Henkilöllä on kansaneläkelainsäädännön mukaan oikeus saada eläkettä työkyvyttömyyden, työttömyyden ja vanhuuden perusteella sekä perheen huoltajan kuoleman jälkeen.
Kansaneläke turvaa toimeentulon silloin, kun henkilöllä ei ole oikeutta työ- tai yrittäjäeläkkeeseen tai kun tämän ansioeläkkeen määrä jää vähäiseksi.
Kansaneläkkeet rahoitetaan tällä hetkellä pääosin valtion varoista ja työnantajan kansaneläkemaksulla.
Vuonna 2008 työnantajain kansaneläkemaksun tuotoilla kustannettiin noin kolmasosa kansaneläkemenosta...
vuonna 2009 työnantajien maksuosuus on noin viidennes.
Vuonna 2010 työnantajain maksuosuus on kokonaan poistettu. Näin kansaneläkkeisiin tulee yli miljardin euron lovi. Kansaneläkeikärahaa tullaan nostamaan, jotta eläkkeensaajat saisivat mahdollisimman lyhyen aikaa eläkettä - ennen kuolemaa.
Työrupeamaan halutaan pidentää. Mutta miten, kun työnantajat irtisanovat ja lomauttavat ensisimmäiseksi vanhemmasta päästä. Työkyvyttömyyseläkeikä on keskimäärin 52 vuotta ja eläkkeelle jäädään keskimäärin 58 vuoden iässä. Maataloustuottajien sukupolvenvaihdos voi tapahtua 58 vuotiaana.
Eläkeiän myöhentäminen ei näytä kovin todennäköiseltä, vaikka hallitus siirtäisi eläkeikää.
Työkyvyttömien eläkkeiden lepäämään jättäminen ei tuo työkyvyttömiä töihin, koska nämä eivät ole työkykyisiä. Kuinka moni työnantaja on haluaa ottaa työkyvyttömyyseläkeläisen työhön, kun Suomessa on 300.000 työtöntä, terveitä, nuoria, hyvin koulutettuja?
Hallituksen toimet
- eläkeiän myöhentäminen
- työkyvyttömien töihin värvääminen
eivät tuota valtion eläkekassaan yli miljardia euroa, mikä tarvitaan, kun työnantajien kela-maksut poistetaan.
Katainen kaavailee tuntuvia veronkorotuksia - vaalien jälkeen.
Tarvittavat veromiljardit kerätään pieni- ja keskituloisilta, ainakin jos nykyinen sinivihreä hallitus jatkaa vaalien jälkeen samoilla veronkantoperiaatteilla. Veronmaksukyky ei ole varonkannan perusteena vaan veroja kerätään veroluokkaan kuuluvien lukumäärän perusteella. Pieni- ja keskituloisia on eniten.
Riittääkö kiinteistöveron korotus ja energiaveron korotus? Eivät riitä.
Riittäkö kiinteistöveron korotus (kiinteistöveron voivat maatalous- ym. yrittäjät vähentää verotuksessa), energiaveron korotus, pääomatulojen verotus? Ei riitä näitä veronkorotuksia tarvitaan ulkomaan velan maksuun.
Riittääkö kiinteistöveron korotus, energiaveron korotus, pääomatulojen verotus - entä varallisuusveron palauttaminen? Ei riitä - eikä hallitus palauta varallisuusveroa omalle intressiryhmälleen.
Hallitus ei laajenna veropohjaa omille intressiryhmilleen eli Suomen rikkaille, joiden verotusta se on huojentanut. Sen sijaan hallituksen ohjelmaan sisältyy 165 miljoonan euron veropotti lahjoitettavaksi yritysten omistajille ja maatalousyrittäjille, kun hallitus haluaa poistaa näiden perintöveron.
Hallitus ei ole halunnut oikaista pääomatuloverotusta samalle tasolle palkkatuloverotuksen kanssa.
Nyt pääomatuloista maksetaan tasavero, 28 %, ja osa pääomatuloista on verovapaata. Näin suurtuloiset palkansaajat muuntavat tulonsa pääomatuloksi, jonka osuus on kasvanut yli 30 %. Miljoonien eurojen tuloista (palkkatuloa ja optiomiljoonia) Suomen rikkaimmat maksavat veroa vain 28 % hallituksen tuella.
"Kaverin onnistuminen ei ole minulta pois", on valtiovarainministeri Katainen perustellut epäoikeudenmukaista tulonjakoa ja verotusta.
Nykyhallitus haluaa kerätä ulkomaan velkamiljardit pieni- ja keskituloisilta. Kyllä Suomessa leipäjonot ja työttömyys kasvavat. Suomessa sosiaalietuudet ovat vaatimattomat, kansaneläke nousee korotuksen jälkeen 500 euroon ja toimeentuloturva on alle 500 euroa. Eläkeläiset ovat pienituloisten, joita Suomessa on yli 700.000, toiseksi suurin ryhmä. Eläkkeitä ei ole sidottu elinkustannusindeksiin, mutta veroa maksetaan enemmän kuin vastaavasta palkkatulosta.
Köyhillä (yli 700.000 suomalaista) ei ole ostovoimaa, joten kotimarkkinat eivät vedä ja näin työttömyys kasvaa. Pienituloisten ostovoiman lisäämistä hallitus ei pohdi vaan ainoastaan sitä, miten näiltä voidaan kerätä lisää veroja.
Kansaneläke turvaa toimeentulon silloin, kun henkilöllä ei ole oikeutta työ- tai yrittäjäeläkkeeseen tai kun tämän ansioeläkkeen määrä jää vähäiseksi.
Kansaneläkkeet rahoitetaan tällä hetkellä pääosin valtion varoista ja työnantajan kansaneläkemaksulla.
Vuonna 2008 työnantajain kansaneläkemaksun tuotoilla kustannettiin noin kolmasosa kansaneläkemenosta...
vuonna 2009 työnantajien maksuosuus on noin viidennes.
Vuonna 2010 työnantajain maksuosuus on kokonaan poistettu. Näin kansaneläkkeisiin tulee yli miljardin euron lovi. Kansaneläkeikärahaa tullaan nostamaan, jotta eläkkeensaajat saisivat mahdollisimman lyhyen aikaa eläkettä - ennen kuolemaa.
Työrupeamaan halutaan pidentää. Mutta miten, kun työnantajat irtisanovat ja lomauttavat ensisimmäiseksi vanhemmasta päästä. Työkyvyttömyyseläkeikä on keskimäärin 52 vuotta ja eläkkeelle jäädään keskimäärin 58 vuoden iässä. Maataloustuottajien sukupolvenvaihdos voi tapahtua 58 vuotiaana.
Eläkeiän myöhentäminen ei näytä kovin todennäköiseltä, vaikka hallitus siirtäisi eläkeikää.
Työkyvyttömien eläkkeiden lepäämään jättäminen ei tuo työkyvyttömiä töihin, koska nämä eivät ole työkykyisiä. Kuinka moni työnantaja on haluaa ottaa työkyvyttömyyseläkeläisen työhön, kun Suomessa on 300.000 työtöntä, terveitä, nuoria, hyvin koulutettuja?
Hallituksen toimet
- eläkeiän myöhentäminen
- työkyvyttömien töihin värvääminen
eivät tuota valtion eläkekassaan yli miljardia euroa, mikä tarvitaan, kun työnantajien kela-maksut poistetaan.
Katainen kaavailee tuntuvia veronkorotuksia - vaalien jälkeen.
Tarvittavat veromiljardit kerätään pieni- ja keskituloisilta, ainakin jos nykyinen sinivihreä hallitus jatkaa vaalien jälkeen samoilla veronkantoperiaatteilla. Veronmaksukyky ei ole varonkannan perusteena vaan veroja kerätään veroluokkaan kuuluvien lukumäärän perusteella. Pieni- ja keskituloisia on eniten.
Riittääkö kiinteistöveron korotus ja energiaveron korotus? Eivät riitä.
Riittäkö kiinteistöveron korotus (kiinteistöveron voivat maatalous- ym. yrittäjät vähentää verotuksessa), energiaveron korotus, pääomatulojen verotus? Ei riitä näitä veronkorotuksia tarvitaan ulkomaan velan maksuun.
Riittääkö kiinteistöveron korotus, energiaveron korotus, pääomatulojen verotus - entä varallisuusveron palauttaminen? Ei riitä - eikä hallitus palauta varallisuusveroa omalle intressiryhmälleen.
Hallitus ei laajenna veropohjaa omille intressiryhmilleen eli Suomen rikkaille, joiden verotusta se on huojentanut. Sen sijaan hallituksen ohjelmaan sisältyy 165 miljoonan euron veropotti lahjoitettavaksi yritysten omistajille ja maatalousyrittäjille, kun hallitus haluaa poistaa näiden perintöveron.
Hallitus ei ole halunnut oikaista pääomatuloverotusta samalle tasolle palkkatuloverotuksen kanssa.
Nyt pääomatuloista maksetaan tasavero, 28 %, ja osa pääomatuloista on verovapaata. Näin suurtuloiset palkansaajat muuntavat tulonsa pääomatuloksi, jonka osuus on kasvanut yli 30 %. Miljoonien eurojen tuloista (palkkatuloa ja optiomiljoonia) Suomen rikkaimmat maksavat veroa vain 28 % hallituksen tuella.
"Kaverin onnistuminen ei ole minulta pois", on valtiovarainministeri Katainen perustellut epäoikeudenmukaista tulonjakoa ja verotusta.
Nykyhallitus haluaa kerätä ulkomaan velkamiljardit pieni- ja keskituloisilta. Kyllä Suomessa leipäjonot ja työttömyys kasvavat. Suomessa sosiaalietuudet ovat vaatimattomat, kansaneläke nousee korotuksen jälkeen 500 euroon ja toimeentuloturva on alle 500 euroa. Eläkeläiset ovat pienituloisten, joita Suomessa on yli 700.000, toiseksi suurin ryhmä. Eläkkeitä ei ole sidottu elinkustannusindeksiin, mutta veroa maksetaan enemmän kuin vastaavasta palkkatulosta.
Köyhillä (yli 700.000 suomalaista) ei ole ostovoimaa, joten kotimarkkinat eivät vedä ja näin työttömyys kasvaa. Pienituloisten ostovoiman lisäämistä hallitus ei pohdi vaan ainoastaan sitä, miten näiltä voidaan kerätä lisää veroja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
säilyy,suositaan