Sydän murtui

narsistinen paska kirjoitti:

Tytär viestitti, että olen tehnyt jotain pahaa hänelle ja muille, nuoremmille. Ei hän muistanut, mitä, mutta sen kuitenkin,että olen pilannut hänen lapsuutensa ja nuoruutensa. Rahaa ei kyllä ollut muotivaatteisiin, kun oli 5 lasta. Tein 3-4 työtä yhtaikaa, että tytär saisi käydä Kallion Ilmaisutaidon lukion. Omat opiskeluni lopetin, koska miehen palkka ei olisi riittänyt kattamaan ruoka- vuokra- ja tyttären elatukseen meneviä kuluja. Otin lisää töitä. En jaksanut 3:n tunnin yöunilla käydä koulua. Miten pettynyt tyttäreni minuun olikaan, kun minusta ei tullut erikoissairaanhoitajaa. Mutta, enhän voinut kertoa hänelle, että lopetin opiskelun, että hän voi jatkaa omiaan. Vuosien varrella on tapahtunut paljon; Erosin lasteni isästä, jouduin taloudelliseen ahdinkoon, muutin paikkakuntaa, olin työttömänä, sain alipalkattua työtä, yritin selvitä kahden nuoremman lapsen kanssa, enkä pystynyt auttamaan häntä taloudellisesti. Menin naimisiin itseäni liki 13 v nuoremman miehen kanssa ja tyttäreni kommentti oli: "olek sää hullu? Ja eiks sull ole minkäänlaista suhteellisuudentajua?" Ei onnittelua, eikä ajatustakaan siitä, että äidilläkin on tunne-elämää. Nyt lokakuussa hän loukkasi sanoillaan pahoin ja ilmoitin, että, jos hänellä on niin huono käsitys minusta, en tule hänen ensi kesäksi suunniteltuihin häihin, niitä pilaamaan. Sain seuraavana päivänä viestin, jossa hän haukkui minut pataluhaksi ja kertoi, miten huono äiti ja ihminen olen. Viimeiseksi vielä, ettei hääkutsua todellakaan ole tulossa. Olen aina rakastanut tytärtäni ja ollut hänestä jopa ylpeä. En ole pahasti milloinkaan sanonut, vaan kunnioittanut hänen valitsemaansa tietä. Olen kantanut hänestä huolta ja yrittänyt parhaani mukaan tukea nuorta perhettä ja ensimmäistä lastenlastani. Asumme toisistamme aika kaukana ja nykyiset työtuloni eivät salli minun matkustaa hänen luokseen kovin usein. Se murhe tosin poistui, kun tyttäreni ilmoitti, ettei halua olla kanssani enää missään tekemisissä enää milloinkaan. Olen kohta kuukauden ajan itkenyt ja surrut. Myönteistä siinä on ollut painonpudotus. Nyt mietin, kuinka monta verenpainetablettia varmasti lopettaisi tämän tuskan. Nimimerkkini olkoon tyttäreni viimeiset sanat minulle;

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä