neuvostovenäjä ja natsisaksa solmivat liiton elokuussa 1939 ja aloittivat II-maailmansodan etupiirijaolla ja hyökkäämällä yhdessä Puolaan. Siten neuvostoveäjän agressio siirtyi Baltian suuntaan.
Suomeen rosvot hyökkäsivät suunnitelmansa perusteella 30.11.1939.
Talvisodan aikaan neuvostovenäläisiä sukellusveneitä toimi 3-4 kpl joulukuussa 1939 Pohjanlahdella ja ne aiheuttivat tuhoja. Radioliikenteessä ne pyysivät täydennyksinä mm. polttoainetta ja muonaa. Täydennyksen toimittamisesta tiettävästi huolehtivat saksalaiset malmilaivoiksi naamioidut huoltoalukset. (Kalervo Kianen; Laivasto talvisodassa, Teoksessa; Anttala Esa; Talvisota, 2009, 317.)
Näin siis diktatuurit neuvostovenäjä ja natsisaksa suorittivat yhteisiä sotatoimia myös Suomea vastaan.
natsi-saksa myös takavarioi Suomen ostamia aseita, joita koetettiin kuljettaa natsi-saksan kautta.
Onko lukijoilla tietoja tai viitteitä muista neuvostovenäjän ja natsi-saksan yhtisistä toimista Suomea vastaan Talvisodan yhteydessä.
Suomeen rosvot hyökkäsivät suunnitelmansa perusteella 30.11.1939.
Talvisodan aikaan neuvostovenäläisiä sukellusveneitä toimi 3-4 kpl joulukuussa 1939 Pohjanlahdella ja ne aiheuttivat tuhoja. Radioliikenteessä ne pyysivät täydennyksinä mm. polttoainetta ja muonaa. Täydennyksen toimittamisesta tiettävästi huolehtivat saksalaiset malmilaivoiksi naamioidut huoltoalukset. (Kalervo Kianen; Laivasto talvisodassa, Teoksessa; Anttala Esa; Talvisota, 2009, 317.)
Näin siis diktatuurit neuvostovenäjä ja natsisaksa suorittivat yhteisiä sotatoimia myös Suomea vastaan.
natsi-saksa myös takavarioi Suomen ostamia aseita, joita koetettiin kuljettaa natsi-saksan kautta.
Onko lukijoilla tietoja tai viitteitä muista neuvostovenäjän ja natsi-saksan yhtisistä toimista Suomea vastaan Talvisodan yhteydessä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mukaan. Saksalaiset upseerit olivat suunnitelemassa Summan läpimurron toteuttamista.
Saksa joutui solmimaan Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen pakon edessä. Kahden rintaman sota yhtä aikaa Englantia, Ranskaa ja Neuvostoliittoa vastaan olisi ollut katastrofi. Sitä välttääkseen Saksan oli pakko luovuttaa Neuvostoliitolle Itä-Puola, Baltia ja Suomi. Se oli hirveä hinta maksettavaksi verisille bolsevikeille, mutta Englannin ja Ranskan järjettömän politiikan takia Saksa ei voinut muutakaan. Saksa toivoi länsivaltojen tulevan järkiinsä Puolan kukistuessa. Näin ei käynyt, ja Saksa oli kiinni niiden vastaisessa sodassa kesään 1940 saakka eikä voinut kuin passiivisena katsella sivusta, kun Neuvostoliitto röyhkeästi laajensi valta-aluettaan.
Saksa toivoi, että Suomi suostuisi Neuvostoliiton vaatimuksiin syksyllä 1939 - aikaa voittaakseen. Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä voisi viedä Suomelta itsenäisyyden. Silloin Saksalla ei olisi Pohjolassa ainuttakaan liittolaista, jos ja kun Saksa hyökkäisi Neuvostoliiton kimppuun. Suomalaiset kuitenkin antoivat joustamattomuuttaan sodan puhjeta. Oli Saksalle katkeraa seurata vanhan ystävämaan epätoivoista kamppailua bolsevikkeja vastaan mitään tekemättä. Mutta Saksan kädet oli sidottu siihen saakka, kunnes Ranska lyötiin touko-kesäkuussa 1940. Silloin Saksa saattoi kääntää huomionsa itään ja pelastaa Suomen aseavulla, "lomalaiskuljetuksilla" ja antamalla Berliinissä marraskuussa 1940 Suomen kysymyksen "lopullista ratkaisua" vaativalle Molotoville tiukasti kieltävän vastauksen.
Jatkosodassa Saksa tuki Suomea, itärintaman vahvinta liittolaistaan, voimakkaasti suhteiden katkeamiseen saakka 1944. Hitlerin käynti Mannerheimin luona 1942 oli eräänlainen anteeksipyyntö siitä, ettei Saksa talvisodassa voinut auttaa Suomea. Jos Saksa olisi voittanut Neuvostoliiton, suomalaiset olisivat saaneet kaikki ne heimokansojensa asuttamat alueet, joista Suomessa oltiin suomalaisen kansallisuus- ja heimoaatteen synnystä lähtien haaveiltu. Vielä tappion häämöttäessäkin Saksa kaikin tavoin tuki Suomea. Venäläisten suurhyökkäyksen torjumisesta 1944 Suomen tulee aina kiittää Saksaa.
-- hyökätä Romanian, Suomen, Slovakian, Bulgarian, Kroatian ja Unkarin kanssa V
enäjälle 22. kesäkuuta 1941?