Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio sananvapautta koskevassa asiassa
Tiedote 46/2009
10.2.2009
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on tänään antanut Suomea koskevan tuomion, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaista oikeutta sananvapauteen oli rikottu.
Tuomio koski tapausta, jossa henkilö X oli vaatinut vahingonkorvausta muun muassa sen johdosta, että aikakauslehdessä julkaistu artikkeli syyllisti ja loukkasi häntä. X:n mukaan myös hänen kuvansa julkaiseminen ilman lupaa oli aiheuttanut hänelle henkistä kärsimystä. Artikkeli koski vireillä olevaa rikosoikeudenkäyntiä. Korkein oikeus määräsi artikkelin kirjoittaneen toimittajan, lehden päätoimittajan ja kustantajan maksamaan X:lle vahingonkorvausta aineettomasta vahingosta 20 000 markkaa (noin 3 364 euroa) ja korvausta oikeudenkäyntikuluista.
Toimittaja, päätoimittaja ja kustantaja valittivat asiassa EIT:lle. Valittajien mukaan heidän sananvapauttaan oli loukattu, kun heidät oli määrätty maksamaan vahingonkorvausta rikosoikeudenkäyntiä koskevan uutisoinnin perusteella. Rikosoikeudenkäynnissä oli kyse yleisesti kiinnostavasta asiasta. Valittajien tarkoituksena ei ollut paljastaa X:n yksityiselämää koskevia tietoja.
EIT muistutti aiempaan oikeuskäytäntöönsä viitaten muun muassa korostaneensa sen panoksen merkitystä, minkä lehdistössä julkaistut kuvat ja artikkelit antavat yleisesti kiinnostaviin keskusteluihin. Samoin EIT huomautti, että vaikka oikeudenkäyntien uutisoinnilla ja kommentoinnilla on osaltaan merkitystä niiden julkisuuden kannalta, ei oikeudenkäyntien julkinen luonne anna tiedotusvälineille vapaita käsiä ja vapauta näitä velvollisuudesta toimia huolellisesti oikeudenkäynnin aikana saatua tietoa välitettäessä. EIT kiinnitti tässä yhteydessä huomiota myös Journalistin ohjeisiin.
EIT katsoi, että kyseessä olleella artikkelilla oli ollut tarkoitus ottaa osaa julkiseen keskusteluun ja piti tätä oikeutettuna. X ei kuitenkaan ollut julkisuuden henkilö eikä tietoisesti hankkiutunut julkisuuteen. Se, että hän oli rikosoikeudenkäynnin kohteena, ei voinut poistaa hänen yksityiselämänsä suojaa.
EIT totesikin, että asiassa oli arvioitava, oliko yleinen etu tasapainossa X:n edun kanssa ja olivatko asiassa sovelletut periaatteet sopusoinnussa 10 artiklan kanssa. Asiassa oli arvioitava erityisesti, olivatko ne syyt, jotka johtivat valittajien vahingonkorvausvastuuseen, merkityksellisiä ja riittäviä. EIT katsoikin, että ne syyt, joihin sananvapauteen puuttumiseksi oli vedottu, olivat merkityksellisiä, mutta eivät riittäviä. Täten 10 artiklaa oli rikottu.
EIT määräsi valtion korvaamaan kustantajalle vahingonkorvauksena aineellisesta vahingosta noin 9200 euroa, toimittajalle ja päätoimittajalle vahingonkorvauksena aineettomasta vahingosta kummallekin 5000 euroa sekä kaikille valittajille oikeudenkäyntikuluina yhteensä 9800 euroa.
Tarkoittaako tuo Eu tuomio sitä ettei mediassa enää saa kertoa rikoksesta epäillyn tai tuomitun nimeä?
Eikä saa julkaista rikollisen kuvaa? Tai kertoa yhtään mitään?
Tiedote 46/2009
10.2.2009
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on tänään antanut Suomea koskevan tuomion, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaista oikeutta sananvapauteen oli rikottu.
Tuomio koski tapausta, jossa henkilö X oli vaatinut vahingonkorvausta muun muassa sen johdosta, että aikakauslehdessä julkaistu artikkeli syyllisti ja loukkasi häntä. X:n mukaan myös hänen kuvansa julkaiseminen ilman lupaa oli aiheuttanut hänelle henkistä kärsimystä. Artikkeli koski vireillä olevaa rikosoikeudenkäyntiä. Korkein oikeus määräsi artikkelin kirjoittaneen toimittajan, lehden päätoimittajan ja kustantajan maksamaan X:lle vahingonkorvausta aineettomasta vahingosta 20 000 markkaa (noin 3 364 euroa) ja korvausta oikeudenkäyntikuluista.
Toimittaja, päätoimittaja ja kustantaja valittivat asiassa EIT:lle. Valittajien mukaan heidän sananvapauttaan oli loukattu, kun heidät oli määrätty maksamaan vahingonkorvausta rikosoikeudenkäyntiä koskevan uutisoinnin perusteella. Rikosoikeudenkäynnissä oli kyse yleisesti kiinnostavasta asiasta. Valittajien tarkoituksena ei ollut paljastaa X:n yksityiselämää koskevia tietoja.
EIT muistutti aiempaan oikeuskäytäntöönsä viitaten muun muassa korostaneensa sen panoksen merkitystä, minkä lehdistössä julkaistut kuvat ja artikkelit antavat yleisesti kiinnostaviin keskusteluihin. Samoin EIT huomautti, että vaikka oikeudenkäyntien uutisoinnilla ja kommentoinnilla on osaltaan merkitystä niiden julkisuuden kannalta, ei oikeudenkäyntien julkinen luonne anna tiedotusvälineille vapaita käsiä ja vapauta näitä velvollisuudesta toimia huolellisesti oikeudenkäynnin aikana saatua tietoa välitettäessä. EIT kiinnitti tässä yhteydessä huomiota myös Journalistin ohjeisiin.
EIT katsoi, että kyseessä olleella artikkelilla oli ollut tarkoitus ottaa osaa julkiseen keskusteluun ja piti tätä oikeutettuna. X ei kuitenkaan ollut julkisuuden henkilö eikä tietoisesti hankkiutunut julkisuuteen. Se, että hän oli rikosoikeudenkäynnin kohteena, ei voinut poistaa hänen yksityiselämänsä suojaa.
EIT totesikin, että asiassa oli arvioitava, oliko yleinen etu tasapainossa X:n edun kanssa ja olivatko asiassa sovelletut periaatteet sopusoinnussa 10 artiklan kanssa. Asiassa oli arvioitava erityisesti, olivatko ne syyt, jotka johtivat valittajien vahingonkorvausvastuuseen, merkityksellisiä ja riittäviä. EIT katsoikin, että ne syyt, joihin sananvapauteen puuttumiseksi oli vedottu, olivat merkityksellisiä, mutta eivät riittäviä. Täten 10 artiklaa oli rikottu.
EIT määräsi valtion korvaamaan kustantajalle vahingonkorvauksena aineellisesta vahingosta noin 9200 euroa, toimittajalle ja päätoimittajalle vahingonkorvauksena aineettomasta vahingosta kummallekin 5000 euroa sekä kaikille valittajille oikeudenkäyntikuluina yhteensä 9800 euroa.
Tarkoittaako tuo Eu tuomio sitä ettei mediassa enää saa kertoa rikoksesta epäillyn tai tuomitun nimeä?
Eikä saa julkaista rikollisen kuvaa? Tai kertoa yhtään mitään?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos on vasta rikoksesta epäilty niin turha nimeä ja kuvaa on vielä julkaista koska siten saatetaan pystyä vaikuttamaan tutkintaan ja oikeudenkäyntiin. Epäilty on vasta epäilty eikä epäiltyä vielä pidä tuomita tai voi tulla oikeusmurhia.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta:
Esityksen tavoitteena on ratkaista julkisuuden ja yksityisyyden suojan välinen ristiriita asianosaisten oikeusturvan takaavalla tavalla, lähtökohtana olisi oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus.
Julkisuusperiaate on sovitettava yhteen useiden muiden perus- ja ihmisoikeuksien kanssa. Näitä ovat erityisesti yksityisyyden suoja, mutta myös oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.
Joudutaanko nyt valitsemaan yksityisyys vai journalistinen sananvapaus?
"Yksityiselämän suoja kuuluu EIS:ssa suojattuihin ihmisoikeuksiin. Yksityiselämän suojaaminen saattaa edellyttää, että tuomion julkisuutta rajoitetaan yksityiselämän loukkausten estämiseksi."
http://www.karjalainen.fi/scripts/edoris/edoris.dll?tem=lsearchart&search_iddoc=5669043
Tuossa uutisessa kerrotaan vieläpä alaikäisen "murhaajan" nimi:
"Suomussalmelainen (nimi) tunkeutui neljä vuotta itseään vanhemman, mutta fyysisesti selvästi heikomman uhrin asuntoon ja surmasi tämän erittäin raa’alla tavalla. Oikeuden mukaan tuomittu muun muassa hakkasi ja potki uhriaan, kuristi tietokoneen johdolla ja löi saksilla."
Eikö tuollainen uutinen ole yksityiselämän loukaus?
Jollei se ole sitä viralliselle medialle, niin voiko saman uutisen julkaiseminen olla rikos yksityishenkilölle?
Hui kauhistuksen kanahäkki, jos yleinen sallimus olisi, että epäillyksen alainen vasta tutkintavaiheessa olisi julkista riistaa. Mietipä, jos puolisosi oman mielenterveytensä pettämisen vuoksi syyttää sinua lapsiin sekaatumisesta ja tutkinta alkaa? Kuva lehteen ja eiku jakoon! "Tätä miestä/naista epäillään lapsiin sekaantumisesta!"
Tässä ei ole kyse sananvapaudesta, vaan sen väärinkäytöstä.
Kerrottiinhan Alpo Rusinkin nimi jo epäily vaiheessa julkisuuteen,
vaikkei tuomiota sitten tullutkaan.
Mistä kukaan voi tietää saako nimen kertoa vai ei?
Onko journalisteille eri säännöt kuin yksityishenkilöille?
Taisipa siinäkin media olla maksumies. En muista varmasti.
Säännöt on tietty medialle vähän tiukemmat. Laajempi vastuu.
Periaatteessa sananvapauden(kin) nimissä tehty toista loukkaava, perätön ja vahingoittava julistus on molemmille sama.
http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2009/11/mielenosoittajan_henkilotietojen_julkaiseminen_netissa_ei_ole_lainvastaista_11808...
"Helsingin käräjäoikeuden tuomari päätti julkaista Smash Asem-mielenosoituksen johdosta annetun tuomion käräjäoikeuden palvelusivulla joulukuussa 2007. Tuomari arvioi, että tuomio kiinnostaisi tiedotusvälineitä ja yleisöä. Käräjäoikeuden tuomarin menettelystä kanteli hensinkiläisnainen."
"Smash Asem-jutun tuomion julkaiseminen internetissä henkilötietoineen ei ollut lainvastaista."
"Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mielestä tuomiot tulisi kuitenkin julkaista verkkosivuilla siten, että henkilötiedot on poistettu eikä asianomaisten yksityiselämä vaarannu."
Eli siis tuomiot henkilötietoineen saa julkaista?
Mutta toivottavaa olisi että henkilötiedot on poistettu?
Miten paljon saa sitten kyseisistä henkilöistä kertoa?
Etunimen, iän, asuinpaikan, sukupuolen?
Mutta rotua tai sukupuolista suuntautumista ei saa kertoa?
Saako Suomessa siis julkaista sellaista sivustoa joka on esim. Englannissa, jossa on jokaisen tuomitun kuva, nimi ja rikos? En muista nyt sen osoitetta, mutta siitä näkee selvästi kuka on tehnyt ja mitä.
Jos saa, niin miksei sellaista jo ole?
herkkähipiäisyyden puimispaikkoja, jotka ruuhkaannutetaan niin, etteivät tärkeät kansaa ja ihmisten henkiä koskevat asiat koskaan edes pääse sinne asti. Niin se menee.