Hesari, keskustelu Kommentteja Tuokon tutkimukseen
Muistuttaja. | 24.11.2009 20:37
Opetushallituksen Eeva Tuokon selvitys on luettavissa Opetushallituksen sivuilta oph.fi. HS olisi voinut laittaa sinne linkin. Selvitys on mielenkiintoinen. Sieltä selviää mm., että kysyttäessä oppilaiden asenteita ruotsia kohtaan, asenne oli kielteinen, keskimäärin 2,8, kun asteikolla1-5 oli 3 neutraali, 5 positiivisin ja 1 negatiivisin. Kaikkein negatiivisimpia olivat oppilaat, kun kysyttiin, pitäisikö heille lisätä ruotsintunteja. Tyly tuomio oli 2,1.
Kirjoituksen mukaan opettajilta ei kysytty, pitäisikö ruotsin opetuksen olla vapaavalintaista tai vapaaehtoista. Oppilailta ei ilmeisesti myöskään kysytty tätä, mutta kielteinen asenne ruotsiin tuli toki tutkijoille selväksi. Mielenkiintoista on, että opettajilta ei siis kysytty vapaaehtoisuudesta tässä juuri julkaistussa tutkimuksessa.
Tuokko kijoittaa sen sijaan, että v.1991, jolloin vastaanvanlainen ruotsin kielen opetuksen arviointi oli tehty, oli asiaa kysytty ruotsinopettajilta ja silloin selvä enemmistö, 72 % ruotsinnopettajista sitä mieltä, että opetuksen tulisi olla vapaaehtoista tai vapaavalinnaista. Perusteluna oli väsymys ja turhautuminen perustella oppilaille ruotsin tarpeellisuutta. Nyt ei siis uskallettu kysyäkään asiasta mitään.
Tuokko on loppulauselmissaan vimmaisesti RKP:n asialla: hän lainaa aiempaa Kärkkäisen tekstiä: ... "Suurimmaksi haasteeksi ruotsin opetuksen kehittämisessä onkin nähtävä niiden keinojen edistäminen, joilla saadaan aikaan ratkaiseva muutos myönteiseen suuntaan(Kärkkäinen)...".
Tuokko toteaa, että asenne ruotsia kohtaan alkoi muuttua 1970-luvulla ja on siis nyt tutkimuksen mukaan huonontunut huonontumistaan.
Opetushallitus on siis tutkinut ja havainnut, että oppilaat sekä opettajat pitävät ruotsin opetusta negatiivisena asiana, turhana ja ikävänä, eivätkä halua sitä pakollisena(opettajat) eivätkä lisää(oppilaat). Siltikin Opetushallituksen selvittäjä Tuokko tähyää ja haikailee "ratkaisevaa muutosta", ja kyselee keinoja, joilla sellainen "ratkaiseva" muutos asenteessa saavutettaisiin.
Tuokon tutkimus viedään eduskunnassa työskentelevän peruskoulun tuntijakoa pohtivan työryhmän eteen. Se ei voi tulla näiden edellä koottujen faktojen perusteella muuhun tulokseen kuin että ruotsin kielestä tulee tehdä vapaaehtoinen ja vapaavalinnainen kieli peruskouluun.
Miten Tukon ja hänen myötäpuoliensa kuvittelema "ratkaiseva" muutos opettajien ja oppilaiden asenteissa voisi tapahtua? Antamalla jokaiselle vuosittain 2000 euroa?
Muistuttaja. | 24.11.2009 20:37
Opetushallituksen Eeva Tuokon selvitys on luettavissa Opetushallituksen sivuilta oph.fi. HS olisi voinut laittaa sinne linkin. Selvitys on mielenkiintoinen. Sieltä selviää mm., että kysyttäessä oppilaiden asenteita ruotsia kohtaan, asenne oli kielteinen, keskimäärin 2,8, kun asteikolla1-5 oli 3 neutraali, 5 positiivisin ja 1 negatiivisin. Kaikkein negatiivisimpia olivat oppilaat, kun kysyttiin, pitäisikö heille lisätä ruotsintunteja. Tyly tuomio oli 2,1.
Kirjoituksen mukaan opettajilta ei kysytty, pitäisikö ruotsin opetuksen olla vapaavalintaista tai vapaaehtoista. Oppilailta ei ilmeisesti myöskään kysytty tätä, mutta kielteinen asenne ruotsiin tuli toki tutkijoille selväksi. Mielenkiintoista on, että opettajilta ei siis kysytty vapaaehtoisuudesta tässä juuri julkaistussa tutkimuksessa.
Tuokko kijoittaa sen sijaan, että v.1991, jolloin vastaanvanlainen ruotsin kielen opetuksen arviointi oli tehty, oli asiaa kysytty ruotsinopettajilta ja silloin selvä enemmistö, 72 % ruotsinnopettajista sitä mieltä, että opetuksen tulisi olla vapaaehtoista tai vapaavalinnaista. Perusteluna oli väsymys ja turhautuminen perustella oppilaille ruotsin tarpeellisuutta. Nyt ei siis uskallettu kysyäkään asiasta mitään.
Tuokko on loppulauselmissaan vimmaisesti RKP:n asialla: hän lainaa aiempaa Kärkkäisen tekstiä: ... "Suurimmaksi haasteeksi ruotsin opetuksen kehittämisessä onkin nähtävä niiden keinojen edistäminen, joilla saadaan aikaan ratkaiseva muutos myönteiseen suuntaan(Kärkkäinen)...".
Tuokko toteaa, että asenne ruotsia kohtaan alkoi muuttua 1970-luvulla ja on siis nyt tutkimuksen mukaan huonontunut huonontumistaan.
Opetushallitus on siis tutkinut ja havainnut, että oppilaat sekä opettajat pitävät ruotsin opetusta negatiivisena asiana, turhana ja ikävänä, eivätkä halua sitä pakollisena(opettajat) eivätkä lisää(oppilaat). Siltikin Opetushallituksen selvittäjä Tuokko tähyää ja haikailee "ratkaisevaa muutosta", ja kyselee keinoja, joilla sellainen "ratkaiseva" muutos asenteessa saavutettaisiin.
Tuokon tutkimus viedään eduskunnassa työskentelevän peruskoulun tuntijakoa pohtivan työryhmän eteen. Se ei voi tulla näiden edellä koottujen faktojen perusteella muuhun tulokseen kuin että ruotsin kielestä tulee tehdä vapaaehtoinen ja vapaavalinnainen kieli peruskouluun.
Miten Tukon ja hänen myötäpuoliensa kuvittelema "ratkaiseva" muutos opettajien ja oppilaiden asenteissa voisi tapahtua? Antamalla jokaiselle vuosittain 2000 euroa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Taas dosentti pitää lukijoita tyhminä ja esittelee selvän asian muunneltua versiotaan..
Selvä enemmistö ruotsinopettajista vastustaa pakkoruotsia, mutta Ruotsinopettajien Liiton johtopaikat ovat tukevasti pakkoruotsittajien käsissä!
Kuulostaako tutulta? Varmasti.
Suomalaisten suuri enemmistö vastustaa pakkoruotsitusta, mutta eduskunta on tukevasti pakkoruotsittajien käsissä.
Jotain on mätää Suomenmaassa....
Ainoa keino on putsata rkp pois hallituksesta!!
Sen jälkeen alkaa suuri puhdistus!!
Aikanaan Neuvostoliitossa (puolue)byrokraatit totesivat, että
venäjän opiskelu ei oikein maista Neuvosto-Virossa eikä muuallakaan
Baltiassa. Tilanteen korjaamiseksi todettiin seuraavaa:
"Rakkautta kansojenvälisen ystävyyden välineeseen tulee lisätä."
Olisiko näin positiivinen ilmaisu sopiva motivoimaan suomenkielisiä
jukuripäitä ruotsin opinnoissa? ;-)
Lähde: Seppo Myllyniemi, Baltian kriisi, 1977.