Pitkään jatkuneiden shortsikelien jälkeen suomalaiset pian taas havahtuvat siihen, että talvi on vielä yksi vuodenajoistamme. Kuluttaja saa taltutettua pakkasta ja pimeää sekä teollisuus pystyy pyörimään – kunhan sähköä on saatavilla.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ei ole pahemmin huolissaan sähkön riittävyydestä edes tämän talven kovimpien pakkaspäivien osalta. Mutta silloin kun pakkanen paukkuu, Suomi on Euroopan muihin maihin verrattuna hyvin riippuvainen ulkomaisen sähkön saannista.
Oma tuotanto riittää lähelle kulutustamme vasta Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen ryhtyessä syöttämään sähköä, näillä näkymin vuonna 2012. Tehokapasiteetin riittävyyden varmistamisessa riittää rutkasti tekemistä sen jälkeenkin.
Toimeen olisi tultava myös lyhyissä ja pitkissä häiriötilanteissa. Fingridin käyttövarmuuspäivillä puhunut dosentti Veli-Pekka Nurmi oli huolissaan siitä, että sähköalaa on lähinnä kiinnostanut vain se, mikä kulloisenkin sähköhäiriön aiheutti. Ei niinkään se, mitä häiriöstä aiheutui yhteiskunnalle. Kyllähän sekin kuuluu sähköalalle. Mutta sen pitäisi kiinnostaa nykyistä enemmän muitakin yhteiskunnallisia toimijoita, myös tavallisia kansalaisia.
Nykyään Suomessa lähdetään pitkälti siitä, että talvipakkasten sähkövajeessa Ruotsi ja etenkin sen vesivoima auttaa pitämään Suomessa valot päällä. Mutta jos tositilanteessa Svenssonille uhkaa samaan aikaan tulla vilu, arvaa vain saako Virtanen silloin Ruotsista tarpeeksi sähköä, luki sopimuksissa mitä tahansa.
Vielä kannattaa ostaa uudet villasukat, tulee niille sitten joskus käyttöä tai ei.
http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article354284.ece
Aika negatiivinen uutiskommentti, mutta toisaalta varsin mahdollista ja ovathan nuo sähkökatkokkin varsin yleisiä vielä vuoteen 2050 asti, kunnes saadaan maakaapelit nykyisten ilmakaapeleiden tilalle.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ei ole pahemmin huolissaan sähkön riittävyydestä edes tämän talven kovimpien pakkaspäivien osalta. Mutta silloin kun pakkanen paukkuu, Suomi on Euroopan muihin maihin verrattuna hyvin riippuvainen ulkomaisen sähkön saannista.
Oma tuotanto riittää lähelle kulutustamme vasta Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen ryhtyessä syöttämään sähköä, näillä näkymin vuonna 2012. Tehokapasiteetin riittävyyden varmistamisessa riittää rutkasti tekemistä sen jälkeenkin.
Toimeen olisi tultava myös lyhyissä ja pitkissä häiriötilanteissa. Fingridin käyttövarmuuspäivillä puhunut dosentti Veli-Pekka Nurmi oli huolissaan siitä, että sähköalaa on lähinnä kiinnostanut vain se, mikä kulloisenkin sähköhäiriön aiheutti. Ei niinkään se, mitä häiriöstä aiheutui yhteiskunnalle. Kyllähän sekin kuuluu sähköalalle. Mutta sen pitäisi kiinnostaa nykyistä enemmän muitakin yhteiskunnallisia toimijoita, myös tavallisia kansalaisia.
Nykyään Suomessa lähdetään pitkälti siitä, että talvipakkasten sähkövajeessa Ruotsi ja etenkin sen vesivoima auttaa pitämään Suomessa valot päällä. Mutta jos tositilanteessa Svenssonille uhkaa samaan aikaan tulla vilu, arvaa vain saako Virtanen silloin Ruotsista tarpeeksi sähköä, luki sopimuksissa mitä tahansa.
Vielä kannattaa ostaa uudet villasukat, tulee niille sitten joskus käyttöä tai ei.
http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article354284.ece
Aika negatiivinen uutiskommentti, mutta toisaalta varsin mahdollista ja ovathan nuo sähkökatkokkin varsin yleisiä vielä vuoteen 2050 asti, kunnes saadaan maakaapelit nykyisten ilmakaapeleiden tilalle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomessa tuotetun sähkön omavaraisuudesta täälläkin ollut juttua.Ulkoa tuodussa sähkössä mukana aina se vaara,että myyvä valtio tarvitsee itse kaiken.Se mikä on valtion taloudellinen tilanne kun olkiluoto 3 valmistuu ja uusi (uudet) rakenteilla näyttää päästäänkö vihdoin tuontisähköstä eroon.