Evoluution väärennöksiä!

Piltdownin ihmisestä, joka oli sinänsä tökero evoluutioväärennös tehtiin yli 350 tietellistä tutkimusta.
"Satoja tuhansia vuosia vanha "Jaavan ihminen" (löyt: Dr. Eugene DuBois) löytöpaikalta löydettiin 2 "modernin ihmisen" kalloa. Jaavan otuksen maalliset jäänteet eivät olleet ruumiiden tapaan samassa läjässä, vaan 15 metrin säteellä toisistaan. Rudolph Virchow, jota pidetään modernin aikakauden patologian experttinä sanoikin: "In my opinion this creature was an animal, a giant gibbon, in fact. The thigh bone has not slightes connection whith the skull."

Käsite: evoluutioväärennös on esim. fossiili, jota on muotoiltu mekaanisesti näyttämään joltain mitä se ei ole. Niinikään ne löydöt joita tutkijat esittelevät jonkin apinaneläimen ja ihmisen välimuotoina kuten kaikki Australopithecukset ovat ns. väärennöksiä, sillä välimuotoja ei ole olemassa, on vain maapallolta hävinneitä lajeja. Elämä maapallolla muuntuu toki ilmaston mukaan, mutta eliölajit eivät muutu joksikin toiseksi. Banaanikärpäsillä on tehty evoluutiokokeita lähes 90 vuotta, mutta ainoa ero mikä niissä on havaittu on se, että useat niistä ovat menettäneet lentokykynsä tai muuten vammautuneet. Galapagos-saarten peipot muuntuvat kuivien kausien aikana, mutta ilmaston palautuessa normaaliksi muuttuvat myös peipot entiselleen. Toumain kallo kuului gorillarotuun joka elää yhä. (*Brigitte Nielsen. Ranskan luonnontieteellinen museo 1995.)

Hakkelin Ernesti oli omana aikanaan kova poika valmistamaan >evoluutioväärennöksiä Sikiönkehitys on lyhyt ja nopea evoluutiokehityksen toistuminen.
Kun Haeckelin todellisuutta vääristäneet sikiöväärennökset tulivat ilmi Ernst totesi:
Nyt minun pitäisi tämän väärennöksen nöyryyttävän tunnustuksen jälkeen pakottaa pitämään itseäni tuomittuna ja kukistettuna, ellei minulla olisi lohdutusta, että näen kanssani syytettyjen penkillä satoja huomatuimmista biologeista ja tutkijoista. Suuri enemmistö niistä morfologisista, anatomisista, histologeista ja embryologisita kuvioista, jotka ovat yleisesti tunnettuja eivät ole tarkkoja, vaan enemmän tai vähemmän korjattuja, kaavamaisia tai konstruoituja.

Kehitysopin historia koostuu lähinnä väärinkäsityksistä ja suoranaisista väärennöksistä. Väärennösten taustalla ei välttämättä ole pelkästään kehitysopin lanseeraus, vaan monissa tapauksissa kyse saattaa olla henkilökohtaisten saavutusten esiin nostamisesta tai kilpailevien tiedepiirien ylilyönneistä. Yhtä kaikki, vahinko tapahtuu kohdassa jossa näitä väärennöksiä käytetään esimerkkeinä evoluution mahdista täyttää tieteen aukot.

Useissa ns. välimuodoissa on vielä runsaasti 14-C:tä, mikä viittaa hyvin nuoreen muutaman tuhannen vuoden takaiseen kuolemaan. Monilla "välimuodoilla" on kaiken lisäksi täysin kivettymättömät hampaat suussaan. Käytännössä siis voimme unohtaa ajatuksen siitä, että ihminen olisi kehittynyt apinasta. Kädellisten eläinten lajikirjo on ollut vielä 4-5 tuhatta vuotta sitten hyvin laaja. Sekaan mahtuu otuksia joilla on hyvin "inhimillinen" purukalusto. Minun ala-asteaikana meille lapsille esiteltiin Heurekassa Lucy apinaa esimerkkinä ihmisen "evoluutiosta". Otuksesta tehty nukke oli laitettu seisoskelemaan. Tämä on käytännössä oiva esimerkki akateemisesta murhasta, sillä mikään Lucyn luuston anatomiasta ei tue oletusta, että se olisi liikkunut pystyssä. Asia selviää mm. otuksen lantiosta. British Natural Museumin tiloissa kököttävä Lucy on puolestaan siitä metka feikki, että sille on asennettu ihmisen kädet ja jalkaterät. Todellisuudessa Lucyn fossiilista puuttui löytöhetkellä 60%, joten tutkijoiden subjektiivisuus on melko vaarallista. Lucyn 107 cm mittainen olemus on käytännössä saman mittainen kuin simpanssi pystyyn nostettuna.

------------------Teksti on otettu http://www.evoluutio.com/?o=0&a=0&st=0 Loput tekstistä voitte lukea itse sivulta.------------------
10244
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

nökset vai olisiko sittenkin ollut evotutkijat ?

Äänestä
  • oo kaikkien tutkioiden tiedossa, mutta niitä halutaan pimittää. Evoluutiota ei ole todettu missään olo suhteissa tapahtuvat. Tarkoitan nyt makroevoluutiota. Tutkijat tietävät sen, mutteivat tahdo kertoa julki, sillä se veisi maineen, tukirahat, rahaa, yms...
    Valheella on lyhyet jäljet?
    ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Maailmankuulu yhdysvaltalainen kehitysbiologi Stephen Jay Gould, joka on yli 40 yliopiston kunniatohtori, piti luennon syyskuun lopulla 1999 Helsingin Yliopistolla. Hän on nykyaikainen Darwinin profeetta, joka häikäilemättä sijoittaa jokaisen, joka ei usko kehitysoppia todeksi, tietämättömien ja tyhmien joukkoon. Hänen mukaansa tämä ei ole ihmisen aikakausi eikä edes hyönteisten aika. Bakteerit ovat olleet maapallon valtiaina yli 3,5 miljardia vuotta ja tulevat aina olemaan kunnes aurinko räjähtää. Muut eliöt, joihin ihminenkin kuuluu, edustavat vain kahta prosenttia kokonaisuudesta. Kehitys on edennyt vuosimiljoonien aikana hyppäyksittäin - uudet lajit ovat ilmestyneet yllättäen pieniin lajiyhdyskuntiin. Siksi lajien välisiä kehitysmuotoja, todisteita kehityksestä, ei ole koskaan löytynyt fossiilien joukosta. Bakteereja monimuotoisemmat eliöt tulevat Gouldin mukaan aikanaan häviämään luonnon oikkuina mutta bakteerit jäävät. Sanojensa tueksi hän julistaa, että kehitysoppi on yhtä varma asia kuin painovoima. Mitään muuta todistetta hän ei pystykään - kaunopuheisuudestaan huolimatta - esittämään.1
    Bakteereihin uskoo myös nobelpalkittu ja DNA:n keksijä, Francis Crick. Hänen uskonsa mukaan elämä on lähetetty maapallolle jostain toisesta galaksista (ohjattu panspermia-teoria) bakteerien muodossa. Niistä on sitten kehittynyt muu eliöstö, aina ihmiseen asti sattuman, mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. Hän pitää kaiken kehityksen perustana virheitä, mutaatioita geeniohjelmissa. "Virheistä, joita ei voi kopioida, ei ole mitään hyötyä... Luonnonvalinnan toiminnan kannalta ei ole kovinkaan suurta väliä sillä millainen virhe on tehty, jos vain lopputuloksena olevaa vaihtoehtoa voidaan tunnollisesti kopioida tuleville sukupolville... Kun ajat käyvät vaikeiksi, tarvitaan todellisia uutuuksia, uutuuksia, joiden tärkeitä ominaisuuksia ei voi edeltäkäsin suunnitella, ja ainoa mahdollisuus on luottaa yksinomaan sattumaan. Sattuma on ainoa todellisten uutuuksien lähde... On mahdollista, että evoluutio ennen pitkää aina tuottaa myös älykkäitä eliöitä, koska älykkyys olemassaolon taistelussa yleensä kannattaa..."2

    Hitaan, asteittaisen kehittymisen puolesta puhuu uskontojen halveksija, evoluutiobiologi Richard Dawkins. Hän pitää maailmaa perimmäisen itsekkyyden ilmentymänä - "elämän alkuräjähdyksessä ei ollut tarkoitusta, ei luovuutta eikä tavoitteita. Alussa oli vain kemiaa. Kun ensimmäiset itseään kopioivat yhdisteet olivat muodostuneet, niistä alkoi automaattisesti syntyä myös menestyviä muunnoksia, jotka valtasivat tilaa heikommin menestyvien kustannuksella... Menestys tulee vain kelpoisuudesta ja se sisältää käsitteenä jo jotain kouriintuntuvaa... Luonnon hyötyfunktio toimii siten, että DNA:n säilyminen varmentuu mahdollisimman hyvin. Geenit eivät piittaa kärsimyksestä, koska ne eivät ylipäätään piittaa yhtään mistään. Luontoa ei lainkaan kiinnosta, kärsiikö joku, kunhan DNA saadaan säilymään."3 Se, että kehityksen edellyttämiä välimuotoja ei ole koskaan löytynyt, johtuu Dawkinsin mukaan muutosten hitaudesta. Lajit kehittyvät toisiksi niin pienin sysäyksin, ettein välivaiheista jää mitään todisteita ja muutokset vaativat miljoonien vuosien jaksoja. Gouldin esittämiä äkillisiä kehityshyppäyksiä ei Dawkins hyväksy. Darwinin oppia hän pitää oivallisena, sillä siihen uskomalla voi olla avoimesti jumalankieltäjä.

    Näillä kolmella tämän hetken kehitysopin vaikutusvaltaisinta kärkeä edustavalla henkilöllä on - näkemyseroista huolimatta - ollut merkittävä vaikutus sekä alan tutkijoihin että suureen yleisöön, jolle kehitysopin tietoa on heidän toimestaan runsaasti jaettu. He ovat olleet mielipidejohtajia, jotka ovat häikäilemättömästi mediavaltaa ja tieteelliseen tutkimukseen suunnattuja varoja hyväkseen käyttäen murskanneet toisinajattelijoita. Heillä on kaikilla kuitenkin yhteinen heikkous. Heillä ei ole mitään tieteellistä näyttöä mielipiteittensä ja uskomustensa tueksi. He tietävät, että koko kehitysoppi on valtava kulissi, jonka takana on vain tyhjyyttä.





    --------------------- Kimmo Pälikkö Taustaa 2 kirja---------------- http://www.kp-art.fi/taustaa/
    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Äänestä

  • tutkija r kirjoitti:

    oo kaikkien tutkioiden tiedossa, mutta niitä halutaan pimittää. Evoluutiota ei ole todettu missään olo suhteissa tapahtuvat. Tarkoitan nyt makroevoluutiota. Tutkijat tietävät sen, mutteivat tahdo kertoa julki, sillä se veisi maineen, tukirahat, rahaa, yms...
    Valheella on lyhyet jäljet?
    ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Maailmankuulu yhdysvaltalainen kehitysbiologi Stephen Jay Gould, joka on yli 40 yliopiston kunniatohtori, piti luennon syyskuun lopulla 1999 Helsingin Yliopistolla. Hän on nykyaikainen Darwinin profeetta, joka häikäilemättä sijoittaa jokaisen, joka ei usko kehitysoppia todeksi, tietämättömien ja tyhmien joukkoon. Hänen mukaansa tämä ei ole ihmisen aikakausi eikä edes hyönteisten aika. Bakteerit ovat olleet maapallon valtiaina yli 3,5 miljardia vuotta ja tulevat aina olemaan kunnes aurinko räjähtää. Muut eliöt, joihin ihminenkin kuuluu, edustavat vain kahta prosenttia kokonaisuudesta. Kehitys on edennyt vuosimiljoonien aikana hyppäyksittäin - uudet lajit ovat ilmestyneet yllättäen pieniin lajiyhdyskuntiin. Siksi lajien välisiä kehitysmuotoja, todisteita kehityksestä, ei ole koskaan löytynyt fossiilien joukosta. Bakteereja monimuotoisemmat eliöt tulevat Gouldin mukaan aikanaan häviämään luonnon oikkuina mutta bakteerit jäävät. Sanojensa tueksi hän julistaa, että kehitysoppi on yhtä varma asia kuin painovoima. Mitään muuta todistetta hän ei pystykään - kaunopuheisuudestaan huolimatta - esittämään.1
    Bakteereihin uskoo myös nobelpalkittu ja DNA:n keksijä, Francis Crick. Hänen uskonsa mukaan elämä on lähetetty maapallolle jostain toisesta galaksista (ohjattu panspermia-teoria) bakteerien muodossa. Niistä on sitten kehittynyt muu eliöstö, aina ihmiseen asti sattuman, mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. Hän pitää kaiken kehityksen perustana virheitä, mutaatioita geeniohjelmissa. "Virheistä, joita ei voi kopioida, ei ole mitään hyötyä... Luonnonvalinnan toiminnan kannalta ei ole kovinkaan suurta väliä sillä millainen virhe on tehty, jos vain lopputuloksena olevaa vaihtoehtoa voidaan tunnollisesti kopioida tuleville sukupolville... Kun ajat käyvät vaikeiksi, tarvitaan todellisia uutuuksia, uutuuksia, joiden tärkeitä ominaisuuksia ei voi edeltäkäsin suunnitella, ja ainoa mahdollisuus on luottaa yksinomaan sattumaan. Sattuma on ainoa todellisten uutuuksien lähde... On mahdollista, että evoluutio ennen pitkää aina tuottaa myös älykkäitä eliöitä, koska älykkyys olemassaolon taistelussa yleensä kannattaa..."2

    Hitaan, asteittaisen kehittymisen puolesta puhuu uskontojen halveksija, evoluutiobiologi Richard Dawkins. Hän pitää maailmaa perimmäisen itsekkyyden ilmentymänä - "elämän alkuräjähdyksessä ei ollut tarkoitusta, ei luovuutta eikä tavoitteita. Alussa oli vain kemiaa. Kun ensimmäiset itseään kopioivat yhdisteet olivat muodostuneet, niistä alkoi automaattisesti syntyä myös menestyviä muunnoksia, jotka valtasivat tilaa heikommin menestyvien kustannuksella... Menestys tulee vain kelpoisuudesta ja se sisältää käsitteenä jo jotain kouriintuntuvaa... Luonnon hyötyfunktio toimii siten, että DNA:n säilyminen varmentuu mahdollisimman hyvin. Geenit eivät piittaa kärsimyksestä, koska ne eivät ylipäätään piittaa yhtään mistään. Luontoa ei lainkaan kiinnosta, kärsiikö joku, kunhan DNA saadaan säilymään."3 Se, että kehityksen edellyttämiä välimuotoja ei ole koskaan löytynyt, johtuu Dawkinsin mukaan muutosten hitaudesta. Lajit kehittyvät toisiksi niin pienin sysäyksin, ettein välivaiheista jää mitään todisteita ja muutokset vaativat miljoonien vuosien jaksoja. Gouldin esittämiä äkillisiä kehityshyppäyksiä ei Dawkins hyväksy. Darwinin oppia hän pitää oivallisena, sillä siihen uskomalla voi olla avoimesti jumalankieltäjä.

    Näillä kolmella tämän hetken kehitysopin vaikutusvaltaisinta kärkeä edustavalla henkilöllä on - näkemyseroista huolimatta - ollut merkittävä vaikutus sekä alan tutkijoihin että suureen yleisöön, jolle kehitysopin tietoa on heidän toimestaan runsaasti jaettu. He ovat olleet mielipidejohtajia, jotka ovat häikäilemättömästi mediavaltaa ja tieteelliseen tutkimukseen suunnattuja varoja hyväkseen käyttäen murskanneet toisinajattelijoita. Heillä on kaikilla kuitenkin yhteinen heikkous. Heillä ei ole mitään tieteellistä näyttöä mielipiteittensä ja uskomustensa tueksi. He tietävät, että koko kehitysoppi on valtava kulissi, jonka takana on vain tyhjyyttä.





    --------------------- Kimmo Pälikkö Taustaa 2 kirja---------------- http://www.kp-art.fi/taustaa/
    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Vastavoimat alkavat näkyä

    Yhä useammat tutkijat ovat uskaltaneet julkisesti arvostella kehitysopin uskomuksia ja mahdottomuutta.

    Vuoden 1988 Britannica tietosanakirjan osassa 18 on kehitysoppia koskevassa luvussa mm. seuraava asiantuntijalausunto: "Käytännön näkökulmasta katsottuna on käsittämätöntä että kilpikonna voi uida, hevonen juosta, ihminen kirjoittaa ja lintu tai lepakko lentää rakenteilla, jotka perustuvat samankaltaisiin luuston rakenteisiin. Insinööri voisi suunnitella sopivammat jäsenet kutakin tarkoitusta varten. Mutta jos hyväksytään, että kaikki nämä luustot ovat periytyneet yhteisestä kantamuodosta ja muotoutuneet vain erilaisten kehitysvaiheiden myötä, samankaltaisille rakenteille voidaan löytää järkevä peruste."

    Tämä lausuma sai Paul Nelsonin arvostelemaan tätä kehitysopillista näkemystä seuraavasti: "Ha! Esitelkää minulle insinööri, joka pystyy suunnittelemaan paremman rakenteen kuin mitä lepakon tai linnun siipi on!
    Näyttäkää minulle insinööri, joka pystyy suunnittelemaan torakalle paremman jalan! Ajatus on mieletön. Mistä tämän tyyppisten ajatusten esittäjät tulevat. Me olemme todella kaukana siitä osaamisesta, jota on vaadittu eläinten rakenteiden tekemiseen - olemme maailmankaikkeuden toisella puolella, miljoonien valovuosien päässä, miljoonien. Me emme edes tajua kysymyksen pakottavuutta.

    Ajatelkaa: torakan jalka korjaa itsensä, aistii ympäristönsä tarkemmin kuin mikään robotti, on varustettu kauttaaltaan tuntokarvoilla ja rasitusaistimilla, tilareseptoreilla jne., joista emme pysty arvioimaan kuin murto-osan. Torakka ei tarvitse polttoainetta, sähkövirtaa tai paineilmaa, vain hiukan jätettä, josta kasvamalla muodostuu jalan yleisrakenne, joka lujuusominaisuuksiltaan saa titaanin tuntumaan muovailuvahalta - jos torakka olisi ihmisen kokoinen - ja se etenisi helposti n. 300 km:n tuntinopeudella. Tätä vertailua voisi jatkaa loputtomiin... Tietosanakirjan kirjoittaja ei todennäköisesti tajua mitä kirjoittaa - sanoa tällaista hakuteoksessa on todella tyhmää... insinöörinä olen tässä kirjoittajassa tavannut korkeinta mahdollista älyllistä ylimielisyyttä."4

    Kehitysopin vastaisten mielipiteiden katsotaan voimistuneen tieteen tekijöiden piirissä vuoden 1961 jälkeen, kun John C. Whitcomb ja Henry M. Morris julkaisivat vedenpaisumusta koskevan kirjansa "The Genesis Flood". Yhä useammat tiedemiehet ja tutkijat ovat todenneet, että kehitysoppia voidaan nykytiedon valossa pitää vain uskonnollisena filosofiana, jolla tieteen kanssa ei ole mitään tekemistä. Vaikka väitetään, että kehitysoppi on yhtä totta kuin atomiteoria, ei mitään tieteellistä koetta ole saatu onnistumaan, jolla olisi edes osittain pystytty tämä väite näyttämään toteen.

    Kehitysoppi on ollut kommunistisen aatteen tärkein tukipilari. Neuvostoliiton romahdettua on voitu vain todeta, kuinka paljon pahaa on saatu aikaan vuosikymmeniä kestäneillä toimenpiteillä, jotka ovat perustuneet kehitysopin uskottuun pätevyyteen. Ihmisten ja luonnon riisto on ollut vain osa kehitysopin ympärille rakennettua vahvemman valtakulttuuria. Mutta kommunismi joutui kaaokseen ja maailman mahtivaltio pirstoutui. Käykö näin nyt kehitysopille? Liikehdintä kehitysopin valta-asemaa vastaan on alkanut. Tällä hetkellä se näkyvimmin on esillä Yhdysvalloissa, jossa koulumaailma taistelee kehitysopin pakollista opetusta vastaan.

    Kehitysopista varoittavat tarrat oppikirjoihin

    Kehitysopin epätieteellisyyden paljastuminen on saanut aikaan sen, että Yhdysvalloissa oppikirjoihin halutaan muutoksia. Eri osavaltioiden oppikirjakomiteat ovat tehneet kehitysopin opettamiseen liittyviä rajoituksia. Elokuussa Kansasin oppikomitea teki päätöksen, että kehitysoppiin liittyviä oppijaksoja ei enää tarvitse suorittaa lopputenteissä. Useissa osavaltioissa on oppikirjoihin lisätty kehitysopin opettamiseen liittyvä varoitustarra. Oklahoman osavaltion oppikomitea suosittelee oppikirjoihin seuraavan sisältöistä tarratekstiä:

    "Tiedonanto Oklahoman valtion oppikirjakomitealta: Tämä kirja kertoo kiistanalaisesta kehitysoppiteoriasta, jota jotkut tiedemiehet esittelevät tieteellisenä selityksenä mm. kasvien ja ihmisten elämän alkuperälle. Kukaan ei ollut paikalla kun elämä ilmestyi maapallolle. Siksi kannanotot elämän alkuperästä tulee nähdä teoreettisina, ei varmana tietona.


    ---------------------------Kimmo Pälikkö Taustaa 2------------- http://www.kp-art.fi/taustaa/
    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Äänestä

  • tutkija r kirjoitti:

    Vastavoimat alkavat näkyä

    Yhä useammat tutkijat ovat uskaltaneet julkisesti arvostella kehitysopin uskomuksia ja mahdottomuutta.

    Vuoden 1988 Britannica tietosanakirjan osassa 18 on kehitysoppia koskevassa luvussa mm. seuraava asiantuntijalausunto: "Käytännön näkökulmasta katsottuna on käsittämätöntä että kilpikonna voi uida, hevonen juosta, ihminen kirjoittaa ja lintu tai lepakko lentää rakenteilla, jotka perustuvat samankaltaisiin luuston rakenteisiin. Insinööri voisi suunnitella sopivammat jäsenet kutakin tarkoitusta varten. Mutta jos hyväksytään, että kaikki nämä luustot ovat periytyneet yhteisestä kantamuodosta ja muotoutuneet vain erilaisten kehitysvaiheiden myötä, samankaltaisille rakenteille voidaan löytää järkevä peruste."

    Tämä lausuma sai Paul Nelsonin arvostelemaan tätä kehitysopillista näkemystä seuraavasti: "Ha! Esitelkää minulle insinööri, joka pystyy suunnittelemaan paremman rakenteen kuin mitä lepakon tai linnun siipi on!
    Näyttäkää minulle insinööri, joka pystyy suunnittelemaan torakalle paremman jalan! Ajatus on mieletön. Mistä tämän tyyppisten ajatusten esittäjät tulevat. Me olemme todella kaukana siitä osaamisesta, jota on vaadittu eläinten rakenteiden tekemiseen - olemme maailmankaikkeuden toisella puolella, miljoonien valovuosien päässä, miljoonien. Me emme edes tajua kysymyksen pakottavuutta.

    Ajatelkaa: torakan jalka korjaa itsensä, aistii ympäristönsä tarkemmin kuin mikään robotti, on varustettu kauttaaltaan tuntokarvoilla ja rasitusaistimilla, tilareseptoreilla jne., joista emme pysty arvioimaan kuin murto-osan. Torakka ei tarvitse polttoainetta, sähkövirtaa tai paineilmaa, vain hiukan jätettä, josta kasvamalla muodostuu jalan yleisrakenne, joka lujuusominaisuuksiltaan saa titaanin tuntumaan muovailuvahalta - jos torakka olisi ihmisen kokoinen - ja se etenisi helposti n. 300 km:n tuntinopeudella. Tätä vertailua voisi jatkaa loputtomiin... Tietosanakirjan kirjoittaja ei todennäköisesti tajua mitä kirjoittaa - sanoa tällaista hakuteoksessa on todella tyhmää... insinöörinä olen tässä kirjoittajassa tavannut korkeinta mahdollista älyllistä ylimielisyyttä."4

    Kehitysopin vastaisten mielipiteiden katsotaan voimistuneen tieteen tekijöiden piirissä vuoden 1961 jälkeen, kun John C. Whitcomb ja Henry M. Morris julkaisivat vedenpaisumusta koskevan kirjansa "The Genesis Flood". Yhä useammat tiedemiehet ja tutkijat ovat todenneet, että kehitysoppia voidaan nykytiedon valossa pitää vain uskonnollisena filosofiana, jolla tieteen kanssa ei ole mitään tekemistä. Vaikka väitetään, että kehitysoppi on yhtä totta kuin atomiteoria, ei mitään tieteellistä koetta ole saatu onnistumaan, jolla olisi edes osittain pystytty tämä väite näyttämään toteen.

    Kehitysoppi on ollut kommunistisen aatteen tärkein tukipilari. Neuvostoliiton romahdettua on voitu vain todeta, kuinka paljon pahaa on saatu aikaan vuosikymmeniä kestäneillä toimenpiteillä, jotka ovat perustuneet kehitysopin uskottuun pätevyyteen. Ihmisten ja luonnon riisto on ollut vain osa kehitysopin ympärille rakennettua vahvemman valtakulttuuria. Mutta kommunismi joutui kaaokseen ja maailman mahtivaltio pirstoutui. Käykö näin nyt kehitysopille? Liikehdintä kehitysopin valta-asemaa vastaan on alkanut. Tällä hetkellä se näkyvimmin on esillä Yhdysvalloissa, jossa koulumaailma taistelee kehitysopin pakollista opetusta vastaan.

    Kehitysopista varoittavat tarrat oppikirjoihin

    Kehitysopin epätieteellisyyden paljastuminen on saanut aikaan sen, että Yhdysvalloissa oppikirjoihin halutaan muutoksia. Eri osavaltioiden oppikirjakomiteat ovat tehneet kehitysopin opettamiseen liittyviä rajoituksia. Elokuussa Kansasin oppikomitea teki päätöksen, että kehitysoppiin liittyviä oppijaksoja ei enää tarvitse suorittaa lopputenteissä. Useissa osavaltioissa on oppikirjoihin lisätty kehitysopin opettamiseen liittyvä varoitustarra. Oklahoman osavaltion oppikomitea suosittelee oppikirjoihin seuraavan sisältöistä tarratekstiä:

    "Tiedonanto Oklahoman valtion oppikirjakomitealta: Tämä kirja kertoo kiistanalaisesta kehitysoppiteoriasta, jota jotkut tiedemiehet esittelevät tieteellisenä selityksenä mm. kasvien ja ihmisten elämän alkuperälle. Kukaan ei ollut paikalla kun elämä ilmestyi maapallolle. Siksi kannanotot elämän alkuperästä tulee nähdä teoreettisina, ei varmana tietona.


    ---------------------------Kimmo Pälikkö Taustaa 2------------- http://www.kp-art.fi/taustaa/
    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Käsite, kehitys (evoluutio), voi viitata eri tyyppisiin muutoksiin. Kehitys kuvaa muutosta, joka tapahtuu lajien sisällä. (valkoinen perhonen, esimerkiksi, voi muuttua harmaaksi). Tämä tapahtuma on mikroevoluutio, joka voidaan havaita ja todeta tosiasiaksi. Kehitys voi myös viitata lajin muuttumiseen toiseksi lajiksi, kuten matelijan muuttumista linnuksi. Tätä tapahtumaa, jota kutsutaan makroevoluutioksi, ei ole koskaan todettu tapahtuneen ja se tulee siksi käsittää teoriaksi. Kehitys viittaa myös todistamattomaan uskomukseen, jonka mukaan sattumanvaraiset, ohjaamattomat voimat olisivat tuottaneet eliömaailman.

    On monia avoimia kysymyksiä, jotka koskevat elämän alkuperää, joita ei ole mainittu oppikirjassasi, kuten: Miksi eläinten pääluokat äkkiä ilmaantuvat fossiilikerrostumaan, jota kutsutaan nimellä "cambrinen räjähdys"? Miksi ei mitään uutta eläinryhmää ole ilmaantuntunut fossiilikerrostumiin pitkään aikaan? Miksi eri kasvilajien ja eri eläinlajien välillä ei ole lainkaan välimuotoja fossiilikerrostumissa? Kuinka sinä ja kaikki elolliset oliot voivat olla olemassa niin kokonaisina ja monimutkaisina rakenteina kuin mitä elävä kehomme on? Opiskele ahkerasti ja pidä mielesi avoimena. Jonain päivänä voit ehkä vaikuttaa niihin teorioihin, jotka selvittävät miten elämä syntyi maapallolle."5

    Kehitysoppia on sanottu suurimmaksi nykyistä ihmiskuntaa koskevaksi huiputukseksi. Onko nyt tullut aika sen kaatua kuten ateistinen kommunistien hallinnassa ollut suurvalta kaatui?

    ---------------------------Kimmo Pälikkö Taustaa 2------------- http://www.kp-art.fi/taustaa/
    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Äänestä

  • tutkija r kirjoitti:

    Käsite, kehitys (evoluutio), voi viitata eri tyyppisiin muutoksiin. Kehitys kuvaa muutosta, joka tapahtuu lajien sisällä. (valkoinen perhonen, esimerkiksi, voi muuttua harmaaksi). Tämä tapahtuma on mikroevoluutio, joka voidaan havaita ja todeta tosiasiaksi. Kehitys voi myös viitata lajin muuttumiseen toiseksi lajiksi, kuten matelijan muuttumista linnuksi. Tätä tapahtumaa, jota kutsutaan makroevoluutioksi, ei ole koskaan todettu tapahtuneen ja se tulee siksi käsittää teoriaksi. Kehitys viittaa myös todistamattomaan uskomukseen, jonka mukaan sattumanvaraiset, ohjaamattomat voimat olisivat tuottaneet eliömaailman.

    On monia avoimia kysymyksiä, jotka koskevat elämän alkuperää, joita ei ole mainittu oppikirjassasi, kuten: Miksi eläinten pääluokat äkkiä ilmaantuvat fossiilikerrostumaan, jota kutsutaan nimellä "cambrinen räjähdys"? Miksi ei mitään uutta eläinryhmää ole ilmaantuntunut fossiilikerrostumiin pitkään aikaan? Miksi eri kasvilajien ja eri eläinlajien välillä ei ole lainkaan välimuotoja fossiilikerrostumissa? Kuinka sinä ja kaikki elolliset oliot voivat olla olemassa niin kokonaisina ja monimutkaisina rakenteina kuin mitä elävä kehomme on? Opiskele ahkerasti ja pidä mielesi avoimena. Jonain päivänä voit ehkä vaikuttaa niihin teorioihin, jotka selvittävät miten elämä syntyi maapallolle."5

    Kehitysoppia on sanottu suurimmaksi nykyistä ihmiskuntaa koskevaksi huiputukseksi. Onko nyt tullut aika sen kaatua kuten ateistinen kommunistien hallinnassa ollut suurvalta kaatui?

    ---------------------------Kimmo Pälikkö Taustaa 2------------- http://www.kp-art.fi/taustaa/
    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Suurin ihmiskuntaa kohtaan tehty huiputus on Kristinusko.

    Ja sillä on tienattu eniten rahaa hölmöiltä.

    Äänestä

  • tutkija r kirjoitti:

    Käsite, kehitys (evoluutio), voi viitata eri tyyppisiin muutoksiin. Kehitys kuvaa muutosta, joka tapahtuu lajien sisällä. (valkoinen perhonen, esimerkiksi, voi muuttua harmaaksi). Tämä tapahtuma on mikroevoluutio, joka voidaan havaita ja todeta tosiasiaksi. Kehitys voi myös viitata lajin muuttumiseen toiseksi lajiksi, kuten matelijan muuttumista linnuksi. Tätä tapahtumaa, jota kutsutaan makroevoluutioksi, ei ole koskaan todettu tapahtuneen ja se tulee siksi käsittää teoriaksi. Kehitys viittaa myös todistamattomaan uskomukseen, jonka mukaan sattumanvaraiset, ohjaamattomat voimat olisivat tuottaneet eliömaailman.

    On monia avoimia kysymyksiä, jotka koskevat elämän alkuperää, joita ei ole mainittu oppikirjassasi, kuten: Miksi eläinten pääluokat äkkiä ilmaantuvat fossiilikerrostumaan, jota kutsutaan nimellä "cambrinen räjähdys"? Miksi ei mitään uutta eläinryhmää ole ilmaantuntunut fossiilikerrostumiin pitkään aikaan? Miksi eri kasvilajien ja eri eläinlajien välillä ei ole lainkaan välimuotoja fossiilikerrostumissa? Kuinka sinä ja kaikki elolliset oliot voivat olla olemassa niin kokonaisina ja monimutkaisina rakenteina kuin mitä elävä kehomme on? Opiskele ahkerasti ja pidä mielesi avoimena. Jonain päivänä voit ehkä vaikuttaa niihin teorioihin, jotka selvittävät miten elämä syntyi maapallolle."5

    Kehitysoppia on sanottu suurimmaksi nykyistä ihmiskuntaa koskevaksi huiputukseksi. Onko nyt tullut aika sen kaatua kuten ateistinen kommunistien hallinnassa ollut suurvalta kaatui?

    ---------------------------Kimmo Pälikkö Taustaa 2------------- http://www.kp-art.fi/taustaa/
    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    "Miksi eläinten pääluokat äkkiä ilmaantuvat"

    On ihan hyvä muistaa kuitenkin, että kambrikauden räjähdys kesti kymmeniä miljoonia vuosia. Ihan sormia näpsäyttämällä mitään ei ole edelleenkään tapahtunut. Nykyihmisiä on kuitenkin ollut olemassa vasta pari sataatuhatta vuotta.

    Äänestä

  • tutkija r kirjoitti:

    oo kaikkien tutkioiden tiedossa, mutta niitä halutaan pimittää. Evoluutiota ei ole todettu missään olo suhteissa tapahtuvat. Tarkoitan nyt makroevoluutiota. Tutkijat tietävät sen, mutteivat tahdo kertoa julki, sillä se veisi maineen, tukirahat, rahaa, yms...
    Valheella on lyhyet jäljet?
    ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Maailmankuulu yhdysvaltalainen kehitysbiologi Stephen Jay Gould, joka on yli 40 yliopiston kunniatohtori, piti luennon syyskuun lopulla 1999 Helsingin Yliopistolla. Hän on nykyaikainen Darwinin profeetta, joka häikäilemättä sijoittaa jokaisen, joka ei usko kehitysoppia todeksi, tietämättömien ja tyhmien joukkoon. Hänen mukaansa tämä ei ole ihmisen aikakausi eikä edes hyönteisten aika. Bakteerit ovat olleet maapallon valtiaina yli 3,5 miljardia vuotta ja tulevat aina olemaan kunnes aurinko räjähtää. Muut eliöt, joihin ihminenkin kuuluu, edustavat vain kahta prosenttia kokonaisuudesta. Kehitys on edennyt vuosimiljoonien aikana hyppäyksittäin - uudet lajit ovat ilmestyneet yllättäen pieniin lajiyhdyskuntiin. Siksi lajien välisiä kehitysmuotoja, todisteita kehityksestä, ei ole koskaan löytynyt fossiilien joukosta. Bakteereja monimuotoisemmat eliöt tulevat Gouldin mukaan aikanaan häviämään luonnon oikkuina mutta bakteerit jäävät. Sanojensa tueksi hän julistaa, että kehitysoppi on yhtä varma asia kuin painovoima. Mitään muuta todistetta hän ei pystykään - kaunopuheisuudestaan huolimatta - esittämään.1
    Bakteereihin uskoo myös nobelpalkittu ja DNA:n keksijä, Francis Crick. Hänen uskonsa mukaan elämä on lähetetty maapallolle jostain toisesta galaksista (ohjattu panspermia-teoria) bakteerien muodossa. Niistä on sitten kehittynyt muu eliöstö, aina ihmiseen asti sattuman, mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. Hän pitää kaiken kehityksen perustana virheitä, mutaatioita geeniohjelmissa. "Virheistä, joita ei voi kopioida, ei ole mitään hyötyä... Luonnonvalinnan toiminnan kannalta ei ole kovinkaan suurta väliä sillä millainen virhe on tehty, jos vain lopputuloksena olevaa vaihtoehtoa voidaan tunnollisesti kopioida tuleville sukupolville... Kun ajat käyvät vaikeiksi, tarvitaan todellisia uutuuksia, uutuuksia, joiden tärkeitä ominaisuuksia ei voi edeltäkäsin suunnitella, ja ainoa mahdollisuus on luottaa yksinomaan sattumaan. Sattuma on ainoa todellisten uutuuksien lähde... On mahdollista, että evoluutio ennen pitkää aina tuottaa myös älykkäitä eliöitä, koska älykkyys olemassaolon taistelussa yleensä kannattaa..."2

    Hitaan, asteittaisen kehittymisen puolesta puhuu uskontojen halveksija, evoluutiobiologi Richard Dawkins. Hän pitää maailmaa perimmäisen itsekkyyden ilmentymänä - "elämän alkuräjähdyksessä ei ollut tarkoitusta, ei luovuutta eikä tavoitteita. Alussa oli vain kemiaa. Kun ensimmäiset itseään kopioivat yhdisteet olivat muodostuneet, niistä alkoi automaattisesti syntyä myös menestyviä muunnoksia, jotka valtasivat tilaa heikommin menestyvien kustannuksella... Menestys tulee vain kelpoisuudesta ja se sisältää käsitteenä jo jotain kouriintuntuvaa... Luonnon hyötyfunktio toimii siten, että DNA:n säilyminen varmentuu mahdollisimman hyvin. Geenit eivät piittaa kärsimyksestä, koska ne eivät ylipäätään piittaa yhtään mistään. Luontoa ei lainkaan kiinnosta, kärsiikö joku, kunhan DNA saadaan säilymään."3 Se, että kehityksen edellyttämiä välimuotoja ei ole koskaan löytynyt, johtuu Dawkinsin mukaan muutosten hitaudesta. Lajit kehittyvät toisiksi niin pienin sysäyksin, ettein välivaiheista jää mitään todisteita ja muutokset vaativat miljoonien vuosien jaksoja. Gouldin esittämiä äkillisiä kehityshyppäyksiä ei Dawkins hyväksy. Darwinin oppia hän pitää oivallisena, sillä siihen uskomalla voi olla avoimesti jumalankieltäjä.

    Näillä kolmella tämän hetken kehitysopin vaikutusvaltaisinta kärkeä edustavalla henkilöllä on - näkemyseroista huolimatta - ollut merkittävä vaikutus sekä alan tutkijoihin että suureen yleisöön, jolle kehitysopin tietoa on heidän toimestaan runsaasti jaettu. He ovat olleet mielipidejohtajia, jotka ovat häikäilemättömästi mediavaltaa ja tieteelliseen tutkimukseen suunnattuja varoja hyväkseen käyttäen murskanneet toisinajattelijoita. Heillä on kaikilla kuitenkin yhteinen heikkous. Heillä ei ole mitään tieteellistä näyttöä mielipiteittensä ja uskomustensa tueksi. He tietävät, että koko kehitysoppi on valtava kulissi, jonka takana on vain tyhjyyttä.





    --------------------- Kimmo Pälikkö Taustaa 2 kirja---------------- http://www.kp-art.fi/taustaa/
    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Wikipedia: ''Evoluutiobiologiassa makroevoluutiolla tarkoitetaan evolutiivista muutosta lajitasolla tai sitä ylemmällä tasolla. Uusien lajien, sukujen, heimojen ja sitä korkeampien eliöluokkien synty on makroevoluutiota. Lajitason yläpuolella tapahtuvaa makroevoluutiota on esimerkiksi uusien adaptiivisten vyöhykkeiden valtaaminen ja siihen liittyen uusien evolutiivisten "keksintöjen" hankkiminen, joita ovat esimerkiksi lintujen siivet ja maalla elävien nisäkkäiden adaptaatiot''

    Lajiutumisia (uusia lajeja):
    http://www.plosbiology.org/article/info:doi/10.1371/journal.pbio.0030285
    http://www.nature.com/nature/journal/v439/n7077/abs/nature04325.html
    http://www.rsc.org/Publishing/Journals/JA/article.asp?DOI=b602689c
    http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/es0515607
    http://www.jstor.org/pss/2444824
    http://www.nature.com/hdy/journal/v82/n1/abs/6884120a.html

    Uusi ''keksintö'' ruuansulatusjärjestelmässä:
    http://www.sciencedaily.com/releases/2008/04/080417112433.htm

    Yksisoluisesta monisoluinen:
    http://www.springerlink.com/content/q239365007h43465/

    Kaikki suoria havaintoja makroevoluutiosta!

    Äänestä

  • tutkija r kirjoitti:

    oo kaikkien tutkioiden tiedossa, mutta niitä halutaan pimittää. Evoluutiota ei ole todettu missään olo suhteissa tapahtuvat. Tarkoitan nyt makroevoluutiota. Tutkijat tietävät sen, mutteivat tahdo kertoa julki, sillä se veisi maineen, tukirahat, rahaa, yms...
    Valheella on lyhyet jäljet?
    ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    Maailmankuulu yhdysvaltalainen kehitysbiologi Stephen Jay Gould, joka on yli 40 yliopiston kunniatohtori, piti luennon syyskuun lopulla 1999 Helsingin Yliopistolla. Hän on nykyaikainen Darwinin profeetta, joka häikäilemättä sijoittaa jokaisen, joka ei usko kehitysoppia todeksi, tietämättömien ja tyhmien joukkoon. Hänen mukaansa tämä ei ole ihmisen aikakausi eikä edes hyönteisten aika. Bakteerit ovat olleet maapallon valtiaina yli 3,5 miljardia vuotta ja tulevat aina olemaan kunnes aurinko räjähtää. Muut eliöt, joihin ihminenkin kuuluu, edustavat vain kahta prosenttia kokonaisuudesta. Kehitys on edennyt vuosimiljoonien aikana hyppäyksittäin - uudet lajit ovat ilmestyneet yllättäen pieniin lajiyhdyskuntiin. Siksi lajien välisiä kehitysmuotoja, todisteita kehityksestä, ei ole koskaan löytynyt fossiilien joukosta. Bakteereja monimuotoisemmat eliöt tulevat Gouldin mukaan aikanaan häviämään luonnon oikkuina mutta bakteerit jäävät. Sanojensa tueksi hän julistaa, että kehitysoppi on yhtä varma asia kuin painovoima. Mitään muuta todistetta hän ei pystykään - kaunopuheisuudestaan huolimatta - esittämään.1
    Bakteereihin uskoo myös nobelpalkittu ja DNA:n keksijä, Francis Crick. Hänen uskonsa mukaan elämä on lähetetty maapallolle jostain toisesta galaksista (ohjattu panspermia-teoria) bakteerien muodossa. Niistä on sitten kehittynyt muu eliöstö, aina ihmiseen asti sattuman, mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. Hän pitää kaiken kehityksen perustana virheitä, mutaatioita geeniohjelmissa. "Virheistä, joita ei voi kopioida, ei ole mitään hyötyä... Luonnonvalinnan toiminnan kannalta ei ole kovinkaan suurta väliä sillä millainen virhe on tehty, jos vain lopputuloksena olevaa vaihtoehtoa voidaan tunnollisesti kopioida tuleville sukupolville... Kun ajat käyvät vaikeiksi, tarvitaan todellisia uutuuksia, uutuuksia, joiden tärkeitä ominaisuuksia ei voi edeltäkäsin suunnitella, ja ainoa mahdollisuus on luottaa yksinomaan sattumaan. Sattuma on ainoa todellisten uutuuksien lähde... On mahdollista, että evoluutio ennen pitkää aina tuottaa myös älykkäitä eliöitä, koska älykkyys olemassaolon taistelussa yleensä kannattaa..."2

    Hitaan, asteittaisen kehittymisen puolesta puhuu uskontojen halveksija, evoluutiobiologi Richard Dawkins. Hän pitää maailmaa perimmäisen itsekkyyden ilmentymänä - "elämän alkuräjähdyksessä ei ollut tarkoitusta, ei luovuutta eikä tavoitteita. Alussa oli vain kemiaa. Kun ensimmäiset itseään kopioivat yhdisteet olivat muodostuneet, niistä alkoi automaattisesti syntyä myös menestyviä muunnoksia, jotka valtasivat tilaa heikommin menestyvien kustannuksella... Menestys tulee vain kelpoisuudesta ja se sisältää käsitteenä jo jotain kouriintuntuvaa... Luonnon hyötyfunktio toimii siten, että DNA:n säilyminen varmentuu mahdollisimman hyvin. Geenit eivät piittaa kärsimyksestä, koska ne eivät ylipäätään piittaa yhtään mistään. Luontoa ei lainkaan kiinnosta, kärsiikö joku, kunhan DNA saadaan säilymään."3 Se, että kehityksen edellyttämiä välimuotoja ei ole koskaan löytynyt, johtuu Dawkinsin mukaan muutosten hitaudesta. Lajit kehittyvät toisiksi niin pienin sysäyksin, ettein välivaiheista jää mitään todisteita ja muutokset vaativat miljoonien vuosien jaksoja. Gouldin esittämiä äkillisiä kehityshyppäyksiä ei Dawkins hyväksy. Darwinin oppia hän pitää oivallisena, sillä siihen uskomalla voi olla avoimesti jumalankieltäjä.

    Näillä kolmella tämän hetken kehitysopin vaikutusvaltaisinta kärkeä edustavalla henkilöllä on - näkemyseroista huolimatta - ollut merkittävä vaikutus sekä alan tutkijoihin että suureen yleisöön, jolle kehitysopin tietoa on heidän toimestaan runsaasti jaettu. He ovat olleet mielipidejohtajia, jotka ovat häikäilemättömästi mediavaltaa ja tieteelliseen tutkimukseen suunnattuja varoja hyväkseen käyttäen murskanneet toisinajattelijoita. Heillä on kaikilla kuitenkin yhteinen heikkous. Heillä ei ole mitään tieteellistä näyttöä mielipiteittensä ja uskomustensa tueksi. He tietävät, että koko kehitysoppi on valtava kulissi, jonka takana on vain tyhjyyttä.





    --------------------- Kimmo Pälikkö Taustaa 2 kirja---------------- http://www.kp-art.fi/taustaa/
    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

    Et vastannut kysymykseen: kuka paljasti nuo väärennökset? Tieteentekijät vai uskonnolliset fundamentalistit?

    Äänestä

-----Kun Haeckelin todellisuutta vääristäneet sikiöväärennökset tulivat ilmi Ernst totesi:
Nyt minun pitäisi tämän väärennöksen nöyryyttävän tunnustuksen jälkeen pakottaa pitämään itseäni tuomittuna ja kukistettuna, ellei minulla olisi lohdutusta, että näen kanssani syytettyjen penkillä satoja huomatuimmista biologeista ja tutkijoista. Suuri enemmistö niistä morfologisista, anatomisista, histologeista ja embryologisita kuvioista, jotka ovat yleisesti tunnettuja eivät ole tarkkoja, vaan enemmän tai vähemmän korjattuja, kaavamaisia tai konstruoituja.-----

Tuon tunnustuksen kun kaikki evon nimeen vannovat ottaisivat todesta niin evokkeja olisi vain 5 % nykyisestä määrästään. Jos mikä evotodiste ei olisikaan väärenös suorastaan niin ainakin se on evomyönteisen tulkinnan tai aivan vain pelkän evoväitteen varassa.

Äänestä
  • ""Tuon tunnustuksen kun kaikki evon nimeen vannovat ottaisivat todesta niin evokkeja olisi vain 5 % nykyisestä määrästään.""

    Pyh. Huomaa, että jos tuo tunnustus on aito, se on esitetty 1800-luvulla, jolloin tiede ja sen menetelmät eivät olleet lainkaan niin kehittyneitä kuin nykyisin. Tällä hetkellä lukuisilla tutkijaryhmillä on mahdollisuudet varmentaa toisten tutkijoiden tulokset ja väärennöksistä ja huolimattomuudesta n helppo jäädä kiinni. Mikä merkitsee akateemisen uran loppua.

    ""Jos mikä evotodiste ei olisikaan väärenös suorastaan niin ainakin se on evomyönteisen tulkinnan tai aivan vain pelkän evoväitteen varassa.""

    LOL. Kerro sinä sitten miten tulkitaan fossiiliaineiston järjestäytyneisyys: kaikkein vanhimmissa kerrostumissa n. 4 miljardin vuoden takaa löytyy ainoastaan alkeellisia prokaryoottien jäänteitä, sitä nuoremmista kerrostumista kehittyneempien prokaryoottien jäänteitä, kunnes ensimmäiset eukaryootit löytyvät n. 2 miljardin vuoden ikäisistä kerrostumista ja ensimmäisten alkeellisten monisoluisten eliöiden varmoja jäänteitä n. miljardin vuoden ikäisistä kerrostumista ja sitten kehittyneempien monisoluisten jäänteitä tommotian kaudelta ja sen jälkeen vielä kehittyneempien ja monimutkaisten eliöiden jäänteitä kambrikaudelta, ensimmäisten maalla eläneiden sammakkoeläinten jäänteitä vajaan 400 miljoonan vuoden takaa, ensimmäiset matelijat n.320 miljoonaa vuotta vanhoista kerroksista, ensimmäiset nisäkkäät ja dinosaurukset reilun 200 miljoonan vuoden takaa ja vaikkapa ensimmäiset linnut n.150 miljoonan vuoden ikäisistä kerroksista, kunnes ensimmäisiä nykynisäkkäitä alkaa ilmestyä muutaman kymmenen miljoonan vuoden ikäisistä kerroksista.

    Olen pelkkänä korvana ja muista että kreationistit ovat aivan vapaita muuttamaan tuota järjestystä tekemällä itse tutkimuksia. Mutta ettepä ole siihen kyenneet, koska nuo eliöt ja eläimet kehittyivät vasta noihin aikoihin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


huuhaatiedettä? kirjoitti:

Piltdownin ihmisestä, joka oli sinänsä tökero evoluutioväärennös tehtiin yli 350 tietellistä tutkimusta.
"Satoja tuhansia vuosia vanha "Jaavan ihminen" (löyt: Dr. Eugene DuBois) löytöpaikalta löydettiin 2 "modernin ihmisen" kalloa. Jaavan otuksen maalliset jäänteet eivät olleet ruumiiden tapaan samassa läjässä, vaan 15 metrin säteellä toisistaan. Rudolph Virchow, jota pidetään modernin aikakauden patologian experttinä sanoikin: "In my opinion this creature was an animal, a giant gibbon, in fact. The thigh bone has not slightes connection whith the skull."

Käsite: evoluutioväärennös on esim. fossiili, jota on muotoiltu mekaanisesti näyttämään joltain mitä se ei ole. Niinikään ne löydöt joita tutkijat esittelevät jonkin apinaneläimen ja ihmisen välimuotoina kuten kaikki Australopithecukset ovat ns. väärennöksiä, sillä välimuotoja ei ole olemassa, on vain maapallolta hävinneitä lajeja. Elämä maapallolla muuntuu toki ilmaston mukaan, mutta eliölajit eivät muutu joksikin toiseksi. Banaanikärpäsillä on tehty evoluutiokokeita lähes 90 vuotta, mutta ainoa ero mikä niissä on havaittu on se, että useat niistä ovat menettäneet lentokykynsä tai muuten vammautuneet. Galapagos-saarten peipot muuntuvat kuivien kausien aikana, mutta ilmaston palautuessa normaaliksi muuttuvat myös peipot entiselleen. Toumain kallo kuului gorillarotuun joka elää yhä. (*Brigitte Nielsen. Ranskan luonnontieteellinen museo 1995.)

Hakkelin Ernesti oli omana aikanaan kova poika valmistamaan >evoluutioväärennöksiä Sikiönkehitys on lyhyt ja nopea evoluutiokehityksen toistuminen.
Kun Haeckelin todellisuutta vääristäneet sikiöväärennökset tulivat ilmi Ernst totesi:
Nyt minun pitäisi tämän väärennöksen nöyryyttävän tunnustuksen jälkeen pakottaa pitämään itseäni tuomittuna ja kukistettuna, ellei minulla olisi lohdutusta, että näen kanssani syytettyjen penkillä satoja huomatuimmista biologeista ja tutkijoista. Suuri enemmistö niistä morfologisista, anatomisista, histologeista ja embryologisita kuvioista, jotka ovat yleisesti tunnettuja eivät ole tarkkoja, vaan enemmän tai vähemmän korjattuja, kaavamaisia tai konstruoituja.

Kehitysopin historia koostuu lähinnä väärinkäsityksistä ja suoranaisista väärennöksistä. Väärennösten taustalla ei välttämättä ole pelkästään kehitysopin lanseeraus, vaan monissa tapauksissa kyse saattaa olla henkilökohtaisten saavutusten esiin nostamisesta tai kilpailevien tiedepiirien ylilyönneistä. Yhtä kaikki, vahinko tapahtuu kohdassa jossa näitä väärennöksiä käytetään esimerkkeinä evoluution mahdista täyttää tieteen aukot.

Useissa ns. välimuodoissa on vielä runsaasti 14-C:tä, mikä viittaa hyvin nuoreen muutaman tuhannen vuoden takaiseen kuolemaan. Monilla "välimuodoilla" on kaiken lisäksi täysin kivettymättömät hampaat suussaan. Käytännössä siis voimme unohtaa ajatuksen siitä, että ihminen olisi kehittynyt apinasta. Kädellisten eläinten lajikirjo on ollut vielä 4-5 tuhatta vuotta sitten hyvin laaja. Sekaan mahtuu otuksia joilla on hyvin "inhimillinen" purukalusto. Minun ala-asteaikana meille lapsille esiteltiin Heurekassa Lucy apinaa esimerkkinä ihmisen "evoluutiosta". Otuksesta tehty nukke oli laitettu seisoskelemaan. Tämä on käytännössä oiva esimerkki akateemisesta murhasta, sillä mikään Lucyn luuston anatomiasta ei tue oletusta, että se olisi liikkunut pystyssä. Asia selviää mm. otuksen lantiosta. British Natural Museumin tiloissa kököttävä Lucy on puolestaan siitä metka feikki, että sille on asennettu ihmisen kädet ja jalkaterät. Todellisuudessa Lucyn fossiilista puuttui löytöhetkellä 60%, joten tutkijoiden subjektiivisuus on melko vaarallista. Lucyn 107 cm mittainen olemus on käytännössä saman mittainen kuin simpanssi pystyyn nostettuna.

------------------Teksti on otettu http://www.evoluutio.com/?o=0&a=0&st=0 Loput tekstistä voitte lukea itse sivulta.------------------

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu