Suomesta pakkoruotsi poistuu , minulle se ainakin tulee olemaan suuri ilon päivä ja tulen muistamaan sen koko elämäni ja kyllä kannattaa vastustaa pakkoruotsia voittoon asti , tämä ei ole turhaa taistelua , kaikki vaiva vielä palkitaan ja suomenkieli saa Suomessa arvoisensa paikan , yhden ja ainoan virallisen kielen aseman .
Miten olette aikoneet juhlia päivää jolloin
hophophop
10103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ainias juhlapäivä kun vihdoin pääsemme ruotsin alaisuudesta irti!
Pakkoruotsin poistumista juhlin monta vuotta. Se tulee olemaan elämäni suurin juhla. Minun elämäni meni pilalle jo 40 v sitten pakkoruotsin vuoksi. Miksi ihminen pitää pakottaa opiskelemaan jotain kieltä, jota ei halua. Minun urakehitykseni kaatui tähän ruotsin kielen vaatimukseen, jota työssäni en olisi tarvinnut lainkaan.
Ehkä en oppinut ruotsia, kun tiesin miten ruotsinkielinen väestön vastenmielisyys minun vanhempieni tuloa karjalasta evakkoon.
Törkeää, kun ei osaa 95% kieltä!
Koko ikäni olen nähnyt painajaisia pakkoruotsin opiskelusta. Se on ollut elämäni tarumaattisin kokemus. Olisiko vihdoinkin aika ruveta käsittelemään aihetta, mitä pieni vähemmistö on suomenkielisille aiheuttanut.
osta suomea. Hän on ruotsin kansalainen ei voi verrata suomalaisiin joiden äidinkieli on tökköruotsi, jäänne jostain satojen vuosien takaa. Suomalaisten ruotsinkielisethän eivät puhu edes ruotsia vaan ihan ikiomaa historian saatossa vääntynyttä omaa sisäpiiri möngerrystä.
Olipa hyvä että koulutusjärjestelmämme karsi asennevammaisen vajakin uraputken alkupäästä. Meille asutettiin Karjalalaisia, ja voin kertoa että sitä vittumaisempaa ja kiittämättömämpää porukkaa saa etsiä kissoilla ja koirilla, mutta ei löydy. Kaikki karjalalaiset olisi ilman muuta pitänyt jättää ruikuttamaan synnyinsijoilleen, eikä päästää Suomeen. Kun katsomme mitä ryssämeininkiä on tämän päivän Itäsuomessa, niin ei voi kuin ihmetellä.
No, tukirekka tulee huomennakin, joten voitte jatkaa haukkumisemme rahoillamme kuten aina ennenkin.
Jollei kestä kolmea vuotta yhtä oppiainetta koulussa, niin olisi syytä miettiä mitä maan päällä yleensä tekee. Ei sinullakaan ole kovin paljon traumaa ollut, jos kolme vuotta ruotsinkieltä koulussa oli pahin. Ehkä jokin "normaalirasitus" tekisi sinustakin ihmisen, eikä tukien varassa ruikuttavan vajakin? Jossain vaiheessa sinustakin pitäisi olla maallemme jotain hyötyä.
Vaikeutena on se, missä kohdassa juhlii ja mitä tarkoitetaan pakkoruotsin poistumisella.
Ensiksi poistuu koulujen pakkoruotsi. Siihen ei mene kauan, mutta pakkoruotsitus ei lopu siihen. Vielä ei ole suuren juhlan aihetta, pienen kylläkin.
Toiseksi poistuu virkaruotsi ja järjettömän alhaiset kielirajat. Siinä on taas pienen juhlan tuntua.
Viimeisenä säädetään ruotsi vähemmistökieleksi eli kansalliskieli-status poistuu. Silloin loppuu keinotekoinen kaksikielisyys ja on loppujuhlan aika.
Kuitenkin Suomeen jää valtavasti kaksikielisyys-rakenteita, joiden purkaminen kestää kauan.
Taidan juhlia jokaista vaihetta sitten erikseen oikein kunnolla. Vanhemmiten olen vasta ymmätänyt, kuinka tämä pakkoruotsi on voinut vaikuttaa elämääni negatiivisesti. Se ei ole ollut minulle rikkaus eikä voimavara, vaan elämääni jatkuvasti vaikuttava rasittava kokemus.
Ruotsinkieli ei ole ollut sinulle rikkaus, vaan vaiva. Muut osaavat ja sinä et. Sen takia muut ovat painelleet ohitsesi joka puolelta, ja painelevat jatkossakin. Fitti juttu, mutta niinhän siinä aina asennevammaisten käy.