joista voidaan arvioida fossiilikerrostuman ikä.
Kompromisseja ja silmänkääntötemppuja
Turun Sanomat 24.11 2009 01:32:56
Richard Dawkins lähtee Maailman hienoin esitys – evoluution todisteet -teoksessaan Charles Darwinin tasan 150 vuotta sitten ilmestyneen Lajien synnyn (24.11.1859) tavoin liikkeelle keinollisen valinnan ja tuttujen hyöty- ja lemmikkieläinten domestikaatiosta.
Geenipooli rakentuu solu solulta ja mannerlaatta mannerlaatalta. Yhdestä solusta, sen kalvomaisista koneista ja molekyylikuljettimista – kasatusta monimutkaisuudesta – on vuosimiljardista toiseen alkionkehityksen kautta kehittynyt mitä mielikuvituksellisimpia elollisia olioita. Jokaisen solunkin monimutkaisuus on kasattu paikallisesti, paikallisia sääntöjä eikä ryhmäajattelua noudattaen. Sama näkyy makroskooppisessa koossa lintu- ja kalaparven yksilöiden liikkeissä.
Evoluutio on Dawkinsin mukaan kompromissi. Se on täynnä jäänteitä ja virheitä, joita älyllinen suunnittelija tai elämän arkkitehti ei varmasti olisi päästänyt suunnittelupöytää pidemmälle.
Jokaisen nisäkkään palaava kurkunpäähermo on suunnittelun vastainen todiste. Kirahvin kaulassa se on venynyt jo järjenvastaiseksi. Ihmisen silmä on Zeissin ja Nikonin tuotteiden veroinen tarkkuusinstrumentti, mutta vain aivan verkkokalvon keskikuopassa. Meillä on aivoissa kuitenkin oma PhotoShop, joka korjaa näkymän selkeäksi. Verkkokalvomme on nurinpäin. Valokennot eivät osoita valolähteen suuntaan vaan taaksepäin pään sisään. Yksi tämän virheen seurauksia on sokea täplä näkökentässämme.
Kirjoittaja päättää teoksensa Darwinin Lajien synnyn viimeisen kappaleen lyyriseen analyysiin ja korostaa suorastaan antrooppiseen sävyyn elämän eleganssia.
Kimmo Pietiläisen suomennos juoksee Maailman hienoimmassa esityksessä yhtä jouhevasti ja elohopeamaisesti kuin alkukielinenkin teksti.
Kirja rinnastuu Richard Dawkinsin alkutaipaleen klassikoihin. Sen ainoana puutteena on, että se antaa hyvin vähän perspektiiviä evoluution nykyisille arvoituksille ja vastaamattomille kysymyksille. Syyskuussa amerikkalainen tutkimusryhmä muun muassa selvitti proteiinikokein, että evoluutio ei ole reversiibeli eli palautuva prosessi (Nature 24.9.2009).
Kuvat (1)
Kompromisseja ja silmänkääntötemppuja
Turun Sanomat 24.11 2009 01:32:56
Richard Dawkins lähtee Maailman hienoin esitys – evoluution todisteet -teoksessaan Charles Darwinin tasan 150 vuotta sitten ilmestyneen Lajien synnyn (24.11.1859) tavoin liikkeelle keinollisen valinnan ja tuttujen hyöty- ja lemmikkieläinten domestikaatiosta.
Geenipooli rakentuu solu solulta ja mannerlaatta mannerlaatalta. Yhdestä solusta, sen kalvomaisista koneista ja molekyylikuljettimista – kasatusta monimutkaisuudesta – on vuosimiljardista toiseen alkionkehityksen kautta kehittynyt mitä mielikuvituksellisimpia elollisia olioita. Jokaisen solunkin monimutkaisuus on kasattu paikallisesti, paikallisia sääntöjä eikä ryhmäajattelua noudattaen. Sama näkyy makroskooppisessa koossa lintu- ja kalaparven yksilöiden liikkeissä.
Evoluutio on Dawkinsin mukaan kompromissi. Se on täynnä jäänteitä ja virheitä, joita älyllinen suunnittelija tai elämän arkkitehti ei varmasti olisi päästänyt suunnittelupöytää pidemmälle.
Jokaisen nisäkkään palaava kurkunpäähermo on suunnittelun vastainen todiste. Kirahvin kaulassa se on venynyt jo järjenvastaiseksi. Ihmisen silmä on Zeissin ja Nikonin tuotteiden veroinen tarkkuusinstrumentti, mutta vain aivan verkkokalvon keskikuopassa. Meillä on aivoissa kuitenkin oma PhotoShop, joka korjaa näkymän selkeäksi. Verkkokalvomme on nurinpäin. Valokennot eivät osoita valolähteen suuntaan vaan taaksepäin pään sisään. Yksi tämän virheen seurauksia on sokea täplä näkökentässämme.
Kirjoittaja päättää teoksensa Darwinin Lajien synnyn viimeisen kappaleen lyyriseen analyysiin ja korostaa suorastaan antrooppiseen sävyyn elämän eleganssia.
Kimmo Pietiläisen suomennos juoksee Maailman hienoimmassa esityksessä yhtä jouhevasti ja elohopeamaisesti kuin alkukielinenkin teksti.
Kirja rinnastuu Richard Dawkinsin alkutaipaleen klassikoihin. Sen ainoana puutteena on, että se antaa hyvin vähän perspektiiviä evoluution nykyisille arvoituksille ja vastaamattomille kysymyksille. Syyskuussa amerikkalainen tutkimusryhmä muun muassa selvitti proteiinikokein, että evoluutio ei ole reversiibeli eli palautuva prosessi (Nature 24.9.2009).
Kuvat (1)
Vastaukset 1
Vanhimmat
pienemmälläkin äo ,mutta entäs Jt