Miksi ateistit puhuvat aina siitä, että Jumalan olemassaoloa ei voida todistaa. Sehän on itsestään selvää, ettei sitä voida todistaa kun se on uskon asia. Eihän enää olisi kyse uskonnosta, vaan tiedosta.
Lisäksi, miksi ateistit perustelevat esim. "rajan toisella puolella" käyneiden kokemukset aivojen endorfiininvälityksellä yms. Kun eihän aivojen toimintaa edes ole vielä tutkittu niin pitkälle, tai ainakaan mitään vastauksia ei ole saatu. Aivothan ovat tutkioille vielä melko tuntematon alue, miten siis näitä asioita voi perustella asialla, joka ei ole edes varmaa.
Vai USKOTTEKO te vain siihen?
Lisäksi, miksi ateistit perustelevat esim. "rajan toisella puolella" käyneiden kokemukset aivojen endorfiininvälityksellä yms. Kun eihän aivojen toimintaa edes ole vielä tutkittu niin pitkälle, tai ainakaan mitään vastauksia ei ole saatu. Aivothan ovat tutkioille vielä melko tuntematon alue, miten siis näitä asioita voi perustella asialla, joka ei ole edes varmaa.
Vai USKOTTEKO te vain siihen?
Vastaukset 26
Vanhimmat
"Miksi ateistit puhuvat aina siitä, että Jumalan olemassaoloa ei voida todistaa. Sehän on itsestään selvää, ettei sitä voida todistaa kun se on uskon asia. Eihän enää olisi kyse uskonnosta, vaan tiedosta."
Aivan, joten jumalaa ei ole.
"Lisäksi, miksi ateistit perustelevat esim. "rajan toisella puolella" käyneiden kokemukset aivojen endorfiininvälityksellä yms. Kun eihän aivojen toimintaa edes ole vielä tutkittu niin pitkälle, tai ainakaan mitään vastauksia ei ole saatu. Aivothan ovat tutkioille vielä melko tuntematon alue, miten siis näitä asioita voi perustella asialla, joka ei ole edes varmaa.
Vai USKOTTEKO te vain siihen? "
Mitä muuta se voisi olla kun jumalaa ei ole?
mistä tiedät ettei ole jumalaa?
jumala perustuu uskoon. siis jumala on vain uskon takia olemassa uskovan pään sisällä.
ei uskoa=ei jumalia
minulla ei ole uskoa, joten minulla ei ole jumalaakaan. Tämän vuoksi minulle ei ole jumalaa olemassa.
Jos jumala olisi olemassa siitä löytyisi todisteita. Mistään jumalasta ei ole löytynyt tarkkaa tarkastelua kestäviä todisteita.
eipäs Jumalasta ei ole sen takia todisteita että heikko uskoiset ateistit päätyisivät helvettiin jos kaikki olisi ihan selvää kaikki olisi uskoivasia eikä helvetillä olisi mitään funktiota
"Lisäksi, miksi ateistit perustelevat esim. "rajan toisella puolella" käyneiden kokemukset aivojen endorfiininvälityksellä yms"
Jälleen USKOT heidän noin kokeneen - et pysty sitä tieteellisesti todistamaan. Siis jätä sekin uskon, älä tieteen asiaksi.
Yliluonnollisen TIETEELLINEN todistaminen on edelleen = 0.
Tähän väliin haluaisin kuulla, miten uskovainen järkeilee helvetin funktion. Miksi Jumalaa kiinnostaa, uskooko ihminen häneen vai ei? Onko Jumala epävarma itsestään, kun haluaa itseään palvottavan? Ja mikä syy hänellä on piilotella itseään? Nimittäin jos olisin jumala ja ylipäätään haluaisin ihmisten tiedostavan olemassaoloni, tekisin asian kaikille selväksi niin, ettei kellään olisi syytä epäillä. Aika kieroa touhua, että Jumala rankaisisi kelpo ihmisiä helvetillä vain, koska he eivät usko häneen. Moni kun ei näe syytä uskoa.
Tähän toivoisin järkevän, asiallisen ja hyvällä suomen kielellä kirjoitetun vastauksen, johon ei sisälly solvauksia, tulkinnanvaraisia lainauksia Raamatusta eikä sekavaa sanahälinää. (Olikohan liikaa pyydetty?)
Ei miljoonat ihmiset kertoisi että Jumala on, elleivät he tietäisi että Hän todellakin on, kokoajan tulee ihmisiä kristinuskoon, jopa muslimien keskeltäkin.
"Miksi ateistit puhuvat aina siitä, että Jumalan olemassaoloa ei voida todistaa. Sehän on itsestään selvää, ettei sitä voida todistaa kun se on uskon asia. Eihän enää olisi kyse uskonnosta, vaan tiedosta. "
Jumalaa ei ole, jos se on pelkästään uskon asia. Jos haluaa väittää muuta pitää tuoda todisteita.
Miksi pitäisi uskoa johonkin joka ei ole totta, erityisesti kun tämä usko tuo ongelmia?
Jeesus joka antoi henkensä ristillä syntisten ihmisten edestä, on Jumalan Poika, ja usko on tehty vaatimukseksi sen takia. Mutta jos uskoa ei ole, sen saa kun tosissaan pyytää sitä Jumalalta, vaikka rukoiluttaa rukousryhmää omasta puolestaan. Usko on Raamatussa luvattu antaa sitä pyytävälle.
sä todistaa ettei jumala ole sadoista mahdollisista esim. Allah, eikä se vanhantestamentin kiukkuinen jumal-äijä.
Islamin Allah ja se Vanhan Testamentin kiukkuinen jumal-äijä eli kristinuskon Jumala ovat yksi ja sama. Uskontojen välinen näkemysero koskee vain sitä, kuka oli tärkein ja viimeisin profeetta.
opinkappaleisiin kuuluu olennaisena osana three-in-one -jumalahypoteesi, jonka yksi kolmannes on islamissa saanut ainoastaan profeetan arvonimen.
ei kertaakaan puhu J:sta joka olisi rakkaus. Hedelmistään te heidät tunnette. Vaikka nyky"ristillisyydestä" se risti on jäänyt pois ja rakkaus lähimmäiseen sitä myöten, ei se lähimmäisyyden ja välittämisen ihannetta poistaa voi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jeesus_islaminuskossa
Turha äijitellä kaikkivatiasta Jumalaa, joka ei ole ihminen vaan henki, joka loi katoavan ihmisen. Itse olet ihminen, ja siis se kiukkuinen äijä.
Aluksi perustelet, että kyseessä on pelkkä uskon asia, seurravaksi haluaisit että "rajan toisella puolella" käyneet luettaisiin joksikin todisteeksi.
Koita nyt itse päättää onko kyseessä uskonasia.
Itse voisit yrittää ymmärtää toisten viestejä. En ole missään vaiheessa maininnut haluavani, että "rajan toisella puolella" käyneet luettaisiin todisteiksi. Siitä ei ollut kyse.
Selvä se sitten. Tuli vanhasta tottumuksesta, kun noilla raja jutuilla on niin usein puollusteltu uskovaisten taholta sitä herra jiitä.
Itse ainakaan en ole valmis uskomaan mihinkään, minkä puolesta ei ole esitetty minkäänlaisia todisteita ja minkä olemassaoloa en voi päätellä omalla järkeilylläni. Esimerkiksi Jumalan ja Maan ulkopuolisen elämän olemassaolo ovat kummatkin asioita, mistä ei voi esittää todisteita. Ensimmäiseen en usko, jälkimmäiseen uskon sillä perusteella, että oman järkeilyni seurauksena tuntuu liian uskomattomalta ajatella, että olisimme ainoita elollisia universumissa.
On totta, kun sanot, että Jumala on uskon eikä tiedon asia, enkä vaadikaan, että kenenkään pitäisi todistaa Jumalan olemassaoloa, mutta kenekään ei pitäisi myöskään vaatia minua uskomaan Jumalaan. En minäkään vaadi ketään uskomaan Maan ulkopuoliseen elämään.
"Lisäksi, miksi ateistit perustelevat esim. "rajan toisella puolella" käyneiden kokemukset aivojen endorfiininvälityksellä yms."
Juuri tuon takia en halua sanoa itseäni ateistiksi. Siis sen takia, että ihmiset ovat niin hanakoita panemaan sanoja ateistien suuhun.
Luulisin kuitenkin, että asiasta tuota mieltä olevat uskovat sen olevan tämän hetkisen tieteen mukaan järkevin tai yksi järkevimmistä selityksistä asialle.
Muista tämä, että tieteessä ei IKINÄ ole sataprosenttisen varmaa tietoa. Teorioita voi esittää, ja osa niistä voi tuntua hyvinkin päteviltä pitkäänkin, mutta ikinä niitä ei voi todistaa oikeiksi. Ne voi todistaa vain vääriksi. Mielestäni se on suurin tieteen ja uskonnon ero, ja sen takia uskon, mutten fundamentalistisesti, mieluummin tieteeseen kuin jumaliin.
Persutelit hyvin kantasi tuossa viestin alussa ja olen pitkälti samaa mieltä kanssasi, mutta en ihan kaikessa kuitenkaan.
Miksiköhän mahdat luulla että ateismi tarkoittaa fundamentalistisuutta? Vai käsitinkö oikein tuon mitä kirjoitit?
Minä nimenomaan sanon olevani ateisti, siten osoittaakseni että ateisti ei tarkoita mitään nihilististä tunteetonta ja moraalitonta tieteenpalvojaa ja heikompien hakkaajaa. Sitähän se sana ei tarkoita, vaan vain sitä ettei usko jumaliin. Tiedän että sanalla on huono kaiku monien mielessä ja juuri siksi sitä pitäisikin mielestäni käyttää rennosti oikeassa merkityksessään ja sillä lailla vähitellen kuluttaa siitä pois väärät mielleyhtymät.
Eivätköhän uskovaiset ja ateistit aika paljolti usko samalla lailla tieteeseen - kuten esimerkiksi käyttäessään autoa tai tietokonetta - ja ainoa ero on vain siinä että kun tulee puhe uskonnosta niin uskovaiset kääntävät sitten sen satuvaihteen sujuvasti päälle, mutta ateistit yleensä ajattelevat edelleen tieteen käsittein.
En luule, että ateismi tarkoittaa fundamentalistia. Luulen kuitenkin, että useiden uskovaisten mielestä ateistit uskovat tieteeseen fundamentalistisesti (ehkä fundamentaalinen on vähän väärä termi tähän, mutta tarkoitan tällä sitä että pitää jotakin asiaa lopullisena totuutena). Siksi halusin painottaa, että vaikka uskoisinkin joihinkin tieteen teorioihin, en luule ettei mielipiteeni niistä voisi muuttua.
Olet ehkä oikeassa tuosta ateismi-sanan käytöstä. En vain tykkää siitä, että jos aloittaessani keskustelun jonkin uuden ihmisen kanssa kerron olevani ateisti, niin heti saan kuulla olevani sitä ja sitä mieltä uskovaisista ja tieteestä ja poliikasta ja ties mistä, mitä yhä kuitenkin tapahtuu melko usein (kuten tämänkin ketjun aloitusviestissä).
Tuosta viimeisestä kappaleestasi tuli mieleen ehkä vähän off topiccia, mutta kerran satuin semmoiselle sivulle missä joku kiihkouskovainen kielsi tieteen paikkansapitävyyden aivan kokonaan. Tuli vain mieleen, että kyseisen henkilön ei nyt lentokoneella ainakaan kannata lähteä matkustamaan, ne kun on taidettu suunnitella aika lailla fysiikan lakien pohjalta :p Harmi kun en muista sitä sivua, oli melko hupaisa. Onneksi toki vain pieni osa uskovaisista ajattelee sillä tavalla.
Usko on hullutusta sellaisesta jolla ei uskoa ole itsellään.
Tosin vain uskovaisten ajatuksissa.