Suolen teettämät tutkimukset ovat huuhaata. Sen sijaan Magman tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista kannattaa kaksikielistä valtiota. Erityisen suurta tämä kannatus on koulutettujen ja nuorien keskuudessa.
0Äänestä
ja vi kan
Miksi sekoitat pakkoruotsin ja kaksikielisen valtion? Ei jälkimmäinen mitenkään edellytä ensimmäistä. Eikä ensimmäisen vastustaminen tarkoita jälkimmäisen vastustamista.
Se on RKP:n luoma harha, että pakkoruotsin vastustajat haluavat tuhota ruotsinkieliset. Tämän tahallaan levitetyn valheen avulla RKP saa jäsenensä, kuten sinut, raivokkaasti vastustamaan pakkoruotsin poistamista.
0Äänestä
t.a.p.
Mistä moinen tutkimus löytyy? Luulisi SL:n ulkopuolisella teettämien tutkimusten olevan luotettavampia kuin Magman sisään päin lämpenevien tutkimusten. Käyttämäsi sanamuoto ainakin antaa ymmärtää, että tarkoitat Magman omia tutkimuksia.
0Äänestä
rautaako?
ja vi kan kirjoitti:
Miksi sekoitat pakkoruotsin ja kaksikielisen valtion? Ei jälkimmäinen mitenkään edellytä ensimmäistä. Eikä ensimmäisen vastustaminen tarkoita jälkimmäisen vastustamista.
Se on RKP:n luoma harha, että pakkoruotsin vastustajat haluavat tuhota ruotsinkieliset. Tämän tahallaan levitetyn valheen avulla RKP saa jäsenensä, kuten sinut, raivokkaasti vastustamaan pakkoruotsin poistamista.
Kaksikielisen valtion korkeissa viroissa ja tehtävissä ei voi toimia, jollei osaa viestiä kummankin ryhmän kanssa. Presidentti tai pääministeri, joka ei osaisi laisinkaan jompaa kumpaa kansalliskieltä olisi mahdoton jo ajatuksenakin kaksikielisessä valtiossa.
Jotta jokainen voi päästä huipputehtäviin, on yleissivistavässä koulutuksessa annettava tähän tasapuoliset mahdollisuudet. Näin henkilö, joka ei olisi suorittanut virkamiesruotsia, ei voisi toimia missään virassa ja se taas olisi väärin. Pakollinen ruotsin opetus nimenomaan antaa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet edetä kaksikielisen valtiomme hierarkiassa. Ne, jotka eivät ruotsia suostu opettelemaan, voivat edelleenkin tehdä paskaduunit.
Ekonomie magister, HANKEN
0Äänestä
ja vi kan
rautaako? kirjoitti:
Kaksikielisen valtion korkeissa viroissa ja tehtävissä ei voi toimia, jollei osaa viestiä kummankin ryhmän kanssa. Presidentti tai pääministeri, joka ei osaisi laisinkaan jompaa kumpaa kansalliskieltä olisi mahdoton jo ajatuksenakin kaksikielisessä valtiossa.
Jotta jokainen voi päästä huipputehtäviin, on yleissivistavässä koulutuksessa annettava tähän tasapuoliset mahdollisuudet. Näin henkilö, joka ei olisi suorittanut virkamiesruotsia, ei voisi toimia missään virassa ja se taas olisi väärin. Pakollinen ruotsin opetus nimenomaan antaa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet edetä kaksikielisen valtiomme hierarkiassa. Ne, jotka eivät ruotsia suostu opettelemaan, voivat edelleenkin tehdä paskaduunit.
Ekonomie magister, HANKEN
Voi voi sinua magisteri, kun elät jossain ihmeen kuvitelmamaailmassa. Oletkohan yhtään perillä, kuinka huonosti valtion korkeissa tehtävissä toimivat osaavat ruotsia? Se virkamiesruotsi on vain paperia ja käytännössä ruotsia eivät varsinkaan nuorempien polvien henkilöt osaa eivätkä halua puhua. Yritä nyt sinäkin vain tottua tähän ajatukseen, että suomi on maan pääkieli ja ruotsi on vähemmistökieli.
Ratkaisu, joka toteutunee yllättävänkin pian, on se, että virkamiehiltä poistetaan yleinen ruotsin osaamisen velvoite ja sen tilalle tulee velvoite virastoja kohtaan. Eli siellä on oltava joku, joka osaa hyvin ruotsia. Kaikkien ei suinkaan tarvitse osata.
0Äänestä
ja vi kan
ja vi kan kirjoitti:
Voi voi sinua magisteri, kun elät jossain ihmeen kuvitelmamaailmassa. Oletkohan yhtään perillä, kuinka huonosti valtion korkeissa tehtävissä toimivat osaavat ruotsia? Se virkamiesruotsi on vain paperia ja käytännössä ruotsia eivät varsinkaan nuorempien polvien henkilöt osaa eivätkä halua puhua. Yritä nyt sinäkin vain tottua tähän ajatukseen, että suomi on maan pääkieli ja ruotsi on vähemmistökieli.
Ratkaisu, joka toteutunee yllättävänkin pian, on se, että virkamiehiltä poistetaan yleinen ruotsin osaamisen velvoite ja sen tilalle tulee velvoite virastoja kohtaan. Eli siellä on oltava joku, joka osaa hyvin ruotsia. Kaikkien ei suinkaan tarvitse osata.
Ja jatkan vielä, että "kaksikielinen valtio" voi ihan hyvin tarkoittaa sitä, että meillä on Ahvenanmaa ja rannikon tietyt kunnat, joissa puhutaan pääasiassa ruotsia ja sitten muu Suomi, jossa puhutaan suomea. En usko, että kukaan vastustaisi tällaista kaksikielistä valtiota. Ei kaksikielinen valtio tarkoita sitä, että joka puolella maata pitäisi osata ruotsia! Miten tämä on niin vaikea ymmärtää...? Perustuslaki takaa tietyt asiat molemmilla kielillä, mutta perustuslaki ei mitenkään velvoita pakkoruotsiin.
0Äänestä
rautaako?
ja vi kan kirjoitti:
Ja jatkan vielä, että "kaksikielinen valtio" voi ihan hyvin tarkoittaa sitä, että meillä on Ahvenanmaa ja rannikon tietyt kunnat, joissa puhutaan pääasiassa ruotsia ja sitten muu Suomi, jossa puhutaan suomea. En usko, että kukaan vastustaisi tällaista kaksikielistä valtiota. Ei kaksikielinen valtio tarkoita sitä, että joka puolella maata pitäisi osata ruotsia! Miten tämä on niin vaikea ymmärtää...? Perustuslaki takaa tietyt asiat molemmilla kielillä, mutta perustuslaki ei mitenkään velvoita pakkoruotsiin.
Kuitenkaan ei voi olla kahta rinnakkaista ylintä johtoa ja ylimmän johdon on aina hallittava kummatkin kansalliskielet.
0Äänestä
ja vi kan
rautaako? kirjoitti:
Kuitenkaan ei voi olla kahta rinnakkaista ylintä johtoa ja ylimmän johdon on aina hallittava kummatkin kansalliskielet.
Voitkohan perustella, miksi ylimmän johdon tarvitsisi osata ruotsia? Ylin johto harvemmin on tekemisissä niiden kahden minkkifarmarin kanssa, jotka osaavat vain ruotsia. Ylin johto on tekemisessä sellaisten ihmisten kanssa, jotka osaavat hyvin joko suomea tai englantia. Miksi siis ruotsipakko? Päätösasiakirjat yms. joka tapauksessa käännätetään ammattikääntäjillä, joten senkään suhteen ei ole ongelmaa.
Kuinka hyvin esim. Vanhanen, joka laskettaneen ylimpään johtoon kuuluvaksi, osaa ruotsia?
Kaksikielisen valtion korkeissa viroissa ja tehtävissä ei voi toimia, jollei osaa viestiä kummankin ryhmän kanssa. Presidentti tai pääministeri, joka ei osaisi laisinkaan jompaa kumpaa kansalliskieltä olisi mahdoton jo ajatuksenakin kaksikielisessä valtiossa.
Jotta jokainen voi päästä huipputehtäviin, on yleissivistavässä koulutuksessa annettava tähän tasapuoliset mahdollisuudet. Näin henkilö, joka ei olisi suorittanut virkamiesruotsia, ei voisi toimia missään virassa ja se taas olisi väärin. Pakollinen ruotsin opetus nimenomaan antaa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet edetä kaksikielisen valtiomme hierarkiassa. Ne, jotka eivät ruotsia suostu opettelemaan, voivat edelleenkin tehdä paskaduunit.
Ekonomie magister, HANKEN
Det äär truu, jag hoppar! "Presidentti tai pääministeri, joka ei osaisi laisinkaan jompaa kumpaa kansalliskieltä olisi mahdoton jo ajatuksenakin kaksikielisessä valtiossa." Suomessa presidentti ja pääministeri osaavat suomea. Kumpikaan ei osaa riittävästi ruotsia, jotta pystyisivät kertomaan vähänkään monimutkaisempaa asiaa. Tarja Halonen muutti kielen suomeksi television presidentinvaalikeskustelussa, jotta olisi voinut kertoa asian ymmärrettävästi. Pääministerin ruotsi on mitä on ja ihan hyvä niin. Det äär truu! Jag hoppar av ren glädje!
0Äänestä
rautaako?
ja vi kan kirjoitti:
Voitkohan perustella, miksi ylimmän johdon tarvitsisi osata ruotsia? Ylin johto harvemmin on tekemisissä niiden kahden minkkifarmarin kanssa, jotka osaavat vain ruotsia. Ylin johto on tekemisessä sellaisten ihmisten kanssa, jotka osaavat hyvin joko suomea tai englantia. Miksi siis ruotsipakko? Päätösasiakirjat yms. joka tapauksessa käännätetään ammattikääntäjillä, joten senkään suhteen ei ole ongelmaa.
Kuinka hyvin esim. Vanhanen, joka laskettaneen ylimpään johtoon kuuluvaksi, osaa ruotsia?
Osallistuisihan Vanhanen ruotsinkieliseen vaaliväittelyyn presidentinvaalien alla. Miten kuvittelet, että FST:llä voitaisiin pitää vaaliväittelyitä toisella kansalliskielellä, jos ehdokkaat eivät osaisi sitä lainkaan.
Onhan Heikki Talakin pitänyt toista kotimaista niin tärkeänä osaamisvalttina, että on opetellut sitä ihan kohtalaisesti. Heikki on tehnyt jopa julkaisuja ansiokkaasti ruotsin kielellä ajatellen samalla huomaavaisesti maamme ruotsinkielisiä.
Taitaa Heikillä itselläänkin olla ruotsalaista taustaa sukunimensä perusteella.
0Äänestä
ja vi kan
rautaako? kirjoitti:
Osallistuisihan Vanhanen ruotsinkieliseen vaaliväittelyyn presidentinvaalien alla. Miten kuvittelet, että FST:llä voitaisiin pitää vaaliväittelyitä toisella kansalliskielellä, jos ehdokkaat eivät osaisi sitä lainkaan.
Onhan Heikki Talakin pitänyt toista kotimaista niin tärkeänä osaamisvalttina, että on opetellut sitä ihan kohtalaisesti. Heikki on tehnyt jopa julkaisuja ansiokkaasti ruotsin kielellä ajatellen samalla huomaavaisesti maamme ruotsinkielisiä.
Taitaa Heikillä itselläänkin olla ruotsalaista taustaa sukunimensä perusteella.
Eli ainoa perustelusi pakkoruotsille on se, että sitä tarvitaan FST:n vaaliväittelyissä ???
Mitä merkitystä moisella vaaliväittelyllä on, kun ruotsinkieliset äänestävät kuitenkin RKP:tä? FST voisi siis pitää väittelynsä RKP:läisten kesken eikä suomenkielisten tarvitsisi sitä varten opiskella ruotsia.
0Äänestä
halonen
t.a.p. kirjoitti:
Mistä moinen tutkimus löytyy? Luulisi SL:n ulkopuolisella teettämien tutkimusten olevan luotettavampia kuin Magman sisään päin lämpenevien tutkimusten. Käyttämäsi sanamuoto ainakin antaa ymmärtää, että tarkoitat Magman omia tutkimuksia.
Mitä nuoremmilta kysytään sen vähemmän ruotsia kaivataan.
esim. yo-ruotsin poistaminen, ainoastaan 16 prosenttiä pitää sitä huonona ratkaisuna.
15-24 vuotiaat, pitäisikö ruotsinkielen olla pakollista peruskoulussa? 27-28 prosenttia vastasi kyllä.
Vuonna 2008 marraskuussa 59% 15-24 vuotiasta vaati ruotsinopetuksen pakollisuutta peruskouluissa (eli nuoret nimenomaan pitävät ruotsista ja haluavat opiskella sitä). Hyvään suuntaan ollaan menossa, sillä uskoisin että tuo luku kohenee vielä 70% vuoteen 2020 mennessä. Kun uusi sukupolvii etsii rikkautta vaalien maamme historiaa.
Ekonomie magister, HANKEN
0Äänestä
rautaako?
rautaako? kirjoitti:
Vuonna 2008 marraskuussa 59% 15-24 vuotiasta vaati ruotsinopetuksen pakollisuutta peruskouluissa (eli nuoret nimenomaan pitävät ruotsista ja haluavat opiskella sitä). Hyvään suuntaan ollaan menossa, sillä uskoisin että tuo luku kohenee vielä 70% vuoteen 2020 mennessä. Kun uusi sukupolvii etsii rikkautta vaalien maamme historiaa.
Ekonomie magister, HANKEN
erityisesti nuoret ovat ottaneet toisen kansalliskielemme vaalimisen asiakseen, mikä on oikein.
Hyvempään suuntaan ollaan aina menossa. Odottakaas, kun tuo sukupolvi vielä pääsee valtaa, niin kansalliskielten arvo kyllä ymmärretään.
0Äänestä
rautaakos
rautaako? kirjoitti:
Vuonna 2008 marraskuussa 59% 15-24 vuotiasta vaati ruotsinopetuksen pakollisuutta peruskouluissa (eli nuoret nimenomaan pitävät ruotsista ja haluavat opiskella sitä). Hyvään suuntaan ollaan menossa, sillä uskoisin että tuo luku kohenee vielä 70% vuoteen 2020 mennessä. Kun uusi sukupolvii etsii rikkautta vaalien maamme historiaa.
Ekonomie magister, HANKEN
Esimerkiksi tämä allaoleva poikkeaa suuresti ekonomi magisterin kehityksestä...
Uttalande 13.2.2008 Folktingets styrelse Folktinget kräver åtgärder av regeringen Folktinget föreslår att regeringen tar nya tag för att stärka svenska språket i studentexamen. Antalet abiturienter som skriver svenska i studentexamen har minskat med 15 % jämfört med i fjol. Det innebär att en tredjedel av de finskspråkiga abiturienterna helt och hållet väljer bort svenskan i studentexamen. Samma trend finns för andra språk. Det här innebär att språkkunskaperna på sikt försämras i Finland. Finland behöver medborgare med kunskaper i många språk, men framförallt i de båda inhemska språken. Finland har råd att satsa på god språkundervisning inom såväl gymnasieutbildningen som yrkesutbildningen. Likaså har Finland råd att satsa på en studentexamen som ger en bra grund för goda språkkunskaper. För mera information, kontakta: Folktingsordförande Ulla-Maj Wideroos, tfn 050-511 3141
Vuonna 2008 marraskuussa 59% 15-24 vuotiasta vaati ruotsinopetuksen pakollisuutta peruskouluissa (eli nuoret nimenomaan pitävät ruotsista ja haluavat opiskella sitä). Hyvään suuntaan ollaan menossa, sillä uskoisin että tuo luku kohenee vielä 70% vuoteen 2020 mennessä. Kun uusi sukupolvii etsii rikkautta vaalien maamme historiaa.
Ekonomie magister, HANKEN
Sama vanha vääristely jatkuu. Täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä oli niputettu yhteen. Mikäli olisi kysytty kyllä/ei, niin enemmistö olisi ollut kielteisellä kannalla. Voidaan myös havaita kannatuksen lasku ja vastustuksen lisääntyminen vuodesta 1996 vuoteen 2008. Huomioitavaa myös on, että kysymys oli pakkoruotsista peruskoulussa, eikä ruotsiin pakottamisesta koko opiskelu-uralla.
0Äänestä
tunarit
t.a.p. kirjoitti:
Sama vanha vääristely jatkuu. Täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä oli niputettu yhteen. Mikäli olisi kysytty kyllä/ei, niin enemmistö olisi ollut kielteisellä kannalla. Voidaan myös havaita kannatuksen lasku ja vastustuksen lisääntyminen vuodesta 1996 vuoteen 2008. Huomioitavaa myös on, että kysymys oli pakkoruotsista peruskoulussa, eikä ruotsiin pakottamisesta koko opiskelu-uralla.
joko tai, koska kahdesta vaihtoehdosta on kerran kysymyskin.
0Äänestä
30
"Pitäisikö pakkoruotsi poistaa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä?
Ehdottomasti pitäisi.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Suolen teettämät tutkimukset ovat huuhaata. Sen sijaan Magman tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista kannattaa kaksikielistä valtiota. Erityisen suurta tämä kannatus on koulutettujen ja nuorien keskuudessa.
Miksi sekoitat pakkoruotsin ja kaksikielisen valtion? Ei jälkimmäinen mitenkään edellytä ensimmäistä. Eikä ensimmäisen vastustaminen tarkoita jälkimmäisen vastustamista.
Se on RKP:n luoma harha, että pakkoruotsin vastustajat haluavat tuhota ruotsinkieliset. Tämän tahallaan levitetyn valheen avulla RKP saa jäsenensä, kuten sinut, raivokkaasti vastustamaan pakkoruotsin poistamista.
Mistä moinen tutkimus löytyy? Luulisi SL:n ulkopuolisella teettämien tutkimusten olevan luotettavampia kuin Magman sisään päin lämpenevien tutkimusten. Käyttämäsi sanamuoto ainakin antaa ymmärtää, että tarkoitat Magman omia tutkimuksia.
Kaksikielisen valtion korkeissa viroissa ja tehtävissä ei voi toimia, jollei osaa viestiä kummankin ryhmän kanssa. Presidentti tai pääministeri, joka ei osaisi laisinkaan jompaa kumpaa kansalliskieltä olisi mahdoton jo ajatuksenakin kaksikielisessä valtiossa.
Jotta jokainen voi päästä huipputehtäviin, on yleissivistavässä koulutuksessa annettava tähän tasapuoliset mahdollisuudet. Näin henkilö, joka ei olisi suorittanut virkamiesruotsia, ei voisi toimia missään virassa ja se taas olisi väärin. Pakollinen ruotsin opetus nimenomaan antaa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet edetä kaksikielisen valtiomme hierarkiassa. Ne, jotka eivät ruotsia suostu opettelemaan, voivat edelleenkin tehdä paskaduunit.
Ekonomie magister, HANKEN
Voi voi sinua magisteri, kun elät jossain ihmeen kuvitelmamaailmassa. Oletkohan yhtään perillä, kuinka huonosti valtion korkeissa tehtävissä toimivat osaavat ruotsia? Se virkamiesruotsi on vain paperia ja käytännössä ruotsia eivät varsinkaan nuorempien polvien henkilöt osaa eivätkä halua puhua. Yritä nyt sinäkin vain tottua tähän ajatukseen, että suomi on maan pääkieli ja ruotsi on vähemmistökieli.
Ratkaisu, joka toteutunee yllättävänkin pian, on se, että virkamiehiltä poistetaan yleinen ruotsin osaamisen velvoite ja sen tilalle tulee velvoite virastoja kohtaan. Eli siellä on oltava joku, joka osaa hyvin ruotsia. Kaikkien ei suinkaan tarvitse osata.
Ja jatkan vielä, että "kaksikielinen valtio" voi ihan hyvin tarkoittaa sitä, että meillä on Ahvenanmaa ja rannikon tietyt kunnat, joissa puhutaan pääasiassa ruotsia ja sitten muu Suomi, jossa puhutaan suomea. En usko, että kukaan vastustaisi tällaista kaksikielistä valtiota. Ei kaksikielinen valtio tarkoita sitä, että joka puolella maata pitäisi osata ruotsia! Miten tämä on niin vaikea ymmärtää...? Perustuslaki takaa tietyt asiat molemmilla kielillä, mutta perustuslaki ei mitenkään velvoita pakkoruotsiin.
Kuitenkaan ei voi olla kahta rinnakkaista ylintä johtoa ja ylimmän johdon on aina hallittava kummatkin kansalliskielet.
Voitkohan perustella, miksi ylimmän johdon tarvitsisi osata ruotsia? Ylin johto harvemmin on tekemisissä niiden kahden minkkifarmarin kanssa, jotka osaavat vain ruotsia. Ylin johto on tekemisessä sellaisten ihmisten kanssa, jotka osaavat hyvin joko suomea tai englantia. Miksi siis ruotsipakko? Päätösasiakirjat yms. joka tapauksessa käännätetään ammattikääntäjillä, joten senkään suhteen ei ole ongelmaa.
Kuinka hyvin esim. Vanhanen, joka laskettaneen ylimpään johtoon kuuluvaksi, osaa ruotsia?
Det äär truu, jag hoppar! "Presidentti tai pääministeri, joka ei osaisi laisinkaan jompaa kumpaa kansalliskieltä olisi mahdoton jo ajatuksenakin kaksikielisessä valtiossa."
Suomessa presidentti ja pääministeri osaavat suomea. Kumpikaan ei osaa riittävästi ruotsia, jotta pystyisivät kertomaan vähänkään monimutkaisempaa asiaa. Tarja Halonen muutti kielen suomeksi television presidentinvaalikeskustelussa, jotta olisi voinut kertoa asian ymmärrettävästi. Pääministerin ruotsi on mitä on ja ihan hyvä niin. Det äär truu! Jag hoppar av ren glädje!
Osallistuisihan Vanhanen ruotsinkieliseen vaaliväittelyyn presidentinvaalien alla. Miten kuvittelet, että FST:llä voitaisiin pitää vaaliväittelyitä toisella kansalliskielellä, jos ehdokkaat eivät osaisi sitä lainkaan.
Onhan Heikki Talakin pitänyt toista kotimaista niin tärkeänä osaamisvalttina, että on opetellut sitä ihan kohtalaisesti. Heikki on tehnyt jopa julkaisuja ansiokkaasti ruotsin kielellä ajatellen samalla huomaavaisesti maamme ruotsinkielisiä.
Taitaa Heikillä itselläänkin olla ruotsalaista taustaa sukunimensä perusteella.
Eli ainoa perustelusi pakkoruotsille on se, että sitä tarvitaan FST:n vaaliväittelyissä ???
Mitä merkitystä moisella vaaliväittelyllä on, kun ruotsinkieliset äänestävät kuitenkin RKP:tä? FST voisi siis pitää väittelynsä RKP:läisten kesken eikä suomenkielisten tarvitsisi sitä varten opiskella ruotsia.
Mitä nuoremmilta kysytään sen vähemmän ruotsia kaivataan.
esim. yo-ruotsin poistaminen, ainoastaan 16 prosenttiä pitää sitä huonona ratkaisuna.
15-24 vuotiaat, pitäisikö ruotsinkielen olla pakollista peruskoulussa? 27-28 prosenttia vastasi kyllä.
http://www.magma.fi/images/stories/reports/rapport_090121_svenskan.pdf
Vuonna 2008 marraskuussa 59% 15-24 vuotiasta vaati ruotsinopetuksen pakollisuutta peruskouluissa (eli nuoret nimenomaan pitävät ruotsista ja haluavat opiskella sitä). Hyvään suuntaan ollaan menossa, sillä uskoisin että tuo luku kohenee vielä 70% vuoteen 2020 mennessä. Kun uusi sukupolvii etsii rikkautta vaalien maamme historiaa.
Ekonomie magister, HANKEN
erityisesti nuoret ovat ottaneet toisen kansalliskielemme vaalimisen asiakseen, mikä on oikein.
Tuloksia: (Kannatatko peruskoulussa pakollista ruotsia)
15-24 vuotiaat
1996 49%
2008 59%
25-34 vuotiaat
1996 48%
2008 53%
Hyvempään suuntaan ollaan aina menossa. Odottakaas, kun tuo sukupolvi vielä pääsee valtaa, niin kansalliskielten arvo kyllä ymmärretään.
Esimerkiksi tämä allaoleva poikkeaa suuresti ekonomi magisterin kehityksestä...
Uttalande 13.2.2008
Folktingets styrelse
Folktinget kräver åtgärder av regeringen
Folktinget föreslår att regeringen tar nya tag för att stärka svenska språket i studentexamen.
Antalet abiturienter som skriver svenska i studentexamen har minskat med 15 % jämfört med
i fjol. Det innebär att en tredjedel av de finskspråkiga abiturienterna helt och hållet väljer bort
svenskan i studentexamen. Samma trend finns för andra språk. Det här innebär att
språkkunskaperna på sikt försämras i Finland.
Finland behöver medborgare med kunskaper i många språk, men framförallt i de båda
inhemska språken. Finland har råd att satsa på god språkundervisning inom såväl
gymnasieutbildningen som yrkesutbildningen. Likaså har Finland råd att satsa på en
studentexamen som ger en bra grund för goda språkkunskaper.
För mera information, kontakta:
Folktingsordförande Ulla-Maj Wideroos, tfn 050-511 3141
http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/press/2008/Uttalande%2013%20feb08.pdf
Sama vanha vääristely jatkuu. Täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä oli niputettu yhteen. Mikäli olisi kysytty kyllä/ei, niin enemmistö olisi ollut kielteisellä kannalla. Voidaan myös havaita kannatuksen lasku ja vastustuksen lisääntyminen vuodesta 1996 vuoteen 2008. Huomioitavaa myös on, että kysymys oli pakkoruotsista peruskoulussa, eikä ruotsiin pakottamisesta koko opiskelu-uralla.
joko tai, koska kahdesta vaihtoehdosta on kerran kysymyskin.
"Pitäisikö pakkoruotsi poistaa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä?
Ehdottomasti pitäisi.