http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article346761.ece?s=r&wtm=-15112009
artikkeli kertoo lähes kaiken
artikkeli kertoo lähes kaiken
Konsultin mielipide
halpa sähkö
19397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
kerrottiin Brittien rakentavan 10 uutta ydinvoimalaa.
Mitä sitten? Viimeksi kun tarkistin, Suomessa on (vielä) sanavapaus.
Ammattilehti tuo vain erilaisia näkemyksiä asiaan kuin asiaan. Syytä politiikkoja tai asiantuntijoita jotka tuottavat materiaalia lehtiin.
"Don't shoot the messenger"
- William Shakespeare (26.4.1564 (kastettu) – 23.4.1616)
... sen väitetään olevan, niin miksi esim. Tornion terästehdas ei rakenna omaa ydinvoimalaa halvan energian turvaamiseksi, Semmonen pieni 250-300MW miilu riittäisi.
En tiedä, en huomannut tuota artikkelissa.
se onkin pohdittavaksi niille, jotka sanoo ydinvoimaa halvimmaksi tavaksi tuottaa sähköä.
suoraan verrannollisia ydinvoimalaitoksen sähkötehoon. Sama muuten näyttää pätevän tuulivoimaankin. siksi sekä tuuli että ydinvoimalaitoksilla pyritään rakentamaan mahdollisimman suuria yksiköitä (myös tuulipuistot ja ydinvoimakeskittymät ovat seurausta samasta asiasta). Muita samaan suuntaan vaikuttavia tekijöitä ovat:
- yksi lupakäsittely
- yksi rakentaminen/rakentamisaika
- tilan tarve (1000 MW PWR vie käytännössä saman pinta-alan kuin 1500 MW PWR)
- suoja-alueiden/vyöhykkeiden tarve
höyryturbiinien maksimi sähköteho on ollut yksi ydinvoimalaitosten kokoa määräävä tekijä. (Tällä hetkellä suurin turbiini ydinvoimalaitoksiin taitaa tulla Alstomilta, Arabelle-turbiini)
esimerkkejä investointikustanniksista saisko?
vähän asiaa sivuten esimerkkejä tehokapasiteetin ja investointikustannusten suhteesta eri energialähteillä:
Laitostyyppi Käyttökerroin(1) Investointikustannus (mk/kW)
Ydinvoimala 0,9 10000-15000
Vesivoimala 0,6-0,7 5000
Tuulivoimala 0,2-0,3 4800
Kivihiililauhdevoimala 0,2-0,4 4600
Auton moottori - 200
(1)Tarkoittaa keskimääräisen vuotuisen tuotantotehon ja nimellistehon eli maksimitehon suhdetta. Esim. tietty nimellisteho
http://www.kaapeli.fi/~tep/projektit/ilmastonmuutos/Euue.pdf
Dokumentti on oivallinen luettava: se sisältää kuvauksen laskelmatuloksesta siitä, kuinka paljon uusiutuvilla energioilla saavutetaan yhteiskunnallista säästöä EUssa, kun uusiutuvien energioiden osuus nousee 6%-->12%,
tuolta ydinvoimasta http://www.energia.fi/fi/sahko/sahkontuotanto/ydinvoima/ydinvoimajakestavakehitys/sahkontarve
tuolta tuulivoimasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima_Suomessa#Tuulivoiman_kustannukset_ja_kustannusrakenne
"Tuulivoimalle on ominaista rakentamisesta, korjauksista ja määräaikaishuolloista aiheutuneiden kustannusten suuruus verrattuna tuotettuun energiaan"
ja koon kasvamisesta samasta linkistä:
Napakorkeus on kasvanut 30–40 metristä 90 metriin, roottorin halkaisija 20 metristä 90 metriin.[13] Kopparnäsin rakennettu ensimmäinen voimala on kapasiteetiltaan 200 kW,[14] kun suurimpien nykyisten voimaloiden kapasiteetti on 3 000 kW.
----------
nämä linkit käsittelevät investointikustannuksien osuutta. Haluatko jotain muita lähteitä linkkejä, lähteitä? Turbiinin koon kehityksen osalta neuvoisin sinua ottamaan yhteyttä vaikkapa LUT:n tai TKK:n turbotekniikan asiantuntijoille. sieltä löytyy faktaa turbiinin maksimikoon kehittymisestä. Ihan sinulle (ilman faktaa ja lähteitä, toki voit googlata vaikkapa "LMZ turbine nuclear") voin kertoa turbiinitehtaiden valikoimasta :
LMZ=venäläinen turbiinivalmistajan suurin kone 1200 MW (3000 rpm)
Turboatom (ukrainalainen) 1200 MW (1500 rpm)
Skoda (Tshekkiläinen, en tosin tiedä kuka nykyään omistaa) 1000 MW, ilmeisesti myös 1200 MW (1500 rpm)
Alstom 1700 MW (1500 rpm)
Siemens 1500 MW (1500 rpm)
Toshiba 1400 MW (ei tietoa mutta oletan 1500 rpm)
laskin, että Tornion terästehtaalle riittäisi 300MWn ydinvoimala. Sen hinta kiinnostaa.
UPMm 4 laitosta 6.kulutti sähköä 6.7TWh (2003), mikä on noin 1000MWn ydinvoimalan tuotto. Miksi UPM:llä ei ole omaa ydinvoimalaa, joka tuottaisi sähköä vain noiden laitosten käyttöön? Silloin ydinvoiman kustannukset tulisi selvemmin esille.
>...rakenna omaa ydinvoimalaa halvan energian turvaamiseksi
Ydinvoimalla saa "halpaa" energia vain silloin jos kustannuksista vastaa joku muu.
Voisiko joku mainita esimerkin missä joku teollisuuslaitos olisi rakentanut sellaisen omiin tarpeisiin. ;)
Aina silloin tällöin tännekin ilmestyy juttuja pienoisydinvoimaloista, mutta en tiedä niidenkään käytöstä. Yksi varhaisimpia näkemiäni on vuodelta 200kW vuodelta 2001: http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/1504564.stm
Etelä-Afrikkaan on voinut tulla modulaarisia ydinvoimaloita, muistaakseni n. 30MW tehoisia. Voisi olla mielenkiintoista selvittää mitä niille kuuluu.
Merkillistä, että halpaa ydinsähköä ei voi tuottaa omakustannushintaan vain omaan käyttöön.
Koska UPM:n bisnes on paperinteko, ei sähköntuotanto.
Luultavasti tuon 30MW pienoisvoimala vaatii samanlaisen valvonta-armeijan STUK:n virkamiehiä kuin kunnon gigawattiluokan mylly. Samoin kaikki YVAt ja muut luvat vaativat samanlaisen työmäärän. Tämä johtuu siis puhtaasti liiallisesta byrokratiasta, ei muusta.
Toki UPM tarvitsisi säätövoimaakin omakustannushintaiseen ydinvoimalaansa. Sitä se saisi ensihätään edullisesti osakkuusyhtiöidensä vesivoimalla.
En tiedä, minkä verran UPM menetti omaa sähköntuotantoaan todettuaan, että ydinsähkö, jopa pienkuluttajien maksamana. ei ollut yhtiölle tarpeeksi halpaa, ja päättäessään alaa valtion jättitukiaisinkin hankittuja tuotantolaitoksiaan.
Omakustannushintaan kuuluu monta byrokratian vaatimaa juttua, kuten mm. asiallinen korvausvastuu ydinvoimalaonnettomuuden varalle. Voi olla, että se olisi helpompi saada lähemmäksi todellisia kustannuksia vastaavaksi, jos tuotantolaitos on vain omassa käytössä, jolloin fraasi "kansakunnan kokonaisetu" voisi tulla uudelleen tarkasteluun. Siinäkö yksi syy siihen, miksi omakustannushintainen sähkö ei UPM:lle ole kelvannut?
Kuten jo yllä viitattiin, niin nykytrendinä on keskittyä aina vain tiiviimmin ydinbisnekseen. Esim. vartija-, ruokala- ja siivouspalvelut on jo ulkoistettu monessa paikassa. UPM tekee bisnestä metsästä, ei energialla.
Ensinnäkin se on jo kohta kymmenen vuotta vanha. Toiseksi siinä ei ole mitään viitteitä väitteiden tueksi.
Väite tuulivoimaloiden mahtumisesta kiitotielle on ilman mitään lukuja. Varmaan ne betoniperustukset siihen mahtuu, mutta propelleineen en usko, että 10000 tuulivoimalaa mahtuu 206 400m² alueelle. Tämähän tarkoittaisi 20m² per voimala.
Siellä myös kovasti hehkutetaan CHP-voimaloiden perään. Näiden potentiaali sähköntuotannon potentiaali on kuulemma 70TWh. Arvoitukseksi jää mitä tehtäisiin sillä 140TWh lämmöllä, joka tulee siinä samalla, varsinkin kesällä voi olla vaikea kaupata lisälämpöä ihmisille.