Neuvostoliitto oli alusta asti vaarallinen utopia, joka hyvin pitkälle oli saanut vaikutteita nimen omaan Ranskan vallankumouksesta, jossa sanotaan saaneen surmansa noin puoli miljoonaa Ranskalaista(mukaan ei lasketa Napoleonin sotien kuolonuhreja)
Ei liene ollut täysi sattuma, että kommunistinen valtio inkarnoitui juuri Venäjällä. 100-vuotta sitten Euroopassa kommunismi ei ollut kovin suosittu aate. Talouskasvu, teollistuminen, sekä ennenkaikkea voimistuvat ammattiyhdistysliikkeet olivat vieneet siltä tarpeen. mm 8-tuntinen työpäivä suurimmassa osasta raskasta teollisuutta oltiin jo saavutettu. Euroopassa oli voimistuva, vaurastuva keskiluokka. Kommunismille ei ollut sen enempää syytä kuin tarvettakaan. Ideologiana se oli itseasiassa vaarallinen!
Venäjä oli kuitenkin kypsä kommunsismille! Nälkä, köyhyys, kasvavat velat ja alati jatkuvat sodat loivat sille suotuisan kasvualustan.
Venäjällä oli jo kauan ennen kommunismia saanut jalansijaa nilhismi, anarkismi ja terrorismi. Kaikki nämä ideologiat hylkäsivät järjestäytyneen yhteiskunnan. Venäjän vallankumoukselliset uskoivat, että vain täydellinen vannakumous, verenvuodatus ja anarkia voisivat tuoda muutoksen jota Venäjä niin kipeästi kaipasi, ja syöstä vallasta maata loisivan aateliston!
Venäjän kommunistinen vallankumous syntyi kaaootisissa tunnelmissa, joiden kaksi päälaukaisijaa olivat nälkä ja alati pahenevat uutiset rintamalta. Katkeruus joka oli ollut pinnan alla jo satoja vuosia kiehahti nyt huippuunsa! Yhteiskunta, joka oli sisäisesti muutenkin hajomassa kirjaimellisesti ROIHAHTI liekkeihin hävityn sodan seurauksena! On mainittavaa, että Ranskassa maan tappio ns "seitsenvuotisessa sodassa" Englannille sekä Amerikan vallankumouksen taloudellinen tukeminen yhdistettyinä pahoihin katovuosiin sai aikaan jokseenkin samanlaisen tilanteen, jossa maaorjuus yhdessä alati voimistuvan taloudellisen taakan kanssa loi oleelliset olosuhteet vallankumoukselle. Yhteiskunta joka on taloudellisesti romahtanut, ja jonka eliitti on epäonnistunut saamaan haluamiaan ulkopolitisia tavoitteita on yleensä vallankumouskypsä. Tämä oli totta sekä Ranskan että Venäjän suhteen!
Köyhällä Venäjällä ei tosiasiassa ollut mistä valita. Kun elintarvikekuljetukset rintamalle alkoivat lopultakin kulkea aikataulussa, syntyi kaupungeissa nälkämellakoita. Venäjän keisarit olivat taas jälleen kerran onnistuneet sitomaan itsensä sotaan, jota he käytännössä eivät voineet voittaa. Sama näytelmä oli jo toistanut itseään Aasian sodassa Japania vastaan ja Englannin kanssa Krimillä vuosikymmeniä aiemmin, mutta nyt huomattavasti tuhoisemmin seurauksin!
Ei liene ollut täysi sattuma, että kommunistinen valtio inkarnoitui juuri Venäjällä. 100-vuotta sitten Euroopassa kommunismi ei ollut kovin suosittu aate. Talouskasvu, teollistuminen, sekä ennenkaikkea voimistuvat ammattiyhdistysliikkeet olivat vieneet siltä tarpeen. mm 8-tuntinen työpäivä suurimmassa osasta raskasta teollisuutta oltiin jo saavutettu. Euroopassa oli voimistuva, vaurastuva keskiluokka. Kommunismille ei ollut sen enempää syytä kuin tarvettakaan. Ideologiana se oli itseasiassa vaarallinen!
Venäjä oli kuitenkin kypsä kommunsismille! Nälkä, köyhyys, kasvavat velat ja alati jatkuvat sodat loivat sille suotuisan kasvualustan.
Venäjällä oli jo kauan ennen kommunismia saanut jalansijaa nilhismi, anarkismi ja terrorismi. Kaikki nämä ideologiat hylkäsivät järjestäytyneen yhteiskunnan. Venäjän vallankumoukselliset uskoivat, että vain täydellinen vannakumous, verenvuodatus ja anarkia voisivat tuoda muutoksen jota Venäjä niin kipeästi kaipasi, ja syöstä vallasta maata loisivan aateliston!
Venäjän kommunistinen vallankumous syntyi kaaootisissa tunnelmissa, joiden kaksi päälaukaisijaa olivat nälkä ja alati pahenevat uutiset rintamalta. Katkeruus joka oli ollut pinnan alla jo satoja vuosia kiehahti nyt huippuunsa! Yhteiskunta, joka oli sisäisesti muutenkin hajomassa kirjaimellisesti ROIHAHTI liekkeihin hävityn sodan seurauksena! On mainittavaa, että Ranskassa maan tappio ns "seitsenvuotisessa sodassa" Englannille sekä Amerikan vallankumouksen taloudellinen tukeminen yhdistettyinä pahoihin katovuosiin sai aikaan jokseenkin samanlaisen tilanteen, jossa maaorjuus yhdessä alati voimistuvan taloudellisen taakan kanssa loi oleelliset olosuhteet vallankumoukselle. Yhteiskunta joka on taloudellisesti romahtanut, ja jonka eliitti on epäonnistunut saamaan haluamiaan ulkopolitisia tavoitteita on yleensä vallankumouskypsä. Tämä oli totta sekä Ranskan että Venäjän suhteen!
Köyhällä Venäjällä ei tosiasiassa ollut mistä valita. Kun elintarvikekuljetukset rintamalle alkoivat lopultakin kulkea aikataulussa, syntyi kaupungeissa nälkämellakoita. Venäjän keisarit olivat taas jälleen kerran onnistuneet sitomaan itsensä sotaan, jota he käytännössä eivät voineet voittaa. Sama näytelmä oli jo toistanut itseään Aasian sodassa Japania vastaan ja Englannin kanssa Krimillä vuosikymmeniä aiemmin, mutta nyt huomattavasti tuhoisemmin seurauksin!
Vastaukset 32
Vanhimmat
Helmikuussa herran vuonna 1917 tsaari pakotettiin eroamaan. Tätä seurasi lyhyt kaaoksen aika, kunnes Venäjä virallisesti siirtyi kommunistivaltaan, jonka johdossa toimi puolueen Venäläinen johtaja Vladimir Lenin.
Tsaarin kukistuminen ja murha noin vuotta myöhemmin saivat Venäjällä aikaan sisällis-sodan! Tämä sota oli pääosin ulkovaltojen tukema, jotka pelkäsivät kommunismia. Venäjän sisällä suurin osa jopa ns "valkoisista" ymmärsi, ettei vanhaa imperiumia enää voitu palauttaa, tai siirtää myöskään sosiaalisia kelloja taaksepäin. Ulkovallat taistelivat yhä Saksaa vastaan, joten niiden voimavarat olivat rajalliset. Pääosin ulkovaltojen interventio johti Venäjän miehitykseen, mikä käytännössä oli tilapäiväinen, koska kommunistit yhä pitivät maan keskusta, eli teollista ja maanviljelyksen keskusaluetta hallusaan. Ulkovaltojen internetio oli yleensäkin huonosti toteutettu ja vain tilapäinen, epätoivoinen vaihtoehto kommunistien tunnistamiselle. Sota Saksan kanssa ei vielä ollut loppunut, eivätkä "valkoiset" enää kyennyt saamaan aloitetta itselleen, koska armeija oli käytännössä hajotettu, eikä niitä satoja divisioonia joita kommunismin kukistamiseksi Venäjällä oltaisiin tarvittu edes ollut olemassa. Tämän lisäksi jotkut Suomen kaltaisista "ympärysvalloista" järkeileivät, että Venäjän pitäminen heikkona oli itsessään hyvä ulkopolitiinnen tavoite. "Valkoiset" kun saattoivat vaatia mm Suomea takaisin Venäjän etupiiriin kuuluvaksi, missä kommunistit ainakin näennäisesti tunnistivat kansojen itsemääräämisoikeuden. Tämän takia Suomen senaatti vastusti hyökkäystä Pietari-Leningradiin, ja esti Marslkka Mannerheimin aikeet tähän sotilaalliseen interventioon. Myös Japanin kaltaisissa maissa heikkoa kommunistista Venäjää pidettiin parempana vaihtoehtona kuin vahvaa, minkä takia Japanin toiminta pääosin rajoittui Siperian tilapäiväiseen miehitykseen.
Maailma oli väsynyt sotaan! Varoja varustaa uusia valtavia "valkoisia armeijoita" taistelemaan Venäjällä kommunismia vastaan ei yksinkertaisesti ollut olemassa! Valkoiset kenraalit olivat liiaksi aiempien sotien vaikutteiden alaisia, ja uskoivat ettei punaisia voitu nujertaa ilman massiivista ammatti-armeijaa, jollaisia Saksalla ja Venäjällä oli ollut olemassa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tällaiseen ei mm Britannialla ja Yhdysvalloilla ollut sen enempää rahaa kuin haluakaan! Punaiset käyttivät paljon toimivampia sissisodan taktiikoita, ja saivan puolelleen laajat kansanjoukot. Puna-armeija eteni nopeasti voitosta voittoon, kun taas valkoiset kenraalit olivat vailla selkeää yhtenäistä sodanjohtoa ja konkreettisia tavotteita. Suomen haluttomuudella hyökätä Leningradiin saattoi myös olla ratkaiseva osuus taistelussa. Neuvostoliittoa ei pidetty mitenkään uskottavana uhkana Suomen turvallisuudelle. Suomi siirtyi sen sijaan kiristämään Venäjää luovuttamaan sille nikkelirikas Petsamo erinäisiä mitättömiä rajakyliä vastaan. Suomi ja Venäjä solmivat lopullisen rauhansopimuksen Tartossa herran vuonna 1920 Suomen ja Baltian maat olivat tässä vaiheessa ekaantuneet sodasta Venäjää vastaan, mikä käytännössä merkitsi myös sisällis-sodan päättymistä. Myös Puola ja Neuvostoliitto päätyivät rauhaan Rigassa noin vuotta myöhemmin.
Venäjän sisällis-sodassa arvioidaan kuolleen vähintään 20-miljoonaa ihmistä, jos lukuun laskee mukaan taudit, nälän, ja myös ensimmäisen maailmansodan uhrit. Venäjä oli lopulta taantunut olemattomaksi kommunistiseksi peräkyläksi Jumalan selän takana. Ulkovallat eivät kokeneet mitään mieltä lähettää sinne armeijoitaan taistelemaan vihamielistä talonpoikaisväestöä vastaan. Jo aiemmin selvästi taantuva Venäjä hävisi nyt sivilisaation piiristä melkein vuosisadaksi!
Neuvostoliitto valtiona perustettiin virallisesti vuonna 1922, kun sekä Puola että Suomi olivat virallisesti erkaantuneet sodasta Punavenäjää vastaan ja tunnustaneet kommunistisen Neuvostoliiton olemassaolon. Kapitalistiset USA ja Britannia(joiden yksityisiä keskuspankkeja kontrolloivat samat illuminaattiperheet)nikottelivat, mutta ajanmyötä olivat pakotetut tunnustamaan karut tosiasiat. Neuvostoliitolle ei tässä vaiheessa kommunismin vastaisia palopuheita lukuunottamatta kukaan voinut enää yhtään mitään!
Kommunismi ei ole kovin ihmisläheinen ideologia. Neuvostoliitossa vallitsi pitkään ns "sotakommunismi" Tämän selittämiseen ei tarvitse kuluttaa turhaan näppäimistöä. Sotakommunisssa on virallisesti 8-eri ohjelmakohtaa, mutta jos sen nyt lyhyesti tiivistäisi Suomeksi;tee työtä ORJA, tai muuten ammun sinut!
Tämä uusi punainen orjuus joka tuli pyhästä kansanpuolueesta sai osakseen jyrkän tuomion Venäjän kansalta! Kapinoita ja levottomuuksia! Maanviljelijät kieltäytyivät nyt enää tuottamasta ruokaa, kun valtio otti siitä yli 50% 100-vuotta aiemmin, kun Venäläiset elivät pienissä ja eristäytyneissä kylissä ennen teollistumista maaorjuuden aikaan, anastettiin pieniltä ja itsenäisiltä mir kyläyhteisöiltä "vain" noin kolmannes niiden tuottamasta ruuasta talonherroille. Kun ottaa huomioon, että tätä pidettiin julmimpana mahdollisena orjuuden muotona tuon ajan maailmassa, on helppo ymmärtää että Venäläisiltä "paloi päreet" kun heiltä vaadittiin VIELÄKIN ENEMMÄN kuin aiemmin!
Totuuden nimessä on mainittava, että maksut olivat alkaneet nousta jo ns "modernisaation kaudella" vuodesta 1861 lähtien, kun talonpojat oltiin ns "vapautettu" kahleistaan, mutta nyt tilanne alkoi käydä jo hysteeriseksi! Yli puolet Moskovan ja Leningradin kaltaisten teollisten kaupunkien väestöstä karkasi kodeistaan. Maaseutua ja teollisia keskuksia ravisuttivat rajut lakot! Musta pörssi oli ainoa tapa ihmisille hankkia peruselitarvikkeita, mutta kaikki kiinnisadut niskuroijat ammuttiin! Venäjän valuutta rupla romahti! Teollinen tuotanto supistui 20% siitä, mitä se oli ollut ennen sotaa. 90% kaikesta kaupasta tapahtui luontaistaloudessa. Raha oli kadonnut kierrosta kokonaan, eli eräällä lailla eräs kommunismin perustavoite oltiin saavutettu;=))
Miljoonien kuoltua sotakommunismista luovuttiin maan hajoamisen estämiseksi. Tilalle tuli ns "Uusi talouspolitiikka" Tämä sosialismi-kapitalismi salli maanviljelijlöille nyt oikeuden myydä ylijäämänsä ns "vapailla markkinoilla" Valtio salli vapaan kaupan ja poliittisen toiminnan, mutta vastineeksi otti haltuunsa ns "raskaan teollisuuden" Tämä talouspolitiikka oli voimassa 1921-1929
Venäjän maatalous toipui odottamattoman nopeasti totaalisesta katastrofista. Itseasiassa niin nopeasti, että tämän talouspolitiikan saavuttaessa huippunsa Venäjä tuotti ENEMMÄN viljaa kuin Yhdysvallat!!!
Samaan aikaan kommunistisessa puolueessa riehui kuitenkin katkera valtataistelu. Lenin kärsi sairaskohtauksista ja muuttui heikommaksi ja heikommaksi. Viimeisillä voimillaan Lenin yritti estää "teräsmies" Stalinin nousua kommunistisen puolueen johtoon. Ilmeisesti Stalin jo tuolloin antoi kaikille ympärillään "vääränlaisia väreitä" Hän oli kuitenkin liian heikko, ja Stalin onnistui eristämään hänet "terveysyihin" vedoten. Seurasi valtataistelu puolueen sisällä. Kommunistisen puolueen johtohahmo ja Leninin läheinen ystävä, Leon Trotsky epäonnistui erottamaan Stalinia puoluejohdosta peläten pahimmillaan uutta sisällis-sotaa. Se oli kuitenkin ollut Lenin viimeinen toive, ja Venäjä saisi maksaa katkerasti sen toteuttamatta jättämisestä! Puolueen keskuskomitea päätti yhtenäisyyden nimissä olla julkaisematta Lenin testamenttia.
On mainittavaa, että Leon Trotsky kohtasi vastustusta myös oman puolueensa sisällä! Stalin ei siis ollut hänen ainoa huolensa. Tämä heikensi hänen asemaansa yrityksessä syrjäyttää Stalin, ja pääosin pelstaakseen oman asemsansa hän ja hänen puoluetoverinsa päättivät olla toteuttamatta Leninin viimeistä toivetta. Neuvostotalous oli alkanut vakiintua maatalouden jyrkän kasvun ansiosta. Kuitenkin raskas teollisuus raahasi yhä perässä. Teollisuustuotteet mm maatalouden tarpeisiin olivat yhä kalliita, mikä sai maanviljelilät "pimittämään" osan ylijäämätuotannostaan odottaen hintojen nousua(maataloustuotteet) ja laskua(teollisuustuotteet)omaksi edukseen. Näin ollen raskaan teollisuuden epäonnistuminen viimekädessä vaikutti koko Neuvostoliiton onneen ja hyvinvointiin. Trotsky nimitti tätä kakoisuhdetta "saksikäyräksi" tilastoissa. Raskaan teollisuuden kehittäminen oli vaikeampaa ilman pääomaa, jota Neuvostoliitossa ei käytännössä ollut olemassa. Kaikesta huolimatta talous oli nyt vakiintunut verrattuna sisällis-sotaa edeltäviin "villeihin vuosiin" Trotsky ei halunnut vaarantaa puolueen ja viimekädessä koko Neuvostoliiton yhtenäisyyttä.
Stalinilla ja Trotskilla oli eriävät mielipiteet Neuvostoliiton ja koko kommunismin tulevaisuudesta. Tämä oli ns "ratkaiseva jako" Trosky Leninin tavoin uskoi kommunismin levittämisesyä ympäri maailmaa mm Suomen kaltaisissa itsenäisissä kansallisvaltioissa. Stalin sen sijaan uskoi, että kommunismin täytyisi aluksi onnistua Venäjällä, ennenkuin sitä voitaisiin alkaa "levittää" yhtään minnekään. Eli ei välttämättä ollut ns "hyvä vs paha" MM toiveet kommunismin leviämisestä Saksaan olivat huomattavasti heikentyneet. Kommunistisen talouden täytyi aluksi onnistua Neuvostoliitossa, ennenkuin siitä tulisi houkutteleva "vientituote" ulkomaille. Tämän lisäksi Yhdysvallat ja Britannian kaltaiset, käytännössä yksityisten kauppiausukujen hallussa olevat plukotraattiset talousvallat tulisivat luultavasti julistamaan Neuvostoliittolle sodan, jos se yrittäisi alkaa levittämään kommunistista ideologiaa Eurooppaan, toimisipa se tai sitten ei! Neuvostoliiton taloudellinen menestys ns NEP kaudella(New Economic Policy=uusi talouspolitiikka)voimisti pelkoa Neuvostomallin toimivuudesta. Meidän täytyy muistaa, että Ranskan vallankumousen jälkeen kaikki ympärysvallat julistivat sille sodan vallankumouksen tukahduttamiseksi! Tämä artikkeli puolestaan kuvastaa hyvin Britannian talousylimistön suhtautumista Amerikan vallankumoukseen ja sen itsenäiseen talouspolitiikkaan!
"If this mischievous financial policy, which has its origin in North America, shall become endurated down to a fixture, then that Government will furnish its own money without cost. It will pay off debts and be without debt. It will have all the money necessary to carry on its commerce. It will become prosperous without precedent in the history of the world. The brains, and wealth of all countries will go to North America. That country must be DESTROYED or it will destroy every monarchy on the globe." - London Times 1865
Euroopan ja Amerikan yksityisiä keskuspankkeja kontrolloiva kauppiaseliitti ei siis juuri ilahtuisi kommunistisesta vallankumouksesta, VARSINKAAN jos se toimisi! Sotaan löytyisi aina tarvittaessa joku tekosyy!
http://www.dailymail.co.uk/news/article-1098904/Secret-Lusitania-Arms-challenges-Allied-claims-solely-passenger-ship.html
Näin ollen Leninin ja Trotskyn haaveet "globaalista kommunismista" eivät juuri kohdanneet realismia tai kannatusta, päinvastoin kuin Stalinin suunnitelma kommunismista "yhdessä maassa" MM Suomen ja Puolan oikeistohallitukset olisivat varmasti julistaneet Neuvostoliittoa vastaan sodan, mikäli se olisi yrittänyt aikaansaada jonkinlaista globaalia työläisten kapinaa! Vallankumoukset liekit alkoivat siis laantua mitä menestyneemmäksi Neuvostoliiton talous kävi. Sitä haluttomammiksi Neuvostojohtajat tulivat vaarantamaan tätä kaikkea vallankumouksellisella toiminalla, joka hyvinkin saattaisi johtaa sotaan johon Venäjällä ei yksinkertaisesti ollut varaa! Tämän kannan voimistuminen voimisti luonnollisesti myös Stalinin asemaa puolueessa.
Seurasi valtataistelu, jossa Trotsky oli heikoilla. Puolueen vasemmistosiiven kritiikki NEP talouspolitiikkaa kohtaan heikensi Trotskyn asemaa. Taloudellisen nousunsa myötä Neuvostoliitto alkoi muuttua entistä konservatiivisemmaksi. Stalin asettui julkisesti tukemaan NEP talouspolitiikkaa. Vuoden 1925 puoluekokous oli myrskyisä, jossa yritettiin nyt kaivaa esiin Leninin vanha testamentti Stalinin syrjäyttämiseksi, mutta se ei enää toiminut. Puoluejohto, joka itse oli hyväksynyt olla julkaisematta testamenttia aiemmin, oli nyt heikoilla Stalinia vastaan. Riidat Trotskyn, Grigory Zinoviev ja Lev Kamenevin välillä heikensivät puolueen yhtenäisyyttä, jota Stalin nyt käytti hyväkseen. Lopulta Neuvostoliiton puoluejohto ei kyennyt siirtämään Stalinia pois puoluejohdosta, kuten Lenin oli toivonut. Stalin siirsi nyt puoluejohtoon itselleen mieluisia liittolaisia, eli Vjatšeslav Molotovin, Kliment Voroshilovin ja Mikhail Kalinin. Seuraavana vuonna Trotsky lopulta pakotettiin eroamaan koko sopan päätteeksi. Toinen mainittava Stalinin liittolainen oli Nikolai Bukharin, joka samaan aikaan toimi ainoan ja autuaaksi tekevän Pravdan päätoimittajana.
Trotsky, Zinoviev ja Kamenev muodostivat nyt yhteisen koaliition Stalinia vastaan. Puolueriidat kuitenkin esivät heidän yhteistyönsä, ja lokakuussa 1927 kaikki kolme erotettiin lopullisesti puolueen keskuskomiteasta. Marraskuuussa kolmikko sai myös lähtöpassit kommunistisesta puolueesta. Vuonna 1929 paine "niskuroia" vastaan kasvoi, joita mm valtion omistamassa Pravda lehdessä sekä pilkattiin että soimattiin. Peli oli jo tässä vaiheessa ohi, ja peläten maanpakoa tai pahempaa Zinovievin tunnusti Stalinin Neuvostokansan suureksi johtajaksi. Tähän liittyi myös Stalinin palvonta ja henkilökultti. Trotsky ja muut puolueen vasemmistosiiven edustajat määrättiin nyt maanpakoon. Vuonna 1940 hänet lopulta salamurhattiin iskemällä kirves hänen kalloonsa Meksikossa.
Stalin ei noussut valtaan silkalla vallanhimolla ja määrätietoisuudella. Hän oli myös ovela manipulaattori ja osasi käyttää mm Trotskyn kritiikkiä muita kommunistisen puolueen jäseniä vastaan hyäkseen. Vaikuttaa siltä, että nimen omaan tällaisella jatkuvalla manipulaatiolla hän lopulta saavutti tavoitteensa. Kun kaikki puolueen muut jäsenet lopulta riitelivät toisiaan vastaan jatkuvasti ja julkisesti, he eivät voineet yhdistyä Stalinia vastaan. Stalin onnistui myös ennenkaikkea kontrolloimaan Neuvostoliiton julkista elämää estäen mm kerta toisensa jälkeen Leninin testamentin julkaisun. Hän esti kritiikin itseään vastaan pääsemästä julkisuuteen mm Pravdan välityksellä, kunnes hänen asemansa oli vahva ja turvattu. Stalinin aikana Pravda sai nykyään tunnetun maineensa "yhtenä ja ainoana totuuden torvena" Sitä käytettiin ensisijaisesti hänen poliittisten vastustajiensa tuhoamiseen, missä Stalinin ajan Pvanda lienee vain ottanut oppia länsimaisesta kapitalistisesta uutoinnista, jossa päätoimittajan sana on aina se viimeinen Jumalan käsky! Stalin nujersi vastustajansa ennnenkaikkea manipulaatiolla ja käyttäen julkista mediaa hyväkseen parhaimmalla mahdollisella tavalla!
Lopulta Stalin kääntyi myös vanhaa liittolaistaan Bukharia vastaan. Nyt paljastuivat Stalinin TODELLISET kasvot! Hän oli tukenut taloudellisesti menestyksekästä NEP politiikkaa vain saavuttakseen sillä arvostusta ja valtaa itselleen. Stalinin todellinen tavoite oli TOTAALI kontrolli koko Neuvostoliitosta ja NEP politiikan lakkautus, joka korvattaisiin nyt maatalouden pakkokollektisoinnilla vanhaan kunnon mir tyyliin. Pakkokollektisoinilla eli käytännössä maaseutu väestön uudella MAAORJUUDELLA Neuvostoliitto voisi puristaa heistä haluamansa maatalouden ylijäämän, ja saada näin tarvittavat varat teollisuuden rajuun modernisointiin!
Heinäkuun 1928 puoluekokouksessa Bukharin hyökkäsi rajusti Stalinin suunnittelemaa uutta maaorjuutta vastaan. Stalin kohtasi nyt rajuinta vastarintaa politiikalleen pitkään aikaan. Hänen manipulaatiokykynsä osoittivat kuitenkin taas jälleen toimivuutensa. Stalin kontrolloi käytännössä virkamiehiä jotka olivat vastuussa ääntenlaskennasta ympäri maata. Itseasiassa tämäkin on vanha kapitalisteilta kopioitu juoni;=)) Niin tai näin, suunnitelma onnistui, ja Stalin sai käytännössä näin kaiken vallan itselleen puolueen keskuskomitean laajasta vastustuksesta huolimatta! Tässä vaiheessa Stalinin vastaiset voimat kokosivat itsensä viimeiseen epätoivoiseen vastarintaan, mutta se oli jo liian myöhäistä! Kuten Lenin oli osannut pelätä, Stalinista oli nyt tullut Neuvostoliiton yksinvaltias!
Nimen omaan Stalinin aikana alkoivat Neuvostoliiton 5-vuotisuunnitelmat. Aiemmin niitä ei oltu tarvinnu, koska Leninin ja Trotsrkin Neuvostoliitto oli vain keskittynyt peruselintarvikkeiden takaamiseksi ihmisille heidän pitämisekseen hengissä, moka olikin toteutunut erinomaisesti kiitos liberaalin NEP politiikan ja uuden maajaon. Heillä ei kuitenkaan ollut muuta mahdollisuutta, kuin tämän saavuttamiseksi luovuttava Neuvostoliiton teollisesta modernisoinnista, koska siihen ei riittänyt varoja, eivätkä he uskaltaneet verottaa jo muutenkin hirvittäviä vastoinkäymisiä kokenutta talonpoikaisväestöä.
Stalin sen sijaan ei kokenut tästä mitään erityisiä tunnontuskia. Vuoden 1927 puoluekokouksessa Stalin julisti uhmakkaasti;"Olemme 50-100 vuotta jäljessä teollista länttä! Joko saavutamme heidät tai meidät MURSKATAAN!"
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Neuvostoliitto nyt laati Gosplan teollistamisohjelman, mikä käytännössä oli Neuvostoliiton ensimmäinen 5-vuotis suunnitelma, ja koski nimen omaan TEOLLISUUDEN uudelleen rakentamista! Se oli laadittu vuosille 1928-1933
Teollisuustuotanto tänä aikana tuplaantui. Tavalliselle työläiselle tämä ei kuitenkaan merkinnyt hyvää. Stalin otti nyt voimaan uudet "työlait" Esim jo päivän poissaolo työpaikalta ilman syytä oli riittävä syy irtisanomiselle. Irtisanotulla ei ollut oikeutta sosiaaliturvaan. Irtisanottu sai myös merkinnän papereihinsa, jolloin häntä ei voitu näin ollen palkata mihinkään muuhunkaan valtion omistamaan yritykseen. Vuodesta 1938 lähtien jo 20-minuutin myöhästyminen työpaikalta riitti irtisanomiseen. Työnjohto joka ei noudattanut näitä ohjeita(ja jäi kiinni)joutui nyt itse irtisanotuiksi, ja kärsivät 2-4 pituisen vankeustuomion. Joissakin lievissä tapauksissa työnjohto saattoi jatkaa tehtäviään 25% palkanalennuksella. Kuinka jalomielistä;=))
Jos tuo ei saa lännen kiihkokapistalista sikapossu eliittiä suorastaan värisemään nautinnosta, niin en tiedä mikä sitten;=))? Eipä ihme että ne niin rakastavat kommunistista Kiinaa, MUAHAHAHAHAHA!!!
Joulukuun 1932 puoluekokouksessa Stalin julisti Neuvostoliiton ensimmäisen 5-vuotisuunnitelman onnistuneeksi! Uusi ennätys saavutettiin vuosien 1933-1937 välisessä 5-vuotis suunnitelmassa.
Juu, tää ei juuri enää kuulosta "työläisen paratiisilta" Eipä ihme että Lenin käski viimeisessä testamentissaan Stalinin välitöntä erottamista puoluejohdosta, mutta kukaan ei kuunnellut=(( Neuvostoliitossa oli virallisesti voimassa 8-tuntinen työpäivä ja 7 tuntinen työviikko. Jos tuo kuulostaa "pahalta" niin eipä siinä vielä mitään! Varsinkin kaivoksissa työskentelevät joutuivat käytännössä tekemään noin 16-18 tuntista työpäivää, jotta teollisuuden 5-vuotis tavoitteet saataisiin täytettyä. Täältä Kiinalaiset saivat oppinsa "reaali sosialismiin" Mikäli yksikkö epäonnistui saavuttamaan sille asetetut tavoitteet, se saisi syyteen maapetoksesta. Eli nappi otsaan;=))
Työturvallisuuteen en 16-tuntisessa työpäivässä edes viitsi mennä. NEP kauden jälkeisen ensimmäisen 5-vuotisuunnitelman aikana kuoli yli 120 000 työläistä, ja tähän lasketaan mukaan nyt vain työtapaturmat, ei itsemurhia. Stalinin keskitetyssä talousjärjestelmässä työläisen päivittäinen kaloriannos oli yleensä laskettu alakanttiin. Sitäkään päivittäistä kaloriannosta ei yleensä saatu, koska kiitos 5-vuotis suunnitelmien maataloustuotanto oli romahtanut. Eli Kiinalainen työkuri Ethiopialaisessa nälänhädässä. Kas tässä koko Neuvostotalouden ihannuus ja ylivoimaisuus pähkinänkuoreen tiivistettynä;=))
Suurta määrä poliittisia vankeja käytettiin myös teollisuuden pakkotyössä, joiden olot luonnollisesti olivat VIELÄ huonommat kuin vakituisilla työläisillä, jotka nauttivat Stalinin neuvosto-onnelan minimipalkkaa. Olot hieman paranivat toisella 5-vuotis kaudella. Stalinin teollistamusohjelmaan kuului myös voimakas panostus koulutukseen, mikä lievästi sanoen oli valtion aivopesua.
Vuosien 1921-1954 välillä 3.7 tuomittiin vankeuteen jonkun byrokraattisen normin rikkomisesta. 600 000 teloitettiin. 2.4 miljoonaa määrättiin orjaleireille. 700 000 karkotettiin. Ja HUOM! Nämä ovat MALTILLISIA lukuja!
Kuten aiemmin jo on mainittu, joutuivat talonpojat nyt luovuttamaan tilansa ns kolhooseille.
Kolhoosin perusidea tuntuu olevan sama kuin Mirin, joskin paljon suuremmassa mittakaavassa. Kolhoosi tuntuu klassisen Mirin sijaan olleen enemmänkin yksi iso plantaasi, jossa kukaan ei varsinaisesti omista yhtään mitään. Viljelijät ovat kaikki palkkatyöläisiä, jotka jälleen viljelevät valtion maata. Päinvastoin kuin aiempien Mirien suhteen, Stalinin Neuvostoliitto nyt pakkolunasti KAIKEN kolhoosien sadon, maksaen tästä vain naurettavaa minimikorvausta. Olot olivat käytännössä siis VIELÄ huonommat kuin alkuperäisissä mir kyläyhteisöissä! Mir yhteisöissä kaikille talonpojille oltiin osoitettu joku maatilkku viljeltäväksi, josta he maksoivat noin kolmanneksen pakkoveroa tilanherralleen. Kolhooseissa tilanne oli täysin toinen! Yksilö sai olla ONNELLINEN jos hän sai kolmanneksen kaikesta tekemästään työstä itselleen, eikä näin ainakaan Stalinin aikana tosiasiassa tapahtunut! Esimerkiksi vuonna 1946 kolmannes kolhooseista ei maksanut työntekijöilleen lainkaan palkkaa rahana! Viljassa saatu korvaus oli usein naurettava, esim 500 grammaa viljaa yhtä tappavan raskasta työpäivää kohden, jolla sitten piti elättää koko perhe(no, varmaan vaimokin sai sen 500 grammaa viljaa, mutta eipä tuolla muuta kuin Venäläisiä kalpeanaamaisia ryysyläislapsia elätetä)
Valtio pakkolunasti kolhooseilta työnsa tuloksen ennalta määrätyin hinnoin, päinvastoin kuin kultaisen NEP politiikan aikoina, jolloin Neuvostoliito oli MAAILMAN SUURIN viljatuottaja! Nyt valtio osti(vuoden 1948 tilasto) 100 kilogrammaa viljaa 8 ruplalla kohoosilta, myyden sen sitten työläisilleen 335 ruplalla. Eipä juuri "kapitalismi" paljoa ahdista;=))
Tuohon voisi vielä liittää mukaan inflaation, eli ruplan arvon heikkenemisen, mitä ei kommunismissa tietenkään huomioda mitenkään. Eli se 8 ruplaa jonka kolhoosi saa supistuukin reaaliarvossa 4-ruplaksi. Siis niinkuin jo aiemmin sanoin, tämä on ihan kehitysmaa meininkiä;=))
Ennen Venäjän vallankumousta 5-hehtaarin maatilkkua pidettiin liian pienenä, jotta sillä olisi voinut elättää Venäläistä perhettä. Kolhooseissa työläiset saivat omistaa suunnilleen 1 hehtaarin "omaa maata" ja ehkä pari kotieläintä. Silti nämä pienet "yksityistilat" tuottivat herran vuonna 1937 noin 20% koko maataloustuotannosta!
Eli eipä kovin hyvin mene!
Voisin jatkaa vielä enemmän mutta sanokaamme vain, että kolhoosien olot eivät oleellisesti eronneet tavallisen Neuvostotyöläisen oloista. Käytännössä kyse on vanhasta maaorjuudesta hieman uudempana "punaisena" versiona
Tämänkaltaiseen pakkokollektivisointiin liittyi mm laaja määrä sabotointia. Talonpojat mm teurastivat eläimensä mielummin kuin luovuttivat ne kolhooseille. Sabotoinnin logiikka oli nimen omaan siinä, että koska yksilö(päinvastoin kuin NEP politiikan aikana)ei enää saanut omistaa mitään, KAIKKI oli käytännössä yhteistä omaisuutta, sitä suunnilleen hehtaarin omaa maatilkkua lukuunottamatta. Näin ollen "yhteisen omaisuuden" sabotointia ei pidetty niin pahana asiana, mikä saattaa osittain selittää mm Neuvostoliiton maataloustuotannon rajua ROMAHDUSTA!!!
Kaikki tämän politiikan vastustajat leimattiin "kulakeiksi" Sana tarkoittaa Venäjäksi rikasta talonpoikaa. Neuvostoliitossa tällaiset usein karkotettiin erityisalueille mm Siperiaan ja Keski-Aasiaan, jossa he joutuivat raskaaseen pakkotyöhön vankilereille. Tänä aikana koettiin myös laaja Ukrainen nälänhätä. Yhteensä Neuvostoliitossa tänä kautena noin 5-6 miljoonan Venäläisen arvioidaan kuolleen nälkään.
Niitä vähiä positiivisia puolia uudessa Stalinin Neuvostoliitossa oli hyvin korkea työllisyys, ilmainen koulutus ja terveydenhoito, sekä naisten tasa-arvoinen asema miesten rinnalla. Tie ja rautatieverkosto kasvoi rajusti, mutta pakkotyöllä, vaatien satojatuhansia uusia kuolonuhreja. Koulutusjärjestelmä kasvoi ja kehittyi, ja kaikista etevimmät Stalinin ajan insinöörit pääsivät opiskelemaan ulkomaille, samaan aikaan kun Venäjälle tuotiin satoja uusia ulkomaalaisia insinöörejä auttamaan rakennustöissä. Tälle kaudella on myös tyypillistä voimakas propaganda. Työläiset jotka ylittivät kiintiönsä saivat palkinnon ja näkyvää kiitosta. Tosiasiassa kyse oli propagandasta, jossa puolue-eliitin valitsemat työläiset saivan näin "ylittää" kiintiönsä, ja toimivat valheellisensa propagandana muille, että nämä muka voisivat toimia samoin ja saada palkinnon. Jo kauan ennen Stalinin nousua valtaan ei kommunistiseen puolueeseen pääseminen enää ollut mahdollista kuin maan korkeimmalle eliitille, koska se käytännössä edellytti lukuisia eri eliittikokeita ja kursseja, sekä 3 muun puolusejäsenen suositusta. Näin ollen Venäjällä vain pieni osa koko väestöstä oli kommunistisenpuolueen jäseniä, ja he muodostivan maan ns "eliitin" joka Neuvostoliiton hajotessa tosiasissa yksityisti ja ulosmittasi koko maan ns "julkisen omaisuuden" Tälle kaudelle liittyy myös suoranainen järjestäytynyt SOTA kaikkea uskontoa vastaan!
Puolutoveri Sergei Kirovin murha antoi Stalinille tekosyyn käynnistää laajat vastustajiensa vastaiset VAINOT! Leninin ja Trotskyn vanhat puoluetoverit ja ystävät joutuivat nyt silmittömän vainon kohteeksi! Tähän liittyivät laajat ja massiiviset näytösoikeudenkäynnit Moskovassa, jossa vanhaa Bolsevikkojohtoa syytettiin Neuvostoliiton tietoisesta sabotoinnista(josta tosiasiassa olivat vastuussa Venäläiset itse) Oikeudenkäynnit alkoivat vuonna 1935, ja varsinaiset PUHDISTUKSET esimerkiksi armeijassa alkoivat todenteolla vasta herran vuonna 1937. Näissä pidätettiin noin 90% koko Venäjän armeijan vanhasta upseeristosta petoksesta epäiltyinä, koska he olivat ottaneet käskyjä vastaan vanhoilta Bolsevikeiltä. Tuomiolle joutui nyt myös KOKO polibutroo ja puolueen keskuskomitea! Näillä puhdistuksilla oli hyvin yksinkertainen tavoite. Stalin halusi olla KOKO Neuvostoliiton ykinvaltias! Oman aikansa inkarnaatio "Ivana julmasta" Ei mitään enempää, ei vähempää! Tämän vuoksi hän päätti hävittää KAIKEN muiston Lenin ja Trotskin vapaasta Neuvostoliitosta, sekä muiston karmeasta VAPAASTA NEP sosialismi-kapitalismista! Stalinin Neuvostoliitossa KAIKKI mikä vähääkin viittasi vapauteen oli TUHOTTAVA!!!
Yli 2-miljoonaa puoluepamppua, byrokraattia, armeijan upseeria ja ketä tahansa vähintäänkin poliittista henkilö tuomittiin erillaisiin julmiin rangaistuksiin, kun Stalin "järjesteli" Neuvostoliittoa uudelleen mielensä mukaiseksi. Tällä kaudella Neuvostoliitossa ei enää ollut mitään jäänteitä vanhasta oikeusjärjestelmäst tai puoluepolitiikasta. Salainen poliisi NKVD pidätti, tuomitsi ja teloitti kenet halusi mielensä mukaan! Veren piti virrata! Mikään muu ei mielyttänyt Venäjän uutta hallitsijaa, kunnes koko laaja valtakunta lopulta alkoi natista liitoksistaan! Teloitettujen määrä yritti 680 0000 haamurajan. Monta kerta enemmän tuomittiin pahamaineiseille Gulag vankileireille.
Kun toinen maailmansota herran vuonna 1939 alkoi, Neuvostoliiton vanha puolue-eliitti oli täysin kadonnut, ja koko maa muuttunut yhdeksi massiiviseksi VAKILEIRIKSI!
Stalinin Neuvostoliito oli suhteellisen nirso ulkopoliittisista suhteistaan, mutta Aold Hitlerin natsi Saksa sille silti kelpasi ystäväksi. Kaksikon uutta rakkaustarinaa julistettiin nyt salaisessa Molotov-Ribbentrop sopimuksessa, jossa mm Suomi julistettiin Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvaksi. Kun ottaa huomioon ettei Stalin mielenvikaisuudessaan säästänyt edes omia kommaritovereitaan, hänen liittonsa Hitlerin kanssa ja agressiivinen sota Suomen kansan orjuuttamiseksi ovat jokseenkin "ymmärrettävissä"
Espanjan sisällis-sotaa, Italian Ethiopian miehitystä ja Japanin toimintaa Mantsuriassa pidettiin tuon ajan oloissa tragediana, mutta se ei ollut MITÄÄN kun Stalin ja Hitler pistivät hyntyt yhteen ja panivat tuulemaan! Veri alkoi virrata tavalla jota moderni pullamössösivilisaatio ei kykene käsittämään! Neuvostoliiton ja Saksan kansalaisten yhteenlaskettu kuolinluku ylittää esim 30-miljoonan haamurajan leikiten. Se olisi suunnilleen 10-kertaa Suomen tuon aja asukasluku;=))
En jaksa mennä tuon aja silmittömään teurastukseen tämän enempää. Kun kaksi aikamme kovinta massamurhaajaa pistää "hynttyyt yhteen" niin sitä saa mitä tilaa!!!
Tässä vaiheessa kysymys oikeastaan enää vain kuuluu, miksei Neuvostoliitto hajonnut jo AIEMMIN!
Se oli alun alkaen hirvittävä sekoitus Eurooppalais-Mongoloidista orjakulttuuria jota nimitettiin Venäläisiksi(Sana rus viittasi tosiasiassa muinaisiin skandinaavisiin viinkinkeihin, jotka mm perustivat Novgorodin ja Kievon kukoistavat kaupunkikulttuurit)
Kun tähän soppaan vielä sekoitaa kommunismin, saadaan aikamoista sekasotkua ja puneterroria. Kun siihen sekoittaa Stalinin, saadaan hirmihallitus punalipulssa. Stalin Hitler=YÄK!!!
Neuvostoliittoa piti pystyssä pitkään lännen "liennityspolitiikka" sitä kohtaan. Yhdysvallat mm möi Neuvostoliittoon laajan määrän maataloustuotteita ja elintarvikkeita 1930-1980 luvuilla, pelastaen maan useaan otteeseen nälähädältä. Amerikkalaiset aseet myös auttoivat Neuvostoliittoa ratkaisevaan voittoon Natsi-Saksasta.
Lännessä Neuvostoliiton romahdus ei alunperin ollut tietoinen tavoite, koska maa itsessään oli niin heikko muutenkin. Neuvostoliitto täytti valtavan tyhjiö Eurasiassa, ja toimi osittain myös esteenä kommunistisen ja nationalistisen Kiinan laajenemispyrkimyksille. Neuvostoliitto ei myöskään vastustanut Amerikan kauppiaseliitin perustamaa ja kontrolloimaa YK:ta Taloudellisesti heikkoa Neuvostoliittoa oli helppo melkein kahden sukupolven ajan kontrolloima uhkaamalla sitä maataloustuotteiden kauppasaarrolla, josta maa oli niin totaalisesti riippuvainen Stalinin kaadettua Neuvostoliiton maatalouden mielipuolisuuteensa! Tässä on artikkeli joka osittain auttaa selittämään Neuvostoliiton viimeisiä päiviä!
http://www.csmonitor.com/2007/0723/p15s01-wmgn.html
Vastineeksi Amerikkalaisesta ase-avusta Neuvostoliiton oli määrä julistaa sota keisarilliselle Japanille tasan 3-päivää Saksan antautumisesta. Alunperin tämä oli Amerikkalaisten idea, ei Venäläisten, joilla oli Japanin kanssa hyökkäämättömyysopimus. Alunperin Japani oli tarkoitus myöskin jakaa Amerikan ja Neuvostoliiton kesken, mutta onnistuneet ydinkokeet New Mexicon osavaltiossa muuttivat Trumanin mielen. USA julisti nyt uuden uljaan "first strike policyn" joka on ollut voimassa siitä lähtien. Ydinpommit Japaniin pudotettiin useasta eri syystä. Pääsyy ei olllut kosto siitä mitä Japani oli tehnyt liittoutuneille sen enempää kuin sen ilmiselvä kansanmurha Kiinassa. Siihen tuskin oltaisiin tarvittu KAHTA pommia! Pommi olivat "viesti" Neuvostoliitolle, jota mm tiedemies Albert Einstein piti "vääränä viestinä" Niin tai näin, Neuvostoliitto vastasi tähän räjäyttämällä oman atomipommonsa 4-vuotta myöhemmin. On epäselvää, kuinka tämä alkeellinen orjakansa ja punainen kehitysmaa oikein sai haltuunsa pommin. Luultavasti KGB:llä oli laaja vakoiluverkosto Amerikassa, mutta kommarit ja Stalin eivät alunperinkään olleet mitään erityisiä lännen ystäviä ennen sotaa, eli hyvin luultavasti joku petturi myi KGB:lle tiedot valmistaa atomipommi. Tästä on esiintynyt eriäviä mielipiteitä ja tarinoita. Hiroshiman ja Nagasakin viattomat asukkaat oltaisiin luultavasti voitu pellastaa, jos Truman olisi tiennyt Neuvostoliiton KGB yhteyksistä Amerikkaan jo ennen tätä. Pommeilla oli nimen omaan tarkoitus tehdä "vaikutus" Neuvostoliittoon. No, tässä ei todellakaan onnistuttu halutulla tavalla. USA:n sotaa rakastava aseteollisuus ei kuitenkin vielä ollut luopunut yrityksestä. Vuoden 1952 marraskuussa USA otti ja "kolautti" Neuvostoliittoa räjäyttämällä oman "Ivy Mike" pomminsa, joka oli noin 10-Megatonnin paukku, eli yli 450 Hiroshimaa! Revi siitä kommari!!!
Neuvostoliitolta meni vuosia vastata haasteeseen, mutta kun se lopulta tämän teki, se myös TUNTUI! 50-Megatonnia puhdasta KAUHUA vuoden 1961 lokakuussa. Revi siitä kapitalisti SIKA!!!
Viestit osapuolten välillä olivat vakuuttavia. Pari sataa tuhatta kummallakin puolella sai säteilyvammoja, mutta mitä pienistä! Viesti oli kuitenkin selvä;jos tulee sota, niin me räjäytämme teidät pois KARTALTA!!!
Vanha kunnon "herrasmiesota" ei enää tullut osapuolten mieleen, eikä sitä juuri pidetti mahdollisena. Alkoi siis asevarustelu, joka aivan aluksi alkoi pahasti syödä varsinkin Neuvostoliiton talouteen!
On sanomattakin selvää, ettei kumpikaan osapuoli pelannut peliä "reilusti" taikka kunnoittanut esim osavaltioiden tai vähemmistökansalaisuuksien oikeuksia. Nikita Hrutsev pyrki Stalinin kuoleman jälkeen lievittämään Venäläisten uutta "kollektiivista" maaorjuutta, ja mustat saivat Amerikassa kansalaisoikeudet, kuitenkin yhä käytännössä toisen luokan kansalaisina, laittomista siirtolaisista nyt puhumattakaan! Eräs tämän kauden suurin muutos oli Kiinan "kaatuminen" kommunismiin. Amerikassa ajan suurin kysymys oli "who lost China" Tosiasiassa Kiina "kaatui" kommunismiin koska Japani oli päättänyt, että Kommunistit "voittaisivat" Kiinan sisällis-sodan, jonka jälkeen Japani tuhoaisi kommunistit! Vaikka suurin osa keisarillisista asiakirjoista tuhottiinkin ennen Amerikan Japanin meihitystä, tämä oli epävirallinen Japanin sotapolitiikka, ja valtaosa Japanin pommituksista, kaasuaseista ja mm biologisista hyökkäyksistä tosiasiassa oltiinkin suunnattu Chiang Kai-shekin Kiinalaisia nationalisteja vastaan. Tämä on nykyään myös Kiinassa ns "nationalistien" tunnustama tosiasia, olisipa Kiinan sisällis-sodasta ja Japanin roolista siinä mitä mieltä tahansa. MM Chongqin kaupunki(Chiang Kaisekin päätutkikohta Kiinassa) Shaanxissa oli kaikista pahiten pommitettu kaupunki koko Aasiassa! Nimen omaan Kiinan suuren "kansallisen sankarin" Chian Kaisekin tuhoamista pidettiin Japanin sodanjohdon päätavoitteena. Vähän ennen Japanin iskua Pearl Harbouriin Japani antoi Britannian ymmärtää, että ns Burman tien eli huoltoreitin sulkeminen oli välttämätöntä, mikäli Britannia halusi vältää sodan Japanin kanssa. Japsit oli laskeneet ettei Englanti Saksan pelossa uskaltaisi sotaan vielä Japanin kanssa. Ja USA varmaan pidettäisiin poissa sodasta...vanhalla kunnon Kamikaze taisteluhengellä?
http://www.dailymail.co.uk/news/article-1098904/Secret-Lusitania-Arms-challenges-Allied-claims-solely-passenger-ship.html
Tai sitten ei!
http://www.apfn.org/apfn/pearl_harbor.htm
No kumminkin! Kiinan viimeisen suuren "kansallisen sankarin" tuhoaminen oli Japanin politiikan päätavoite! Nimen omaan Chiang eikä Mao oli Japanin keisarillisen sodanjohdon todellinen päätavoite! Tämä myös sai aikaan sodan Japanin ja länsivaltojen välille, koska länsi halusi että nimen omaan Chiang voittaisi Kiinan sisällis-sodan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Japani ei voittanyt yhtään taistelua USA:aa vastaan, mutta kesti silti poikkeuksellisen pitkään nälkäsaartoa, pommituksia ja lukemattomia tappioita. Lopulta vasta ydinpommit ja Neuvostoliiton liittyminen sotaan(sovitussa aikataulussa)saivat Japanin antautumaan. Tällöinkin Kiinassa antautuvat Japanilaisjoukot luovuttivat aseensa kommunisteille ihan silkkaa piruuttaan, samoi kuin Neuvostoliitto(siis sille antautuneiden Japanilaisdivisioonien aseet suoraan Maon tukemille kommareille)USA tuki massiivisella aseavulla Chiangia, mutta liian vähän ja lian myöhään! Japani bio, kaasuhyökkäykset ja pommitukset olivat merkittävästi harventaneet Chiangin Kiinan kansallisarmeijan rivejä. Maon sinnikäs sissitaktiikka yhdessa Japanilaisaseiseiden kanssa sai aikaan ihmeen, ja Chiang pakotettiin vetäytymään pienelle ja eristäytynelle Taiwanin saarelle Kiinan rannikolla, joka alunperin oli ollut Japanin siirtomaa. USA ei uskaltanut kyseenalaistaa näiden "Kiinalaisten vaalien" tulosta mm Neuvostoliiton pelossa.
Niinkuin viisaat jo kauan sitten sen ovat todenneet, sodassa kaikki ovat häviäjiä! USA:n pikku proxyt Koreassa ja Vietnamissa eivät juuri mitenkään muuttaneet tämän taistelun kulkua, ja kun Chiang teki viimeisen turhan yrityksensä saada Kiina takaisin, USA ei enää ollut mukana!
http://news.bbc.co.uk/2/hi/8183412.stm
Sodassa kaikki ovat häviäjiä! Tämä koskee myös ns "kylmää sotaa"
Stalinin kuoleman jälkeen hänet nopeasti tuomittiin. Alkoi uusi "liberalismin" aikakausi jossa Neuvostoliittoa ei enää verrattu Natsi saksaan vaan Yhdysvaltoihin. Ja huolimatta mm raasta Unkarin kansanousun murskaamisesta(jossa tosiasiassa kuoli ja loukkaantui vain parituhatta henkeä. Neuvostoliiton mittapuulla puna-armeija osoitti sääliä, armoa ja ymmärrystä, ja jos tätä vertaa esim Yhdysvaltain sisällis-sotaan tai Britannian toimintaan Irlannissa ja Etelä-Afrikassa, niin Neuvostoliitto ei tehnyt mitään muuta kuin vain puolusti omaa etupiiriään) On tietenkin totta että Neuvostoliitto näin toiminnallaan loukkasi itsenäisen valtion itsemääräämisoikeutta. Unkari kun oli yksi niistä itsenäisistä valtioista jotka ensimmäisen maailmansodan tuloksena olivat saaneet itsenäisyyden, ja joilla Suomen lailla oli pitkä historia ja kulttuuri.
Unkarin kansanousun murskaaminen vain pari vuotta Stalinin kuoleman jälkeen vääjäämättä heikensi Nikita Hurtsevin imagoa länsimaalaisten kommunisti-sosialistien keskuudessa. Neuvostoliitto alkoi lyhyen flirttailun jälkeen länsimaalaisten sosialistien kanssa palata takaisin "päivänpolitiikkaan" johon kuului mm ydinasevarustelu Amerikan kanssa, ja ns "Kuuban kriisi" kuten myös Kiinan kaltaisten nousevien kommunistivaltioiden tukeminen.
Hrutsev kohtasi monia kotimaisiakin huolia. Neuvostoliiton aktiivinen ulkopolitiikka liittyi osittain myös yritykseen käyttää isoa pahaa "Nato mörköä" yrityksenä tukahduttaa kotimainen vastarinta kommunismille. Hrutsev oli "lempeä stalinisti" joka tarjosi Unkarin kaltaisille maille vähemmän Stalinistit meininkiä kuin aiemmin, mutta lähetti silti Puna-Armeijan tukahduttamaan Unkarin itsenäisyyden Neuvostoliitosta. MM Baltian maiden itsenäisyydestä ei luonnollisesti ollut tietoakaan, puhumattakaan sitten Karjalan palauttamisesta takaisin Suomelle! Hrutsevin "lempeä stalinismi" näkyi myös kotimaan politiikassa. Stalinin vainot lopetettiin, mutta kollektiivi maatalous jäi elämään. Hrutsev vain yksinkertaisesti hieman lisäsi Venäläisten kolhoosiorjien maataloustuotannosta saamia korvauksia. He olivat ja silti pysyivät ORJINA!!!
Maataloustuotantoa laajennettiin mm Kazakistanissa, mutta tämä oli taas jälleen ns "lempeää stalinismia" Eli maataloustuotantoa laajennettiin, kolhooseja suurrennettiin, mutta ne silti olivat ja silti pysyivät kolhooseina, ja niissä työskentelevät ORJINA! Kuvaavaa kyllä, kolhoosiorjien lapset saivat oikeuden muuttaa pois kolhooseista vasta herran vuonna 1969. Siis 5-vuotta Hrutsevin jäätyä eläkkeelle! Amerikassa ei esim toisen maailmansodan päättyessä ollut yhä ainoaa orjaa, jos laittomia siirtolaisia ei tähän lasketa mukaan. Neuvostoliittossa sen sijaan oli, vaikkei heitä toki kutsuttu orjiksi! Neuvostoliitto oli yhä 50-vuotta jäljellä USA:aa, joskin vielä Stalinin aikoina se oli noin 100-vuotta jäljessä, eli jotain edistystä oli toki tapahtunut. Ei vain kylliksi!
Ei voida kiistää etteikö elintaso merkittävästi noussut Neuvostoliitossa Stalinin kuolemn jälkeen.
Ongelmaksi vain koitui se, että Stalinin tyrannia ja Hitlerin mielipuolinen Venäjän hävitys olivat laskeneet elintasoa jo muutenkin niin alas, että olot muistuttivat huomattavasti Venäjää juuri ennen vallankumousta. Stalinhan oli vuonna 1927 todennut, että Neuvostoliitto oli noin 100-vuotta länttä jäljessä. Nyt Neuvostoliitolla oli vaikeuksia päästä jo "takaisin" 50-vuoden rajapyykille. Kaikesta huolimatta elintaso merkittävästi nousi Stalinin kuoltua. Neuvostoliitoa ei toisaalta enää verrattuna natsi saksaan vaan Amerikan Yhdysvaltoihin, joten samalla myös panokset olivat nousseet rajusti!
Stalinin kulttuuri tuomittiin ja haudattiin, mutta Neuvostoliitolla oli kaikesta huolimatta vaikeuksia palata "normaaliin" olotilaan. Nikita Hrutsev ei mm halunnut purata maatalouden kolhoositaloutta. Kuitenkin tänä kautena mm gulag vankileirien väestö merkittäväsi laski 13 miljoonasta 5 miljoonaa, ja nämä olivat käytännössä tavallisia rikollisia. Stalinin vankileirit purattiin, mutta itse kommunismi jäi yhä elämään.
Tälle kaudelle liittyy raju hyvinvoinnin kasvu Neuvostoliitossa ja teollisuustuotannon kasvu, mutta maatalous ei pysynyt kehityksen kyydissä, ja vuoden 1963 sato epäonnistui. Ehkä on tavallaan kuvaavaa, että Saksassa saatiin ensimmäinen "kansan auto" eli Wolswagen valmiiksi vuonna 1937, kun taas Neuvostoliitossa vastaava Lada, joka oli juuri ja juuri kylliksi halpa työläiselle ostaa valmistui vasta 1970
Maatalouden heikko tuotto yhdistettynä kasvaviin varustelumenoihin söi Neuvostoliiton voimavaroja. Neuvostoliiton talouskasvun sanotaan savuttaneen huippunsa herran vuonna 1975
Viimekädessä Neuvostoliiton kaatoi nimen omaan heikko maatalouden tuotanto. Hrutsev oli reformeillaan lisänyt kyllä maatalouden tuotantoa, mutta ei kylliksi. MM Kazakistanissa oltiin saatu suuria satoja uusilla viljelyohjelmilla, mutta mm yritykset lisätä lihan ja maissin tuotantoa epäonnistuivat pahoin. Hrutsevin olisi pitänyt tyystin luopua kolhoosijärjestelmästä, mutta hän ei halunnut tehdä sitä. NEP politiikan aikana maataloustuotanto oli ollut paljon vahvempaa noin 50-vuotta sitten. Hrutsev ja Brenez olivat kuitenkin ns "lempeitä stalinisteja" ja halusivat jatkaa omaa ohjelmaansa, jota monessa mielessä voitaisiin nimittää "Stalin lite" On luultavaa, että jopa keisarillinen Venäjä oli aikanaan tuottanut enemmän maataloustuotteita kuin Neuvostoliitto Hrutsev-Breznev ajalla, eikä keisarillisessa Venäjässä vähän ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä tosiasiassa ollut lainkaan orjia! MM ns "valtion takaisinmaksuista" oltiin jo luovuttu herran vuonna 1907. Näin ollen talonpojat olivat vapaita ja heillä oli käytännössä omat tilat, mutta sodan tuomat taloudelliset rasistukset saivat kuitenkin aikaan kapinan, ja tämäkin nimen omaan teollisisa kaupungeissa, jotka sotatalouden takia olivat vailla elintarvikkeita!
Tähän verrattuna Neuvostoliitto oli yhä vankila! Poliittista kuria höllennettiin, mutta se kuinka "vapaa" Neuvostoliitto tosiasiassa oli on suhteellista. Tälle kaudelle liittyy teollisen hyvinvoinnin kasvu, joka näkyi mm lisääntyvien Ladojen muodossa.
Venäjän uudet keisarit olivat kuitenkin yhä haluttomia ratkaisemaan kolhoosimaaorjiensa kohtaloa. Vuonna 1969 Breznev(tai joku vastaava Neuvosto byrokraatti)määräsi "liennytyksen hengessä" että kolhoosiorjien lapset saivat poistua orjatiloiltaan, mikä oli käytännössä varsin mitätön ele. Neuvostoliittossa kun tarvitsi luvan voidakseen siirtyä kaupunkeihin työläisiksi. On sanottu, että Neuvostoliiton kaupunkiväestö kasvoi suhteettomasti ja oppi odottamaan liian länsimaista elintasoa. Käytännössä tämä ei pidä paikkaansa ainakaan siltä osin, että maatalousväestö suhteettomasti olisi muuttanut kaupunkeihin, koska muutto tarvitsi aina Neuvostoliittossa luvan jopa tällä "liennytyksen" aikakaudella. Neuvostoliiton maatalousväestö pysyi siis yhä kahlittuina tiloillaan kolhooseissa vailla omaa maata, vaikka heidän olonsa olivat nyt toki huomattavasti paremmat kuin Stalinin aikaan, jolloin Neuvostokolhoosi sai jokaista 100-grammaa viljaa kohden 8 ruplaa, ja stalin myi tämän sitten takaisin neuvostotyöläiselle 335 ruplalla. Vaikka nyt suhdeluku parani, sillä ei juuri ollut oleellista merkitystä, kun tätä vertasi Amerikkalaisviljelijöiden hyvinvointiin.
Teollisuuskaupunkien työväestö silti kasvoi ns "luonnollista tietä" suurten ikäluokkien tullessa mukaan peliin. Maataloustuotanto ei mitenkään kyennyt pysymään tämän kehityksen tahdissa. Yritys uudistaa kolhooseja mm suurimmiksi yksiköiksi oli totaalinen katastrofi. Harva ulkomaalainen tiesi, että Neuvostoliitossa maatalous ei viimeisen 50-vuoden aikana ei ollut mitenkään oleellinen osa taloutta, vaan se oltiin tietoisesti uhrattu Stalinin suunnitelmatalouden tavoitteiden saavuttamiseksi! Neuvostoliitto oli ennenkaikkea tesollisuuden valtakunta, jossa raskas teollisuus kykeni kilpailemaan lännen kanssa varsinkin sotilastarvikkeiden tuotannossa. Maatalous oltiin sen sijaan yksinkertaisesti uhrattu tämän saavuttamiseksi jo aikoja sitten! Kun Hitler päätti hyökätä Venäjällä, Stalin oli valmiina häntä odottamassa massiivisella teollisella kapasiteetilla Siperiassa, mutta tämä ei voinut estää Venäläistä nälänhätää. Neuvostojohto oli tosiasiassa uhrannut maatalouden suurvalta-aseman saavuttamiseksi jo aikoja sitten! Nyt se pakotettiin maksamaan tämän kokeilun hedelmät. 1970-luvun alussa maataloustuotanto tyystin romahti, pakottaen Brenezin tuomaan suuren määrän elintarvikkeita ulkomailta!
Neuvostojohtaja Breznevin kuollessa Neuvostoliiton maatalous oli lopulta tyystin romahtanut. Puolustusmenot nousivat kokoajan, ja tätä seuraavalla asevarustelun huippukaudella ne tulisivat kattamaan noin 33% koko valtion bidjetista, kun taas Yhdysvalloissa vastaava summa oli taas noin 10% (Yhdysvallat kattoi osan budjetista ottamalla valtion velkaa. Reagan myös tietoisesti valehteli, siirtäen osan budjettikustannuksista energiaministerön huoleksi. Tämä luku on kuitenkin uskottava siinäkin tapauksessa että USA huijaisi. Tämä on kylmän sodan lopun todellinen suhdeluku. Tähän lasketaan myös suhteessa Naton yleinen puolustusbudjetin kohoaminen)
Sitä mukaa kun Neuvostoliiton maataloustuotanto kaatui, eivätkä Neuvostoliiton uudet tsaarit halunneet vapauttaa kolhoosiorjiaan joihin he olivat niin mieltyneitä, he sen sijaan käänsivät kansan huomion ulkomaiseen asrvarusteluun. Tässä Nikita Hrutsev näytti hyvää esimerkkiä. Vuonna 1956 Hrutsev sekä jyrkästi tuomitsi Stalinin, että julisti uhkammaasti lännelle;"We will bury you!" Tämä saattoi liittyä Hurtsevin uhmakkaaseen uskoon hänen maatalousreformiensa toimivuudesta. Tarkoitus oli "haudata" USA sekä teollisuus että maataloustuotannossa, mutta vain teollisuudessa Neuvostoliitto pääsi edes lähelle. Maatalousreformit olivat yksi suuri katastrofi! Samana vuonna kun Hrutsev julkisesti tuomitsi Stalinin, mutta hän ei epäröinyt lähettää Neuvostotankkeja murskaamaan kapinaa Unkarissa. Hrutsev oli tekopyhä saarnaessaan kehitysmaiden itsemääräämisoikeudesta, jota hän ei tosiasiassa toteuttanut käytännössä. Tekopyhä saarnaessaan vapaudesta, jota ei tosiasiassa näkynyt varsinkaan Venäjän maaseudulla, jossa valtaosa väestöstä yhä asui. Hänestä tuli klassinen "tuuliviirii ministeri" joka laukoi ja uhkosi ulkopolitiikassa epätoivoisessa yrityksessä kääntää huomio pois Neuvostoliiton sisäisestä tilasta.
Vuonna 1960 uunituore pääsihteeri uhosi uhmakkaasti USA:lle, kun Neuvostoliitto oli onnistunut ampumaan alas Amerikkalaisen U2 vakoilukoneen. Sen lentäjä otettiin panttivangiksi, jota esiteltiin kuin pääpalkintoa kylmässä sodassa länsimaiselle medialle, ja hänet pantiin julkiseen oikeudenkäyntiin Moskovassa. USA vastasi haasteeseen kehittelemällä "mustarastas" SR-71 jonka maksimininopeus oli 3-Mach, siis nopeampi kuin luoti, joten Neuvostoliitolla ei käytännössä ollut toivoakaan koskea sitä! Se tuli palvelukseen herran vuonna 1966, mikä kuvasti suurvaltojen valtapeliä varsin hyvin.
Asevarustelun kustannukset kohisivat alinomaan, ja saavuttivat huippunsa suunnilleen 1956-1986 Tämän 30-vuoden aikana Neuvostoliitto käytti suunnilleen kolmanneksen koko Bruttokansantuotteestaan kasvaviin puolustusmenoihin. Sodan pelko oli todellinen, ja tähän verrattuna rajakahakka Kiinan kanssa oli tosiasiassa mitätön.
30-vuotta epäonnistuneita maatalouskokeiluja ja varustelumenoja toivat Neuvostoliiton lopulta polvilleen, pakottaen sen anomaan uudelleen "liennitystä" länneltä, mikä tapahtui Mihail Gorbatsevin suulla Islannin pääkaupungissa Reykjavíkissä.