Kokosin hieman tilastodataa mm. evl.fi-sivuilta ja tilastokeskuksen sivuilta stat.fi:stä, ja askartelinpaskartelin tämän kuvan:
http://img689.imageshack.us/i/evlstats19802008.jpg/
täysikokoinen kuva: http://img689.imageshack.us/img689/2950/evlstats19802008.jpg
Siihen on koottu aineistoa viiden vuoden välein vuosilta 1980-2008, ja kuvaajat kertovat siitä miten esim. kasteen, rippikoulun ja häiden suosio on kehittynyt kuluneen n. kolmenkymmenen vuoden aikana.
Selvästi näkyvin muutos on häiden suosio. Kaikissa trendinä on suosion lasku, mutta kaikkein selvimmin se näkyy häiden kohdalla, jossa kirkollisten vihkimisten osuus kaikista häistä ei ole vain laskenut, vaan suorastaan romahtanut. Tämä havainto on sinänsä mielenkiintoista, että naimisiin menevien ikäryhmä on varsin oleellinen. Naimisiin menevät ovat niitä jotka tuottavat seuraavan sukupolven. Seuraava sukupolvi tulee ehkä olemaan vähemmän kiinni uskonnossa kuin tämä nykyinen.
Vaikka kirkosta eroaminen vähentyisi jatkossa, kirkon jäsenmäärä vähenee silti, sillä kirkon jäseniksi ei enää kasteta tai konfirmoida niin paljon jäseniä kuin aiemmin. Alkaa muodostumaan sukupolvi jossa uskonnottomuus on melko yleistä, et-opetuksen määrä lisääntyy ja riparin kiinnostus laskee. Kun itse aikoinaan olin koulussa, luokallamme oli kaksi et-oppilasta kahdestakymmenestäviidestä. Ehkä lähivuosina ET-oppilaita on kymmenen kahdestakymmenestäviidestä, eikä se jää enää lapsipuolen asemaan, vaan sitä kohdellaan yhtäläisen tärkeänä oppiaineena, jonka opetukseen panostetaan kunnolla. Samalla, kun kirkon budjetit ohentuvat vuosittain kun kokonaisjäsenmäärä laskee, sanoman tuputtaminenkin vähenee kun ei ole varaa enää tuputtaa.
Kummastuttaa hieman tuo, että kirkollisten häiden osuus on koko ajan selvästi pienempi kuin kasteiden osuus. Eli vaikka naimisiin mennään ilman papin aamenta, niin lapset pitää silti kastaa. Luulisi, että nämä tapahtumat korreloisivat aika hyvin. Kenties ihmisillä ei ole kyllin hyvin tiedossa että lapselle voi antaa nimen myös ilman vesileikkejä.
http://img689.imageshack.us/i/evlstats19802008.jpg/
täysikokoinen kuva: http://img689.imageshack.us/img689/2950/evlstats19802008.jpg
Siihen on koottu aineistoa viiden vuoden välein vuosilta 1980-2008, ja kuvaajat kertovat siitä miten esim. kasteen, rippikoulun ja häiden suosio on kehittynyt kuluneen n. kolmenkymmenen vuoden aikana.
Selvästi näkyvin muutos on häiden suosio. Kaikissa trendinä on suosion lasku, mutta kaikkein selvimmin se näkyy häiden kohdalla, jossa kirkollisten vihkimisten osuus kaikista häistä ei ole vain laskenut, vaan suorastaan romahtanut. Tämä havainto on sinänsä mielenkiintoista, että naimisiin menevien ikäryhmä on varsin oleellinen. Naimisiin menevät ovat niitä jotka tuottavat seuraavan sukupolven. Seuraava sukupolvi tulee ehkä olemaan vähemmän kiinni uskonnossa kuin tämä nykyinen.
Vaikka kirkosta eroaminen vähentyisi jatkossa, kirkon jäsenmäärä vähenee silti, sillä kirkon jäseniksi ei enää kasteta tai konfirmoida niin paljon jäseniä kuin aiemmin. Alkaa muodostumaan sukupolvi jossa uskonnottomuus on melko yleistä, et-opetuksen määrä lisääntyy ja riparin kiinnostus laskee. Kun itse aikoinaan olin koulussa, luokallamme oli kaksi et-oppilasta kahdestakymmenestäviidestä. Ehkä lähivuosina ET-oppilaita on kymmenen kahdestakymmenestäviidestä, eikä se jää enää lapsipuolen asemaan, vaan sitä kohdellaan yhtäläisen tärkeänä oppiaineena, jonka opetukseen panostetaan kunnolla. Samalla, kun kirkon budjetit ohentuvat vuosittain kun kokonaisjäsenmäärä laskee, sanoman tuputtaminenkin vähenee kun ei ole varaa enää tuputtaa.
Kummastuttaa hieman tuo, että kirkollisten häiden osuus on koko ajan selvästi pienempi kuin kasteiden osuus. Eli vaikka naimisiin mennään ilman papin aamenta, niin lapset pitää silti kastaa. Luulisi, että nämä tapahtumat korreloisivat aika hyvin. Kenties ihmisillä ei ole kyllin hyvin tiedossa että lapselle voi antaa nimen myös ilman vesileikkejä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kiitos! Saisiko vielä raakaluvut? Voisin blogata Kotimaahan, mutta täytynee tekniikan takia tehdä kuva uusiksi.
Vihkimisissä vaikuttaa uudelleen avioituvien osuus. Kolmatta kertaa naimisiin menevä 57-vuotias ei ehkä enää innostu prinsessahäistä kirkkovihkimisineen kuten ennen.
Lähetin sulle meilinä luvut... Hyvä jos saat tuosta materiaalia blogiisi. :)
Yleesäkin "mahtihäiden" järjestäminen, johon kutsutaan kylän kaikki asukkaat on nykyisin enemmmän maaseutumaista. Pääsee helpommalla siviilivihkimiselllä.
Siviilivihkiminen tapahtumana on jo suhteellisen tunnettu.
kristinuskon asema on vahva kuolleiden keskuudessa :)
Vakavammin ottaen minua hämmästyttää rippikoulun suosio. Ymmärrän sen siinä mielessä että rippikoulun käynyt nuori palkitaan jopa tuhansien eurojen lahjuksin, joten fiksu nuori tietysti kerää "kolehdin" mummoiltaan ja tädeiltään mutta riittääkö se yksin syyksi riparin vahvaan asemaan?
"Vakavammin ottaen minua hämmästyttää rippikoulun suosio. Ymmärrän sen siinä mielessä että rippikoulun käynyt nuori palkitaan jopa tuhansien eurojen lahjuksin, joten fiksu nuori tietysti kerää "kolehdin" mummoiltaan ja tädeiltään mutta riittääkö se yksin syyksi riparin vahvaan asemaan?"
Osittain varmasti rippilahjat edesauttavat sitä. Toisena tekijänä on luultavasti se että ei olla vielä kypsiä kyseenalaistamaan rippikoulua, ja kun kaikki kaveritkin menevät, niin eihän siinä herkässä iässä monikaan uskalla olla erilainen. Kun itse tuli ripari käytyä, niin muistan ainakin sen että tiedossa oli rippijuhlat ja rippilahjat, jotka kannustivat tavaamaan raamattua. Toiseksi, en muista että kukaan olisi erityisesti korostanut että se ei ole pakollinen, että minulla olisi mahdollisuus ehkä jättää se käymättä. Keskusteltiin kavereiden kanssa siitä että missä muodossa ripari käydään: iltariparina vai leirinä. Kellekään ei tullut mieleen että ei käytäisi ollenkaan.
Sinänsä olen varsin kiitollinen siitä että rippikoulu tuli käytyä, ja sain sen oman raamattuni jota sitten iltaisin lueskelin. Sisko luuli että olin "hurahtanut uskoon" kun sitä luin. Oikeasti olin vain kiinnostunut ottamaan asioista itse selvää. Sitä lukiessani löysin kaikki ne Mooseksen kirjan kamaluudet, ja siitä alkoikin henkilökohtainen etsintäni, kyseenalaistaminen, tutkimusmatka. Lukiossa muiden uskontojen kurssi avasi silmiä vielä entuudestaankin, kun tajusin että kaikkihan nämä ovat samaa soopaa, ei tässä ole mitään todellista. Siitä vielä muutama vuosi eteenpäin niin olin valmis nimittämään itseäni ateistiksi. Rippikoululla voi siis olla positiivinenkin vaikutus ihmisen elämään. Siinä Raamatun, uskonnon ja kirkon falskius avautuu kaikessa komeudessaan nuorelle, eikä ihmekään että 18-vuotta juuri täyttäneet ovat merkittävä ryhmä kirkosta eroavissa.
"Sinänsä olen varsin kiitollinen siitä että rippikoulu tuli käytyä, ja sain sen oman raamattuni jota sitten iltaisin lueskelin. Sisko luuli että olin "hurahtanut uskoon" kun sitä luin. Oikeasti olin vain kiinnostunut ottamaan asioista itse selvää. Sitä lukiessani löysin kaikki ne Mooseksen kirjan kamaluudet, ja siitä alkoikin henkilökohtainen etsintäni, kyseenalaistaminen, tutkimusmatka. Lukiossa muiden uskontojen kurssi avasi silmiä vielä entuudestaankin, kun tajusin että kaikkihan nämä ovat samaa soopaa, ei tässä ole mitään todellista. Siitä vielä muutama vuosi eteenpäin niin olin valmis nimittämään itseäni ateistiksi. Rippikoululla voi siis olla positiivinenkin vaikutus ihmisen elämään."
Itse mielsin sadun saduksi 8-9 vuotiaana, tosin en sitä omakohtaisesti koskaan totena pitänytkään ja varmasti on paljon ihmisiä joille ihan oikeasti ei vielä 15 vuotiaana ole selvinnyt mistä kristinuskossa (ja uskonnoissa ylipäätään) on kyse.
Ai niin, olin tuolloin 8-9 vuotiaana toki jo Raamatun pariin kertaan lukenut, se auttaa kummasti ;)
koska kirkon jäsenmäärä on riemastuttavat 0 ?
"Kummastuttaa hieman tuo, että kirkollisten häiden osuus on koko ajan selvästi pienempi kuin kasteiden osuus. Eli vaikka naimisiin mennään ilman papin aamenta, niin lapset pitää silti kastaa. Luulisi, että nämä tapahtumat korreloisivat aika hyvin. Kenties ihmisillä ei ole kyllin hyvin tiedossa että lapselle voi antaa nimen myös ilman vesileikkejä."
- Yhdet häät, 15 lasta. Selittäisikö lestadiolaisuus jotain?
Hei!
Juttusi on hyvä, sen voisi ehkä julkaista http://uskomaton-blogi.blogspot.com/ -blogissa, tai sitten tavallisena juttuna uskomaton.fi-sivustolla? Jos kiinnostaa, laita postia http://www.uskomaton.fi :n palautelomakkeen kautta. Uskomattomalla voisi myös julkaista ihan raakadataa näistä tilastoista, jos vain joku kirjoittaisi!
Paiskasin raakaluvut Jorille meilinä, kun hän oli kiinnostunut tekemään jutun blogiinsa. Jorilta voi kysellä että onko hän tekemässä juttua ja saako sen linkata uskomattomaan.
Onko tuo rippikoulun käyneiden osuus laskettu kirkon jäsenistä vai kaikista suomalaisista?
Kyseessä on osuus sinä vuonna 15 vuotta täyttäneistä, samoin kuin hääosuus on osuus sinä vuonna naimisiin menneistä ja kastettujen osuus sinä vuonna syntyneistä. 100% kussakin ryhmässä on sinä vuonna 15-vuotiaat, syntyneet, kuolleet, naimisiin menneet. Ainoastaan kirkon jäsenmäärä on osuus kaikista suomalaisista.
Kastettujen osuus tulee kokemaan kirkollisesti vihittyjen kohtalon seuraavan kahden vuoden sisällä. Katsokaa vaan niin kohta käyrä on vapaassa pudotuksessa.