Hallitus on vahvistanut karjalan kielen aseman vähemmistökielten joukossa. Karjalan kieli saa jatkossa samankaltaisen aseman kuin esimerkiksi ruotsin kieli.
Karjalan kieleen sovelletaan eurooppalaista vähemmistökieliä ja alueellisia kieliä koskevaa peruskirjaa niin sanottujen ei-alueellisten kielten osalta. Suomessa karjalan kieltä puhuu arviolta 5 000 henkilöä.
Karjalan Kielen Seura on ajanut kielen aseman virallistamista vuosia. Karjalan kielen professuuri perustettiin Joensuun yliopistoon vuoden 2009 alusta.
Käytännössä aseman virallistaminen tarkoittaa, että kielen elvyttämiseen voi hakea julkista rahoitusta. Valtioneuvosto vahvisti karjalan kielen asemaa koskevan asetuksen tänään.
Karjalan kieli sai virallisen aseman
karjalainen kielimie
49
1578
Vastaukset
Karjalan kielen aseman virallistaminen on erinomainen asia. Kerrankin Suomen hallitus teki hyvän ja myönteisen päätöksen. Kysymyshän on siitä kielestä, jota meillä itsenäisessä Suomessakin puhuttiin Laatokan Karjalan itäisissä osissa. Tiettävästi juuri se Karjalan kielen aunukselainen muoto ja murre ovat nyt virallisen statuksen saaneen kielen perusta.
Tämä Karjalan kielen hyväksyntä yhdeksi Suomen vähemmistökieleksi keventää samalla meidän suomalaisten syntitaakkaamme Jatkosodan ajalta. Silloin kolmen vuoden aikana Itä-Karjalassa Suomen virallisena kulttuuripolitiikkana oli suomenkielisen suomalaisuuden juurruttaminen alueelle eikä siihen politiikkaan mahtunut Karjalan oman kielen säilyttäminen. Tämänpäiväinen hallituksen päätös korjaa myös sitä historian saatossa tapahtunutta vääryyttä.- Hyvä Eurooppa!
Ilman EU-komission pakottamista ei tuota pätöstä olisi tullut tänäänkään. Ja silti päätöksen teko hallituksessa kesti parisen vuotta.
Ja siitä huolimatta "ruotsalaismediamme" tiedottaa tästä suomalaisille erittäin tärkeästä päätöksestä vähätellen ja yliolkaisesti. - kieli....
Karjalan kieli ei tarkoita sitä murretta, jota suomalaiset karjalaissiirtolaiset ovat puhuneet. Kyse on aivan eri asiasta.
Eihän Suomessa ole karjalan kieltä missään. Puheessa oleva karjalan kieli on kehitetty Karjalan Tasavallassa siellä puhuttujen murteiden pohjalta.
Suomalaisilla ei ole mitään tekemistä tämän kielen kehittämisessä. Karjalan murre on kuihtunut Suomessa olemattomiin.
Kielen elvyttämiseksi ei riitä yksi professuuri Joensuun yliopistossa. - kertoa
kieli.... kirjoitti:
Karjalan kieli ei tarkoita sitä murretta, jota suomalaiset karjalaissiirtolaiset ovat puhuneet. Kyse on aivan eri asiasta.
Eihän Suomessa ole karjalan kieltä missään. Puheessa oleva karjalan kieli on kehitetty Karjalan Tasavallassa siellä puhuttujen murteiden pohjalta.
Suomalaisilla ei ole mitään tekemistä tämän kielen kehittämisessä. Karjalan murre on kuihtunut Suomessa olemattomiin.
Kielen elvyttämiseksi ei riitä yksi professuuri Joensuun yliopistossa.mitä sinä ymmärrät karjalan kielellä. Myöskin mielelläni kuulisin näkemyksesi livvin, lyydin, varsinaiskarjalan, vepsän ja vienankarjalan nykyisestä kehityksestä.
- kieli....
kertoa kirjoitti:
mitä sinä ymmärrät karjalan kielellä. Myöskin mielelläni kuulisin näkemyksesi livvin, lyydin, varsinaiskarjalan, vepsän ja vienankarjalan nykyisestä kehityksestä.
Karjalan kieli on Karjalan Tasavallassa kehitetty kieli, jonka pohjana on käytettty niitä karjalaisia murteita, joita edelleen puhutaan Karjalan Tasavallassa. Näiden murteiden pohjalta on kehitetty karjalan kieli, jolla on kielioppi, kirjoitusasu ja äänneasu. Tämä kieli on kehitetty Petroskoin Yliopistossa. Tätä kieltä koskee myös Joensuun Yliopiston professuuri, jota hallitsee Petroskoin Yliopiston karjalan kielen asiantuntija.
Kehitettyä karjalan kieltä opetetaan Karjalan Tasavallan kouluissa aina yliopistotasolle saakka.
Suomessa puhuttu karjalan murre ei tarkoita karjalan kieltä. Ei myöskään livvin, lyydin, vepsän tai vienan murteet ole kieliä. Ne ovat karjalaisia murteita. Niillä ei ole kielen vaatimukset täyttäviä ominaisuuksia. - Loginji
kieli.... kirjoitti:
Karjalan kieli ei tarkoita sitä murretta, jota suomalaiset karjalaissiirtolaiset ovat puhuneet. Kyse on aivan eri asiasta.
Eihän Suomessa ole karjalan kieltä missään. Puheessa oleva karjalan kieli on kehitetty Karjalan Tasavallassa siellä puhuttujen murteiden pohjalta.
Suomalaisilla ei ole mitään tekemistä tämän kielen kehittämisessä. Karjalan murre on kuihtunut Suomessa olemattomiin.
Kielen elvyttämiseksi ei riitä yksi professuuri Joensuun yliopistossa.Siirtokarjalaisten parissa oli noin 30 000 karjalan kielistä evakkoa, jotka tulivat pääosin Suojärveltä, Salmista ja Suistamosta. Ennen kaikkea Suojärveä ja Salmia voitiin siihen aikaan pitää lähes täysin karjalan kielisinä pitäjinä. Salmissa puhuttiin karjalan kielen aunukselaista eli livvin murretta ja Suojärvellä eniten n.s. varsinaiskarjalan eteläistä murretta, joka äänneasultaan oli hyvin lähellä livviä. Suojärveltä ja Salmista saapuvien evakkojen puheen ymmärtäminen länsisuomalaisten parissa oli huomattavasti vaikeampaa kuin vaikkapa vienankarjalan murre, jota vieläkin puhutaan Uhtualla ja Vuokkiniemessä. Kun karjalan kielelle nyt on suotu vähemmistökieliasema, se tarkoittaa juuri sitä, että ne ihmiset, jotka vielä elävät ja ovat kotoisin Suojärveltä tai Salmista, ovat saneet äidinkielelleen virallisemman aseman maassa. Tuskinpa kuitenkaan enää Suomessa elää yhtään ihmistä, joka ei osaisi myös yleissuomen kielellä puhua. Vielä 60-luvulla oli sellaisiakin, esimerkiksi oman äitini sukulaisista vanhimmat eivät kielellisesti pärjänneet kunnolla niillä paikkakunnilla, joihin heidät sijoitettiin. Lähinnä se johtui siitä, etteivät paikalliset ihmiset ymmärtäneet heitä - ei niinkään päinvastoin.
- rjalain
kieli.... kirjoitti:
Karjalan kieli on Karjalan Tasavallassa kehitetty kieli, jonka pohjana on käytettty niitä karjalaisia murteita, joita edelleen puhutaan Karjalan Tasavallassa. Näiden murteiden pohjalta on kehitetty karjalan kieli, jolla on kielioppi, kirjoitusasu ja äänneasu. Tämä kieli on kehitetty Petroskoin Yliopistossa. Tätä kieltä koskee myös Joensuun Yliopiston professuuri, jota hallitsee Petroskoin Yliopiston karjalan kielen asiantuntija.
Kehitettyä karjalan kieltä opetetaan Karjalan Tasavallan kouluissa aina yliopistotasolle saakka.
Suomessa puhuttu karjalan murre ei tarkoita karjalan kieltä. Ei myöskään livvin, lyydin, vepsän tai vienan murteet ole kieliä. Ne ovat karjalaisia murteita. Niillä ei ole kielen vaatimukset täyttäviä ominaisuuksia.No jaa. Kyllähän vepsä nyt on ihan oma kielensä. Jos vepsä on karjalaa, niin on karjalakin vain sitten suomen kielen murre... Paljon lähempänähän karjala on suomea kuin vepsää.
Taitaapa se lyydikin oikeastaan olla oma kielensä.
Samoin 1900-lu vun alussa oltiin Aunuksessa vielä sitä mieltä, että livvi on oma kielensä eikä ole karjalaa. Mutta niin se maailma muuttuu, nyt on livvi otettu karjalankielen vahvistukseksi, kun livvillä on niin paljon puhujia. - Putkiluu
rjalain kirjoitti:
No jaa. Kyllähän vepsä nyt on ihan oma kielensä. Jos vepsä on karjalaa, niin on karjalakin vain sitten suomen kielen murre... Paljon lähempänähän karjala on suomea kuin vepsää.
Taitaapa se lyydikin oikeastaan olla oma kielensä.
Samoin 1900-lu vun alussa oltiin Aunuksessa vielä sitä mieltä, että livvi on oma kielensä eikä ole karjalaa. Mutta niin se maailma muuttuu, nyt on livvi otettu karjalankielen vahvistukseksi, kun livvillä on niin paljon puhujia.Pitää tehdä ero murteen ja kielen välillä. Savon murre ei ole kieli, se on murre, jota minä puhun. Murre muiden joukossa.
Kielen ominaisuuteen kuuluvat sovittu kielioppi, sovittu äänneasu ja sovittu kirjoitusasu.
Savon tai karjalan murteet eivät täytä näitä ominaisuuksia.
Petroskoin Yliopistossa kehitetty karjalan kieli täyttää nämä vaatimukset. On kielioppi, ja puhuttu äänneasu ja kirjoitettu kielen ulkoinen asu.
Murteet, kuten savo, häme, pohjanmaa tai lappi eivät ole kieliä. Ne ovat vain kielen murteita.
Mutta varmaan se liivvin murre on ollut vahvana karjalan kielen perustamisessa. Myös vepsän murre on ollut vahva. - Koroljov
Kaikki suomensukuiset kansat länsisuomalaisia ja virolaisia lukuunottamatta ovat jo esihistoriallisella keskiajalla tulleet osaksi itäistä ortodoksista kulttuuripiiriä ja sitä myöten vähitellen muodostuvaa suurta Venäjän valtakuntaa, joka on suojellut näitä pieniä kansoja tataareilta, saksalaisilta, turkkilaisilta, puolalaisilta, ruotsalaisilta ja muilta valloittajakansoilta parhaansa mukaan.
Virolaisilla oli onneton kohtalo joutua ensin tanskalaisten, siten saksalaisten ja lopulta ruotsalaisten orjuuden alle, niin että heidän kulttuurikehityksensä kävi mahdolliseksi vasta Venäjän vallan aikana samoihin aikoihin kun myös venäläisessä Suomessa alkoi kansallisen heräämisen aika. Kuitenkin Länsi-Suomi ja Viro ovat pysyvästi jääneet läntiseen, ensin katolilaiseen, reformaation jälkeen luterilaiseen kulttuuripiiriin. Karjalaiset sen sijaan taistelivat jo keskiajalla ruotsalaisia ja länsisuomalaisia vastaan novgorodilaisten rinnalla. Viipuria ja Länsi-Kannasta lukuunottamatta kykenivät karjalaiset ja venäläiset torjumaan ruotsalais-suomalaisen ekspansion aina vuoteen 1611 saakka, jolloin Käkisalmi menettiin Ruotsi-Suomen joukoille karjalaisten sankarillisesta vastarinnasta huolimatta.
Vasta Pietari Suuren onnistui sata vuotta myöhemmin vapauttaa Karjala aina Viipuria myöten. Kun Suomi 1809 saatiin kokonaan Venäjän hallintaan, pääsi myös Länsi-Suomi nauttimaan pitkästä rauhantilasta sekä valtavan taloudellisen, yhteiskunnallisen ja sivistyksellisen kehityksen kaudesta. Kaikki suomalais-ugrilaiset kansat unkarilaisia lukuunottamatta olivat nyt Venäjän suojeluksessa ja koko keisarikunnan laaja alue oli avoinna niiden taloudelliselle toiminnalle. Valitettavasti Venäjän tappio Saksalle ensimmäisessä maailmansodassa ja Venäjän vallankumous repäisivät Suomen ja Viron erilleen pitkäaikaisesta emämaastaan.
On aivan luonnollista, että suomalaiset ja virolaiset ovat huolissaan sukulaiskieltensä puhujien oikeuksista Venäjällä. Myös venäläiset seuraavat erittäin huolestuneina kansanveljiensä kohtelua Virossa, jonka apartheid-hallinto kohtelee Viron venäläisiä toisen luokan kansalaisina. Toivottavasti Suomi toimii venäläisvähemmistönsä suhteen viisaammin kuin onneton Viro. Kannattaa ottaa huomioon, että venäjänkielisten määrä Suomessa tulee lopulta ylittämään ruotsinkielisten määrän. Tähän väistämättömään tilanteeseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin. - nii-hih
Putkiluu kirjoitti:
Pitää tehdä ero murteen ja kielen välillä. Savon murre ei ole kieli, se on murre, jota minä puhun. Murre muiden joukossa.
Kielen ominaisuuteen kuuluvat sovittu kielioppi, sovittu äänneasu ja sovittu kirjoitusasu.
Savon tai karjalan murteet eivät täytä näitä ominaisuuksia.
Petroskoin Yliopistossa kehitetty karjalan kieli täyttää nämä vaatimukset. On kielioppi, ja puhuttu äänneasu ja kirjoitettu kielen ulkoinen asu.
Murteet, kuten savo, häme, pohjanmaa tai lappi eivät ole kieliä. Ne ovat vain kielen murteita.
Mutta varmaan se liivvin murre on ollut vahvana karjalan kielen perustamisessa. Myös vepsän murre on ollut vahva.varsinaisia karjalaisia on Petroskoin ulottuvilla niin vähän että on pitänyt sulauttaa livvi karjalaan. Ei sitä kielen ja murteen eroa mole helppo tehdä: ovatko ruotsi, norja ja tanska muka oikeasti eri kieliä?
- 1937-38
Koroljov kirjoitti:
Kaikki suomensukuiset kansat länsisuomalaisia ja virolaisia lukuunottamatta ovat jo esihistoriallisella keskiajalla tulleet osaksi itäistä ortodoksista kulttuuripiiriä ja sitä myöten vähitellen muodostuvaa suurta Venäjän valtakuntaa, joka on suojellut näitä pieniä kansoja tataareilta, saksalaisilta, turkkilaisilta, puolalaisilta, ruotsalaisilta ja muilta valloittajakansoilta parhaansa mukaan.
Virolaisilla oli onneton kohtalo joutua ensin tanskalaisten, siten saksalaisten ja lopulta ruotsalaisten orjuuden alle, niin että heidän kulttuurikehityksensä kävi mahdolliseksi vasta Venäjän vallan aikana samoihin aikoihin kun myös venäläisessä Suomessa alkoi kansallisen heräämisen aika. Kuitenkin Länsi-Suomi ja Viro ovat pysyvästi jääneet läntiseen, ensin katolilaiseen, reformaation jälkeen luterilaiseen kulttuuripiiriin. Karjalaiset sen sijaan taistelivat jo keskiajalla ruotsalaisia ja länsisuomalaisia vastaan novgorodilaisten rinnalla. Viipuria ja Länsi-Kannasta lukuunottamatta kykenivät karjalaiset ja venäläiset torjumaan ruotsalais-suomalaisen ekspansion aina vuoteen 1611 saakka, jolloin Käkisalmi menettiin Ruotsi-Suomen joukoille karjalaisten sankarillisesta vastarinnasta huolimatta.
Vasta Pietari Suuren onnistui sata vuotta myöhemmin vapauttaa Karjala aina Viipuria myöten. Kun Suomi 1809 saatiin kokonaan Venäjän hallintaan, pääsi myös Länsi-Suomi nauttimaan pitkästä rauhantilasta sekä valtavan taloudellisen, yhteiskunnallisen ja sivistyksellisen kehityksen kaudesta. Kaikki suomalais-ugrilaiset kansat unkarilaisia lukuunottamatta olivat nyt Venäjän suojeluksessa ja koko keisarikunnan laaja alue oli avoinna niiden taloudelliselle toiminnalle. Valitettavasti Venäjän tappio Saksalle ensimmäisessä maailmansodassa ja Venäjän vallankumous repäisivät Suomen ja Viron erilleen pitkäaikaisesta emämaastaan.
On aivan luonnollista, että suomalaiset ja virolaiset ovat huolissaan sukulaiskieltensä puhujien oikeuksista Venäjällä. Myös venäläiset seuraavat erittäin huolestuneina kansanveljiensä kohtelua Virossa, jonka apartheid-hallinto kohtelee Viron venäläisiä toisen luokan kansalaisina. Toivottavasti Suomi toimii venäläisvähemmistönsä suhteen viisaammin kuin onneton Viro. Kannattaa ottaa huomioon, että venäjänkielisten määrä Suomessa tulee lopulta ylittämään ruotsinkielisten määrän. Tähän väistämättömään tilanteeseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin.Nyt ymmärrän minäkin syvemmin virolaisia, miksi he halusivat välittömästi päästyään irti tuosta "vapaudestanne"liittyä demokraattisten valtioiden sotilasliittoon - NATOON!
Isovenäläisen, maaorjan jälkeläisen. kansalliskiihkoilijan julistus saa minkä tahansa vapautta janoavan kansan etsimään turvapaikkaa veroistensa joukossa. - lkjhjh
Koroljov kirjoitti:
Kaikki suomensukuiset kansat länsisuomalaisia ja virolaisia lukuunottamatta ovat jo esihistoriallisella keskiajalla tulleet osaksi itäistä ortodoksista kulttuuripiiriä ja sitä myöten vähitellen muodostuvaa suurta Venäjän valtakuntaa, joka on suojellut näitä pieniä kansoja tataareilta, saksalaisilta, turkkilaisilta, puolalaisilta, ruotsalaisilta ja muilta valloittajakansoilta parhaansa mukaan.
Virolaisilla oli onneton kohtalo joutua ensin tanskalaisten, siten saksalaisten ja lopulta ruotsalaisten orjuuden alle, niin että heidän kulttuurikehityksensä kävi mahdolliseksi vasta Venäjän vallan aikana samoihin aikoihin kun myös venäläisessä Suomessa alkoi kansallisen heräämisen aika. Kuitenkin Länsi-Suomi ja Viro ovat pysyvästi jääneet läntiseen, ensin katolilaiseen, reformaation jälkeen luterilaiseen kulttuuripiiriin. Karjalaiset sen sijaan taistelivat jo keskiajalla ruotsalaisia ja länsisuomalaisia vastaan novgorodilaisten rinnalla. Viipuria ja Länsi-Kannasta lukuunottamatta kykenivät karjalaiset ja venäläiset torjumaan ruotsalais-suomalaisen ekspansion aina vuoteen 1611 saakka, jolloin Käkisalmi menettiin Ruotsi-Suomen joukoille karjalaisten sankarillisesta vastarinnasta huolimatta.
Vasta Pietari Suuren onnistui sata vuotta myöhemmin vapauttaa Karjala aina Viipuria myöten. Kun Suomi 1809 saatiin kokonaan Venäjän hallintaan, pääsi myös Länsi-Suomi nauttimaan pitkästä rauhantilasta sekä valtavan taloudellisen, yhteiskunnallisen ja sivistyksellisen kehityksen kaudesta. Kaikki suomalais-ugrilaiset kansat unkarilaisia lukuunottamatta olivat nyt Venäjän suojeluksessa ja koko keisarikunnan laaja alue oli avoinna niiden taloudelliselle toiminnalle. Valitettavasti Venäjän tappio Saksalle ensimmäisessä maailmansodassa ja Venäjän vallankumous repäisivät Suomen ja Viron erilleen pitkäaikaisesta emämaastaan.
On aivan luonnollista, että suomalaiset ja virolaiset ovat huolissaan sukulaiskieltensä puhujien oikeuksista Venäjällä. Myös venäläiset seuraavat erittäin huolestuneina kansanveljiensä kohtelua Virossa, jonka apartheid-hallinto kohtelee Viron venäläisiä toisen luokan kansalaisina. Toivottavasti Suomi toimii venäläisvähemmistönsä suhteen viisaammin kuin onneton Viro. Kannattaa ottaa huomioon, että venäjänkielisten määrä Suomessa tulee lopulta ylittämään ruotsinkielisten määrän. Tähän väistämättömään tilanteeseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin.Näyttääpi siltä, että Venäjällä ovat suomalais-ugrilaiset säästyneet joko tavattoman syrjäisillä seuduilla (tundran tuntumassa) tai sitten vahvan vihollisen rajamailla (muslimitataarien rajalla). Sitä vastoin vepsäläisten ja komien tai vepsäläisten ja mordvalaisten välissä ei ole muutamaan sataan vuoteen ollut enää ketään täkäläiskielistä.
1800-luvulla Suome kyllä kohdeltiin hyvin, jopa Viipurin kuvernementtiä.
- suomalainen.
"Karjalan kieli saa jatkossa samankaltaisen aseman kuin esimerkiksi ruotsin kieli."
Suomi on edellen kaksikielinen maa ja kielt ovat suomi ja ruotsi. Mikään ei sen suhteen ole muuttunut.
Karjalan kielen asema ole, eikä ikimaailmassa tule olemaankaan verrattavissa ruotsinkielen asemaan. Ruotsi on toinen kotimainen kieli, mutta karjalan kieli ei ole kotimainen kieli missään päin maapalloa.
Ennen karjalaa vastaavan aseman ovat Suomessa saaneet kolme eri saamen kieltä, romanikieli, jiddish, tatari, viittomakieli ja vanha venäjä. Toisin sanoen, aivan kuten karjalaiset ja mustalaiset voidaan hyvinkin rinnastaa toisiinsa, niin voidaan antaa karjalankielelle sama muodollinen tunnustus kuin romanille. Karjalan kielen käyttäjäthän kuuluvat samaan tapakulttuuria harjoittavaan ryhmään kuin vanha venäjää puhuneet ja tatarit, eli ryssiin. No, otan vähän takasin, koska nämä rinnastuskset saattavat loukata tatareja ja mustalaisia.
Järjestys siis menee näin:
kotimaiset kielet:
suomi
ruotsi
vähemmistökielet:
saamen kieli
saamen kieli
saamen kieli
romanikieli
jiddish
tatari
viittomakieli
vanha venäjä
tähän tulee sitten karjalankieli yhdentenätoista.Kommentoin hiukan sinun esittämääsi nimimerkki "suomalainen". Erityisesti kiinnittää huomiota tyylivalintasi, josta olen aistivinani sinun vähättelevän suhtautumisesi niin venäjään, tatariin kuin karjalaankin kielinä nimittelyilmauksella, jonka mukaan noitten kielten puhujat kuuluisivat ryssiin. Viestinnässä on aina eri osapuolia. Viestin sisältö ilmaisee aina yhtä ja toista myös viestin lähettäjästä, joka asettaa viestinsä tekijänä aina itsensä arvioimisen kohteeksi.Tuokin sinun laatimasi Suomessa virallisiksi hyväksyttyjen kielten lista kertoo kulttuurisesta runsaudesta ja sehän on aina voimavara. Vuosien ja vuosikymmenien matkassa pääsemme näkemään karjalan käytön määrää kielenä meillä Suomessa. Periaatteessa minä yritän suhtautua yhdenmukaisen tasa-arvoisesti kaikkiin niin meillä kuin muualla maailmalla puhuttuihin ja käytettyihin kieliin sekä niitten puhujiin, käyttäjiin.
- eläinsuojelija
mitä Karjalassa ei tunneta.
Nimittäin ruotsalaisilta perittyä eläimiin secoittumista lehmät,
tammat ja viime aikoina myös lampaat salarakkaina.
Tästä on tieteellistäkin näyttöä - Turun hovioikeuden pöytäkirjat
vuosisatojen ajoilta. - Karjalain
Leiriniekka kirjoitti:
Kommentoin hiukan sinun esittämääsi nimimerkki "suomalainen". Erityisesti kiinnittää huomiota tyylivalintasi, josta olen aistivinani sinun vähättelevän suhtautumisesi niin venäjään, tatariin kuin karjalaankin kielinä nimittelyilmauksella, jonka mukaan noitten kielten puhujat kuuluisivat ryssiin. Viestinnässä on aina eri osapuolia. Viestin sisältö ilmaisee aina yhtä ja toista myös viestin lähettäjästä, joka asettaa viestinsä tekijänä aina itsensä arvioimisen kohteeksi.Tuokin sinun laatimasi Suomessa virallisiksi hyväksyttyjen kielten lista kertoo kulttuurisesta runsaudesta ja sehän on aina voimavara. Vuosien ja vuosikymmenien matkassa pääsemme näkemään karjalan käytön määrää kielenä meillä Suomessa. Periaatteessa minä yritän suhtautua yhdenmukaisen tasa-arvoisesti kaikkiin niin meillä kuin muualla maailmalla puhuttuihin ja käytettyihin kieliin sekä niitten puhujiin, käyttäjiin.
Tuntuu vaan niin kaukaa haetulta nykymaailmassa tuo kielen kannattelu ja elvytys. Tosin voihan sitä asianharrastajat opetella toiseksi kielekseen niinkuin kouluruotsia tai euroenglangtia. Hyvin lähellä suomeahan se kumminkin on, niin että helpohkosti käy.
Vai olisiko niin että kirkon piirissä pääsisi viralliseksi kieleksi? Niin kuin kopti Egyptissä sekä kirkkoslaavi ja latina ennen muinoin. - kahdeksastoista
eläinsuojelija kirjoitti:
mitä Karjalassa ei tunneta.
Nimittäin ruotsalaisilta perittyä eläimiin secoittumista lehmät,
tammat ja viime aikoina myös lampaat salarakkaina.
Tästä on tieteellistäkin näyttöä - Turun hovioikeuden pöytäkirjat
vuosisatojen ajoilta.samantyylinen "möläys". Tuossa pari viestiä aikaisemmin väitettiin, että viesti kertoo enimmäkseen kirjoittajan omasta mielenkiinnosta tai harrastuksesta alaan. Palataan asiaan kun pääset kolmeenkymmeneen tuossa eläinseksijutuissasi.
Onko kyseinen harrastus hyvinkin laajalle levinnyt antifasistien keskuudessa. - rjalain
ei siitä jiännyh Karjalakaan osattomaksi. Karja la...
- varsinainen++
"luova" sielu. Yhdeksästoistakerta.
- suomalainen.
Leiriniekka kirjoitti:
Kommentoin hiukan sinun esittämääsi nimimerkki "suomalainen". Erityisesti kiinnittää huomiota tyylivalintasi, josta olen aistivinani sinun vähättelevän suhtautumisesi niin venäjään, tatariin kuin karjalaankin kielinä nimittelyilmauksella, jonka mukaan noitten kielten puhujat kuuluisivat ryssiin. Viestinnässä on aina eri osapuolia. Viestin sisältö ilmaisee aina yhtä ja toista myös viestin lähettäjästä, joka asettaa viestinsä tekijänä aina itsensä arvioimisen kohteeksi.Tuokin sinun laatimasi Suomessa virallisiksi hyväksyttyjen kielten lista kertoo kulttuurisesta runsaudesta ja sehän on aina voimavara. Vuosien ja vuosikymmenien matkassa pääsemme näkemään karjalan käytön määrää kielenä meillä Suomessa. Periaatteessa minä yritän suhtautua yhdenmukaisen tasa-arvoisesti kaikkiin niin meillä kuin muualla maailmalla puhuttuihin ja käytettyihin kieliin sekä niitten puhujiin, käyttäjiin.
"... josta olen aistivinani sinun vähättelevän suhtautumisesi niin venäjään, tatariin kuin karjalaankin kielinä nimittelyilmauksella, jonka mukaan noitten kielten puhujat kuuluisivat ryssiin. "
Aistit aivan oikein. He joko kuuluvat "ryssiin", tai vain taitavat jotain mainituista kielistä.
"...kielten lista kertoo kulttuurisesta runsaudesta ja sehän on aina voimavara"
Ei kerro, ja nyt viittaan edelliseen. Kielen taitaminen tai edes puhuminen ei sinällään merkitse kulttuurista runsautta. Tapakulttuurien runsaus taas merikitsee, vaikka puhuttaisiin yhtä ainoaa kieltä. Karjalankieleen liitettävissä oleva kulttuuri ja eritoten tapakulttuuri on hyvin, hyvin lähellä venäläistä tapakulttuuria; siksi sana "ryssä" sopii aivan erinomaisesti. Patisi, jos puhuttaan vain kielen taitamisesta.
Useimmissa "sivistysmaissa" on yksi virallinen kieli, Suomessa kaksi, Sveitsissä useampia... Montako virallista kieltä eri maissa on aina viittä miljoona kansalaista kohden on vielä oma lukunsa. Eipä tule yhtään ihan helposti mieleen, eihän? Onko edes vähemmistökielen aseman saaneita?
Tästä näkökulmasta tarkasteltuna karjalankielen aseman korostaminen on vähintääkin kyseenalaista. Etenkin, jos se tarkoittaa huomattavia kustannuksia. Siitähän nyt nimen omaan on kysymys - vähemmistökielen säilyttämistä tuetaan julkisin (vero) varoin, koska kieli ei ole niin elinvoimainen, että se muuten säilyisi ie. sitä ei kukaan käytä, harrasta eikä halua?!
Kuinka monta tällaista kieltä maailmassa on ja onko niiden säilyttäminen ylimalkaan perusteltua? Eihän kaikkia rakennuksiakaan (onneksi) suojella - vain ne, joilla katsotaan olevan jotain merkitystä.
Jos uusi karjalakielen professuuri tarkoittaa sitä, että karjalankieli (mkä niistä, kaikki?) "dokumentoidaan" niin hyvä, se riittää. Mutta miksi karjalankielen harrastajia tuetaan verovarion, mutta esperanton, suahlin tai jonkun muun kielen harrastajia ei?
Käsi sydämmelle - vähemmistökieli on kieli, jota _puhutaan_. Romania oikeasti puhutaan suomessa, samoin saamea, venäjääkin. Mutta sano yksikin koti, jossa kotikielenä on karjala - jossa Isä ja lapsi puhuvat toisilleen karjalaa, jossa lapsen äidinkieli on karjala? - duoda,
suomalainen. kirjoitti:
"... josta olen aistivinani sinun vähättelevän suhtautumisesi niin venäjään, tatariin kuin karjalaankin kielinä nimittelyilmauksella, jonka mukaan noitten kielten puhujat kuuluisivat ryssiin. "
Aistit aivan oikein. He joko kuuluvat "ryssiin", tai vain taitavat jotain mainituista kielistä.
"...kielten lista kertoo kulttuurisesta runsaudesta ja sehän on aina voimavara"
Ei kerro, ja nyt viittaan edelliseen. Kielen taitaminen tai edes puhuminen ei sinällään merkitse kulttuurista runsautta. Tapakulttuurien runsaus taas merikitsee, vaikka puhuttaisiin yhtä ainoaa kieltä. Karjalankieleen liitettävissä oleva kulttuuri ja eritoten tapakulttuuri on hyvin, hyvin lähellä venäläistä tapakulttuuria; siksi sana "ryssä" sopii aivan erinomaisesti. Patisi, jos puhuttaan vain kielen taitamisesta.
Useimmissa "sivistysmaissa" on yksi virallinen kieli, Suomessa kaksi, Sveitsissä useampia... Montako virallista kieltä eri maissa on aina viittä miljoona kansalaista kohden on vielä oma lukunsa. Eipä tule yhtään ihan helposti mieleen, eihän? Onko edes vähemmistökielen aseman saaneita?
Tästä näkökulmasta tarkasteltuna karjalankielen aseman korostaminen on vähintääkin kyseenalaista. Etenkin, jos se tarkoittaa huomattavia kustannuksia. Siitähän nyt nimen omaan on kysymys - vähemmistökielen säilyttämistä tuetaan julkisin (vero) varoin, koska kieli ei ole niin elinvoimainen, että se muuten säilyisi ie. sitä ei kukaan käytä, harrasta eikä halua?!
Kuinka monta tällaista kieltä maailmassa on ja onko niiden säilyttäminen ylimalkaan perusteltua? Eihän kaikkia rakennuksiakaan (onneksi) suojella - vain ne, joilla katsotaan olevan jotain merkitystä.
Jos uusi karjalakielen professuuri tarkoittaa sitä, että karjalankieli (mkä niistä, kaikki?) "dokumentoidaan" niin hyvä, se riittää. Mutta miksi karjalankielen harrastajia tuetaan verovarion, mutta esperanton, suahlin tai jonkun muun kielen harrastajia ei?
Käsi sydämmelle - vähemmistökieli on kieli, jota _puhutaan_. Romania oikeasti puhutaan suomessa, samoin saamea, venäjääkin. Mutta sano yksikin koti, jossa kotikielenä on karjala - jossa Isä ja lapsi puhuvat toisilleen karjalaa, jossa lapsen äidinkieli on karjala?kun kuitenkin paikalla on eri murrealueiden edustajia ja tiedä vaikka saataisiin foorumiin ketju missä ei tarvitse tapella ja haistatella. Olenko ymmärtänyt oikein, että Karjalan kielen perustana on livvi. Suurin kieltä/ murretta käyttävä ryhmä. Toisaalta kiinnostaisi kysyä missä varsinaiskarjala muuttuu vienankarjalaksi. Aikoinaan Paatene tai Rukajärvi laskettiin varsinaiskarjalaksi, mutta ymmärtääkseni käytetty arkikieli oli hyvin lähellä vienankarjalaa/ suomea.
- varsnaist
duoda, kirjoitti:
kun kuitenkin paikalla on eri murrealueiden edustajia ja tiedä vaikka saataisiin foorumiin ketju missä ei tarvitse tapella ja haistatella. Olenko ymmärtänyt oikein, että Karjalan kielen perustana on livvi. Suurin kieltä/ murretta käyttävä ryhmä. Toisaalta kiinnostaisi kysyä missä varsinaiskarjala muuttuu vienankarjalaksi. Aikoinaan Paatene tai Rukajärvi laskettiin varsinaiskarjalaksi, mutta ymmärtääkseni käytetty arkikieli oli hyvin lähellä vienankarjalaa/ suomea.
Varsinaista karjalaa puhutaan Aunuksen liygiläisalangon ja Vienan Karjalan välillä. Eli siellä missä keili on monmin paikoin jo vaihtunut venäjäksi tai mikä kuului Suomeen: Suojärvi, Itä-Ilomantsi, Repola, Porajärvi, Paatene. Sitten sitä karjalaa puhutaan Karjalan ja Moskovan välisissä saarekkeissa, kuten monin paikoin Tverin oblastissa yms.
- äölllkjh
varsinainen++ kirjoitti:
"luova" sielu. Yhdeksästoistakerta.
mikä on 19 krt???
- "höntti"
varsnaist kirjoitti:
Varsinaista karjalaa puhutaan Aunuksen liygiläisalangon ja Vienan Karjalan välillä. Eli siellä missä keili on monmin paikoin jo vaihtunut venäjäksi tai mikä kuului Suomeen: Suojärvi, Itä-Ilomantsi, Repola, Porajärvi, Paatene. Sitten sitä karjalaa puhutaan Karjalan ja Moskovan välisissä saarekkeissa, kuten monin paikoin Tverin oblastissa yms.
ajatus ja jaettaisiin varsinaiskarjalaa puhunut kielialue kahtia livvin ja vienankarjalan kesken, niin missä kulkisi raja. Suojärvellä puhuttu varsinaiskarjala oli hyvin lähellä livviä, mutta jo Repola -Rukajärvi linjalla se muistutti hyvin paljon vienankarjalaa. Nyt onkin kysymys siitä, että voitaisiinko raja jopa laskea Porajärvi- Paatene tasalle.
Pieni lainaus Karjalan sanomista kuvaamaan nykyistä tilannetta Karjalan Tasavallassa.
Useimmiten uuden sanan tai ilmaisun pohjaksi löytyy apu suomen kielestä. Etelämpänä Aunuksen alueella asuvat livviä puhuvat heimolaiset puolestaan päätyvät usein venäjään. Kielet ovat sen verran erilaisia, että karjalaiset eivät aina ymmärrä toisiaan.
http://www.karjalansanomat.ru/Fin/indexF.htm - äidinkielinen
suomalainen. kirjoitti:
"... josta olen aistivinani sinun vähättelevän suhtautumisesi niin venäjään, tatariin kuin karjalaankin kielinä nimittelyilmauksella, jonka mukaan noitten kielten puhujat kuuluisivat ryssiin. "
Aistit aivan oikein. He joko kuuluvat "ryssiin", tai vain taitavat jotain mainituista kielistä.
"...kielten lista kertoo kulttuurisesta runsaudesta ja sehän on aina voimavara"
Ei kerro, ja nyt viittaan edelliseen. Kielen taitaminen tai edes puhuminen ei sinällään merkitse kulttuurista runsautta. Tapakulttuurien runsaus taas merikitsee, vaikka puhuttaisiin yhtä ainoaa kieltä. Karjalankieleen liitettävissä oleva kulttuuri ja eritoten tapakulttuuri on hyvin, hyvin lähellä venäläistä tapakulttuuria; siksi sana "ryssä" sopii aivan erinomaisesti. Patisi, jos puhuttaan vain kielen taitamisesta.
Useimmissa "sivistysmaissa" on yksi virallinen kieli, Suomessa kaksi, Sveitsissä useampia... Montako virallista kieltä eri maissa on aina viittä miljoona kansalaista kohden on vielä oma lukunsa. Eipä tule yhtään ihan helposti mieleen, eihän? Onko edes vähemmistökielen aseman saaneita?
Tästä näkökulmasta tarkasteltuna karjalankielen aseman korostaminen on vähintääkin kyseenalaista. Etenkin, jos se tarkoittaa huomattavia kustannuksia. Siitähän nyt nimen omaan on kysymys - vähemmistökielen säilyttämistä tuetaan julkisin (vero) varoin, koska kieli ei ole niin elinvoimainen, että se muuten säilyisi ie. sitä ei kukaan käytä, harrasta eikä halua?!
Kuinka monta tällaista kieltä maailmassa on ja onko niiden säilyttäminen ylimalkaan perusteltua? Eihän kaikkia rakennuksiakaan (onneksi) suojella - vain ne, joilla katsotaan olevan jotain merkitystä.
Jos uusi karjalakielen professuuri tarkoittaa sitä, että karjalankieli (mkä niistä, kaikki?) "dokumentoidaan" niin hyvä, se riittää. Mutta miksi karjalankielen harrastajia tuetaan verovarion, mutta esperanton, suahlin tai jonkun muun kielen harrastajia ei?
Käsi sydämmelle - vähemmistökieli on kieli, jota _puhutaan_. Romania oikeasti puhutaan suomessa, samoin saamea, venäjääkin. Mutta sano yksikin koti, jossa kotikielenä on karjala - jossa Isä ja lapsi puhuvat toisilleen karjalaa, jossa lapsen äidinkieli on karjala?Onkohan Suomessa todellakaan yhtään kotia, jossa kielenä olisi karjala?
- ainakin yksi
äidinkielinen kirjoitti:
Onkohan Suomessa todellakaan yhtään kotia, jossa kielenä olisi karjala?
Yhtä vanhaa pariskuntaa näytettiin taannoin lehdessä. Sanoivat puhuvansa keskenään karjalaa, lieneepä ollut tottakin. Muista en ole kuullut aikoihin.
- eugjoi
"höntti" kirjoitti:
ajatus ja jaettaisiin varsinaiskarjalaa puhunut kielialue kahtia livvin ja vienankarjalan kesken, niin missä kulkisi raja. Suojärvellä puhuttu varsinaiskarjala oli hyvin lähellä livviä, mutta jo Repola -Rukajärvi linjalla se muistutti hyvin paljon vienankarjalaa. Nyt onkin kysymys siitä, että voitaisiinko raja jopa laskea Porajärvi- Paatene tasalle.
Pieni lainaus Karjalan sanomista kuvaamaan nykyistä tilannetta Karjalan Tasavallassa.
Useimmiten uuden sanan tai ilmaisun pohjaksi löytyy apu suomen kielestä. Etelämpänä Aunuksen alueella asuvat livviä puhuvat heimolaiset puolestaan päätyvät usein venäjään. Kielet ovat sen verran erilaisia, että karjalaiset eivät aina ymmärrä toisiaan.
http://www.karjalansanomat.ru/Fin/indexF.htmKyllähän livvillä on melko selvät rajat. Hyrsylän kylät Suojärvellähän puhuivat jo livviä saati Salmi, mutta ei enää muu Suojärvi, eikä Impilahti, Suistamo, Korpiselkä eikä Ilamantsin itäkolkka, siellä jo puhuttiin karjalaa. Siinä missä Suomen vanha raja kääntyy luoteeseen jo livvi loppuu, siis Munjärven seudulla.
Porajärvi ja entinen Mäntyselkä olivat jo varsinaista karjalaa. - yksikin riittäisi
suomalainen. kirjoitti:
"... josta olen aistivinani sinun vähättelevän suhtautumisesi niin venäjään, tatariin kuin karjalaankin kielinä nimittelyilmauksella, jonka mukaan noitten kielten puhujat kuuluisivat ryssiin. "
Aistit aivan oikein. He joko kuuluvat "ryssiin", tai vain taitavat jotain mainituista kielistä.
"...kielten lista kertoo kulttuurisesta runsaudesta ja sehän on aina voimavara"
Ei kerro, ja nyt viittaan edelliseen. Kielen taitaminen tai edes puhuminen ei sinällään merkitse kulttuurista runsautta. Tapakulttuurien runsaus taas merikitsee, vaikka puhuttaisiin yhtä ainoaa kieltä. Karjalankieleen liitettävissä oleva kulttuuri ja eritoten tapakulttuuri on hyvin, hyvin lähellä venäläistä tapakulttuuria; siksi sana "ryssä" sopii aivan erinomaisesti. Patisi, jos puhuttaan vain kielen taitamisesta.
Useimmissa "sivistysmaissa" on yksi virallinen kieli, Suomessa kaksi, Sveitsissä useampia... Montako virallista kieltä eri maissa on aina viittä miljoona kansalaista kohden on vielä oma lukunsa. Eipä tule yhtään ihan helposti mieleen, eihän? Onko edes vähemmistökielen aseman saaneita?
Tästä näkökulmasta tarkasteltuna karjalankielen aseman korostaminen on vähintääkin kyseenalaista. Etenkin, jos se tarkoittaa huomattavia kustannuksia. Siitähän nyt nimen omaan on kysymys - vähemmistökielen säilyttämistä tuetaan julkisin (vero) varoin, koska kieli ei ole niin elinvoimainen, että se muuten säilyisi ie. sitä ei kukaan käytä, harrasta eikä halua?!
Kuinka monta tällaista kieltä maailmassa on ja onko niiden säilyttäminen ylimalkaan perusteltua? Eihän kaikkia rakennuksiakaan (onneksi) suojella - vain ne, joilla katsotaan olevan jotain merkitystä.
Jos uusi karjalakielen professuuri tarkoittaa sitä, että karjalankieli (mkä niistä, kaikki?) "dokumentoidaan" niin hyvä, se riittää. Mutta miksi karjalankielen harrastajia tuetaan verovarion, mutta esperanton, suahlin tai jonkun muun kielen harrastajia ei?
Käsi sydämmelle - vähemmistökieli on kieli, jota _puhutaan_. Romania oikeasti puhutaan suomessa, samoin saamea, venäjääkin. Mutta sano yksikin koti, jossa kotikielenä on karjala - jossa Isä ja lapsi puhuvat toisilleen karjalaa, jossa lapsen äidinkieli on karjala?Mikähän on ollut peruste, kun karjalankieli on saanut tuon vähemmistökielen aseman?
Ettei vain jonkin sorttinen poliittinen suhmurointi, jota on perusteltu valhellisin luvuin karjalankielen käyttäjien määrästä! - Ainos karjalaine
äidinkielinen kirjoitti:
Onkohan Suomessa todellakaan yhtään kotia, jossa kielenä olisi karjala?
Täs on teile nuori (igiä 18 vuottu), kudai pagizou karjalakse. I tulen sidä ainos pagizemah karjalan kielel da vie opastan sen minungi lapsile da bunukoile. Savos olen rodinnuh...
Suomennos (ettohäi työ malta karjalakse paista): Tässä on teille nuori (18-vuotias), joka puhuu karjalaa. Ja tulen sitä aina puhumaan, ja opetan sen vielä minunkin lapsilleni ja lapsenlapsilleni. Savossa olen syntynyt... - Hmmm?
Ainos karjalaine kirjoitti:
Täs on teile nuori (igiä 18 vuottu), kudai pagizou karjalakse. I tulen sidä ainos pagizemah karjalan kielel da vie opastan sen minungi lapsile da bunukoile. Savos olen rodinnuh...
Suomennos (ettohäi työ malta karjalakse paista): Tässä on teille nuori (18-vuotias), joka puhuu karjalaa. Ja tulen sitä aina puhumaan, ja opetan sen vielä minunkin lapsilleni ja lapsenlapsilleni. Savossa olen syntynyt...Ken siut on kieleh opastannuh? Da kenenke sie mugomua kieldy pagizet?
- ADJÖÖÖÖ!
yksikin riittäisi kirjoitti:
Mikähän on ollut peruste, kun karjalankieli on saanut tuon vähemmistökielen aseman?
Ettei vain jonkin sorttinen poliittinen suhmurointi, jota on perusteltu valhellisin luvuin karjalankielen käyttäjien määrästä!joka pakotti sveamielisen Suomen hallituksen hyväksymään karjalan kielen viralliseksi kieleksi Suomessakin Venäjän antaman esimerkin mukaisesti.
Ja tästähän ei olekaan pitkä matka kun suomalaisile vieras ruotsi ajetaan sinne minnen se kuuluukiin - Trollhättaniin! - ljhgkjg
ADJÖÖÖÖ! kirjoitti:
joka pakotti sveamielisen Suomen hallituksen hyväksymään karjalan kielen viralliseksi kieleksi Suomessakin Venäjän antaman esimerkin mukaisesti.
Ja tästähän ei olekaan pitkä matka kun suomalaisile vieras ruotsi ajetaan sinne minnen se kuuluukiin - Trollhättaniin!"...hyväksymään karjalan kielen viralliseksi kieleksi Suomessakin..."
Suomessa on edelleen vain kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi.
Karjala ei ole virallinen kieli, eikä edes Suomessa puhuttu kieli.
Somalin kieltä puhutaan Suomessa enemmän kuin mitään karjalan murteista. - jdhgfd
Ainos karjalaine kirjoitti:
Täs on teile nuori (igiä 18 vuottu), kudai pagizou karjalakse. I tulen sidä ainos pagizemah karjalan kielel da vie opastan sen minungi lapsile da bunukoile. Savos olen rodinnuh...
Suomennos (ettohäi työ malta karjalakse paista): Tässä on teille nuori (18-vuotias), joka puhuu karjalaa. Ja tulen sitä aina puhumaan, ja opetan sen vielä minunkin lapsilleni ja lapsenlapsilleni. Savossa olen syntynyt...saati että ketään olisi kiinnostanut.....
Paljonkos niitä somalia puhuvia Suomessa onkaan? - sivistynyt.
jdhgfd kirjoitti:
saati että ketään olisi kiinnostanut.....
Paljonkos niitä somalia puhuvia Suomessa onkaan?--- ei se sivistymättömiä roskajoukkoja tietysti kiinnostakaan.
Sivistyneistömme ei todellakaan esiinny näillä Eniron palastoilla - kaskuneimustalaistenkiel
"Karjalan kieli saa jatkossa samankaltaisen aseman kuin esimerkiksi ruotsin kieli."
Onko joku oikeasti ollut niin pihalla, että on kuvitellut, että maksimissaan 5000 (todellinen luku tänä päivänä varmaan puolta pienempi) henkilön pagisema kieli, jolla ei ole edes yhteisesti sovittua kirjakieltä, voisi meillä Suomessa saada "samankaltaisen aseman", kuin 291 000 henkilön puhuma kieli, joka on poliittisten lehmänkauppojen myötä betonisoitu suomalaisen yhteiskunnan jokaiselle alueelle?
Ja vieläpä ilman minkäänlaisia "karjalankielisten" veronkierto-, kulttuuri- ja kielisäätiöitä!?
Voi yksinkertaisen ihmisen hyväuskoisuutta...
- Suojärven starikka
Vot, mie olen äijän aigua duumaitshennuh, jotta pidäy i karjalan kielel suaha virallini azemo. A nengga aigah sai Suomen ruottshit ei olla ellennetty midä netshe karjalan kieli liennou. Hyö taki ollah arveltu jotta Lieksas libo Ilomatshis paissu murreh on sama kui netshe karjalan kieli. A mugahai dielo eule! Karjalan kieli on oma kieli kudamua paissah tänpiän kaksisaduatuhattu livviläizdy da vienankarjalastu i dai viizituhattu Suomes eläjie karjalastu.
- kaiken muailman karj
On Vienan karjalazie da on livviläzie. Da siit on vie prostoidu karjalazie. Mintäh on livvi ruvennun karjalakse?
- Mintäh-shittua-kirjotat
kaiken muailman karj kirjoitti:
On Vienan karjalazie da on livviläzie. Da siit on vie prostoidu karjalazie. Mintäh on livvi ruvennun karjalakse?
Väitätkö sinä älviskö ihan tosissasi, että livvin (eli aunuksenkarjalan) murre ei ole osa karjalan kieltä? Että se on muka oma kielensä eikä yksi karjalan kielen murteista?
Jos tolla linjalla mennään, niin sitten kyllä Padasjoellakin puhutaan ihan eri kieltä kuin Lahdessa ja Hollolassa, eikä pelkästään saman kielen (eli suomen) hieman toisistaan eroavia murteita.
- kehitystyötä....
http://www.gov.karelia.ru/gov/News/2009/12/1201_13_f.html
Tosin tätä ei tehdä Suomessa, vaan Karjalan Tasavallassa.- wiuy
Sielläpä ovat pätevämpiä sanakirjaa kehittämäänkin. Äidinkielisiä puhujia sentään ovat.
- suomea Suomessa
wiuy kirjoitti:
Sielläpä ovat pätevämpiä sanakirjaa kehittämäänkin. Äidinkielisiä puhujia sentään ovat.
Karjalankielen professori sinne, missä kieltä käytetäänkin. Siis Venäjälle.
- jokkantiijajokkantii
Tässä sitä karjalan kieltä:
https://www.youtube.com/watch?v=CUd4UYCA868
Että on se vähän eri asia kuin tuo menetetyllä Kannaksella puhuttu suomen kielen kaakkoismurre.
- tosi.suvaitsevaisuutta
http://www.hs.fi/paivanlehti/28022017/art-2000005106171.html
Eikö jo olisikin korkea aika?
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.2956757Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill652059- 1751797
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä151277- 1121257
Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691180Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie71146RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j531057Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411031Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.288972