Oliko Göring neuvoineen Suomen pelastaja kuten Ylikangas on asian esiintuonut?
" Muistakaa, että teidän on tehtävä rauha millä ehdoin tahansa. "
Suomiko tekikin sanelurauha ollessaan täysin - painitermiä käyttääkseni ns. sillassa, hirmuhallitsija Stalinin miljoonan miehistä suurhyökkäytä vastaan?
Puna-armeija oli jo saavuttanut Suomen kantatieverkoston alkupään Talissa. Viipurinlahdella, Talin-Portinhoikan alueella, Vuosalmella ja osin Taipaleessakin lukuisat pataljoonat olivat sodan viime päivinä käytännössä luhistumistilassa.
Laaksonen toteaa väitöskirjassaan Todellisuus ja harhat: Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa 1940. " Rintama olisi varmasti murtunut jo muutamassa päivässä Viipurinlahdella, Portinhoikassa tai Vuosalmella, jos sota ja puna-armeijan massiiviset hyökkäykset olisivat jatkuneet.
Vaarallisin tilanne oli Viipurinlahdella Viipurin länsipuolella. Jos venäläiset olisivat murtautuneet siinä läpi, Kannaksen kolme armeijakuntaa olisivat jääneet läpimurtokohdan itäpuolelle. Juoksu kohti Helsinkiä olisi alkanut.
Talissa venäläiset pääsivät jo Viipurin- Imatra valtatielle. Tähän puolustuslinjaan saapui puolustusta vahvistamaan sodan viime päivinä komppania Amerikan suomalaisia. Kollaalle vihollinen toi samaan aikaan neljä uutta divisioonaa. Kitilän mottiin venäläiset saivat huoltoyhteyden.
Viipurinlahden sotatoimiin liittyen vihollinen heitti sotavoimiaan Suomenlahden jääkentän yli Virolahden rannikkoa vastaan, jonne Mannerheim joutui määräämään joukkoja Laatokan Karjalasta. "
Myös Kotkan edustalla käytiin jäällä puolustustaisteluja.
Edessä olisi ollut tosin Luumäen linja, mutta se oli enemmän karttaan piirretty viiva kuin linnoitettu puolustusasema. Sen tuntumaan oli haalittu reserviksi pataljoonia koulutuskeskuksista eri puolilta Suomea. Miehet olivat heikosti koulutettuja ja heikosti aseistettuja.
Kenttäarmeijamme pataljoonien vahvuudet olivat maaliskuun 10. päivän aikana supistuneet jo keskimäärin alle 250 miehen.
Ei kukaan järkevä ihminen voi uskotella itselleen, että Suomi pystyi vaikuttamaan Staliniin rauhan aikaansaamiseksi ko.tilanteessa, ja Göringin vielä neuvomana!
Kysymys pitää asettaa HYÖKKÄÄJÄN lähtökohdista! Miksi Stalin lopetti hyökkäyksensä ja tekikin rauhan - eikä jatkanut hyökkäystään lopulliseen voittoon Suomen ollessa täysin sillassa.
Todellisuudessa Stalin todellakin yksin päätti lopettaa hyökkäyksen kesken. Polytpyroossa Zdanov, Vorosilov ja Andrejef olivat sodan jatkamisen puolella mutta Stalin pitikin viisaampana lopettaa sota. Moskovaan Paasikivi ja Ryti saivat salasähkeitä Tukholman kautta ja mm. tiedon liittoutuneiden tarjouksesta saada apua.
Ylipäällikkö varoitti Moskovaan neuvottelijoita sähkeitse, ettei Ranskan ja Englannin apu Narvikin kautta ollut käytännössä mahdollista. Tämä ratkaisi Suomen lopullisen kannan ja valtuuskunta päätti allekirjoittaa sopimuksen saatuaan Helsingistä valtuudet. Mutta kaikein oleellisina on, MIKSI Stalin vastoin polytpyroon enemmistön kantaa lopetti kesken vastustamattomasti edenneen hyökkäyksensä, lopullisen voiton jo häämöittäessä?
Kuinka oikeassa Ylikangas on arvioidessaan että Göring oli suurin konna - joka neuvoineen sai lopetetuksi Talvisodan ennen kuin länsimaiden divisioonat olisivat olleet puolustamassa maatamme Viipurinlahdella ja Kotkan rannikolla.
" Muistakaa, että teidän on tehtävä rauha millä ehdoin tahansa. "
Suomiko tekikin sanelurauha ollessaan täysin - painitermiä käyttääkseni ns. sillassa, hirmuhallitsija Stalinin miljoonan miehistä suurhyökkäytä vastaan?
Puna-armeija oli jo saavuttanut Suomen kantatieverkoston alkupään Talissa. Viipurinlahdella, Talin-Portinhoikan alueella, Vuosalmella ja osin Taipaleessakin lukuisat pataljoonat olivat sodan viime päivinä käytännössä luhistumistilassa.
Laaksonen toteaa väitöskirjassaan Todellisuus ja harhat: Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa 1940. " Rintama olisi varmasti murtunut jo muutamassa päivässä Viipurinlahdella, Portinhoikassa tai Vuosalmella, jos sota ja puna-armeijan massiiviset hyökkäykset olisivat jatkuneet.
Vaarallisin tilanne oli Viipurinlahdella Viipurin länsipuolella. Jos venäläiset olisivat murtautuneet siinä läpi, Kannaksen kolme armeijakuntaa olisivat jääneet läpimurtokohdan itäpuolelle. Juoksu kohti Helsinkiä olisi alkanut.
Talissa venäläiset pääsivät jo Viipurin- Imatra valtatielle. Tähän puolustuslinjaan saapui puolustusta vahvistamaan sodan viime päivinä komppania Amerikan suomalaisia. Kollaalle vihollinen toi samaan aikaan neljä uutta divisioonaa. Kitilän mottiin venäläiset saivat huoltoyhteyden.
Viipurinlahden sotatoimiin liittyen vihollinen heitti sotavoimiaan Suomenlahden jääkentän yli Virolahden rannikkoa vastaan, jonne Mannerheim joutui määräämään joukkoja Laatokan Karjalasta. "
Myös Kotkan edustalla käytiin jäällä puolustustaisteluja.
Edessä olisi ollut tosin Luumäen linja, mutta se oli enemmän karttaan piirretty viiva kuin linnoitettu puolustusasema. Sen tuntumaan oli haalittu reserviksi pataljoonia koulutuskeskuksista eri puolilta Suomea. Miehet olivat heikosti koulutettuja ja heikosti aseistettuja.
Kenttäarmeijamme pataljoonien vahvuudet olivat maaliskuun 10. päivän aikana supistuneet jo keskimäärin alle 250 miehen.
Ei kukaan järkevä ihminen voi uskotella itselleen, että Suomi pystyi vaikuttamaan Staliniin rauhan aikaansaamiseksi ko.tilanteessa, ja Göringin vielä neuvomana!
Kysymys pitää asettaa HYÖKKÄÄJÄN lähtökohdista! Miksi Stalin lopetti hyökkäyksensä ja tekikin rauhan - eikä jatkanut hyökkäystään lopulliseen voittoon Suomen ollessa täysin sillassa.
Todellisuudessa Stalin todellakin yksin päätti lopettaa hyökkäyksen kesken. Polytpyroossa Zdanov, Vorosilov ja Andrejef olivat sodan jatkamisen puolella mutta Stalin pitikin viisaampana lopettaa sota. Moskovaan Paasikivi ja Ryti saivat salasähkeitä Tukholman kautta ja mm. tiedon liittoutuneiden tarjouksesta saada apua.
Ylipäällikkö varoitti Moskovaan neuvottelijoita sähkeitse, ettei Ranskan ja Englannin apu Narvikin kautta ollut käytännössä mahdollista. Tämä ratkaisi Suomen lopullisen kannan ja valtuuskunta päätti allekirjoittaa sopimuksen saatuaan Helsingistä valtuudet. Mutta kaikein oleellisina on, MIKSI Stalin vastoin polytpyroon enemmistön kantaa lopetti kesken vastustamattomasti edenneen hyökkäyksensä, lopullisen voiton jo häämöittäessä?
Kuinka oikeassa Ylikangas on arvioidessaan että Göring oli suurin konna - joka neuvoineen sai lopetetuksi Talvisodan ennen kuin länsimaiden divisioonat olisivat olleet puolustamassa maatamme Viipurinlahdella ja Kotkan rannikolla.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Näin kaikki tapahtui.
Göringin neuvoo Suomea ja CCCP:tä
NAKKARILLA
Tapahtui nakkijonossa Bulevardin kulmalla lähellä Coiffeurin parturia .
Nakki jonossa alkoi eräs iso korsto piestä pienempää ja heikompaa ,väittäen miehen uhkaavalla käytöksellään saattavan olla jotain hänen terveydelleen vaarallista tarkoitusta. Korston auto oli parkissa mittarilla kadun toisella puolella.
Nyt tuolta autosta alkaa sadella neuvoja tuolle alakynteen jääneelle pikkumiehelle: ” Tee nyt sovinto pikku äijä heti, tai se pieksee sinut hengiltä ”. Neuvon antaja on tämän ison korston auton kuljettaja, joka oli hankkiutunut sopimus kuljettajaksi korstolle.
Jo aiemmin oli alakynnessä pieni heiveröinen mies pyytänyt korstoa lopettamaan hakkaamisen, ja tarjonnut sovinnon kättä ilman minkäänlaista tulosta, oli kuin kuuroille korville olisivat pyynnöt menneet. Päinvastoin pyynnöistä välittämättä heitti vielä takkinsa vielä pois ja etsi kättä pitempää jolla nyt loppuvaiheessa alkoi tosissaan pieksää miestä.
Mutta nyt tilanne muuttui, ottelusta ei tullut valmiimpaa pieni mies olikin sitkeää sorttia. Kamppailu näytti kestävän ja kestävän. Tämä hänen ystävänsä autokuski alkoi tuskastua ja kehotti nyt alakynnessä olevaa edelleen tekemään kaikkensa että tämä korsto suostuisi lopettamaan, toiset kioskilla olleet kuulivat tuon kuljettajan uhanneen tulla väliin jos ei lopeta , mutta ilman tulosta.
Nyt päätti kaksi jonossa ollutta sivullista mennä auttamaan uhria, keinoja mietittiin pitkään, mennäänkö vasemmalta vai oikealta, aikaa tuhlaantui. Sitten he päättivät vielä kysyä uhrilta itseltään saavatko he tulla auttamaan.
Nyt uhri oli jo siinä tilassa että ajatukset jo katkeilivat, hän näki nuo kaksi auttajaa mutta epäili heidän todellisia halujaan auttaa koska olivat sen näköisiä etteivät kuitenkaan mitään hänen puolestaan olisivat tehneet, ja vaikutti vielä siltä, että korsto tunsi heidät hyvin, koska hän iski heille silmää.
Nämä kaksi heppua huusivat: ” Jos vain pyydät meitä apuun niin mielellämme tulemme, emme muuten”. Sattui siihen näiden kahden miehen eteen yllättäen astumaan kaksi heille puolituttua naista, jotka asettuivat näitten kahden miehen esteeksi, uhkasivat heitä lopettaa antamisen jos vaan väliin menevät. ” Satamaani ei soudeta ja. arvometallilleni teen mitä lystään huikkasivat naiset”.
Miehet joutuivat nyt todella miettimään kannattaako mennä väliin ja mitenkähän kaikessa käy, nimittäin tuo lipevä autokuski oli iskenyt silmänsä heidän ystäviinsä jotka rohkeutta osoittaen estivät miesten menon auttamaa tuota uhria.
Naisille oli tuottanut katkeruutta puolituttujen miesystäviensä läpinäkyvä halu käyttää heitä vain hyväkseen, ja nyt ollaan sitten niin rohkeaa poikaa. Naiset tiesivät ettei heistä tosipaikan tullen ole tuon uhrin auttajaksi, koska korstohan oli miesten tuttu jo menneiltä ajoilta. Siksi he estivät heitä menemästä tuon onnettoman avuksi.
Nyt tuo lipevä autokuski soitti torvea, ja huusi vielä kerran uhrille jonka kaikki kuulivat, ja myös KORSTOKIN kuuli tuon huudon : ”Nyt käsket sen korston lopettamaan, taikka minä tulen muuten väliin patukkani kanssa”. Kuljettajan oli nyt pakko tehdä kipeä päätös, koska muuten nuo KAKSI, jos he olisivat kerinneet mennä apuun, olisi ollut korston ystävälle katastrofi. Siinä olisi mennyt välit korston kanssa poikki keralla ja kuskin ura olisi loppunut siihen. Lisäksi kuski oli saanut kaiken mahdollisen avun tuolta korstolta. Korsto oli antanut kuskilleen mittavat määrät erilaista tavaraa lämmitysöljyistä alkaen.
Nyt vasta korstokin katsoi parhaaksi lopettaa, voimia oli mennyt tuota sitkeää pientä miehen alkua hakatessaan, verta oli valunut hänestä runsaasti, hän katsoi parhaaksi ryhtyä keräämään voimia uutta ottelua silmällä pitäen. Nimittäin tuo hänen suharinsa ei ollut mikä tahansa kuski.
Autokoski oli harjaantunut tappelupukari hänkin, ja osasi käyttää eritäin väkivaltaisia otteita ellei osannut niihin varautua. Korsto oli syystäkin pelokas, varsinkin jos ei nopeasti saisi paikattua haavojaan joita sai ottelussa tuota miekkosta vastaan.
Kuskissa oli herännyt ajatuksia tuon urhoollisen pienen miehen kamppailua seurattuaan että tuostahan saattaisi olla myöhemmin hyötyä, jos vaikka usutan sen kanssani kostamaan tekosensa korstolle, sehän ryöväsi kuitenkin tuon pienen miehen kaikki rahat ja sai hänen taskuistaan suuren maa-alueen viralliset hallintapaperit jotka otti itselleen.
Kuskin arvio korstoa kohtaan muuttui tämän tappelun myötä, pieni heiveröinen vastustaja osoitti aluksi sitkeytensä mutta lopulta kuitenkin korston ylivertaiset voimat olisivat ratkaisseet miehen kohtalon jollei muut olisi uhanneet väliintulollaan.
Kuski päätteli korston olevan todella heikon ja iskevänsä hänet matalaksi ennen kuin korsto ehtii paikata haavansa.
Aika oli Suomen puolella, vaikka sodan pitkittyminen kuluttikin Suomea suhteellisesti paljon enempi.
"Suomen armeija kykeni pitämään Venäläiset jumissa, länsimaat halusivat laskea joukkoja kalottialueelle, saadakseen hallintaansa Kiirunan ja Petsamon kaivokset, malmivarat jotka oli Saksalle elintärkeitä.
Maihinnousuun Narvikiin oli aikaa enää kolme päivää, kun Suomi solmi aselevon ja teki rauhan N-liiton kanssa.Mikäli maihinnousu olisi tapahtunut, niin Saksa ei olisi pysynyt enää puolueettomana ja tätä asiaa Stalin ei halunnut misään tapauksessa.
Stalin oli tajunut talvisodan aikana, ettei sen armeija ole vielä valmis kohtamaan Saksan armeijaa, menestys oli ollut sen verran huono Suomea vastaan.Tämä on se syy, miksi Stalin teki Suomalaisten kanssa rauhan, ennenkuin Englanti ja Ranska tulee alueelle mukaan, koska nämä valtiot olisi vetäneet myös Saksan alueelle. ---Tähän saksalaisten uhkaan Stalin viittaakin sitten n. kuukauden kuluttua puna-armeijan tentissä josta löytyykin suomennettu laitos nykyään. Toisaalta samaisessa tentissä hän tietystikin vähättelee länsivaltojen osuutta tähän rauhaan , luonnollisesti.
N-liitto ei ollut vielä valmis sotimaan, sen oli pakko tehdä rauha, ennenkuin vastassa on todella isoja tekijöitä.Venäläisiltä loppui aika, puna-armeija ei kyennyt täyttämään sitä tehtävää aikataulun mukaisesti, mikä sille oli asetettu."
--tämä on pienillä lisäyksillä jonkun näiden lukuisten vaka vanhojen aikaisemmasta vastauksesta samaiseen kysymykseen.
Aikahan se joka toimi suomalaisten hyväksi. Mutta korostetaan vielä että MIKSI näin kävi. Se että suomalaisosapuoli kykeni TORJUMAAN/PYSÄYTTÄMÄÄN venäläisten etenemisen kaikkialla rintamanosilla muutti koko tilanteen venäläisille epämieluisaksi.Kukaan ei tuolloin maaliskuussa -40 voinut sanoa kuinka kauan venäläiset olisivat olleet kuluttamassa voimiaan täällä lohkolla samaan aikaan kun muut suurvallat ( joita katsottiin kuitenkin Kremlissä tuolloin potentiaalisena vastustajana )käyttivät aikaansa lähinnä odotteluun. Hommahan uhkasi kääntyä päälaelleen eli tässä olikin käymässä niin että venäläiset olisivat täysin valmistautumattomin olleetkin sekaantumassa suursotaan eivätkä suinkaan jäämässä odottelijan ja lopullisen ratkaisijan rooliin isossa kuviossa - ja kaikki vain mitättömän Suomen takia!
Niin kertokaapas viisammat onkos sitä muissa koneissa tuota tasaista lattiata kuin valmeteissa/valtroissa itse olen kuvitellut että ei, mutta tässä nyt väiteltiin erään henkilön kanssa että foordeissa ois, itse olin sitä mieltä että noissa ei olisi sellaasta, tai edes mahdollisuuksia kääntyvälle penkille niin kuin joissakin ferguissa että penkki kääntyy.
Lieneekö tuo 6000 sarjan valtrat parhaat sinne mehtään.
Näin kaikki tapahtui.
Göringin neuvoo Suomea ja CCCP:tä
NAKKARILLA
Tapahtui nakkijonossa Bulevardin kulmalla lähellä Coiffeurin parturia .
Nakki jonossa alkoi eräs iso korsto piestä pienempää ja heikompaa ,väittäen miehen uhkaavalla käytöksellään saattavan olla jotain hänen terveydelleen vaarallista tarkoitusta. Korston auto oli parkissa mittarilla kadun toisella puolella.
Nyt tuolta autosta alkaa sadella neuvoja tuolle alakynteen jääneelle pikkumiehelle: ” Tee nyt sovinto pikku äijä heti, tai se pieksee sinut hengiltä ”. Neuvon antaja on tämän ison korston auton kuljettaja, joka oli hankkiutunut sopimus kuljettajaksi korstolle.
Jo aiemmin oli alakynnessä pieni heiveröinen mies pyytänyt korstoa lopettamaan hakkaamisen, ja tarjonnut sovinnon kättä ilman minkäänlaista tulosta, oli kuin kuuroille korville olisivat pyynnöt menneet. Päinvastoin pyynnöistä välittämättä heitti vielä takkinsa vielä pois ja etsi kättä pitempää jolla nyt loppuvaiheessa alkoi tosissaan pieksää miestä.
Mutta nyt tilanne muuttui, ottelusta ei tullut valmiimpaa pieni mies olikin sitkeää sorttia. Kamppailu näytti kestävän ja kestävän. Tämä hänen ystävänsä autokuski alkoi tuskastua ja kehotti nyt alakynnessä olevaa edelleen tekemään kaikkensa että tämä korsto suostuisi lopettamaan, toiset kioskilla olleet kuulivat tuon kuljettajan uhanneen tulla väliin jos ei lopeta , mutta ilman tulosta.
Nyt päätti kaksi jonossa ollutta sivullista mennä auttamaan uhria, keinoja mietittiin pitkään, mennäänkö vasemmalta vai oikealta, aikaa tuhlaantui. Sitten he päättivät vielä kysyä uhrilta itseltään saavatko he tulla auttamaan.
Nyt uhri oli jo siinä tilassa että ajatukset jo katkeilivat, hän näki nuo kaksi auttajaa mutta epäili heidän todellisia halujaan auttaa koska olivat sen näköisiä etteivät kuitenkaan mitään hänen puolestaan olisivat tehneet, ja vaikutti vielä siltä, että korsto tunsi heidät hyvin, koska hän iski heille silmää.
Nämä kaksi heppua huusivat: ” Jos vain pyydät meitä apuun niin mielellämme tulemme, emme muuten”. Sattui siihen näiden kahden miehen eteen yllättäen astumaan kaksi heille puolituttua naista, jotka asettuivat näitten kahden miehen esteeksi, uhkasivat heitä lopettaa antamisen jos vaan väliin menevät. ” Satamaani ei soudeta ja. arvometallilleni teen mitä lystään huikkasivat naiset”.
Miehet joutuivat nyt todella miettimään kannattaako mennä väliin ja mitenkähän kaikessa käy, nimittäin tuo lipevä autokuski oli iskenyt silmänsä heidän ystäviinsä jotka rohkeutta osoittaen estivät miesten menon auttamaa tuota uhria.
Naisille oli tuottanut katkeruutta puolituttujen miesystäviensä läpinäkyvä halu käyttää heitä vain hyväkseen, ja nyt ollaan sitten niin rohkeaa poikaa. Naiset tiesivät ettei heistä tosipaikan tullen ole tuon uhrin auttajaksi, koska korstohan oli miesten tuttu jo menneiltä ajoilta. Siksi he estivät heitä menemästä tuon onnettoman avuksi.
Nyt tuo lipevä autokuski soitti torvea, ja huusi vielä kerran uhrille jonka kaikki kuulivat, ja myös KORSTOKIN kuuli tuon huudon : ”Nyt käsket sen korston lopettamaan, taikka minä tulen muuten väliin patukkani kanssa”. Kuljettajan oli nyt pakko tehdä kipeä päätös, koska muuten nuo KAKSI, jos he olisivat kerinneet mennä apuun, olisi ollut korston ystävälle katastrofi. Siinä olisi mennyt välit korston kanssa poikki keralla ja kuskin ura olisi loppunut siihen. Lisäksi kuski oli saanut kaiken mahdollisen avun tuolta korstolta. Korsto oli antanut kuskilleen mittavat määrät erilaista tavaraa lämmitysöljyistä alkaen.
Nyt vasta korstokin katsoi parhaaksi lopettaa, voimia oli mennyt tuota sitkeää pientä miehen alkua hakatessaan, verta oli valunut hänestä runsaasti, hän katsoi parhaaksi ryhtyä keräämään voimia uutta ottelua silmällä pitäen. Nimittäin tuo hänen suharinsa ei ollut mikä tahansa kuski.
Autokoski oli harjaantunut tappelupukari hänkin, ja osasi käyttää eritäin väkivaltaisia otteita ellei osannut niihin varautua. Korsto oli syystäkin pelokas, varsinkin jos ei nopeasti saisi paikattua haavojaan joita sai ottelussa tuota miekkosta vastaan.
Kuskissa oli herännyt ajatuksia tuon urhoollisen pienen miehen kamppailua seurattuaan että tuostahan saattaisi olla myöhemmin hyötyä, jos vaikka usutan sen kanssani kostamaan tekosensa korstolle, sehän ryöväsi kuitenkin tuon pienen miehen kaikki rahat ja sai hänen taskuistaan suuren maa-alueen viralliset hallintapaperit jotka otti itselleen.
Kuskin arvio korstoa kohtaan muuttui tämän tappelun myötä, pieni heiveröinen vastustaja osoitti aluksi sitkeytensä mutta lopulta kuitenkin korston ylivertaiset voimat olisivat ratkaisseet miehen kohtalon jollei muut olisi uhanneet väliintulollaan.
Kuski päätteli korston olevan todella heikon ja iskevänsä hänet matalaksi ennen kuin korsto ehtii paikata haavansa.
Tuski Göring sodanjohtajana oli Mannerheimin veroinen! Mannerheim itse suositteli hallitukselle rauhaa eikä luottanut myöskään läntisten maiden apuretkikuntaan. Stalin halusi rauhaa, koska hän teki jo prognoosia tulevaan Euroopan sodannäyttämöön, eikä halunnut jäädä Englannin ja Ranskan vihollisleirin jäseneksi - siis Saksan puolelle.
>Ylipäällikkö varoitti Moskovaan neuvottelijoita sähkeitse, ettei Ranskan ja Englannin apu Narvikin kautta ollut käytännössä mahdollista.<
Niin kävi kun Ruotsi petti! Just niin. Luit ihan oikein.
Martti Turtolan väitöskirjaan perustuvaa teos ”Tornionjoelta Rajajoelle: Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940” osoittaa, että Ruotsi tavallaan petti Suomen.
Tuossa ketjussa on oleellinen ja haulla löydät lisää.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8638410
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3257543/flat
Ota nyt lopultakin Pussis tuo Nevakiven kirja ja lukaise se kannesta kanteen!
Jukka Nevakiven kirjassa, Apu jota EI annettu, kerrotaan sivulla 333 kuinka Ruotsia halveksittiin Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja selän takana pelaamisen takia!
Tästä kirjasta on tehty myöskin uudempi painos nimeltään Apu jota ei annettu ja se on muuten sama mutta Amerikan osuus on lisättynä. Siis Amerikan kaksinaamainen peli kun se ei myynyt aseita sotaa käyvään Suomeen, mutta samaan aikaan NL:n laivoja lastattiin samoissa satamissa, missä suomalaislaivat odotti päätöstä, saadaankomitään (ase)lastia.
Jopa Eljas Erkko itse oli hyvin pettynyt Ruotsin toimiin. Hän ahdisteli erityislähettiläänä ollessaan Ruotsin hallitusta niin kovasti avustusasioissa, että hänet meinattiin lähettää kesken kaiken takaisin Suomeen. Ruotsin ja länsiavun toivossa hän oli ollut kovin taipumaton syksyn 1939 neuvotteluissa NL:n kanssa. Kun sota sitten syttyi, niin hän huomasi ettei oikeastaan mitään tukea lännestä ollut olemassakaan. Vain pelkkiä olettamuksia ja vääriä luuloja.
Brotheruksen Erkko -kirja on aika herkullinen muutenkin juttujensa puolesta. Paasikivi vihasi kirjan mukaan syvästi Erkkoa Talvisodan takia. Moskovassa 1940 ollessaan hän mietti listaa kenet hirttäisi ja sai täyden tusinan kun Erkko luettiin listaan mukaan! Samaan aikaan Erkko mietti Tukholmassa kuinka hänen tuttunsa yksi toisensa jälkeen kääsi hänelle selkänsä! Tukhoman pestiin loppuikin hänen poliittinen uransa, siis kesäkuussa 1940.
Eljas Erkosta tehtiin täysivaltainen ministeri Kekkosen toimesta ja vuosi oli 1957. Erkolta kysyttiin kelpaako arvonimi. Hän oli torjunut yhden kunniamerkin, jota tarjottiin muutama vuosi onnettoman ulkoministerin pestin jälkeen. Yleensä väistyvä ministeri saa aina kuniamerkin mutta Erkolle sitä ei annettu joulukuussa 1939 ja varmaankin sattuneesta syystä. Ja niin kävi ettei Erkolla ollut yhtään kaulassa kannettavaa kotimaista kuniamerkkiä. Ulkomaisia kunniamerkkejä oli sitäkin enemmän. Tämä asia kävi kirjan mukaan kovasti hänen luonnolleen.
Asia kerrotaan tuossa kirjassa:
Brotherus Heikki: Eljas Jo Erkko Legenda Jo Eläessään, WSOY, 1973
" Eljas Erkosta tehtiin täysivaltainen ministeri Kekkosen toimesta ja vuosi oli 1957. "
Erkosta ei tullutkaan Viron "suurten miesten" kaltaista Pätsiä tai Laitoneriä. Viisas ja tasapuolinen ratkaisu Erkolta oli olla hyväksymästä myöskään hyökkäämättömyyssopimusta Saksan kanssa.
Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1949-1940 - Martti Turtola.
http://www.ksml.fi/viihde/kirjat/kenraali-johan-laidoner-ja-viron-tasavallan-tuho-1949-1940-martti-turtola/112752
Kun Erkko Hitlerin Saksan torjui.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0106/suomi.pdf
>erityislähettiläänä ollessaan Ruotsin<
Korjaan tuon nimikkeen oikeaksi!
Erkko oli Suomen asiainhoitajana Tukholmassa.
Lehdistö kertoi Erkon rynnänneen Tukholmaan sotaa pakoon ja tämä olettamus vain vahvistui koska Paasikivi ei halunnut Erkosta täysivaltaista lähettilästä hänen seuraajakseen Tukholmaan. Niinpä Erkko nimitettiinkin pienen vetkuttelun jälkeen Suomen asiainhoitajaksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eljas_Erkko
Kun Erkko Hitlerin Saksan torjui.
”Kuulin, että menet Saksaan Hitlerin 50-vuotispäiväksi.
Se on hyvä se. Meidänkin on oltava ’reaalipoliitikkoja’,
joka tietää sen, että ellei tämä neutraliteettipolitiikka
onnistu, joudumme joko bolshevikkien
tai saksalaisten alaisiksi. Ja viimeinen vaihtoehto on
parempi, joskaan ei hauska sekään.”
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0106/suomi.pdf
Saksan pelko talvisodan jatkuessa oli, että Suomi ehtisi saada apua länneltä ja liittoutua silloin Saksan vihollisten kanssa. Saksa ei halunnut vihollisarmeijaa Itämeren rannalle.Pelkona lienee myös ollut Ruotsin liittyminen talvisodan ja lännen painostuksen takia mukaan sotaan, jolloin pohjoiseen olisi muodostunut Saksalle vihamielinen länsi-liittouneihin kuuluva alue. Göringin neuvot lienevät liittyneen Saksan näihin kaavailuihin. Neuvostoliitto taas ei halunnut joutua sotaan lännen demokratioiden kanssa, se olisi silloin menettänyt olennaisen pelimerkkinsä sitä tilannetta varten, jos sen epäluotettava liittolainen Saksa päättäisi hyökätä itään. Stalinin ratkaisu oli lopettaa sota heti, kun sen minimitavoitteet oli saavutettu, ja kun ei ollut näkyvissä varmasti hyvin nopeaa Suomen täydellistä antautumista (tämähän oli ollut selvästi talvisodan alussa Neuvostoliiton tavoiteena).
"Stalinin ratkaisu oli lopettaa sota heti, kun sen minimitavoitteet oli saavutettu, ja kun ei ollut näkyvissä varmasti hyvin nopeaa Suomen täydellistä antautumista (tämähän oli ollut selvästi talvisodan alussa Neuvostoliiton tavoiteena)."
Stalin alkoi pyrkiä rauhaan heti kun Suomen nopea miehittäminen epäonnistui joulukuussa 1939. Rauhan pohjaksi tuli Neuvostoliiton sotilaspiirien jo ennen Moskovan neuvotteluja vaatima nk. Pietari Suuren raja.
Stalin ei koskaan puskenut härkäpäisesti päämääriään kohti Hitlerin lailla, vaan muutti joustavasti tavoitteitaan olosuhteiden ja tilanteiden mukaan. Stalin antoi kahdesti sotilaidensa kokeilla, olisiko Suomen nopea valtaaminen mahdollista, eli v. 1939 ja v. 1944. Kun kummallakin kerralla hyökkäys pysähtyi, Stalin korjasi tavoitettaan.
Kesällä 1944 Stalinilla ei ollut mitään menetettävää: suurhyökkäys ainakin pakottaisi Suomen rauhaan, vaikka ei veisikään puna-armeijaa Helsinkiin. Sen sijaan Suomen ensimmäinen valloitusyritys joulukuussa 1939 oli Stalinilta uhkapeliä, koska Neuvostoliitolla ei ollut varaa juuttua sotaan Suomen kanssa moneksikaan kuukaudeksi. Näin puolueettomasti katsoen, puna-armeijan olisi kannattanut keskittää voimansa Mannerheim-linjaa vastaan jo talvisodan alussa, murtaa se nopeasti ja kiristää Suomelta Neuvostoliiton sotilaspiirien vaatimat rajat.
"Stalinin ratkaisu oli lopettaa sota heti, kun sen minimitavoitteet oli saavutettu,"
Stalinin minimitavoite oli vallata Suomi.
Leningradin sotilaspiirin päällikkönä vuosina 1935-1937 toiminut marsalkka Shaposnikov sanoi Pääsotaneuvoston kokouksessa toukokuussa 1939 Suomen armeijan vahvuuden ja valmiuden, sotanäyttämön luonteen ja siellä olevien linnoituslaitteiden ja sen perusteella, että Suomi saattaa apua suurvalloilta, että "Suomen valloittaminen vaatisi ainakin muutamia kuukausia". Stalin nauroi Shaposnikoville: "Sellaisesta maasta kuin Suomesta selviämiseen te vaaditte niin valtavia voimia ja varoja. Ei niitä sellaisia määriä tarvita." Pääsotaneuvosto ei valinnut Shaposnikovin suunnitelmaa, vaan antoi Lenigradin sotilapiirin päällikölle kenraali Meretskoville tehtäväksi laatia muistio eri mahdollisuuksista "vastahyökkäykseen" Murmanskin ja Lenigradin alueella. Suunnitelma valmistui heinäkuun lopulla 1939. Stalin ja Molotov arvostelivat myös sitä ja sanoivat että Suomen valtaus saisi kestää vain kaksi viikkoa.
Joukkojen keskittäminen Suomen rajalle aloitettiin jo syksyllä 1939, ja niille annettiin hyökkäystehtävä samana päivänä, kun Suomen neuvottelijat saapuivat Moskovaan. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja torjui 5.12.1939 Ruotsin välitysyrityksen ilmoittamalla, että Neuvostoliitto ei ole sodassa Suomen kanssa, koska Neuvostoliitto tunnustaa Suomen kansanvaltaisen hallituksen
(Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen) ja on tehnyt sen kanssa sopimuksen ystävyydestä ja yhteistyöstä.
Ohto Manninen julkaisi jo vuonna 1994 tutkimuksen "Talvisodan salaiset taustat. Neuvostoliiton operatiiviset suunnitelmat 1939-1941 Suomen suunnalla", joka perustuu puna-armeijan ja punalipun laivaston alkuperäisiin asiakirjoihin. Sotasuunnitelma Kannaksella ja Laatokan Karjalassa sivuilla 25-27 ja ajatus Suomen katkaisemisesta sivuilla 27-30.
Stalinin tavoite oli, kuten kyllä kirjoitinkin, oli sotaan lähtiessään valloittaa Suomi. Talvisodan kestäessä ja alkaessa muodostua Stalinille yhä pahemmaksi uhkapeliksi hän tyytyi sellaiseen ratkaisuun, jonka suurvallanjohtaja saattoi hyväksyä kasvojaan menettämättä. Neuvostoliitto sai enemmän kuin se viarallisesti oli Suomelta vaatinut ennen sodan alkua. Se oli tietenkin paljon vähemmän kuin, mikä sen tarkoitus sodassa oli ollut. Stalin ei halunnut joutua, vaikka Hitlerin liittolaisena olikin, suoraan vastakkain lännen suurvaltojen kanssa. Hän pyrki tulevaisuutta varten pitämään ovia auki. Talvisodasta oli ulossa sota, joka saaattaisi estää mahdollisen myöhemmän liittoutumisen lännen kanssa, ja silloin Neuvostoliitto jäisi yksin, jos Hitler päättäisi hyökätä aiempien uhkailuidensa mukaan itään.
" Neuvostoliitto sai enemmän kuin se viarallisesti oli Suomelta vaatinut ennen sodan alkua. "
Mitäs Stalin "virallisesti" vaatikaan Virolta, ja mikä oli lopulta Viron kohtalo?
Nämä asiat vaikuttivat myös keskeisimmin Suomen politiikkaan Stalinin hirmmuhallintoa vastaan.
Ei tästä tuskin ole mitään erimielisyytä. Stalinin tarkoituksena oli liittää Suomi kuten muutkin entiset Venäjälle kuuluneet alueet Neuvostoliittoon. Talvisodan päättyessä Neuvostoliitto pyrki saamaan sodan näyttämään siltä, ettei heillä koskaan mitään muita päämääriä olisi ollutkaan. Tietenkin selitys oli yhtä heikko kuin taru Mainilan laukauksista. Neuvosteliitto "unohti" mm. täysin kolme kuukautta aiemmin perustamansa Terijoen hallituksen, jota se oli pitänyt ainoana laillisena Suomen hallituksena. Talvisodan lopputulksen jälkeen oli kaikille aivan selvää, että Neuvostoliitto ei saanut Suomessa sitä, mitä se oli halunnut. Neuvostoliitto sai kuitenkin sen verran, että se saattoi katsoa voittaneensa sodan ja tämä oli suurvallalle tärkeää.
Yllyttää Adolfia hyökkäämään heti ja aprikoida sopiva hetki iskeä vyön alle, kuten Sandels teki Koljonvirralla. Timosenko Viipurissa ja saksalaiset Moskovassa jo 1939.
Stalinilla oli mahdollisuus milloin tahansa kääntää tykkiensä piiput ja lähteä kotimatkalle, sinne mistä olivat tulleetkin. Ei siihen tekoon mitään Göringin neuvoja olisi tarvittu tai kaivattu.
4.12.2009 Talvisotakeskustelu. Tässä peräkammaripojille tietoa ja tyyliä asioista.
Olet sitten näköjään taas avohoidossa.
Koeta rajoittaa sitä mielenterveyslääkkeiden, vodkan ja mahorkan sekakäyttöä.
Stalinin minimitavoite oli vallata Suomi.
Leningradin sotilaspiirin päällikkönä vuosina 1935-1937 toiminut marsalkka Shaposnikov sanoi Pääsotaneuvoston kokouksessa toukokuussa 1939 Suomen armeijan vahvuuden ja valmiuden, sotanäyttämön luonteen ja siellä olevien linnoituslaitteiden ja sen perusteella, että Suomi saattaa apua suurvalloilta, että "Suomen valloittaminen vaatisi ainakin muutamia kuukausia". Stalin nauroi Shaposnikoville: "Sellaisesta maasta kuin Suomesta selviämiseen te vaaditte niin valtavia voimia ja varoja. Ei niitä sellaisia määriä tarvita." Pääsotaneuvosto ei valinnut Shaposnikovin suunnitelmaa, vaan antoi Lenigradin sotilapiirin päällikölle kenraali Meretskoville tehtäväksi laatia muistio eri mahdollisuuksista "vastahyökkäykseen" Murmanskin ja Lenigradin alueella. Suunnitelma valmistui heinäkuun lopulla 1939. Stalin ja Molotov arvostelivat myös sitä ja sanoivat että Suomen valtaus saisi kestää vain kaksi viikkoa.
Joukkojen keskittäminen Suomen rajalle aloitettiin jo syksyllä 1939, ja niille annettiin hyökkäystehtävä samana päivänä, kun Suomen neuvottelijat saapuivat Moskovaan. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja torjui 5.12.1939 Ruotsin välitysyrityksen ilmoittamalla, että Neuvostoliitto ei ole sodassa Suomen kanssa, koska Neuvostoliitto tunnustaa Suomen kansanvaltaisen hallituksen
(Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen) ja on tehnyt sen kanssa sopimuksen ystävyydestä ja yhteistyöstä.
Ohto Manninen julkaisi jo vuonna 1994 tutkimuksen "Talvisodan salaiset taustat. Neuvostoliiton operatiiviset suunnitelmat 1939-1941 Suomen suunnalla", joka perustuu puna-armeijan ja punalipun laivaston alkuperäisiin asiakirjoihin. Sotasuunnitelma Kannaksella ja Laatokan Karjalassa sivuilla 25-27 ja ajatus Suomen katkaisemisesta sivuilla 27-30.
Vihjasi norjalaisten naisten saavan huhtikuussa makkaraa vakoonsa.
Kävikö Göring todellakin Bulevardilla nakkarilla? Spektaakkelin naiset varmaankin Ruotsi ja Norja. Spektaakkelilla ilmeinen yhteys talvisodan lopun historian tapahtumiin.