytyy vain katolisen kirkon päätöksistä.

Miks muuten sunnuntaita sanotaan 'pyhäpäiväks'? Sanohan se.

67+ kirjoitti:

mutta sen nyt sitten myönnät sinäkin että sapatti ja sunnuntai ei ole sama asia.
Raamatusta löytyy ' Herran sapatti ' mutta sunnuntain pyhitys löytyy vain katolisen kirkon päätöksistä.

Miks muuten sunnuntaita sanotaan 'pyhäpäiväks'? Sanohan se.

Lue lisää

Sapatti on tietysti lauantai. Sunnuntai ei ole kuin lepopäivä yhteiskuntamme rattaitten mukaan, onhan sillä merkityksensä myös kristittyjen nimettynä Vapahtajan ylösnousemus / yhteisenä kokoontumis päivänä. Meikäläinen ei muutenkaan voi osallistua valtaväestön päivien viettotapoihin kun teen vuorotyötä.
Minulle erikoispäivät/pyhäpäivät merkkaa parempaa ansiotasoa. Sen ilolla otan vastaan.
Lepään vapapäivinä ja töissä olen seemalistaan mukaisesti. Näin se vain menee. Joten päivillä intoilu, tai mekastaminen ei kuuluu minun elämääni. Ei sellaisesta ole mitään hyötyä.

Utulila kirjoitti:

>>Joten aloittaessanne mainita Kristillisyytenne, niin eroitukseksi voisitte mainita, että te olette Auringonpäivän Kristittyjä. >>

Huomioi sentään että Apostolien ja vanhinten kokous Jerusalemissa ei velvoittanut pakanuudesta kääntyviä uskovia Israelille annettujen määräysten noudattamiseen ( Apt.15). Sapatti on siis ikuinen liiton merkki vain Jumalan ja Israelin välillä, mutta ei Jumalan ja uuden liiton pakanauskovien välillä. Näin sen nähdään olevan Raamatullisesti oikein.

Lue lisää

Kristityt eivät milloinkaan oel viettäneet auringonpäivää erityisesti sunnuntaina, vaan kyllä se on ihan
ilmoista riippunut, milloin ne on lastensa kanssa rannalle menneet. Mutta sapatin ne ovat antaneet
rauhassa olal paikallaan ja sapatin jälkeistä päivää viettäneet omana juhlapäivänään. Mitenkään juutalaisia
loukkaamatta. En tiedä mitä vastaan adventistit loppujen lopuksi sitä suurta taisteluaan viettävät vuosi
tuhannesta toiseen. (1844-2000 ...) "Vain seitsemännenpäivän adventistit", korostaa Wikipedia.

## Kristittyjen pyhäpäivä
Useimmissa kristillisissä suuntauksissa (poikkeuksena seitsemännen päivän adventistit) sunnuntai on pyhäpäivä ja lepopäivä, koska Jeesus nousi kuolleista ensimmäisenä sapatin jälkeisenä, viikon ensimmäisenä päivänä. ## (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sunnuntai )