Minna Heikkisen uni 8.11.2009
Olin isossa kirkossa (kuin luterilainen kirkko). Siellä oli häät ja suuri juhla menossa. Väkeä oli paljon, pääasiassa nuorta ja keski-ikäistä ihmistä. Nuoret olivat humalassa. Paikassa ei ollut mitään järjestystä, vaan se oli kuin ravintolassa olisi ollut.
Hääpari vihittiin ja he kävelivät ulos kirkosta. Olin eteisessä ja kun he menivät ohitseni, huomasin, että he olivat molemmat miehiä. Heillä oli irstas katse ja päässään suuret eläimen päätä kuvaavat "kruunut", jotka olivat metallista tehdyt, kuin kullan väriset, mutta eivät kultaa, vaan jotain halvempaa metallia. Heillä oli myös päällään valkoiset vaatteet, kuin "mekot". Jaloissa sandaalit.
Kun miehet menivät ulos, järkytyin suuresti. Ymmärsin yhtäkkiä, että minun tuli julistaa evankeliumia siellä. Menin kirkon etuosaan, jossa olikin muitakin meidän seurakunnasta. Meidät oli kutsuttu puhumaan vierailijoina. Minulle sanottiinkin, että voisin jo mennä. Menin eteen ja yritin alkaa puhua .
Humalassa olevat ihmiset vain pilkkasivat ja nauroivat. Musiikkia laitettiin kovemmalle. He eivät halunneet kuulla.
Lopulta annoin periksi ja pyhää vihaa täynnä lähdin pois.
Tuo kirkko oli kuin ravintolaksi tullut, pilkkaajien ja tyhjän naurajien synnin pesä. Siellä ei ollut enää mitään lakia, eikä järjestystä.
Jumalan Pyhyys oli poistunut.
Olin isossa kirkossa (kuin luterilainen kirkko). Siellä oli häät ja suuri juhla menossa. Väkeä oli paljon, pääasiassa nuorta ja keski-ikäistä ihmistä. Nuoret olivat humalassa. Paikassa ei ollut mitään järjestystä, vaan se oli kuin ravintolassa olisi ollut.
Hääpari vihittiin ja he kävelivät ulos kirkosta. Olin eteisessä ja kun he menivät ohitseni, huomasin, että he olivat molemmat miehiä. Heillä oli irstas katse ja päässään suuret eläimen päätä kuvaavat "kruunut", jotka olivat metallista tehdyt, kuin kullan väriset, mutta eivät kultaa, vaan jotain halvempaa metallia. Heillä oli myös päällään valkoiset vaatteet, kuin "mekot". Jaloissa sandaalit.
Kun miehet menivät ulos, järkytyin suuresti. Ymmärsin yhtäkkiä, että minun tuli julistaa evankeliumia siellä. Menin kirkon etuosaan, jossa olikin muitakin meidän seurakunnasta. Meidät oli kutsuttu puhumaan vierailijoina. Minulle sanottiinkin, että voisin jo mennä. Menin eteen ja yritin alkaa puhua .
Humalassa olevat ihmiset vain pilkkasivat ja nauroivat. Musiikkia laitettiin kovemmalle. He eivät halunneet kuulla.
Lopulta annoin periksi ja pyhää vihaa täynnä lähdin pois.
Tuo kirkko oli kuin ravintolaksi tullut, pilkkaajien ja tyhjän naurajien synnin pesä. Siellä ei ollut enää mitään lakia, eikä järjestystä.
Jumalan Pyhyys oli poistunut.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ihmisten omat alitajuntaiset halut ja toiveet toteutuvat usein vain unissa, mutta ahdistuneen ihmisen unissakin voin olla kova kontrolli ja hyvin kielteisiä tunteita. Uskon että haluat pohjimmiltasi vain hyvää ja ehkä olet löytämässä oman kielletyn ja salatun itsesi. Anna itsellesi aikaa siihen.