tähän mennessä olen ollut 5:ssä hautajaisissa. kolmesti olen katsonut kuollutta arkussa. ne olivat kamalan hiljaisia ja kylmiä juttuja. en halua kokea enään noita. se on aina yhtä äänetöntä ja kylmää juttua tuo kuolleen kohtaaminen vaikka vierellä paljon on muitakin ihmisiä. minä ainakin olen kokenut että tuo valkea väri on niin kolkko väri ruumisvaatteineen. miksi pitää olla se värinen, se on niin kuolleen ja kylmän värinen, minua tuo väri on aina yhtä paljon pelottanut, aina ne on olleet puettuina vitivalkeaan. kuollut näyttää niin poismenneeltä, se ei todellakaan näytä nukkuvalta, minä en ainakaan koe asiaa näin, äitini teki itsemurhan, hän näytti arkussa niin tuskaisen ja pelottavan näköiselrä, tietenkin mielisairaalta, joka niin on tehnyt, äitini teki sen häpeän päällemme, oli vaan sairas mieleltänsä, eihän se minun syyni ollut, olen syyttänyt myös itseäni ja muita tapahtuneesta. se ruumishuone oli kamala.minulle jäi syvät traumat tuosta tapahtumasta, onneksi sain ammattiapua, en tiedä olisinko selvinnyt ilman sitä.sitten näin unta hautajaisista.ne kuolinkellot ovat niin lopulliset, ja hautajaiset vihiviimeinen juhla mikä ihmiselle voidaan järjestää.kuolema on niin lopullinen asia.se ei muutu miksikään. vaikka mitä tapahtuisi muuta niin kuolema on ja pysyy. minäkin kuolen aikanani.ihminen pannaan kylmäsäilytykseen kuoleman jälkeen. suomessa luterilaiset hautajaiset ovat niin kauniit, ne ovat niin kauniit.se kellojan ikuinen kaipaus, lopullisuutta soittavat urut. kauniit hautajaisvirret, kaikki.
olen katso
zxswq
0175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.