Vastikään on ilmestynyt ev.lut-kirkkoa lähellä olevan Kirjapajan kustantamana loistelias teos
Pyhimyksiä ja paanukattoja : kulttuuriretkiä Suomen kirkkoihin / Tuomas Heikkilä, teksti ; Liisa Suvikumpu, kuvat ja pyhiinvaellusreitit.
Tuomas Heikkilä, joka on johtavia keskiajan katolisen kirkon tuntijoita Suomessa, kirjoittaa pyhimysten historian, jossa erityisen käsittelyn saavat Suomessa aikanaan suositut pyhimykset. Hän valaisee myös pyhmysten yhä jatkuvaa läsnäoloa suomalaisessa kulttuurissa, mm. nimien muodossa. Kustakin pyhimyksestä on mainittu, mistä Suomen kirkoista hänet tapaa.
Kirja vastaa siihen laajaan kiinnostukseen, jota evankelisluterilaisella puolella on oman kirkon keskiaikaisiin katolisiin juuriin. Tämä todistaa nykypäivän evankelisluterilaisen kulttuurin kypsyydestä ja ekumeenisuudesta.
Kirja on varmasti kiinnostava ja uutta tietoa tarjoava myös tämän päivän suomalaisille roomalaiskatolisille.
Pyhimyksiä ja paanukattoja : kulttuuriretkiä Suomen kirkkoihin / Tuomas Heikkilä, teksti ; Liisa Suvikumpu, kuvat ja pyhiinvaellusreitit.
Tuomas Heikkilä, joka on johtavia keskiajan katolisen kirkon tuntijoita Suomessa, kirjoittaa pyhimysten historian, jossa erityisen käsittelyn saavat Suomessa aikanaan suositut pyhimykset. Hän valaisee myös pyhmysten yhä jatkuvaa läsnäoloa suomalaisessa kulttuurissa, mm. nimien muodossa. Kustakin pyhimyksestä on mainittu, mistä Suomen kirkoista hänet tapaa.
Kirja vastaa siihen laajaan kiinnostukseen, jota evankelisluterilaisella puolella on oman kirkon keskiaikaisiin katolisiin juuriin. Tämä todistaa nykypäivän evankelisluterilaisen kulttuurin kypsyydestä ja ekumeenisuudesta.
Kirja on varmasti kiinnostava ja uutta tietoa tarjoava myös tämän päivän suomalaisille roomalaiskatolisille.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kertaa siellä mainitaan, että keskiajala suomalaiset olivat katolilaisia ja, että keskiajan harmaakivikirkot, pyhimyspatsaat ja -kuvat sekä kirkkojen paanukatot olivat katolilaisten tekemiä ? Yleensä nämä asiat häivytetään Suomen historiankirjoituksessa.
Et näköjään lainkaan tunne Suomen historiankirjoitusta, kun moista väität. Suomen historiankirjoituksessa ja myös kirkkohistoriankirjoituksessa roomalaiskatolinen keskiaika on aina saanut arvostetun aseman. Saat luvan itse laskea kuinka monta kertaa roomalaiskatolisuus mainitaan ko. kirjassa.
olemassa keskiajalla. Tuon (pilkka)sanan keksivät vasta keskiajan jälkeen englantilaiset protestantit 1500- tai 1600-luvulla pilkatakseen katolista kirkkoa. Joten mitään "roomalaiskatolista keskiaikaakaan" ei siis Suomessa ole koskaan todellisuudessa ollut, mutta katolinen keskiaika on kylläkin ollut ja siitä me näemme ympärillämme merkkejä kaikkialla, varsinkin Etelä-Suomessa.
Protestantismi oli alkujaan pilkkanimi, jonka katolilaiset antoivat reformaatioliikkeille. Nyt se on neutraali termi siinä kuin termi roomalaiskatolinen.
ole mikään peijoratiivinen nimitys. Se on täysin asiallinen sana, jolla nykyään tarkoitetaan katolisen irkon latinalaista riitusta noudattavaa osaa. Keskiajan historiaa kuvatessa sana on kuitenkin tarpeeton, koska silloin ei vielä ollut Rooman kirkkoon unioituja itämaisia kirkkoja.
että käytettäisiin asiallisia ja tarkkoja nimityksiä.
Katoliseen kirkkoon on AINA ammoisista ajoista kuulunut ei-roomalaisia osakirkkoja. Joten 'roomalaiskatolinen', jos se nyt on koskaan sopiva ilmaisu, voi tarkoittaa ainoastaan latinalaista riitusta. Paavihan on tunnetusti KATOLISEN kirkon johtohahmo, ei siis roomalaiskatolisen.
Roomalaiskatolinen kirkko on aivan asiallinen ilmaus joka täsmentää että puhutaan juuri paaville alisteisesta kirlkosta. Sillä se löytyy lukuisista tietokannoista. Oman määritelmänsä mukaan katolisia kirkkoja on muitakin.
Rooman paavin johtama kirkko, joka käyttää itsestään nimeä katolinen kirkko. Se on aivan täsmällinen ja asiallinen nimitys.