Tämä nyt lipsuu vähän yli ehkäisyaiheen, mutta en keksi parempaakaan paikkaa.
Kärsin voimakkaasta gynekologisen tutkimuksen fobiasta (liekkö tälle tieteellisempää nimeä), riippumatta siis siitä tekeekö sisätutkimuksen gyne vai terveyskeskuslääkäri. Enkä nyt siis tarkoita mitään normaalia jännitystä ja ujostelua, vaan järjetöntä pelkoa ja fobiaa.
Olen käyttänyt e-pillereitä vuoden ja vuodenvaihteessa olisi reseptin uusinnan paikka, oletettavasti myös tiedossa sisätutkimus. Haluankin nyt ajoissa tietää mahdollisista vaihtoehdoista, voiko pillereitä käyttää jatkossakin ilman tutkimusta? Ymmärrän kyllä, että kyseessä on oma terveyteni jne. Entä onko Suomessa yksityisellä puolen ns. "pelkoklinikoita" tai ylipäätään mahdollisuus saada kevytnukutus toimenpiteen ajaksi? Tai vaihtoehtoisesti voiko lääkäri määrätä minulle rauhoittavia otettavaksi ennen tutkimusta, ainakin hammaslääkäripuolella tämä on mahdollista?
Keskustelen luonnollisesti lääkärin kanssa asiasta, mutta valitettavasti olen huomannut (ainakin omalla paikkakunnallani varsinkin hammaslääkäripuolella), että selkeiden vastausten saaminen on vaikeaa ja toinen puhuu sitä, toinen tätä. Joten olisi hyvä jos itselläni olisi jotain suht. puolueetonta tietoa asiasta, etteivät ihan viilaa linssiin (:
Kärsin voimakkaasta gynekologisen tutkimuksen fobiasta (liekkö tälle tieteellisempää nimeä), riippumatta siis siitä tekeekö sisätutkimuksen gyne vai terveyskeskuslääkäri. Enkä nyt siis tarkoita mitään normaalia jännitystä ja ujostelua, vaan järjetöntä pelkoa ja fobiaa.
Olen käyttänyt e-pillereitä vuoden ja vuodenvaihteessa olisi reseptin uusinnan paikka, oletettavasti myös tiedossa sisätutkimus. Haluankin nyt ajoissa tietää mahdollisista vaihtoehdoista, voiko pillereitä käyttää jatkossakin ilman tutkimusta? Ymmärrän kyllä, että kyseessä on oma terveyteni jne. Entä onko Suomessa yksityisellä puolen ns. "pelkoklinikoita" tai ylipäätään mahdollisuus saada kevytnukutus toimenpiteen ajaksi? Tai vaihtoehtoisesti voiko lääkäri määrätä minulle rauhoittavia otettavaksi ennen tutkimusta, ainakin hammaslääkäripuolella tämä on mahdollista?
Keskustelen luonnollisesti lääkärin kanssa asiasta, mutta valitettavasti olen huomannut (ainakin omalla paikkakunnallani varsinkin hammaslääkäripuolella), että selkeiden vastausten saaminen on vaikeaa ja toinen puhuu sitä, toinen tätä. Joten olisi hyvä jos itselläni olisi jotain suht. puolueetonta tietoa asiasta, etteivät ihan viilaa linssiin (:
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikä sinua siinä pelottaa? Tutkimus ei satu jos sitä ei jännitä. Jos pillereitä syö,niin jossain vaiheessa sisätutkimus on pakollinen.
Itse en kyllä reseptin uusinnan yhteydessä ole koskaan käynyt lääkärin vastaanotolla tai tutkimuksissa, vaan jätän reseptin uusittavaksi terveyskeskuksen respaan josta sen saa hakea seuraavana päivänä. Eri paikkakunnilla on eri käytäntö, mutta täällä toimintaperiaate on tämä.
Käyn sitten oma-aloitteisesti 3:n vuoden välein papa-kokeessa neuvolassa, ja jos on ollut jotain vaivoja, niin olen varannut ajan ihan yksityiselle gynelle.
Itse en sitä osaa pelätä. Kyllähän se hieman ikävältä voi tuntua, mutta minulle oma terveys ja se että ehkäisy sopii ja toimii on tärkeämpää kuin hetkellinen ilettävä olotila.
Enpä ole kuullut, että gynepelkoon mitään rauhoittavia annettaisiin. Kantsii sille lääkärille kertoa asiasta, niin todennäköisesti se tutkimus suoritetaan hellävaraisemmin, ja niin että sinulle kerrotaan aina että mitä tehdään seuraavaksi.
Tuo on normaali osa naisen elämää, eikä siitä pääse yli eikä ympäri. Siihen pitää vaan tottua. Mieti sitä kun joskus olet raskaana ja synnytät, sitten sua vasta ronkitaankin, eli paras alkaa totuttelemaan.
En osaa sanoa mikä toimenpiteessä varsinaisesti pelottaa, en pelkää sen sattuvan, tai varsinaisesti tunne häpeääkään.. Kyseessä ei ole ainoa selittämätön pelkoni (en kykene ottamaan edes rokotteita neulakammon takia, hammaslääkäri on myös luku erikseen..), ja sikäli en usko, että tässäkään hellävarainen käsittely tai puhuminen auttaa, vaan seurauksena lienee paniikkikohtaus, jollaisen olen saanut ennenkin ahdistavassa tilanteessa. Tosin varsinaista paniikkihäiriötä minulla ei ole diagnosoitu, joten mietin, että voiko niitä väliaikaisia rauhoittavia sitten saada..
Tiedän, että kyseessä on normaali asia, joka on vain omaksi parhaakseni, mutta en oikein voi tälle tilanteelleni mitään sen enempää kuin esimerkiksi torikammoinen tai ahtaanpaikankammoinenkaan omalleen.. :/
Mutta noh kai se lienee parasta jutella lääkärin kanssa, sikäli vain jos vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole tarjolla ja kammo ei jotenkin katoa niin mahtaa mulla jäädä pillerit ja lapset hankkimatta. Tai sitten pitää vakavasti harkita vaikka psykoterapiaa mutta en oikein tiedä.