Oli hautajaiset, ja pappi oli juuri lopettanut siunauksen hautaan lasketun
avoimen haudan äärellä. Vainajan muistoa kunnioitettiin vielä hetken
hiljaisuudella, kun läheiseltä raviradalta kuului kovaääninen tiedotus:
Luukut kiinni, lähtö hyväksytty!
- Mikä joululaulu tuo mieleen Suomen yleisurheilumaajoukkueen?
- En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan.
- Miten 17 demaria saadaa mahtumaan Bemarin takapenkille?
- Heitetään sinne ensin ministerinsalkku.
Siihen aikaan kun keinosiementäjiä ei ollut vielä keksitty, muuan isäntä oli
valjastanut sonnin auran eteen ja kynti peltoa. Naapuri tuli siihen
ihmettelemään moista kyntöä. Isäntä selitti:
- Tahron näyttää tälle saamarin kantturalle, ettei elämä ole pelkkää erotiikkaa!
Suomessa sokeat tekevät katuharjoja, Ranskassa he rakentavat
Peugeoteja ja Renaulteja.
Thaimaa on varmaankin maailman paras paikka perhelomailuun:
Isälle on tyttöbaareja, lapsille hiekkarantoja, vaimolle
silkkikauppoja ja anopille haita.
Lapsille oli koulussa kerrottu rukousnauhasta. Kotiin tultuaan
Pikku-Liisa selvitti asiaa innokkaasti äidilleen:
- Ajatteles, joka kerta, kun nunnien tekee mieli jotakin, he
rukoilevat ja ottavat semmoisen pillerin.
Ranskalainen kysyi sveitsiläiseltä:
- Mistä johtuu, että te sveitsiläiset aina taistelette rahan puolesta,
kun me ranskalaiset taistelemme aina kunnian puolesta?
Sveitsiläinen vastasi rauhallisesti:
- Ehkäpä siksi, että jokainen taistelee sen puolesta, mitä hänellä on vähiten.
Ranskassa oli takavuosina meneillään sensaatioilla kyllästetty
oikeusjuttu. Odotettiin kutkuttavia paljastuksia.
- Mesdames, tämän jutun yksityiskohdat eivät sovellu kainojen korvien
kuultaviksi. Siksipä pyydänkin, että kaikki kunnialliset naiset
poistuvat nyt oikeudesta, sanoi vanha tuomari.
Vain kaksi vanhaa tätiä lähti pois.
- Hyvä! Ja nyt, kun kaikki kunnialliset naiset ovat lähteneet, pyydän
santarmeja tyhjentämään loput ulos täältä.
- Minulla on kymmenen lasta ja silti olen vasta 35-vuotias. Halusin
saada ne nuorena.
- Siinä olet aivan oikeassa. Minäkään en pidä vanhoista lapsista.
Kaksi nunnaa käveli kujalla, kun mies hyökkäsi heidän kimppuunsa ja
raiskasi toisen. Jälkeenpäin uhri vannotti toista nunnaa, ettei hän
mainitsisi tästä tapahtumasta ikinä kenellekään kohun pelossa, ja tämä
piti valansa. Vuotta myöhemmin he kävelivät kahdestaan samassa
paikassa, ja toinen päätti kysyä:
- Muistatko mitä sinulle tapahtui täällä vuosi sitten? Sattuiko se?
- Ai että sattuiko! uhri vastaa. Se ukko ei soittanut, ei
kirjoittanut, ei lähettänyt kukkia...
Katolisen tyttöjen pensionaatin nunnaopettajatar kyseli tytöiltä,
miksi kukin heistä aikoi isoksi tultuaan ryhtyä. Joku sanoi aikovansa
sairaanhoitajattareksi, joku toinen lentoemännäksi, mutta muuan -
prostituoiduksi!
- MITÄ sinä sanoit? Miksi sinä rupeat? nunna ei uskonut korviaan.
- Prostituoiduksi...
- Pros... oh, luojan kiitos! Minä luulin kuulleeni protestantiksi...
Kolme nunnaa oli lähdössä ensimmäistä kertaa yksin kaupunkimatkalle,
ja apotti otti heidät puhutteluun.
- Rakkaat tytöt, muistakaa varoa kaupungissa sellaisia miehiä, jotka
tarjoavat teille ruokaa ja juomaa. Heillä on kuitenkin tarkoituksena
viedä teidä kotiinsa. Siellä he riisuvat teidät alasti ja tyydyttävät
itsensä teihin. Sitten he antavat teille rahaa ja lähettävät teidät pois...
- Antavatko he meille rahaakin? kysyi yksi nunnista.
- Kyllä varmaankin, rakas lapsi. Miksi sitä kysyt?
- No, kun isä Julius antaa vain kuivattuja luumuja...
- Ajattele, että ihmiset ovat epärehellisiä. Nyt on joku varastanut
sen tuhkakupin, jonka toin kasinolta.
- Sain rakon kantapäähän.
- Mistä?
- Kiireestä.
Etelän miehet kysyivät kerran Nätti-Jussilta, kuinka kaukana etelässä
hän on käynyt. Siihen Nätti totesi:
- No niin kaukana olen käynyt, että piti kontata, kun taivas alkoi
olla niin matalalla.
- Anoppini on maailman rumin ihminen, Erkka ylisti. Muut olivat
epäileviä ja sanoivat:
- Etköhän hieman liioittele.
Erkka vastasi:
- Kyllä poijat se paikkansa pitää. Kun anoppi oli viime kesänä
pellolla mansikoita keräämässä, rastaat toivat takaisin nekin
mansikat, jotka olivat toissa kesänä varastaneet.
- Vippasit minulta vuosi sitten satasen ja sanoit tarvitsevasi sitä
vain hetkisen.
- Hetkessä se menikin.
- Mikä sinulla on, kun näytät niin murheelliselta?
- Luin juuri kirjaa, jossa oli kauhean surullinen loppu.
- Mikä kirja se oli?
- Minun säästökirjani.
- Piditkö siitä kirjasta, jonka lainasin sinulle?
- En kovin paljon. Mutta se kirje, jota olit käyttänyt kirjanmerkkinä,
oli paljon mielenkiintoisempi.
avoimen haudan äärellä. Vainajan muistoa kunnioitettiin vielä hetken
hiljaisuudella, kun läheiseltä raviradalta kuului kovaääninen tiedotus:
Luukut kiinni, lähtö hyväksytty!
- Mikä joululaulu tuo mieleen Suomen yleisurheilumaajoukkueen?
- En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan.
- Miten 17 demaria saadaa mahtumaan Bemarin takapenkille?
- Heitetään sinne ensin ministerinsalkku.
Siihen aikaan kun keinosiementäjiä ei ollut vielä keksitty, muuan isäntä oli
valjastanut sonnin auran eteen ja kynti peltoa. Naapuri tuli siihen
ihmettelemään moista kyntöä. Isäntä selitti:
- Tahron näyttää tälle saamarin kantturalle, ettei elämä ole pelkkää erotiikkaa!
Suomessa sokeat tekevät katuharjoja, Ranskassa he rakentavat
Peugeoteja ja Renaulteja.
Thaimaa on varmaankin maailman paras paikka perhelomailuun:
Isälle on tyttöbaareja, lapsille hiekkarantoja, vaimolle
silkkikauppoja ja anopille haita.
Lapsille oli koulussa kerrottu rukousnauhasta. Kotiin tultuaan
Pikku-Liisa selvitti asiaa innokkaasti äidilleen:
- Ajatteles, joka kerta, kun nunnien tekee mieli jotakin, he
rukoilevat ja ottavat semmoisen pillerin.
Ranskalainen kysyi sveitsiläiseltä:
- Mistä johtuu, että te sveitsiläiset aina taistelette rahan puolesta,
kun me ranskalaiset taistelemme aina kunnian puolesta?
Sveitsiläinen vastasi rauhallisesti:
- Ehkäpä siksi, että jokainen taistelee sen puolesta, mitä hänellä on vähiten.
Ranskassa oli takavuosina meneillään sensaatioilla kyllästetty
oikeusjuttu. Odotettiin kutkuttavia paljastuksia.
- Mesdames, tämän jutun yksityiskohdat eivät sovellu kainojen korvien
kuultaviksi. Siksipä pyydänkin, että kaikki kunnialliset naiset
poistuvat nyt oikeudesta, sanoi vanha tuomari.
Vain kaksi vanhaa tätiä lähti pois.
- Hyvä! Ja nyt, kun kaikki kunnialliset naiset ovat lähteneet, pyydän
santarmeja tyhjentämään loput ulos täältä.
- Minulla on kymmenen lasta ja silti olen vasta 35-vuotias. Halusin
saada ne nuorena.
- Siinä olet aivan oikeassa. Minäkään en pidä vanhoista lapsista.
Kaksi nunnaa käveli kujalla, kun mies hyökkäsi heidän kimppuunsa ja
raiskasi toisen. Jälkeenpäin uhri vannotti toista nunnaa, ettei hän
mainitsisi tästä tapahtumasta ikinä kenellekään kohun pelossa, ja tämä
piti valansa. Vuotta myöhemmin he kävelivät kahdestaan samassa
paikassa, ja toinen päätti kysyä:
- Muistatko mitä sinulle tapahtui täällä vuosi sitten? Sattuiko se?
- Ai että sattuiko! uhri vastaa. Se ukko ei soittanut, ei
kirjoittanut, ei lähettänyt kukkia...
Katolisen tyttöjen pensionaatin nunnaopettajatar kyseli tytöiltä,
miksi kukin heistä aikoi isoksi tultuaan ryhtyä. Joku sanoi aikovansa
sairaanhoitajattareksi, joku toinen lentoemännäksi, mutta muuan -
prostituoiduksi!
- MITÄ sinä sanoit? Miksi sinä rupeat? nunna ei uskonut korviaan.
- Prostituoiduksi...
- Pros... oh, luojan kiitos! Minä luulin kuulleeni protestantiksi...
Kolme nunnaa oli lähdössä ensimmäistä kertaa yksin kaupunkimatkalle,
ja apotti otti heidät puhutteluun.
- Rakkaat tytöt, muistakaa varoa kaupungissa sellaisia miehiä, jotka
tarjoavat teille ruokaa ja juomaa. Heillä on kuitenkin tarkoituksena
viedä teidä kotiinsa. Siellä he riisuvat teidät alasti ja tyydyttävät
itsensä teihin. Sitten he antavat teille rahaa ja lähettävät teidät pois...
- Antavatko he meille rahaakin? kysyi yksi nunnista.
- Kyllä varmaankin, rakas lapsi. Miksi sitä kysyt?
- No, kun isä Julius antaa vain kuivattuja luumuja...
- Ajattele, että ihmiset ovat epärehellisiä. Nyt on joku varastanut
sen tuhkakupin, jonka toin kasinolta.
- Sain rakon kantapäähän.
- Mistä?
- Kiireestä.
Etelän miehet kysyivät kerran Nätti-Jussilta, kuinka kaukana etelässä
hän on käynyt. Siihen Nätti totesi:
- No niin kaukana olen käynyt, että piti kontata, kun taivas alkoi
olla niin matalalla.
- Anoppini on maailman rumin ihminen, Erkka ylisti. Muut olivat
epäileviä ja sanoivat:
- Etköhän hieman liioittele.
Erkka vastasi:
- Kyllä poijat se paikkansa pitää. Kun anoppi oli viime kesänä
pellolla mansikoita keräämässä, rastaat toivat takaisin nekin
mansikat, jotka olivat toissa kesänä varastaneet.
- Vippasit minulta vuosi sitten satasen ja sanoit tarvitsevasi sitä
vain hetkisen.
- Hetkessä se menikin.
- Mikä sinulla on, kun näytät niin murheelliselta?
- Luin juuri kirjaa, jossa oli kauhean surullinen loppu.
- Mikä kirja se oli?
- Minun säästökirjani.
- Piditkö siitä kirjasta, jonka lainasin sinulle?
- En kovin paljon. Mutta se kirje, jota olit käyttänyt kirjanmerkkinä,
oli paljon mielenkiintoisempi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.