>>Jopa 2000 suomalaista konetta nettipankkipöpön uhrina
Verkkopankkihuijarit yrittävät Windows-haittaohjelman avulla ohjata suomalaisiakin uhreikseen. Viestintävirasto kehottaa operaattoreita suodattamaan liikennettä rikollisten käyttämiin nimipalvelimiin. Ensiarvion mukaan jopa kahdesta tuhannesta suomalaisesta nettiliittymästä oltiin jo yhteydessä rikollisten verkkoon.
Arvio perustuu Cert-fi:n operaattoreilta viime yön jälkeen saamiin tietoihin.
Viestintäviraston Cert-fi-yksikön päällikkö Erka Koivunen sanoo Tietokone-lehdelle, että arvio on karkea, koska joukossa voi olla myös tietoturvan kokeilijoita. Toisaalta koneita voi olla enemmänkin, koska yhden liittymän takana saattaa olla useita kotikoneita.
Tietoa ei ole vielä siitäkään, että Zlob-haittaohjelman ja urkintasivujen avulla olisi jo onnistuttu huijaamaan suomalaisilta rahaa.
Huijausten riskiä voi vähentää, kun pitää koneensa tietoturvan ajan tasalla, ei avaa epämääräisiiä sähköpostin liitteitä ja muistaa, etteivät pankit tai viranomaiset kysele sähköpostitse tunnuksia tai muita henkilökohtaisia tietoja. Lisää vinkkejä antaa esimerkiksi www.tietoturvaopas.fi.
Huijaus etenee niin, että haittaohjelma sotkee Windowsissa nimipalvelintiedot. Sen jälkeen nettikäyttäjä ei kirjoittaessaan www.pankki.fi päädykään pankin sivuille, vaan rikollisten kopiosivulle. Varovainen kuluttaja voi tunnistaa huijareiden sivun siitä, ettei sillä ole verkkopankin aitoa varmennetta. Yleensä urkintaan liittyy myös tekaistu huoltokatko tai muu tekosyy kysellä kaikki mahdolliset tunnustiedot.
Verkkopankkihuijarit yrittävät Windows-haittaohjelman avulla ohjata suomalaisiakin uhreikseen. Viestintävirasto kehottaa operaattoreita suodattamaan liikennettä rikollisten käyttämiin nimipalvelimiin. Ensiarvion mukaan jopa kahdesta tuhannesta suomalaisesta nettiliittymästä oltiin jo yhteydessä rikollisten verkkoon.
Arvio perustuu Cert-fi:n operaattoreilta viime yön jälkeen saamiin tietoihin.
Viestintäviraston Cert-fi-yksikön päällikkö Erka Koivunen sanoo Tietokone-lehdelle, että arvio on karkea, koska joukossa voi olla myös tietoturvan kokeilijoita. Toisaalta koneita voi olla enemmänkin, koska yhden liittymän takana saattaa olla useita kotikoneita.
Tietoa ei ole vielä siitäkään, että Zlob-haittaohjelman ja urkintasivujen avulla olisi jo onnistuttu huijaamaan suomalaisilta rahaa.
Huijausten riskiä voi vähentää, kun pitää koneensa tietoturvan ajan tasalla, ei avaa epämääräisiiä sähköpostin liitteitä ja muistaa, etteivät pankit tai viranomaiset kysele sähköpostitse tunnuksia tai muita henkilökohtaisia tietoja. Lisää vinkkejä antaa esimerkiksi www.tietoturvaopas.fi.
Huijaus etenee niin, että haittaohjelma sotkee Windowsissa nimipalvelintiedot. Sen jälkeen nettikäyttäjä ei kirjoittaessaan www.pankki.fi päädykään pankin sivuille, vaan rikollisten kopiosivulle. Varovainen kuluttaja voi tunnistaa huijareiden sivun siitä, ettei sillä ole verkkopankin aitoa varmennetta. Yleensä urkintaan liittyy myös tekaistu huoltokatko tai muu tekosyy kysellä kaikki mahdolliset tunnustiedot.
Vastaukset 2
Vanhimmat
>>Sonera torjuu haittaohjelmaa - yli 800:lta netti poikki
Matias Mäki
Teleoperaattorit Sonera ja DNA katkaisivat laajakaistayhteydet verkkopankkiviruksen saastuttamiin tietokoneisiin. Elisa sen sijaan ei vielä suodata liikennettä. Saastuneita koneita on pitkälle toistatuhatta.
Teleoperaattorit Sonera ja DNA päättivät katkaista yhteydet saastuneisiin tietokoneisiin, kun näille selvisi, että tietoverkoissa leviää haittaohjelma, joka tavoittelee suomalaisten verkkopankkiasiakkaiden tietoja. Lisäksi Viestintävirasto suositteli operaattoreille liikenteen suodattamista.
Soneran viestintäjohtaja Ahti Martikainen kertoo, että teleoperaattori on löytänyt laajakaista-asiakkaista noin 800 saastunutta tietokonetta.
Olemme sulkeneet liikenteen saastuneisiin koneisiin ja estäneet pääsyn haittaohjelmaan. Laajakaistan käyttäjät ovat valitettavasti voineet luulla, että yhteyksissä on vikaa.
Lisäksi Sonera on lähettänyt saastuneiden koneiden käyttäjille tekstiviestin, jossa operaattoria kehottaa asiakkaita asentamaan käyttöjärjestelmän uudelleen. Tekstiviesti on Martikaisen mukaan tavoittanut noin 70 prosenttia haittaohjelman uhreista.
DNA päätyi Soneran tavoin liikenteen suodattamisen kannalle.
Tämä on poikkeuksellista toimintaa, mutta riskit ovat suuret ja haluamme suojella asiakkaitamme, DNA:n turvallisuusjohtaja Vesa Vuoti perustelee.
Vuoti arvioi saastuneita koneita olevan DNA:n verkossa vain joitakin kymmeniä, mutta ei kuitenkaan satoja.
Elisa: Suodatus
sulkee hyötyviestejä
Elisa on eri linjoilla kuin kilpailevat operaattorit. Elisa tarkkailee toistaiseksi tilannetta ja päättää liikenteen estosta tarvittaessa erikseen.
Jos nettiyhteydet katkaistaan, asiakkaat eivät saa tiedotteita eikä muuta tarpeellista tietoa. He eivät pääse tekemään päivityksiä ulkopuolisen virusyrityksen sivuille, Elisan tietoturvapäällikkö Saku Tolvanen näkee.
Tolvanen ei kerro Elisan verkossa olevien saastuneiden koneiden määrää.
Niitä on satoja, ei kuitenkaan yli tuhatta.
Sonera velottaa
etäopastuksesta
Uusi haittaohjelma saalistaa suomalaisia verkkopankkiasiakkaita. Ulkopuolinen taho yrittää ujuttaa tietokoneisiin haittaohjelman, joka ohjaa liikenteen huijauspalvelimelle. Laajakaistan käyttäjä luulee asioivansa tutussa verkkopankissa, vaikka hän on kirjautunut väärennetylle internet-sivustolle.
– Ei vielä tiedetä, miten haittaohjelma pääsee koneeseen, tuleeko se linkin vai liitetiedoston kautta, Martikainen kertoo.
Sonera ohjeistaa saastuneen koneen käyttäjiä vaihtamaan asetuksia. Jos koneen käyttäjä ei saa itse päivitettyä tietokonettaan, Sonera tarjoaa etäopastusta. Sonera veloittaa opastuksesta kaksi euroa minuutilta.
– Tämä ei ole operaattorin aiheuttama vika. Eihän pesukoneen korjaajakaan tule ilmaiseksi korjaamaan konetta, jos naapuri on potkaissut koneen rikki, Martikainen perustelee maksua.
DNA tarjoaa etäopastusta asiakaspalvelussaan ilmaiseksi. Yhteydenottoja on Vuotin mukaan ollut vasta muutamia.
niin sitten seurauksena onkin todella iso sotku :D