Moskovan Komintern antoi Suomen kommunisteille 1928 käskyn aloittaa vallankumous Suomessa laajoilla lakoilla
Suomen satamissa oli 1928-1929 kymmenen kuukautta kestänyt lakko ,jolla tuettiin NL:n alihintaista puutavaramyyntiä Euroopan markkinoille
Nämä NL:n aiheuttamat lakot synnyttivät kommunismia vastustaneen Lapuan liikkeen,joka 1930
marssi Helsinkiin ja vaati kommunistien toiminnan kieltämistä lailla mikä toteutuikin 1930
NL:n olisi kannattanut harjoittaa ystävällistä politiikkaa Suomen kanssa eikä pyrkiä vihamielisesti kumoamaan Suomen yhteiskuntajärjestelmää
NL:n vihamielinen politiikka vaikeutti hyvien suhteiden rakentamista Suomen ja NL:n välille
Venäläisten kannattaisi todella tutkia oliko NL:n politiikka 1920-1930 luvuilla Suomea kohtaan hyödyllistä ja järkevää NL:n omalta kannalta
Nyt tutkitaan vain oliko Suomen politiikka hyödyllistä Suomen ja NL:n kannalta
Suomen satamissa oli 1928-1929 kymmenen kuukautta kestänyt lakko ,jolla tuettiin NL:n alihintaista puutavaramyyntiä Euroopan markkinoille
Nämä NL:n aiheuttamat lakot synnyttivät kommunismia vastustaneen Lapuan liikkeen,joka 1930
marssi Helsinkiin ja vaati kommunistien toiminnan kieltämistä lailla mikä toteutuikin 1930
NL:n olisi kannattanut harjoittaa ystävällistä politiikkaa Suomen kanssa eikä pyrkiä vihamielisesti kumoamaan Suomen yhteiskuntajärjestelmää
NL:n vihamielinen politiikka vaikeutti hyvien suhteiden rakentamista Suomen ja NL:n välille
Venäläisten kannattaisi todella tutkia oliko NL:n politiikka 1920-1930 luvuilla Suomea kohtaan hyödyllistä ja järkevää NL:n omalta kannalta
Nyt tutkitaan vain oliko Suomen politiikka hyödyllistä Suomen ja NL:n kannalta
Vastaukset 14
Vanhimmat
Suomen politiikkako ei ollut vihamielistä? Entäs ne puheet heimokansoista ja suur-Suomesta? Jos Venäjällä aletataisiin nyt puhua alueen laajentamisesta pohjanlahdelle saakka niin ne puheet olisivat vain ystävällismielisen naapurin jutustelua?
Pitäisikö meidän suomessa huolesta Venäjän ääriaineksista, jos vaikka pääsevät valtaan ja hyökkäävät suomeen? Ja kuka täysijärkinen suurvalta ajattelee että pieni naapurimaa on vakava uhka, vain silloin kun maa on vaarassa joutua toisen suuren alueeksi, ennen talvisotaa suomessa ei ollut muiden maiden joukkoja. Neuvostoliitolla oli alussa muitakin huolia kuin ulkopolitiikka ja aika hiljaista oli muidenkin maiden suuntaan.
Olet ilmeisesti tutkinut Kominternin avoimia arkistoja (kullan arvoiset, muuten) vai oletko lukenut Kominternin suhteista SKP:hen kirjoitetun kirjan?
Kommunismi pyrki maailmanvallankumoukseen, todellakin. Komintern oli kommunististen puolueiden eräänlainen kattojärjestö, ei siis sama kuin NKP.
Kominternin avoimista arkistoista on tullut ilmi, ettei suomalainen kommunismi ollutkaan niin paljon Nl:n talutusnuorassa, kuin on tähän saakka uskottu.
Itse asiassa, jos vastustat työläisten oikeutta lakkoilla, niin Neuvostoliitossa lakot olivat kiellettyjä.
Satamalakossa 1928-29 oli kyse valtakunnallisen työehtosopimuksen saamisesta alalle. Eli näitä samoja sopimuksia, mitä nykyäänkin niin kovasti kritisoidaan. Olisiko ollut vallankumous parempi vaihtoehto?
30-luvulla NL:n politiikassa tapahtui muutos. "Sosialismi yhdessä maassa" nousi johtavaksi opiksi. Maailmanvallankumous jäi pois tavoitelistalta. Varsinkaan Suomi ei ollut siinä suhteessa enää minkään väärti. NL:n historiaa ei voi ymmärtää huomaamatta eroja sen omissa linjauksissa eri vuosikymmenillä. Siksi kehotan tarkkaavaisuuteen tulkinnoissanne.
1930-luvun alussa maailmanvallankumous sivuutettiin Kominterninkin 1.tavoitteena, ja tilalle tuli fasismin vastustaminen. Tästä kaikesta voi lukea lisää jo mainituista Kominternin arkistoista. Tämä päätavoitteen vaihtuminen ei tietenkään merkinnyt "vetäytymistä kuoreen", pikemminkin päinvastoin. Fasismin nousu koettiin vaaraksi ja sitä oltiin valmiit vastustamaan kaikin keinoin (vrt. Espanjan sisällissota). Tämmöisellä yhteiskunnallisella "polarisoitumisella" on helposti sellainen vaikutus, että "olet joko meidän puolella, tai meitä vastaan" ja tässä leikissä sitten pääsee "aatteen jalous" unohtumaan.
Maailmanvallankumous eli kyllä propagandassa edelleen 30-luvulla ja myöhemminkin. Ja ehkä olennainen kysymys tässä olikin se, että naivista uskosta vallankumouksen leviämiseen jotenkin automaattisesti siirryttiin sen levittämiseen propagoimalla.
Mutta tämäkään siirto ei ollut nähdäkseni olennainen eikä myöskään fasismin vastustaminen sinänsä. NL:ssa alkoi nousta toinen aate, se vanha, eli nationalismi. Isänmaallisuutta alettiin koko enenevässä määrin korostaa niin, että lopulta sitten puhuttiinkin vain suuresta isänmaallisesta sodasta. Vallankumouksen hautomosta tulikin vain aatten savijaloilla seisova jättiläinen. Se pysyi pystyssä enemmän nationalismin kuin kommunismin turvin.
Muuten, onko isänmaallisuus yleensä mielestäsi pahasta?
Arvatenkin tarkoitat nationalismilla ns.isovenäläisyyttä. Ymmärrän "pointtisi", sillä jos aikajanalla kuljetaan -30 luvun loppua ja sotaa kohti, niin julisteet, joissa "Äiti synnyinmaa -kutsuu" (En tiedä, ovatko tuttuja palstalaisille) propagoivat miehiä ja naisia sotaan. Eihän silloin 20 sukupolvi missään "Neukkulassa" ollut syntynyt. Nationalismin vaikutus Nl:n sisällä on sinänsä "jännä juttu" tutkittavaksi, sillä virallisestihan se oli tabu, joka oli tukahdutettava. Mutta joo, kyllähän kansallismielisyyttä käytettiin ainakin nostamaan venäläisten taistelumoraalia.
Tuohon en pysty antamaan tyhjentävää ja yleispätevää vastausta. Kukaan ei ole maailmassa yksin, vaan kansat, heimot, valtiot ja yksilöt ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Nationalismi ja tietyn sortin patrioottisuus ovat itsekkyyden ja itsekeskeisyyden ilmauksia. Uskoisin, että kaikki maailman ihmiset menestyvät keskimäärin paremmin, jos puhalletaan yhteiseen hiileen eikä katsota asioita aina vain lyhyen kantaman itsekkäinä etuina.
Isänmaallisuus, nationalismi yms. ovat jonkinlaisia primitiivireaktioita, jotka johtuvat itsesuojeluvaistosta ja itsekkäiden etujen hakemisesta. Ne eivät ole mitään vakiotermejä, vaan saattavat vaihdella eri aikakausina ja erilaisissa olosuhteissa. Hyvä esimerkki on Amerikan Yhdysvallat, jossa osavaltiopatrioottisuus on enää suhteellisen merkityksetöntä verrattuna EU-valtioiden patrioottisuuteen.
Mutta näen toki isänmaallisuudessa myös voimavaran. Se on eräänlaista yhteiseen hiileen puhaltamista parhaimmillaan. Kuitenkin tässäkin mennään yksilötasoa korkeammalle. Voidaankin aina löytää hierarkia isänmaallisuudelle, josta USA/Eurooppa esimerkkini juuri kertovat.
Eikös Kommunistinen Puolue ollut kielletty v. 1918 jälkeen ja oli sallittu uudestaan vasta jatkosodan jälkeen?
kommunismilait saatettiin voimaan vasta 1930-luvulla
Suomen kommunistinen puolue perustettiin Moskovassa vuonna 1918. Se ei toiminut Suomessa julkisesti koskaan ennen vuotta 1944. Maanalaista toimintaa kyllä oli. Sen lisäksi Suomeen perustettiin SKP:tä lähellä oleva Sosialistinen työväenpuolue, joka osallistu eduskuntavaaleihin 1920-lvun alkupuolella. Sen nimi muutettiin, olisikohan ollut Suomen työväenpuolueeksi. Tämä puolue kuitenkin lakkautettiin pian. Ns. kommunistilait säädettiin kyllä vasta 1930-luvulla ja niillä rajoitettiin sananvapautta, kokoontumisvapautta ja yhdistysvapautta. SKP oli Suomessa käytännössä kielletty, mutta en osaa nyt varmasti sanoa varmasti perustuiko tämä nimenomaisesti johonkin lakiin. Joka tapauksessa useimmat puolueen perustajäsenistä olisi teloitettu vuoden 1918 kapinaan osallistumisesta, jos olisvat nokkaansa täällä uskaltaneet näyttää (mm. Evä, Rahja, Sirola, Kuusinen).
Joo, kommarit ei voinu puolueena toimia. Sitte 1932 tuli lisäys, laissa määriteltiin kommunistinen toiminta maanpetokseksi.