Mitäs mieltä? Mielestäni ihmisellä pitää olla oikeus päättää omasta elämästään.
Kuinka itse suhtaudutte kuolemaan? Monia ihmisiä ennenaikaisesti hautaan saattaneena en tosiaankaan voi sanoa muuta, kuin että kuolema on aina isku lähipiirille, vaikkakin sellainen josta selviää jotenkin, mutta jos ihminen itse haluaa kuolla, niin hänen omasta kannaltaanhan kyse ei ole mistään muusta, kuin että yht. äkkiä kaikki vaan päättyy.
Armeija-aikoina tuvassani oli kaveri, joka oli hyvin pitkälle asennoitunut samalla tavalla. Moni kaveri oli ongelmien ansiosta lähtenyt oman käden kautta ja hän oli itsekin sitä mieltä, että jos paska säkä käy, niin varmasti harkitsee itsemurhaa ratkaisukeinoksi. Ensin vain elämä risaiseksi ja sitten stoppi.
Poishan tuokin on kuulemma baaripuheiden perusteella jo lähtenyt.
Kuinka itse suhtaudutte kuolemaan? Monia ihmisiä ennenaikaisesti hautaan saattaneena en tosiaankaan voi sanoa muuta, kuin että kuolema on aina isku lähipiirille, vaikkakin sellainen josta selviää jotenkin, mutta jos ihminen itse haluaa kuolla, niin hänen omasta kannaltaanhan kyse ei ole mistään muusta, kuin että yht. äkkiä kaikki vaan päättyy.
Armeija-aikoina tuvassani oli kaveri, joka oli hyvin pitkälle asennoitunut samalla tavalla. Moni kaveri oli ongelmien ansiosta lähtenyt oman käden kautta ja hän oli itsekin sitä mieltä, että jos paska säkä käy, niin varmasti harkitsee itsemurhaa ratkaisukeinoksi. Ensin vain elämä risaiseksi ja sitten stoppi.
Poishan tuokin on kuulemma baaripuheiden perusteella jo lähtenyt.
Vastaukset 11
Vanhimmat
mielestäni tietyin ehdoin hyväksyttävää.
Eli selvinpäin (ei lääkkeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena), parantumaton sairaus, huono elämänlaatu ainakin näin nopeasti tulee mieleen.
On sitten muitakin asioita, mutta niihin en oikein osaa ottaa kantaa...
Samaa mieltä. Varsinkin parantumattomasti sairaiden ja heistäkin erityisesti iäkkäiden elämänlaadun ja -halun menettäneiden kohdalla eutanasia tulisi hyväksyä. Joskus kumminkin on lähdettävä, miksi on pakko kitua viimeiset vuotensa, vaikka kuolema tuottaisikin tuskaa lähipiirille.
Itsekin neurologisella vuodeosastolla maatessani olen kohdannut kuolemaa toivovan vanhuksen ja meidän nuorempienkin potilaiden keskuudessa eutanasia sai huonekunnaltamme 100 % kannatuksen.
Minusta eutanasiaa on kahdenlaista:aktiivista ja passiivista. Aktiivisessa eutanasiassa henkilö itse haluaa jouduttaa kuolemaansa lääkärin tai hoitajan ruiskun tai kuolemanpillerin kautta. Tätä en voi kannattaa. Masentunut vanhus, nuori, kuka vain voi sanoa, että laittakaa vaan sellainen piikki, niin pääsen pois. JOS MASENNUS HOIDETTAISIIN POIS, EI TARVETTA PIIKILLE TODENNÄKÖISESTI TULISI EDES MIELEEN. TIETOINEN "KUOLETUS" ON TAPPO TAI MURHA. Sitten toinen ongelma: Jos tämä eutanasia eli ns. armomurha ajatus yleistyy koko ajan, niin kohta saadaan pelätä jokainen, että onkohan tällä lääkärillä/hoitajalla nyt hyvät vai huonot aikeet? Tahtooko se henkeni säilyttää vai onko sillä halu ensin kiduttaa ja sitten tappaa laillisesti. Nykyään kun voi tehdä näköjään niinkin, että jättää tutkimatta sen osan verikokeista, tmv. mikä tutkia pitäisi. Se on sitten lupa tappaa. Ei "huomata" ajoissa, ei kuulla potilasta. Vaikka tokihan virheitäkin sattuu. Huolestuttaa silti tällainen suunta. Se on elämänvastaista, tuo aktiivinen eutanasia. Entä kuinka voivat jatkossa toimia lääkärit ja hoitajat, jotka eivät omantuntonsa takia voi olla pilleriä myöntämässä? Laitetaanko heidät sitten vankilaaan? Taidetaaan olla kohta menossa takaisin Hitlerin Gestapo-leireille. Nyt vaan kysytään ensin kohteliaasti, että voisinkohan saada luvan murhaamiseesi. Sairas sellainen yhteiskuntakin jo alkaa olla. Mistähän saisi elämänmyönteisyys pillereitä, sellaisia, joista ei joutuis riippuvaiseksi? -
Passiivinen eutanasia on sitä, että letkujen ja hengityskoneen varassa makaavan potilaan koneistus lakkautetaan tietyn ajanjakson kuluttua, ellei potilaan tilanne korjaannu. Tätä vastaan en ole. Samoin, jos kuolemansairas henkilö sanoo, ettei halua elvytystä, jos sydän pysähtyy. Tai ko. tilanteessa oleva henkilö ei halua enää lisälääkkeitä. Kuitenkin, ihmisen on todella oltava tietoinen siitä, mitä tapahtuu, jos tiettyä lääkitystä ei enää ota. Hänen on todella oltava valmis kuolemaan ja iankaikkisuusasiatkin on hyvä olla kunnossa...
Kristilliset arvot kunniaan. Kunnioitetaan vanhuksia. He ovat tehneet pitkän elämäntyön. Tuetaan heikkoja, niin synkät ajatukset ei valtaisi mieltä eikä vajottais toivottomuuteen. Kannetaan toistemme kuormia eikä hylätä sairaita oman onnensa nojaan. Autetaan masentuneita. Kerrotaan Jeesuksesta, elävän veden lähteestä, rukoillaan toistemme puolesta, eihän aina tiedä, onko tauti kuolemaksi..
Meistä kellään ei liene tuomiovaltaa sanoa, mihin paikkaan ihminen joutui/pääsi itsemurhan jälkeen: oliko kohtalona kadotus vai ihana taivas. ("Älkää kenellekään kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta.") Jeesus päättää viimeisellä tuomiolla siitä. Kuitenkin itsemurha tekona on elämän lahjan väärinkäyttöä. Jumala on luonut ihmisen, jo äidin kohdussa tiennyt hänen tulevat päivänsä iloineen ja suruineen. (Ks.Ps.139) Jeesukselta voi myös pyytää anteeksi syntejään ja pyytää häneltä apua elämänsä ahdinkoon. Jo tämän takia ei omaa elämää pidä mennä lopettamaan. Hän voi kiusattuja auttaa.
Kiusasihan Häntäkin saatana ja yritti saada hyppäämään vuoren huipulta, mutta Jeesus vastasi:"Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta putoaa..) Meni paholainen pois kiusaamasta. Kirjoitettu on: "Älä tapa". Itsemurha on teko vastoin Jumalan käskyä. Moni voi ajatella, että minä sitten vähän ennen kuolemaani teen parannuksen ja otan Vapahtajan, Jeesuksen vastaan elämääni. Mutta entä jos parannus on liian myöhäistä? Etsikonaika mennyt ohi ja ihminen paaduttanut sydämensä niin, ettei voi Jeesusta ottaa vastaan. Tänäänkin on vielä armonajan päivä, kun sinä elät. Kuoltuasi et voi enää tehdä ratkaisua iankaikkisuuskohtalostasi. Ilman Jeesuksen ristinsovitusta meistä ei kenestäkään niin kelvollista löydy, että omin voimin taivaaseen päästäis. VAIN KARITSAN VERI PUHDISTAA JA TUONNON RAUHAN SAAT. Entä läheisesi, omaisesi, kenties oma lapsesi? Haluatko todella jättää hänelle "helpon ratkaisumallin" elämän vaikeuksiin. Itsemurha on itsekästä. Kuinka paljon he mahtavat miettiä, minne päädyit ratkaisusi jälkeen? Et ole enää tukemassa etkä auttamassa heitä. Etkö ansaitsisi parempaa loppua?
Etkö tarvitse tulevaisuutta ja toivoa? Heitä se viinapullo pois kädestäsi ja vaihda Raamattuun, vaihda Jeesukseen, niin löydät elämällesi tarkoituksen eikä Jobin ajatkaan saa sinua luopumaan ylösnousemuksen toivosta, vaikka muut muuta sanoisi. Silloin kuolema ei ole kaiken loppu vaan uuden alku..Siunausta elämääsi T.
No huhhuh. Suomi on sellainen hassu maa, että masennuttuaan ihminen saattaa esimerkiksi tehdä itselleen vahinkoa vaikkapa ottamalla ihan helvetisti velkaa. Yritäppä siinä sitten lähteä uuteen nousuun kun alla on 100ke velat, ei pienintäkään mahdollisuutta saada kunnon asuntoa tai kannata tehdä töissä.
Itsemurha on noissa tilanteissa helpoin ratkaisu. Tai poismuutto
Mummoni elää syö pariakymmentä lääkettä rahat ei meinaa riittää ruokaan (mummoni syö melkoisesti ja syöminen lähes ainoa asia joka tuottaa iloa), lähes kaikki ystävät kuolleet, kaikki paitsi yksi lapsista elossa.
Meinaatko että hänelle pitäis määrätä masennuslääkettä mitäs kivoja pillereitä sitten vielä?
Kerronko lisää? hänellä on jalat ollut pitkään huonossa kunnossa ja elää 365 vuorokautta vuodessa 3:ssa huoneessa. Ja sä tarjoot jeesusta...morjes...
Me sukulaiset siellä käydään aina kun ehditään. Ostetaan lisää ruokaa ja pidetän seuraa jne. kun ei siellä muita käy, mutta emme mekään voi siellä joka viikonloppu olla joten pyydätkö sitä jeesustasi sinne...
tutun tutustani...kun hän oli 17 rattijuoppo ajoi hänen päältään. Hän elää pyörätuolissa koko vartalo halvaantuneena. Ei pysty puhumaan, mutta kohdistaa katseen, itkee ja kuulee.
On totta, että velkaantuminen voi viedä masennukseen ja ylivelkaantunut voi ylireagoida. Tiesitkö, että kirkollakin on hiippakuntatasolla ylivelkaantuneiden auttamisrahastoja. Jostain lehdestä muutama vuosi sitten huomasin. Jos velkaa ei armahda maallinenkaan aputaho, velkasaneerajat, niin joku tuntemasi henkilö voisi myös käynnistää adressikeräyksen auttamiseksi. Ja vaikka tehtyä ei saisi tekemättömäksi, niin elää voi silti. Eikö jokainen voi erehtyä jossain asiassa? Oma kriisi vaan tuntuu aina kaikkein vaikeimmalta, ylitsepääsemättömältä. Kai se on se suomalainen omanarvon tunto ja häpeän tai muu pelko, joka voi saada ihmisen ajattelemaan ainakin ensialkuun, että muuta vaihtoehtoa ei ole kuin päivien lopetus. Silloin moni tarviis apua, sekä konkreettista että muuta, jottei tekis ensimmäistä mieleentulevaa tekoa, jota harvoin voi perua. Ois myös hyvä, että päättäjät heräis miettimään, kuinka apua voisi parhaiten kohdentaa. Ylimaallinen apu tulee Taivaan Isältä. "Mitä se ihmistä hyödyttää, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman, mutta saisi sielulleen vahingon?"
tutun tutustani...kun hän oli 17 rattijuoppo ajoi hänen päältään. Hän elää pyörätuolissa koko vartalo halvaantuneena. Ei pysty puhumaan, mutta kohdistaa katseen, itkee ja kuulee.
-Uskotko ihmeparantumisiin? Jos uskot, voit viedä hänet rukoiltavaksi henkilön luo, jolla on parantamisen armolahja, Jumalan kunniaksi. Jos Jumala suo, Hän voi parantua. (Varo silti esim. reikihoitajia ym. vastaavia vaihtoehtohoitajia, joita liikkuu pilvin pimein.) Vaikka Hän ei parantuisi, (=Se ei olisikaan jostain syystä Jumalan tahto) niin lähimmäisenä on hieno asia, että vierailet hänen luonaan, rukoilet hänen puolestaan. Et jätä aivan yksin, et karsasta hänen sairauttaan. Vammastaan huolimatta hän ymmärtää ja sinä tiedät sen: Hän kuulee, itkee, tuntee, on ihminen joka tarvitsee toisia. Taivaassa viimeistään sokeakin näkee ja rampa on päässyt vaivastaan. Saamme kysyä ne kysymykset, joihin vastausta täällä ei annettu.
Mummosta..
Meinaatko että hänelle pitäis määrätä masennuslääkettä mitäs kivoja pillereitä sitten vielä?
-Joskus voi olla hyvä tarkistaa, josko lista mitä lääkkeitä syödä pitää on todella tarpeellinen kaikilta osin. Eräs tuttu meni varsin huonoon kuntoon ja kun lääkeluettelota tarkistettiin lääkärin kanssa ja jotain vähennettiin, niin tuo tuttu pääsi elämästä kiinni silminnähden. Joku mummo voi syödä kyllä masennukseenkin, kun ahdistus tuntuu helpottavammalta vain syömällä ja ruokaa syödessä ei tarvitse ajatella paljon muuta. Masennus voi olla vähän piilevänä ikään kuin.
Kerronko lisää? hänellä on jalat ollut pitkään huonossa kunnossa ja elää 365 vuorokautta vuodessa 3:ssa huoneessa. Ja sä tarjoot jeesusta...morjes...
Me sukulaiset siellä käydään aina kun ehditään. Ostetaan lisää ruokaa ja pidetän seuraa jne. kun ei siellä muita käy, mutta emme mekään voi siellä joka viikonloppu olla joten pyydätkö sitä jeesustasi sinne...
- On hyvä, että sukulaiset välittää, käy ja ostaa lisää ruokaa. Taksikyytivierailujakin tai vastaavia mummolle voisi saada järjestymään kyläilyä varten. Oletko kertonut hänen entisille tutuilleen mahdollisen asunnonvaihdon jälkeen, mistä hänet tavoittaa ja että te omaiset toivoisitte heidän käyvän siellä? Diakonillekin voi sanoa, jos sopivan oloinen henkilö on töissä, että tämä piipahtaisi. Vapaaehtoisia toimijoitakin löytyy muistakin järjestöistä, jos esim. juttuseuraa tai ulkoiluttajia tarvitaan lisää. Ja kyllä minä ainakin toivoisin voivani Jeesustakin tarjota, jos joku tahtoo ottaa vastaan. Hänen kauttaan kun vain saa ikuisuusturvan ja asuinsijan Taivaan kodista, sitten kun tämä maallinen telttamaja puretaan. "Niin ei siis ole mitään kadotustuomiota niile, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat." Rukoilla ja laulaakin mummon kanssa voi, kun tuttuja virsiä plaraatte yhdessä. Ja kaiken keskellä on hyväksyttävä sekin, että jonain aamuna mummoa ei enää ole täällä maan päällä. Kun joku syy se on kuolemiseenkin oltava, jollei ihmettä tapahdu Jumalan armosta. Täältä eroaminen toisistaan on vaan paljon helpompaa, kun tietää, että mummon sydämessä asuu Jeesus Kristus, joka on voittanut kuolemankin vallan. Sinua siunaten ja teidän puolesta rukoillen
Aina ei apu tunnu löytyvän psykologin kautta. Heillä on tapana järkeistää kaikki asiat. Ihminen on sielun, ruumiin ja hengen kokonaisuus; jos sielun hoitaminen unohdetaan niin osa ihmisyyttä on unohdettu pois. Jumalalla on kaikkivalta auttaa tilanteissa, jotka on ihmiselle mahdottomia.
Itsemurha on vaikea tehdä suomessa.
Paras mennä sellaiseen maahan jossa se on sallittu.
Menee sielläl lääkäriin ja pyytää sopivat lääkkeet, niin homma sujuu helposti...